Tob.8:6 Sinä loit Aadamin ja annoit hänelle Eevan, hänen vaimonsa, avuksi ja tueksi. Heistä on ihmissuku saanut alkunsa. Sinä sanoit: ’Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, tehkäämme hänelle apu, joka on hänen kaltaisensa’
Niin kuin elämässä yleensä, niin myöskin Avioliitossa “tarve synnyttää tilauksen”! Tämä tarkoittaa sitä, että jo pelkästään Avioliiton asetussanoissa: “Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva.” (joka johti siihen, että Jumala loi miehelle naisen), kertoo Adamin tarpeesta saada rinnalleen apu, joka olisi hänelle sopiva ja TÄHÄN TARPEESEEN Jumala loi naisen miehelle vaimoksi.
Mies ja nainen ovat erilaisia tarpeineen! Avioliiton tarkoitus on se, että mies ja vaimo TÄYTTÄVÄT toistensa KAIKKI tarpeet ja vain täten Avioliitto voi säilyä onnellisena hautaan asti. Onnellisessa Avioliitossa ei tunneta itsekästä “minä ajattelua”, vaan vaimon tahto olkoon miehelle laki ja päinvastoin…(Sir.36:26-27 Joka hankkii vaimon, se ryhtyy hyvään hankkeeseen; hän saa itselleen sopivan avun ja pylvään, mihin nojautua. Sillä missä ei aitaa ole, siinä pelto raiskataan; ja missä vaimoa ole, siinä harhaillaan ja huokaillaan”. )
Tarpeet ovat kuitenkin miehellä ja naisella erilaiset ja yksilöllisesti nämä vielä vaihtelevat. Parhaiten saa selville puolisonsa tarpeet keskustelemalla hänen kanssaan siitä, millaisia asioita hän kokee tärkeiksi. Myöskin Avioliitossa vuosien yhdessäolo auttaa huomioimaan käytännössä puolison toiveet sekä toisaalta vähemmän tärkeät tarpeet.
On mielenkiintoista todeta se, että vaikka onnistuisikin tyydyttämään puolisonsa tarpeet, niin mikäli itse ei saa tyydytystä siitä, että on onnistunut tehtävässään tehdäkseen puolisonsa onnelliseksi, ajautuu tarpeiden tyydyttäjä itse onnettomaan tilanteeseen. Onnellisuus kun pitäisi tässä suhteessa tulla siitä, että “antaessaan saa”.
Eräässä luettelossa, joka perustuu tuhansien avioparien haastatteluihin huomaamme miten miehen ja vaimon tarpeet voivat olla hyvinkin erilaisia. Mikäli puolisot eivät sisäistä miehen ja vaimon tarpeiden erilaisuutta, saatetaan ajautua pattitilanteeseen: Yritetään miellyttää puolisoa omien tarpeiden pohjalta ymmärtämättä laisinkaan, ettei toiselle nämä tarpeet merkitse paljoakaan ja täten suhdetarpeet jäävät puolison kohdalla täyttymättä. Vaikka itse saisi suuren nautinnon marjapiiraasta ei se paljon auta, jos se ei ole puolison listalla herkkuruokien luettelossa.
Miehen viisi perustavinta suhdetarvetta:
– Että vaimo arvostaisi ja ihailisi miestään
– Seksuaalinen täyttymys
– Että vaimo olisi paras kumppani vapaa-ajan harrastuksissa ja hengellisessä työssä
– Kodinhoidon päävastuu on vaimolla
– Viehättävä puoliso (miehen silmissä)
Vaimon viisi perustavinta suhdetarvetta:
– Että mies osoittaisi ei-eroottista kiintymystä ja hellyyttä
– Keskustelu (myös vaimon ehdoilla)
– Toimeentulon päävastuu on miehellä
– Miehen avoimuus ja rehellisyys
– Miehen perheeseen sitoutuminen
Kuten edellä huomaamme, tarpeet ovat hyvin erilaisia. Jo biologisesti ajateltuna luonnollisesti miehen seksuaalinen tarve on kärkipäässä kun taas vaimon tärkein perustarve tässä luettelossa (joka siis perustuu tuhansien avioparien haastatteluihin) on se, että mies osoittaisi ei-eroottista kiintymystä ja hellyyttä. Pintapuolisesti tarkasteltuna siis näyttäisi siltä, että juuri silloin kun mies tahtoisi vaimonsa kanssa seksiä vaimo tahtookin vain ei-eroottista hellyyttä. Kysymys ei ole kuitenkaan yhteentörmäyksestä, vaan tarpeiden soveltamisesta siten, että molempien tarpeet täyttyvät. Tähän kyllä päästään jos puolisot rakastavat toisiaan. Keksiihän rakkaus aina keinot.
Voimme päätellä luettelosta myös sen, ettei onnistunut Avioliitto voi mitenkään perustua vain jonkin tarpeen ympärille ja mikäli sitä yritetään siihen muottiin laittaa, on tuloksena varsin usein vain kaksi onnetonta ihmistä Avioliitossa, jotka ennen pitkään lähtevät etsimään tarpeilleen tyydytystä Avioliiton ulkopuolelta. Toisaalta yhden tarpeen tyydyttäminen on suorassa suhteessa muihin tarpeisiin ja vaikka luettelossa on tarpeet eritelty, niin kuitenkin ne muodostavat kokonaisuuden. Lieneehän selvää, että toisen huomioiminen saa aikaiseksi vastarakkautta ja täten toisen miellyttäminen tulee automaattisesti kuin ”Presidentille illallinen”.
On mahdotonta ajatella, että esimerkiksi vaimo tahtoisi miellyttää miestänsä seksuaalisesti jos tämä ei täytä yhtään naisen perustarpeista. Mikäli vaimo vastuuntunnosta joutuu näin tekemään, eikä omasta tahdostaan (tahto häviää mikäli kokee tulleensa laiminlyödyksi) ajautuu tilanne siihen, että pian suhteessa yhden onnettoman lisäksi onkin kaksi, sillä suhdetarpeiden riittävän pitkä laiminlyöminen johtaa aina eristäytyneisyyteen ja omille poluille. Onnellista parisuhdetta kun ei luoda väkipakolla eikä vaatimuksia esittämällä, vaan toinen huomioon ottamalla ja tätä Rakastamalla…(Siir.4:30 ”Älä ole leijonan kaltainen kodissasi äläkä luulojen tähden ankara kotiväkesi kesken.” )
RAKKAUS TÄYTTÄÄ KAIKKI TARPEET
Kork.V.8:6-7 ”Pane minut sinetiksi sydämellesi, sinetiksi käsivarrellesi. Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema, tuima kuin tuonela on sen kiivaus, sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki. Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa, eivät virrat sitä tulvaansa upottaa. Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat rakkauden hinnaksi, häntä vain halveksuttaisiin.”
Kork.V. 7:10 Minä olen rakkaani oma, ja minuun on hänen halunsa.”
Puolison tarpeiden täyttämistä ei pidä tehdä ”hampaat irvessä”, eikä se niin toimikaan! Jos puolisot alkavat esittämään toisilleen vaatimuksia se johtaa suhteen lainalaisuuteen ja tällöin se helposti tappaa vaatimuksillaan sen vähäisenkin kiintymyksen, joka tarpeiden laiminlyöntien tähden vielä Avioliitossa vallitsee intohimoisen rakkauden sijaan. Todellinen rakkaus ei tee lähimmäiselleen mitään pahaa ja siksi se ei myöskään vaadi mitään, vaan pyrkii itse antamaan kaiken.
Mikäli tarpeiden täyttymättömyys jatkuu Avioliitossa, syntyy siitä helposti kierre joka valitettavan usein johtaa avioeroon. Ensin puolisot pettyvät siihen, kun tarpeet eivät tule tyydytetyiksi. Sitten taistellaan vallasta jolloin tarpeet jäävät vielä enemmän täyttymättä. Tällöin saatetaan ajautua tilanteeseen jossa yritetään manipuloiden saada toista täyttämään omat tarpeensa, mutta vaikka tässä onnistuttaisiinkin, niin kaikki on epäaitoa. Tarpeiden täyttymättömyys ajaa helposti koston kierteeseen josta alkaa eristäytyminen sekä lopulta koko suhteen katkeaminen! Loput voimmekin sitten lukea yhä lisääntyvistä avioerotilastoista.
Todellisuudessa rakkaus täyttää kaikki tarpeet! Eihän puolisoiden tarvitse kuin palata hetkeksi menneisyyteen ja huomata tämä todeksi: Seurusteluaikana kaikki sujui loistavasti ja tahdottiin täyttää toistensa tarpeet koska tunteet olivat niin pinnassa! Todellinen syy tarpeiden laiminlyömiseen on siis yksinkertaisesti se, että kahden ihmisen välinen rakkaus on jostakin syystä hiipunut lähes olemattomiin…(Sir.26:2-3 ”kelpo vaimo ilahduttaa miehensä, ja tämä viettää kaikki vuotensa rauhassa. Hyvä vaimo on hyvä osa, ja se osa annetaan Herraa pelkääville.”)
RAAMATULLINEN NÄKÖKULMA TARPEISTA SEKÄ AVIOLIITON TARKOITUKSESTA
– Avioliiton tarkoitus on suvun jatkaminen (1 Moos.28 / 1 Moos.9:1)
– Avioliiton perusta on rakkaus ( 1 Moos.23:2 / 1 Moos.24:62-67 / 1 Moos.29:18-20 / 1 Moos.48:7 / 1 Sam.1:1-5 / Snl.18:22 / Snl.19:14 / Snl.31:10-11)
– Avioliiton tarkoitus on suojella siveyttä ja puhtautta ( Snl.5:15-17 / 1 Kor.7:1-6)
– Sukuvietti on Aviopuolisoille Jumalan lahja (Snl.5:18-19)
– Sukupuolielämä Avioliitossa luonnollista ( 1 Tess.4:3-5)
– Mies ja vaimo ovat velvollisia täyttämään toistensa sukupuoliset tarpeet ( 1 Kor.7:1-4)
– Lapset Herran lahja ( 1 Moos.1:28 / Ps.127:3)
– Miehellä aineellinen vastuu ( 2 Moos.21:10)
– Miehellä biologinen velvollisuus ( 1 Kor.7:3)
– Miehellä velvollisuus rakastaa ( Ef.5:21-23)
– Miehellä uskonnollinen vastuu ( 1 Piet.3:1)
– Mies on perheen pää ( 1 Kor.11:3 / Ef.5:23)
– Miehen kunnioitettava vaimoaan (1 Piet.3:7)
– Miehen nähtävä vaimo osana itseään ( 1 Moos.2:33 / Matt.19:5 / Ef. 5:33)
– Miehen oltava uskollinen ( Hebr.13:4 / 1 Kor.6:9)
– Miehen elettävä vaimon kanssa koko elämä ( Matt.19:5)
– Miehen oltava uskollinen vaikka vaimo ei uskossa (1 Kor.7:12)
– Miehen pidettävä vaimo samanarvoisena (Gal.3:28)
– Miehen pidettävä perheessä järjestys yllä (Joos.24:15 / Tuom.17 / Job.1:5)
– Vaimon kunnioitettava miestänsä (Ef.5:33)
– Vaimon oltava ahkera ja huolehtiva ( Snl.31:10-31)
– Vaimon oltava miehelleen alamainen ( 1 Moos.3:16 / Ef.5:22)
– Vaimon tehtävä huolehtia lapsista ja kodista ( Snl.31:16-20)
RAKKAUS ILMENEE
– Toisen auttamisena ( Job.31:16-20 / Matt.25:35 / Jaak.1:27)
– Toisen kuormien kantamisena ( Gal.6:2)
– Virheiden anteeksiantamisena (Snl.10:12)
– Anteeksiantamisena (Ef.4:23)
RAKKAUDEN MITTARI
– 1 Kor.13:4-8
-Marko Lind-
Speak Your Mind