KUULUTKO SINÄ PEDON JÄRJESTELMÄÄN VAI TODELLISEEN JUMALAN SEURAKUNTAAN
Profeetta Jesajan kautta Pyhä Jumala ilmoitti sanat – Jesajan kirja luku 40 jakeet 1-6: ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani”, sanoo teidän Jumalanne. ”Puhukaa suloisesti Jerusalemille ja julistakaa sille, että sen vaivanaika on päättynyt, että sen velka on sovitettu….” Huutavan ääni kuuluu: ”Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle tasaiset polut meidän Jumalallemme. Kaikki laaksot korotettakoon, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon; koleikot tulkoot tasangoksi ja kalliolouhut lakeaksi maaksi. Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut.” Ääni sanoo: ”JULISTA”(Jes.40:1-6)
Mitä tekivät juutalaiset, joille tämä sanoma oli uskottu? Julistivatko he kansana tätä sanomaa – eivät! He tappoivat profeetat, jotka olivat uskollisia tälle sanomalle – ja kun sanoma vihdoin täyttyi Kristuksen Jeesuksen tullessa omiensa keskuuteen n.2000 vuotta sitten – he tappoivat Hänetkin! Julmasti roomalaisten kätten kautta sen aikaisella hirvittävällä kidutusmuodolla joka hitaasti kiduttaen tappoi uhrinsa – roomalaisella ristillä. Kun Herran kunnia ilmestyi, niin kansa, jolle Pyhä Jumala oli uskonut sanoman julistamisen – osoittautui kansaksi, joka oli tullut vieraaksi Jumalalleen. He olivat sortuneet kuuntelemaan enemmän sen ajan uskonnollisten ihmisten opetuksia kuin lukemaan nöyrästi Vanhan Liiton Kirjoituksia – ulkonaisesti he palvelivat Jumalaa mutta sisäisesti olivat täysin eksyksissä. Tuo kansa väitti olevansa Jumalan asialla ja kuitenkin se, ristiinnaulitessaan Jumalan Pojan, toteutti sielunvihollisen aivoituksia. Se väitti olevansa Jumalan asialla, mutta se olikin sielunvihollisen salakavalalla asialla.
Edellä mainitun seurauksena, kun juutalaiskansa hylkäsi Messiaansa, syntyi Uusi Liitto Golgatalla – Jumala otti omakseen kaikki maailman kansat , että ne julistaisivat Hänen muuttumatonta rakkaudellista tahtoaan kaikkialle maailmaan. Itse kärsimysten Herra – joka uhrasi itsensä ihmiskunnan syntien ja pahuuden tähden – Jeesus Kristus, antoi selvän käskyn, jonka voimme lukea Markuksen Evankeliumista luvusta 16 jakeesta 15:”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.” Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan tahto on, että ihmiskunta saisi kuulla sanoman Hänen rakkaudestaan ja Hänen armollisuudestaan – se on sitä aina ollut – se on sitä tänäkin päivänä – ja tulee olemaan aina siihen asti, kunnes Jeesus Kristus on noutava omansa tämän maan pinnalta Häntä vastaan yläilmoihin. Se sanoma, jonka eteenpäin viemisessä Vanhan liiton seurakunta – juutalaiset – epäonnistui – on nyt uskottu Uuden Liiton Seurakunnalle: se sanoma on nyt uskottu meille jotka sanomme olevamme Jeesuksen opetuslapsia.
Nyt odotamme Kristuksen toista tulemusta. Osa Jesajan profetiasta on täyttynyt, osa on vielä täyttymättä, sillä tuo profetia saa täydellisen täyttymyksensä vasta Jeesuksen toisessa tulemuksessa. Se missä juutalaiset kansana epäonnistuivat, se on nyt uskottu meille Uuden Liiton Jumalan Seurakunnalle, kirjoittaahan Apostoli Pietari selvästi ensimmäisessä kirjeessään luvussa 2 jakeissa 9-10 seuraavaa tarkoittaen kaikkia uskovia:” Mutta te olette ”valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja”, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; te, jotka ennen ”ette olleet kansa”, mutta nyt olette ”Jumalan kansa”, jotka ennen ”ette olleet armahdetut”, mutta nyt ”olette armahdetut.”
Käsky julistaa Jumalan rakkaudellista tahtoa on annettu Vanhan liiton sekä Uuden Liiton puolelta, itseasiassa tuo käsky julistaa meitä rakastavan Taivaallisen Isän tahtoa ympäristöömme on punaisena lankana koko Raamatussa – se on uskottu Jumalan Seurakunnalle: se on uskottu meille kaikille, jotka sanomme olevamme Kristuksen seuraajia. Jos me emme tätä tee, niin silloin meistä on tullut Kristuksen Jeesuksen vihollisia – aivan samoin kuin n. 2000 vuotta sitten juutalaiset, jotka roomalaisten kätten kautta tappoivat Jeesuksen. Jos me emme ole uskollisia nyt sille sanomalle, mikä meille on uskottu – niin silloin me emme ole uskollisia itse käskyn antajalle, Jeesukselle Kristukselle. Jos me emme tee, mitä meidän on selvästi käsketty tehdä, silloin me emme kuulu Jumalan seurakuntaan vaan pedon järjestelmään, jota hallitsee sielunvihollinen. Jos me emme julista totuutta, joka tekee vastaanottavat ihmiset todellisesti vapaiksi, silloin me emme ole Jumalan asialla! Jos me emme julista totuutta joka tekee vapaaksi – niin kuka sen tekee? Onhan Apostoli Paavali kirjoittanut kirjeessään roomalaisille luvussa 10 jakeissa 13-14″ Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.” Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
Nyt kuunnelkaa tarkasti rakkaat Sisaret ja Veljet – me kaikki ihmiset olemme joko Jumalan tai sielunvihollisen asialla! Jumalan tahto on, että me julistamme, sielunvihollisen tahto on, että me emme julista Jumalan rakkautta – Raamatullista sanomaa joka vapauttaa vastaanottajansa – ympärillä oleville ihmisille. Jos olemme julistamatta, silloin hyväksymme vallalla olevan moraalittoman sekä itsekkään ihmiskeskeisen elämäntavan – jonka säälimättömissä rattaissa lukemattomat lohduttomat sekä toivottomat joutuvat uhreiksi, silloin suljemme korvamme itsekkäästi totuudelta emmekä ole antaneet todellisen rakkauden vallata sydämiämme. Maailmassa ihmiset hukkuvat tuskaan sekä ahdistukseen – jos me vaikenemme, niin teemmekö silloin oikein? Jos vaikenemme Jumalan rakkaudesta, jos vaikenemme Raamatullisista totuuksista jotka tekevät vastaanottajansa vapaiksi, niin rakastammeko silloin Jumalaa saatikka lähimmäisiämme? Jos me Jeesukseen uskovina vaikenemme, niin silloin hyväksymme hiljaisuudellamme sielunvihollisen salakavalan eksytyksen joka on saastaisilla lonkeroillaan saavuttanut jo lähes koko maapallon asukkaat. Jos vaikenemme, emmekä vie Jumalan rakkaudellista sanomaa eteenpäin – silloin olemme sielunvihollisen, emme Jumalan asialla!
NIMITTÄIN: jos me emme julista, jos me emme kerro ihmisille rakastavasta Jumalasta joka uhrasi oman poikansa sovittaakseen ihmiskunnan synnin – niin silloin Kristuksen rakkaus ei ole saavuttanut sydäntämme! Miten kukaan ihminen, joka on kohdannut Golgatalla hirvittävän synnin hinnan maksaneen Vapahtajahan voisi olla välittämättä siitä kurjuudesta, lohduttomuudesta sekä miljoonista epätoivon kyyneleistä, jotka tälläkin hetkellä vuotavat eksyneiden ihmisten poskilla minun pitäessäni tätä puhetta. Olkoon tämä saarnani hätähuuto niiden puolesta – jotka surujen ja taakkojen masentamina kulkevat kohti tuhoaan.
Miten kukaan todellinen Jeesukseen uskova voi olla vaiti Jumalan rakkaudesta joka kiistattomasti osoitettiin Golgatalla – kun lukemattomat elämästään tavalla tai toisella eksyneet ihmiset ympärillämme huutavat apua sydämensä tuskaan? En tiedä teistä Rakkaat Sisaret ja Veljet, mutta minä en voi olla vaiti – jos olisi edes yksikin syy, niin jättäisin ehdottomasti pitämättä tämän puheen, mutta sitä ei ole! Miten voisikaan olla, sillä elämä on liian hauras hukattavaksi hetkeksikään puhumattakaan siitä, että näen alati edessäni kärsivän miehen säälivän katseen – katseen, jonka minä olen saanut niin monesti nähdä sieluni silmin, katseen verta vuotavan sekä ruoskitun Vapahtajamme kasvoilta joka antoi itsensä jokaisen ihmisten syntien tähden. Jokaisen – ei vain minun – vaan jokaisen!
Miljoonat ja taas miljoonat yksinäiset maapallollamme vuodattavat yksinäisyydessään kyyneleitä ja monet heistä eivät osaa enää edes itkeä, sillä maailman kovuus heidän sisimmässään itkee sisäänpäin. Olen täysin vakuuttunut siitä, että tälläkin hetkellä monet kärsivät ja ovat ahdistuneita. Monet käyvät kovaa taistelua tunteidensa kanssa ja liian monet kokevat olevansa yksin elämänsä taistelukentällä. Lukemattomat katkeruuden, vihan ja epätoivon kyyneleet vuotavat monien poskilla nytkin minun puhuesssani teille. Joidenkin kohdalla kyyneleitä ei enää edes tule, sillä he itkevät sisään päin elämänsä savuavilla raunioilla ja heistä tuntuu, ettei kukaan ole kiinnostunut heidän elämästään. Menettäessään toivonsa ja uskonsa he ovat menettäneet kaiken. Pala palalta heidän sydämestään on toivo paremmasta huomisesta murskaantunut ja tilalle on tullut synkkyys, jonka kaltaista he eivät ikinä olisi uskoneet kokevansa.
Rakkaat Sisaret ja Veljet – meillä on ILOSANOMA heille: Velka on sovitettu, vaivanaika on päättynyt – Kristus Jeesus on uhrannut itsensä Golgatalla ihmiskunnan syntien tähden. Meillä on sanoma, joka voi muuttaa ihmisen elämän – ja muuttaakin jos se vastaanotetaan! Meillä on sanoma, ja sanoman eteenpäin vieminen tekee meidät Jeesuksen opetuslapsiksi. Jos Kristus on oikeasti vallannut sydämemme, me emme voi vaieta – jos Pyhä Henki on oikeasti vallannut sisimpämme, me emme voi vaieta. Jos oikeasti kuulumme Jumalan Seurakuntaan, jos oikeasti olemme uudestisyntyneet tähän Uuden Liiton Hengelliseen temppeliin jota seurakunnaksi kutsutaan – silloin me emme yksinkertaisesti voi vaieta!
Mistä tunnistaa aidon Raamatun mukaisen Jumalan Seurakunnan: sen tunnistaa siitä, että se uskollisesti julistaa Jeesuksen lähetyskäskyä maailmalle. Seurakunta, joka on menettänyt evankelioimisnäkynsä, on menettänyt Kristuksen – eikä se enää ole Jumalan, vaan sielunvihollisen asialla. Johannes sai tehtäväkseen lähettää kirjeen Sardeen seurakunnalle n. 2000 vuotta sitten, tästä kertoo meille ilmestyskirja luvussa 3 jakeessa 1: ”Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut.” Sellainen seurakunta, joka ei panosta Jeesuksen lähetyskäskyn eteenpäin viemiseen on kuollut – vaikka sillä kuinka ulkonaisesti olisikin lampaan villat. Kirjeen alkusanoissa Jeesus muistuttaa seurakuntalaisia Johanneksen välityksellä siitä, että Hän näkee ja tietää kaiken, sillä Kristuksella on seitsemän Jumalan Henkeä sekä seitsemän tähteä. Ylösnoussut Vapahtaja arvostelee ankarin sanoin sitä, että Sardeen seurakunta oli ajautunut ulkokultaisuuteen. Ulkonaisesti Sardeen seurakunta ihmisten silmissä kyllä näytti elävältä – mutta sisäisesti se oli kuollut. Samoin on valitettavasti laita lukemattomien 2000- luvun seurakuntien kohdalla: organisaatioiden pystyssä pitäminen on vienyt kaikki voimavarat, evankelioimisnäky on kadotettu kauan sitten, Raamatun arvovaltaa on väheksytty – kaikki on kuollut Ylösnousseen Vapahtajan silmissä joka näkee pintaa syvemmälle. Taivas ei laske ulkonaiselle kauneudelle mitään arvoa, jos sisin on läpimätä.
Jeesuksen sanat; ”minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä” (Ilm.3:2) osoittavat selvästi sen, että pelkkä ulkonainen Jumalan lapseksi tunnustautuminen ei riitä, vaan Jeesukseen uskovan elämässä pitää olla uskosta syntyneitä tekoja. Pelkkä nimikristillisyys on vain susien yritystä pukeutua lammasten vaatteisiin ja täten, joko ymmärtäen tai ymmärtämättömyyttään, julistaa elämällään sielunvihollisen salakavalaa eksytystä.
Jeesuksen maanpäälliset sanat; ”Miksi te huudatte minulle: ’Herra, Herra!’ ettekä tee, mitä minä sanon?” (Luuk.6:45) osoittavat meille selvästi,
että evankelioimiskäskyn laiminlyöminen ei ole Kristuksen rakastamista. Elävä usko tuottaa aina hedelmiä, jotka näkyvät uskon tekoina, jotka näkyvät evankelioimisintona, mutta jos teot ovat huonoja, silloin ne paljastavat sydämen paatuneen tilan. Johannes Kastajan varoitus; ”Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen” (Matt.3:10) toistui Jeesuksen kautta Johanneksen välityksellä Sardeen seurakunnalle, sillä sen teot eivät olleet puhtaat Pyhän Jumalan silmissä. Seurakunta oli ulkonaisesti puhdas, mutta sisältä kuollut, samoin kuin aikoinaan fariseusten sydämen tila, josta Jeesus lihansa päivänä oli heitä moittinut: ”Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä! Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi! Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa! Samoin tekin ulkoa kyllä näytätte ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta. Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te rakennatte profeettain hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautakammioita, ja sanotte: ’Jos me olisimme eläneet isäimme päivinä, emme olisi olleet osallisia heidän kanssaan profeettain vereen’! Niin te siis todistatte itsestänne, että olette niiden lapsia, jotka tappoivat profeetat. Täyttäkää siis te isäinne mitta. Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?” (Matt.23:25-33).
Jumalan Seurakunta on hengellinen temppeli – siihen kuuluvat kaikki uudestisyntyneet, Jeesukseen toivonsa laittaneet ihmiset. Jokainen, joka on oikeasti kohdannut Golgatalla kärsineen Vapahtajan ei voi olla kertomatta kokemastaan! Kohtaaminen Jeesuksen Kristuksen kanssa jättää aina ihmiseen jäljen – sitä on mahdoton peitellä. Ne, jotka väittävät kohdanneensa Jeesuksen, eivätkä ole mitenkään muuttuneet ovat valehtelijoita – ne, jotka väittävät olevansa uudestisyntyneitä Pyhällä Hengellä täyttyneitä kristittyjä, eivätkä tahdo julistaa evankeliumia innokkaasti sotivat käyttäytymisellään Jeesuksen selvää lähetyskäskyä vastaan sekä seuraavaa tärkeää Kristuksen opetusta vastaan, jonka tämän lausui opetuslapsilleen Apostolien teoissa luvussa 1 jakeessa 8: ”kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.”
Jokainen, joka ei julista, ei ole Jumalan asialla – vaikka väittäisikin muuta. Apostoli Paavali uhrasi itsensä evankeliumin tähden, samoin muut Apostolit sekä opetuslapset – jokainen ihminen, joka on oikeasti kohdannut ylösnousseen Vapahtajan tekee samoin. Asia on helppo yksinkertaistaa: jos et ole Jumalan asialla, silloin kuulut pedon järjestelmään, silloin olet ymmärtämättömyyttäsi sielunvihollisen asialla ja sodit käytännön elämälläsi Pyhää Jumalaa vastaan. Tämän päivän vallalla olevan kristillisyyden suurin ongelma on sama, kuin mitä se on aina ollut: Lääke siihen löytyy Jeesuksen velipuolen Jaakobin kirjeestä, luvusta 1 jakeesta 22: ja siksi kuunnelkaa rakkaat sisaret ja veljet tarkasti seuraava teksti: ”Olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.”
Kun ymmärrämme evankeliumin julistamisen merkityksen – silloin ymmärrämme kaiken! Se on avain kaikkeen hengelliseen menestymiseen – se avaa eteemme uskomattomia näköaloja. Jeesus opetti, että siitä ihmiset tuntevat teidät minun opetuslapsikseni jos teillä on keskinäinen rakkaus – kun seurakunnassa innokkaasti viedään Jeesuksen lähetyskäskyä eteenpäin, ei yksinkertaisesti ole enää aikaa riidoille saatikka muille erimielisyyksille: silloin Kristuksen rakkaus on vallannut niin täydellisesti sydämen, että kaikki aika – eikä se aina edes riitäkään – menee tavalla tai toisella evankelioimistyöhön. Lähetyskäskyn noudattaminen on lääke ihmisten väliseen rakkaudettomuuteen – kun on yhteinen päämäärä – sielujen pelastus – niin se yhdistää.
Kuulutko Jumalan Seurakuntaan vai pedon järjestelmään – sinä itse tiedät sen: onko Kristuksen rakkkaus saanut vallata sydämesi! Apostoli Paavalin sanoin: Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.
-Marko Lind-
Speak Your Mind