AUTA MINUA JUMALANI

Luulin jo olevani melkein ehjä mutta tänä aamuna herätessäni huomasin kuinka rikkinäinen olen. Luulin jo oppineeni virheistäni ja kuitenkin huomaan yhä toistavani joitakin niistä. Luulin seisovani ja nyt olen melkein kaatunut. Luulin jaksavani ja nyt olen väsynyt. Luulin näkeväni ja kuitenkin olin lähes sokea. Eilispäivän voitot taisteluista eivät auta tänään. Niin kuin aikoinaan profeettasi Elia niin samoin minäkin sanon Sinulle tänä aamuna:”Jo riittää, Herra; ota minun henkeni, sillä minä en ole isiäni parempi”(1. Kuningasten kirja 19:4).

Oi Jumala – Sinä näet rikkinäisyyteni, pelkoni, virheeni. Olen murrettu saviastia Sinun Käsissäsi, kuin taipunut ruoko elämän ankarissa tuulissa, vain pienellä liekillä lepattava kynttilänsydän. Haavoitettu täällä elämän taistelukentällä ja huudan sydämestäni AUTA!

*Tänä aamuna, tässä ja nyt, haavoitettuna elämän taistelukentällä, niin kuin usein ennenkin, laitan toivoni Sinun armoosi ja rakkauteesi, Sinun laupeuteesi. Luotan siihen, että Sinä vahvistat minua, annat minulle uutta voimaa. Pyyhit kyyneleeni, hoivaat hellästi sydämeni haavoja, poistat pelkoni ja teet minut ehjäksi jälleen. ”Varjele minua, Jumala, sillä sinuun minä turvaan.”(Psalmit 16:1).

Tätä pyydän Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä.