”Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa”(1. Kor.4:20) – tunnetko SINÄ Kristuksen henkilökohtaisesti?
Pelkkä tieto Kristuksesta, vaikka se olisi oikeatakin, ei voi pelastaa ihmissielua pahuuden vallasta. Meidän ei tarvitse vapaaehtoisesti valita pimeyden ruhtinaan palvelemista joutuaksemme hänen valtaansa. Riittää, jos laiminlyömme Valon Valtakuntaan liittymisen!
Ihminen omine taipumuksineen, lihanhimoineen ja itsekkäine pyrkimyksineen on luonnostaan pimeyden valtapiirissä lukuun ottamatta viatonta lapsuusaikaansa ja vain Kristus voi vapauttaa tällaisen ihmisen paholaisen turmelevasta vallasta. Ihminen aikuistuttuaan on luonnostaan kuollut synteihinsä ja vain Jumalan Karitsa voi tällaisen ihmisen herättää kuoleman salakavalasta unesta! Vaikka ihminen siis tietäisi kaiken Kristuksesta ja sillä ylpeillen luulisi olevansa Taivaan Valtakunnan perillinen, on hänen viisautensa vain hulluutta Kaikkivaltiaan silmissä. Jumalan Valtakunta ei ole sanoissa vaan voimassa ja tuon voiman voimme omistaa vain tuntiessamme Kristuksen henkilökohtaisesti Vapahtajanamme.
Meidän tulee olla Kristuksen ystäviä, seurustella päivittäin Hänen kanssaan rukoillen, mietiskellen sekä Sanaa lukien. Jokaisena vapaahetkenämme lailla Marian meidän tulee istuutua kuolleista ylösnousseen Vapahtajamme jalkojen juureen kuunnellen Hänen taivaallisia opetuksiaan, jotka vain voivat ravita nääntyvän sielun täällä joskus niin kuivassa erämaassa. Me voimme menettää Kristuksen helpommin kuin löytää ja siksi tätä ystävyyttä on vaalittava päivittäin!
Vaikka Kirjoitusten opettaminen ja niiden oppiminen on ensiarvoisen tärkeää, ei se voi koskaan korvata Kristuksen henkilökohtaista tuntemista. Raamattu ei saa olla uskon päämäärä eikä Kirjoitusten tunteminen itsetarkoitus, sillä Jumalan Sanan tehtävänä on vain johdattaa kadotettu sielu Vapahtajan yhteyteen sekä rohkaista jokaista vilpitöntä uskossaan. Pelkkä tieto, ilman henkilökohtaista Kristuksen tuntemista lisää vain kantajalleen rauhattomuutta ja sen sijaan, että tämä olisi aidossa yhteydessä Jumalaan, on hän vain rauhaton jumalaton, kuin kuohuva meri joka ei saa sielulleen sitä lepoa ja rauhaa, jota elävä yhteys Kristukseen tarjoaa! Voitko SINÄ lailla apostoli Paavalin sanoa:”…minä tunnen Hänet, johon minä uskon…”.(2. Tim. 1:12)?
Voitko SINÄ lailla Jobin sanoa:”Korvakuulolta vain olin Sinusta kuullut, mutta nyt on silmäni Sinut nähnyt”(Job 42:5)?
Speak Your Mind