”Syvyydestä minä huudan sinua, Herra. Herra, kuule minun ääneni. Tarkatkoot sinun korvasi minun rukousteni ääntä. Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi SYNNIT, Herra, kuka silloin kestää? Mutta sinun tykönäsi on anteeksiantamus”(Ps.130:1-4).
JOSKUS uskovainen voi sortua vääriin valintoihin, langeta. Tällöin hän voi ajautua epätoivoon sekä ahdistukseen. Näissä hetkissä, kun omatunto säälimättömästi syyttää eikä sielunvihollinen tunne armoa on tärkeää ymmärtää, että uskovainen voi ja saa tehdä parannuksen eikä lankeamukseen tarvitse jäädä. Aina on mahdollisuus uudistua uskossa ja katuen tehdä parannusta, turvata Kristuksen Jeesuksen sovitustyöhön. On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että tähänastiset lankeamukset eivät saa määrittää uskovan tulevaisuutta;”Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen” (Snl.24:16).
Lankeamuksen murheellisia kokemuksia kokivat aikoinaan monet Raamatun henkilöt – ja näistä kokemuksista voimme lukea tänä päivänä Raamatusta. Näistä kokemuksista me, tämän päivän uskovat, saamme rohkaisua parannuksen tekoon ja ymmärrystä Jumalan armollisuuteen niitä kohtaan jotka sydämestään aidosti katuvat vääriä valintoja, vääriä tekojaan sekä ajatuksiaan. Apostoli Johannes on kirjoittanut:”Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta JOS joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas”(1.Joh. 2:1).
Se on SUURTA ARMOA, että uskovina saamme tässä ja nyt tehdä katuen parannusta laittaen luottamuksemme Korkeimman armollisuuteen Kristuksessa Jeesuksessa. SUURTA ARMOA, että saamme tänäkin päivänä ottaa tämän Jumalan esittämän KUTSUN vastaan:”… tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi” (Jes.1:18).

Speak Your Mind