Ilmestyskirja maalaa eteemme profeetalliset näkymät; Uuden liiton välimies Jeesus Kristus tulee pian ja kaikkien silmät saavat nähdä Hänet! Vapahtajamme ei tule salassa keneltäkään vaikka Hänen paluunsa ajankohta onkin yksin Taivaallisen Isän tiedossa (Matt.24:36). Valtakristillisyyden tuottamat elokuvat, kirjoitukset sekä muut erilaiset teokset, jotka valehdellen väittävät Jeesuksen tulon olevan salainen joillekin ihmisryhmille, on laitettava roskana syrjään, sillä tällaiset teokset ovat suoraan perkeleestä.
(Ilm.1:1-8)
Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoillensa, mitä pian tapahtuman pitää; ja sen hän lähettämänsä enkelin kautta antoi tiedoksi palvelijalleen Johannekselle, joka tässä todistaa Jumalan sanan ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen, kaiken sen, minkä hän on nähnyt. Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä! Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä, ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen. Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat vaikeroitsevat hänen tullessansa. Totisesti, amen. ”Minä olen A ja O”, sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias.”
Johanneksen ilmestys on tarkoitettu vain niille, jotka ovat antaneet itsensä Jumalan omaisuudeksi Kristuksen Jeesuksen kalliin sovintoveren tähden. Jumalattomat yrittäessään selittää ilmestyskirjan sanomaa ovat mahdottoman tehtävän edessä, sillä yksikään Raamatun profetia ei ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä ( 2 Piet.1:20-21 ) ja täten vain todellinen Jumalan Pyhä voi ymmärtää ilmestyskirjan sanoman (Jer.33:3). Ilmestyskirja on täynnä vertauskuvia, ikään kuin sisäpiirin salattua tietoa, ja täten niiden merkitys avautuu vain Raamatun pyhien Kirjoitusten pohjalta ja vain Pyhän Hengen ohjauksessa. Lienee siis sanomattakin selvää kaikki edellä mainittu huomioon ottaen, että jumalaton yrittäessään selittää ilmestyskirjan sanomaa on täysin mahdottoman tehtävän edessä.
Ne ovat autuaita, jotka lukevat, kuulevat ja ottavat vaarin siitä mitä ilmestyskirjaan on kirjoitettu. Ilmestyskirjan sanoma, joka on osoitettu vain Jumalan palvelijoille, ei ole tarkoitettu vain luettavaksi sekä kuultavaksi vaan erityisesti noudatettavaksi siten, että se uskossa muuttuu lihaksi jokaisen kuulijan sekä lukijan sydämessä. Näin on myös kaikkien muiden Raamatun Kirjoitusten kohdalla, kuten Jaakob kirjoittaa kirjeessään: ” Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne. Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan; hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli. (Jaak.1:22-24)
Johannes kirjoittaa, että ”aika on lähellä” ja täten hänen saamansa näky on täytynyt koskettaa jo hänen aikansa Jeesukseen uskovia. Johanneksen näystä on kulunut n. 2000 vuotta ja itsestään selvää olisi tullut olla, että ilmestys jonka Johannes sai Patmoksella ollessaan vankeudessa olisi tullut merkitä enenevässä määrin ilmestyskirjaan kohdistunutta mielenkiintoa, mutta valitettavasti näin ei ole ollut. Valitettavan suuri osa kristikuntaa on ymmärtämättömyyttään vähätellyt Johanneksen saamaa näkyä ja näin ollen ilmestyskirjan tapahtumien kuvaukset on usein julistuksessa jätetty toisarvoiseen asemaan eikä sitä riittävästi ole huomioitu, vaikkakin se kaikkein eniten kuvailee ajantapahtumia, jotka edeltävät Jeesuksen takaisinpaluuta ja Jumalan Pyhien lopullista voittoa. Herra ei kuitenkaan viivytä lupaustensa täyttymistä, eikä yksikään Jumalan profetia tule jäämään toteutumattomaksi, vaikka lukemattomat ihmiset ymmärtämättömyyttään ovat asian niin tulkinneet (2 Piet.3:9-10).
Sielunvihollinen on aikojen saatossa kylvänyt lustetta nisujen sekaan ja saanut aikaiseksi hämmennystä uskovien keskuudessa siitä, milloin Jeesuksen toinen tulemus tapahtuu. On valitettavaa monien sananjulistajien inhimilliset tulkinnat Vapahtajamme tulosta hakemaan omansa pois maanpäältä siksi, että ne ovat aikaansaaneet joutuessaan haaksirikkoon hämmennystä uskovien keskuuteen ja täten vähättelyä kaikkia ilmestyksiä kohtaan, jotka kertovat Jeesuksen takaisintulosta. Näin on valitettavasti käynyt myös Johanneksen ilmestyksen suhteen.
Johannes kirjoittaa, että ”Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!” Edellä mainitun täytyy tarkoittaa sitä, että suunnitelmat Jeesuksen takaisintulemiseksi oli laitettu Taivaassa täytäntöön jo hänen aikanaan ja paljon ennen häntä. Profetian ajankohtaisuus korostuu, sillä ilmestyskirjan näyt eivät koske vain jotakin kaukaista tulevaisuutta, vaan alkoivat täyttyä heti kirjan kirjoittamisen jälkeen. Jokainen joka vähättelee aikojen tapahtumia eikä seuraa ajan merkkejä on kadottanut autuuden, joka Johanneksen ilmestyksen lukijalle tässä kirjassa luvataan.
Maailmankaikkeuden Luoja, Pyhä Jumala ja Hänen Poikansa Jeesus Kristus sekä Jumalan Pyhä Henki toivottavat Johanneksen kautta Armoa ja rauhaa Aasian seurakunnille, jotka symbolisoivat kaikkia Jumalan Pyhiä, kaikkina aikakausina kaikkialla maailmassa. Samoin kuin seitsemän seurakuntaa symbolisoivat Kristuksen seurakuntaa kaikkialla maailmassa, samoin seitsemän henkeä symbolisoi Pyhää Henkeä, joka on lähetetty kaikkialle maailmaan.
Ilmestyskirjan päähenkilön, Jeesuksen Kristuksen, Johannes tuo esille kaiken keskipisteenä. Jumalan karitsa, joka on ottanut pois maailman synnin, on tehnyt kaikki Häneen uskovat kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen ja siksi Hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti! Vanhassa liitossa Israelilaiset olivat pappisvaltakunta sekä pyhä kansa (2 Moos.19:6), mutta nyt tuo nimitys on Uudenliiton Jeesukseen uskovilla kuuluipa tämä sitten mihin tahansa kansallisuuteen tai kulttuuriin. Tämän todistaa myös Apostoli Pietari: (1 Piet.2:9-10) ”Mutta te olette ”valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja”, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; te, jotka ennen ”ette olleet kansa”, mutta nyt olette ”Jumalan kansa”, jotka ennen ”ette olleet armahdetut”, mutta nyt ”olette armahdetut”. Johanneksen ilmestys piirtää valkokankaalle Kristuksen veren värein Raamatullisen tosiasian: Jumalalla on vain yksi öljypuu (Room.11), yksi hengellinen temppeli (Ef.2), yksi oikea seurakuntavaimo (Ilm.12) ja yksi lauma sekä yksi Paimen (Joh.14:16).
Jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova on Jumalan pappi ja täten velvollinen julistamaan Kaikkivaltiaan jaloja tekoja Kristuksessa Jeesuksessa. On mahdoton ajatus, että ihminen uskoisi Jeesukseen Kristukseen eikä julistaisi Jumalan salaisuutta; Kristusta. Joku voi ehkä väittää olevansa ujo, mutta Raamattu opettaa, että ihminen on aina uusi luomus ja täten luonteenpiirteet, jotka ovat ennen häntä hallinneet, ovat myös menneisyyttä (2 Kor.5:17). Joku voi väittää, että ei osaisi puhua kauniisti, mutta se on samanlainen selitys, kuin mitä Mooses yritti tarjota Kaikkivaltiaalle siinä kuitenkaan onnistumatta, sillä Korkein sanoi ””Kuka on antanut ihmiselle suun, tahi kuka tekee mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö minä, Herra? Mene siis nyt, minä olen sinun suusi apuna ja opetan sinulle, mitä sinun on puhuttava.” (1 Moos.4:11-12). Jokainen Jeesukseen uskova on Jumalan pappi ja jos tämä ei julista, tällöin Hän kieltää Vapahtajansa (Luuk.12:8). Jokainen, joka väittää olevansa uudestisyntynyt, Jumalan Pyhän Hengen täyttämä on Jeesuksen todistaja (Apt.1:8). Raamatun sanomaa ei kukaan todellinen Jumalan Pappi julista maailmallisten tapojen orjuuttamana saatikka maailmallisin keinoin, sillä se olisi kauhistus Herralle (5 Moos.5:1).
Ilmestyskirja maalaa eteemme profeetalliset näkymät; Uuden liiton välimies Jeesus Kristus tulee pian ja kaikkien silmät saavat nähdä Hänet! Vapahtajamme ei tule salassa keneltäkään vaikka Hänen paluunsa ajankohta onkin yksin Taivaallisen Isän tiedossa (Matt.24:36). Valtakristillisyyden tuottamat elokuvat, kirjoitukset sekä muut erilaiset teokset, jotka valehdellen väittävät Jeesuksen tulon olevan salainen joillekin ihmisryhmille, on laitettava roskana syrjään, sillä tällaiset teokset ovat suoraan perkeleestä. Kun Lunastajamme Jeesus Kristus tulee, kaikkien silmät saavat nähdä Hänet Matt.24:27 ”Sillä niin kuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus.” Edes Jeesuksen vihaajat eivät voi olla näkemättä Hänen takaisintuloaan Kunnian Kuninkaana (Matt.26:64) riippumatta siitä, ovatko he elossa vai eivät ”Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen” (Dan.12:2). Yksikään aito Jumalan Pyhä ei katso Raamattua vääristäviä, valtakristillisyyden tuottamia elokuvia eikä muitakaan viihteen tuottamia teoksia saatikka suosittele niitä kenellekään, sillä ne vain lisäävät yhä lisääntyvää eksytystä ajassa jossa elämme (2 Tess.2:7-12). Jokainen Jeesukseen uskova on velvollinen pitäytymään vain siinä, mitä Kirjoituksiin on kirjoitettu (1 Kor.4:6).
Kaikkivaltias Pyhä Jumala on historian Herra, kaiken alku ja loppu (kreikan aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain >alfa ja oomega>). Jumalan Poika Jeesus Kristus käyttää Johanneksen ilmestyksessä sanoja ”ensimmäinen ja viimeinen” (Ilm.1:17), A ja O (ilm.21:6), siis samoja kuvauksia kuin Isä Jumala itsestään (Jes.48:12, Ilm.1:8). Kaikki edellä mainittu kuvastaa vain kuitenkin sitä tosiasiaa, että kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut Hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa (1 Kor.15:28) – A ja O, Kaikkivaltias. Jeesus Kristus on ensimmäinen ja viimeinen – tuli ikuisuudesta ja siirtyi ikuisuuteen (Fil.2:6-11). Hän oli ensimmäinen, koska ennen Häntä ei ollut ketään ja viimeinen, koska Hänen jälkeensä ei tule ketään ”Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä. (Job 19:25).
(Ilm.1:9)
Minä, Johannes, teidän veljenne, joka teidän kanssanne olen osallinen ahdistukseen ja valtakuntaan ja kärsivällisyyteen Jeesuksessa, minä olin Jumalan sanan ja Jeesuksen todistuksen tähden saaressa, jonka nimi on Patmos.
Kaikki Jeesukseen uskovat ovat veljiä keskenään ja osallisia Kristuksen kärsimyksistä (2 Kor.1:5, 1 Piet.4:13). Joka rakastaa elämäänsä enemmän kuin Kristusta, ei ole Hänelle sovelias (Matt.10:37,38). Elävä usko Jeesukseen Kristukseen on kulkemista kärsimyksien tiellä, se on itsensä uhraamista ja itselleen kuolemista. Yksikään joka rakastaa maailmaa enemmän kuin Kristusta ei ole Hänelle sovelias! Jeesus Kristus viitoitti tien jokaiselle Häneen uskovalle (Matt.10:25) ja samoin kuin Kristuksen elämään kuuluivat kärsimykset, samoin ne kuuluvat meillekin(Fil.1:29) koska sielujemme armoton vihollinen hyökkää jokaista Jumalan palvelijaa vastaan, joilla on Jeesuksen todistus ja jotka pitävät Korkeimman käskyt (Ilm:12:17).
Johannes ei ollut menestysteologian uhri eikä ollut laittanut toivoansa maanpäällisiin siunauksiin, vaan oli osallinen ahdistukseen ja valtakuntaan ja kärsivällisyyteen Jeesuksessa. Tämä ilmestyskirjan kohta, kun se oikein luetaan ja ymmärretään, kumoaa täysin menestysteologisen harhaopetuksen, jonka mukaan usko Jeesukseen tuo mukanaan maanpäällisiä siunauksia ja estää vastoinkäymiset uskovan elämässä. Johannes oli uskonsa tähden vangittuna Patmos- nimisellä saarella ja kuten hän itse kirjoittaa; ”olen osallinen ahdistukseen ja valtakuntaan ja kärsivällisyyteen” ja täten omalla kokemusperäisellä esimerkillään osoittaa Jeesuksen opetuksen ”ristin kantamisesta” todelliseksi sekä uskoon olennaisena osana kuuluvaksi (Luuk.14:27). Tämä Jeesuksen rakastama opetuslapsi (Joh.13:23) ei ollut pelkuri, vaan oman todistuksen tähden oli vangittuna saareen keskelle Egeanmerta (n.75 km Efesoksesta lounaaseen). Jeesuksen opetuslapsista Johannes oli ainoa, joka kuoli normaalin kuoleman, mutta siitä huolimatta joutui maksamaan uskostaan kovaa hintaa vankeudessa Patmoksella.
(Ilm.1:10-20)
Minä olin hengessä Herran päivänä, ja kuulin takaani suuren äänen, ikäänkuin pasunan äänen, joka sanoi: ”Kirjoita kirjaan, mitä näet, ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle, Efesoon ja Smyrnaan ja Pergamoon ja Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan.” Ja minä käännyin katsomaan, mikä ääni minulle puhui; ja kääntyessäni minä näin seitsemän kultaista lampunjalkaa, ja lampunjalkain keskellä Ihmisen Pojan muotoisen, pitkäliepeiseen viittaan puetun ja rinnan kohdalta kultaisella vyöllä vyötetyn. Ja hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen villa, niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki; hänen jalkansa olivat ahjossa hehkuvan, kiiltävän vasken kaltaiset, ja hänen äänensä oli niinkuin paljojen vetten pauhina. Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa. Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: ”Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet. Kirjoita siis, mitä olet nähnyt ja mikä nyt on ja mitä tämän jälkeen on tapahtuva. Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus on tämä: ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa.”
Johannes oli hengessä Herran päivänä, eli sapattina (Jes.58:13, 2 Moos.20:10). Ennen kuolemistaan ristillä Jeesus oli nimittänyt sapatin itsensä mukaan seuraavin sanoin: ”Sillä Ihmisen Poika on sapatin herra.”(Matt.12:8). Hengen valtaamana Johannes kuuli takaansa suuren äänen ja vasta kääntyessään ääntä kohden hän näki Ihmisen Pojan Jeesuksen Kristuksen. Kun tarkastelemme kyseistä tekstiä tarkemmin, ymmärrämme, että Jumalan sanoma voi täydellisesti saavuttaa vain ne ihmiset, jotka Taivaallisen äänen kuultuaan kääntyvät katsomaan ja täten pelkkä kuuleminen, jos se jää vain sille asteelle ilman kääntymystä, ei voi johdattaa ketään Kristuksen täydelliseen tuntemiseen (Jaak.1:22). Jumalan sanoman vastaanottaminen edellyttää kuulijaltaan aina kuuliaisuutta.
Johannes kuuli äänen, joka oli ikään kuin pasuunan ääni. Vanhan testamentin aikana tärkeistä tapahtumista ilmoitettiin oinaan sarvesta valmistetuilla torvilla. Jumalan ilmestyessä Israelin kansalle Siinain vuorella kansa kuuli kovan pasuunan äänen (2 Moos.19:16). Samoin kuin Siinain vuorella annettiin Vanhan Liiton Jumalan Pyhille ohjeita kymmenen käskyn muodossa, samalla tavalla Jeesuksen rakastama opetuslapsi Johannes sai tärkeitä ohjeita jaettavaksi Uuden Liiton uskoville.
Seitsemälle seurakunnalle ei tullut lähettää vain lyhyttä kirjettä (2-3 luku), vaan koko ilmestys. Tämä osoittaa perusteellisesti sen, että ilmestyskirjan koko sanoma, myös neljännestä luvusta eteenpäin, kuuluu kaikille Jumalan Pyhille kautta aikojen koskien kristillistä seurakuntaa, eikä vain juutalaisia. Johannes näki lampunjalkain keskellä koko ilmestyskirjan päähenkilön, ylipapin asuun pukeutuneen Jeesuksen Kristuksen, jolla on vallan symbolina kuoleman ja tuonelan avaimet käsissään. Ylösnousseen Jeesuksen valta-asemaa taivaassa ja koko maailmankaikkeudessa kuvastaa myös se, että Johannes kaatuu voimattomana Hänen jalkojensa juureen. Synti saatikka syntinen ihminen ei voi koskaan seisoa ylväänä kaiken maan Tuomarin edessä vaan sen täytyy kuolla, samoin Johannes koki kohdatessaan Hänet, jolle on annettu valta tuomita eläviä sekä kuolleita ja kuitenkin Kristuksessa kuolema on voitettu. Vain kuollut voi herätä uuteen elämään (Joh.12:24).
Jeesus Kristus tuli maanpäälle ja otti ”orjan muodon” (Fil.2:7) ja Hänet havaittiin olemukseltaan sellaiseksi kuin ihminen. Hän tuli lunastamaan (Ps.40:8) lain alaiset Jumalan lasten vapauteen, uloskutsuttujen yhteyteen, seurakuntaruumiinsa jäseniksi. Hän voitti Golgatalla synnin vallan ja on nyt kuolleista ylösnoussut Vapahtaja istuen Kaikkivaltiaan oikealla puolella (1 Piet.3:22). Sama Jeesus, jonka opetuslapsi Johannes oli tuntenut lihansa päivinä, jonka rintaan hän oli nojannut (Joh.21:20), kirkastettuna ilmestyi tälle rakkaalle opetuslapselle ilmestyksessä eikä tätä kirkkautta voinut Johannes kestää. Kuin kuolleena Johannes kaatui ylösnousseen Jeesuksen jalkojen juureen kuulleen sanat:”Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.”. Vapahtajallamme on kuoleman ja tuonelan avaimet, Hän on ylösnoussut kuolleista voittaen kuoleman! Koko ilmestyskirjan sanoma kiteytyy näihin lauseisiin: Jeesus on voittanut ja siksi kenenkään Häneen uskovan ei tarvitse pelätä. Taivaallisen kirkkauden edessä kuitenkin synnin täytyy kuolla, jokaisen tulee vaipua Jeesuksen jalkojen juureen ja vasta sitten voi kuulla nämä samat ihanat sanat jotka tämä rakastettu opetuslapsi kuuli, ei koskaan ennen sitä!
Kristus on Kirjoituksien täyttymys: vanhan Testamentin kirjoitukset ennustivat Hänen ensimmäisen tulemuksensa (Ps.40:8) ja uuden liiton Kirjoitukset kertovat meille lupauksien täyttymisestä sekä Jeesuksen toisen tulon ennustuksista. Kaksiteräinen terävä miekka on Jumalan Kirjoitettu Sana (Joh.1:1) joka tuli lihaksi Kristuksessa Jeesuksessa. Jeesus Kristus on Hengen miekan eli Kirjoitetun Sanan ilmentymä ja siksi Hänen suustaan lähti kaksiteräinen terävä miekka. Jumalan kirjoitettua Sanaa ei voi erottaa Kristuksesta kuten ei ketään Häneen uskovaakaan siitä sisäisestä tietoudesta joka sydämestä lähtee (Matt.12:34-35) ja joka tulee ulos suun kautta. Kaksiteräinen miekka joka lähti Hänen suustaan on osoitus siitä, että Kristus on yhtä kuin kirjoitettu Jumalan Sana ja täten maalaa eteemme selkeän opetuksen siitä, että elämä lähtee Kirjoituksista ( 1 Kor.4:6). Jokainen joka vähättelee Raamattua vähättelee itse Jumalan Poikaa!
Johannes näki ylösnousseen Jeesuksen kasvot kuin aurinkona, joka täydeltä terältä paistaa. Samoin kuin auringon valo antaa kasvunsa kaikelle elolliselle tällä maapallolla, samoin Jumalan säätämyksen mukaan Kristuksessa kaikki pysyy voimassa (Apt.17:28, Kol.1:16-17). Samoin kuin auringon valo poistaa pimeyden antaen päivän paistaa tällä kuolevalla maapallolla, samoin Kristus Jumalan aurinkona poistaa pimeyden Häneen uskovien sydämistä johdattaen jokaista Häneen uskovaa kohti lopullista kirkkautta, kohti iankaikkisuutta. Lihansa päivinä Jeesus oli sanonut: ”minä olen maailman valkeus” (Joh.8:12) antaen ymmärtää, että muuta valoa tälle pimeälle maailmalle ei ole annettu. Jeesuksen silmät ovat kuin tulen liekki: ne polttavat kaiken väärän puhdistaen Häneen uskovat kaikesta ylimääräisestä. Ne ovat samalla puhdistus ja tuomio koska totuus tekee vapaaksi. ”Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!” (Luuk.12:49).
Seurakunnista puhutaan tässä lampunjalkoina (ilm.1:20). Seurakunnan tulee loistaa valoa tässä pimeässä ajassa viitoittaen jumalattomalle maailmalle tien Kristuksen yhteyteen. Jeesus opetti (Matt.5:15), että jokainen Häneen uskova Jumalan lapsi on kuin valo ylhäällä vuorella. Yksikään todellinen Jumalan Pyhä ei voi vaieta uskostaan, sillä se on mahdottomuus. Kristuksen rakkauden valtaamana jokainen ihminen täytyttyään Pyhällä Hengellä on Hänen todistajansa (Apt.1:8). Pyhän Hengen valtaamina ihmiset todistavat uskostaan ja se on merkki elävästä uskosta jonka Kaikkivaltias on Poikansa Jeesuksen kautta luoduissaan synnyttänyt. Jumalan maailma ei tunnusta muuta uskoa, kuin todistavan uskon (Matt.10:32-33).
Jeesus esiintyy tässä ylimmäisen papin asussa ja täten kuvastaa sitä asemaa, joka Hänellä on Pyhän Jumalan edessä. Vanhassa liitossa ylimmäinen pappi oli välimies Jumalan ja ihmisten välillä, nyt Kristus on Uudessa liitossa ottanut sen paikan. Enää ei tarvita muuta välimiestä kuin Vapahtajamme Jeesus Kristus joka alati rukoilee Häneen uskovien edestä (1 Joh.2:1). Valkoiset hiukset kuvaavat arvokkuutta ja lumi puhtautta, silmien liekit läpituntevaa sekä kaikkitietävää voimaa sillä mikään ei voi olla Kristukselta salassa. Kiiltävän vasken kaltaiset jalat osoittavat järkähtämätöntä voimaa samoin kuin Hänen äänensä, joka on kuin paljojen vetten pauhina. Johannes käyttää tässä hänelle tuttuja Tooran kuvauksia ja täten osoittaa, että jokainen ilmestys sekä profetia tulee aina olla Kirjoitetun Sanan mukainen (1 Kor.4:6).
Johannesta tuskin käskettiin kirjoittamaan Taivaan enkeleille ja siksi seurakunnan enkelit tarkoittavat ihmisiä, johtavassa asemassa olevia. Jeesus kutsui Johannes Kastajaa enkeliksi (Luuk.7:27). Nimi ”angelos” merkitsee sanansaattaja ja viestinviejää. Jokainen Jeesukseen uskova on Taivaan sanansaattaja ja jokaisella uskovalla on elintärkeä viesti kerrottavaksi ihmiskunnalle. Evankeliumi (ilosanoma) on jokaisen Jeesukseen uskovan elämän pääsisältö, viesti, joka voi muuttaa, jos se vastaanotetaan, koko maailman. Seurakunnan johtavassa virassa olevat ovat tähtiä joita Jeesus pitää oikeassa kädessään. Pimeällä yötaivaalla tähdet johdattivat muinaisuudessa lukemattomia kulkijoita samoin kuin seurakuntien johtavissa viroissa olevien tulee johdattaa tänäkin päivänä tässä pimeässä maailmassa kaikkia niitä, jotka tarvitsevat elämäänsä johdatusta. Seurakunnan johtavissa viroissa olevat ”tähdet” ovat laumansa paimenia jotka ovat Jeesuksen kädessä ja tämä tulisi jokaisen laumansa paimenen tietää, koska sille jolle on uskottu paljon myös vaaditaan paljon (Luuk.12:48). Jokaisen laumansa paimenen tulee olla kaikkien palvelija (Mark.9:35) seuraten Jeesuksen esimerkkiä ja siksi jokainen ”tähti” on Vapahtajamme käsissä ”Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni…on tämä: ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit”.
Kristus vaeltaa lampunjalkojen (seurakuntien) keskellä pitäen tähtiä oikeassa kädessään – jokaisen tähden joka ei loista taivaallista valoa ja jokaisen enkelin joka on menettänyt sanomansa viestinviejänä on Hän (Jeesus) oksentava suustansa ulos (ilm.3:16) ja siksi kaikkien seurakuntien johtavissa olevien veljien tulisi ymmärtää vastuunsa sekä velvollisuutensa laumaansa kohtaan. Sama Jeesus, joka pitää tähtiä käsissään on antanut henkensä laumansa puolesta, Hän käyskentelee seurakuntien keskellä kuten oikea paimen laumansa keskuudessa eikä varmasti anna yhdenkään lampaan eksyä lopullisesti – jos joku eksyy, on Hän etsivä kadonneen ja palauttava hänet laumaansa (Joh.10:11). Koska Jeesus näin tarkasti pitää huolta jokaisesta Häneen uskovasta, on sanomattakin selvää, että lauman alipaimenet ovat jatkuvan tarkkailun alaisena!
Jeesus oli luvannut maan päällä ollessaan: ”missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä” (Matt.18:20) ja nyt Johannes näkee Jeesuksen lupauksen täyttyneen, sillä Hän liikkuu Hänen omiensa keskellä – Seurakuntansa keskellä. Jeesus ei maanpäällä ollessaan luvannut yhtään turhaa lupausta, sillä ”niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä ”on”; sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden ”amen”, Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme.”(2 Kor.1:20). On lohdullista tietää, että kaikkialla siellä, missä kaksi tai useampi kokoontuu Jeesuksen nimessä, siellä ylösnoussut Vapahtajamme on heidän keskellään – Seurakuntansa keskellä.
Jeesuksella on kuoleman ja tuonelan avaimet ja ne merkitsevät valtaa (Matt.28:18). Koko ilmestyskirjan sanoma, kun se oikein ymmärretään, on lohdutus Jumalan kansalle: vaikka maailma tuhoaa itse itsensä on valta annettu kuitenkin Jeesukselle ja siksi kenenkään Häneen uskovan ei tarvitse olla murheellinen eikä peloissaan (Joh.16:33) ”Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman”
-Marko Lind-
Speak Your Mind