Vuosituhansien aikana Korkein on ojentanut rakkaudellisia käsiään toistuvasti ihmiskuntaa kohti, Hän on lähettänyt palvelijoitaan saarnaamaan rakkaudestaan teille sekä aitovierille (Luuk.14:23) ja miljoonien Kristuksen seuraajien askeleet ovat vuosituhansien aikana kulkeneet pakanamaista toiseen saarnatakseen ihmisille Jumalan rakkaudesta, jonka Hän osoitti ihmiskunnalle antamalla oman ainokaisen Poikansa kuolla Golgatan keskimmäisellä ristillä tuskallisen kuoleman ihmiskunnan syntien tähden. Tänäkin päivänä Jumala lähettää palvelijoitaan kertomaan ihmisille mahdollisuudesta tehdä parannus ja uskoa Evankeliumi Kristuksesta

Ilm.18:1-5

”Sen jälkeen minä näin tulevan taivaasta alas erään toisen enkelin, jolla oli suuri valta, ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan. Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: ”Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi. Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta.” Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.”

Tämä ilmestyskirjan luku (18) kertoo erityisesti ajasta, jolloin Jumalan kansaa kehotetaan lähtemään ennen Babylonin lopullista tuhoa ulos tästä antikristillisestä järjestelmästä – joka kyllä kantaa harhaanjohtavasti Jumalan seurakunnan nimeä ja ulkonaisella uskonnollisuudellaan on juovuttanut maan ihmiset puolelleen, mutta joka todellisuudessa on saatanan salamyhkäisesti kyhäämä porttokirkko. Johannes näkee enkelin, jolla on suuri valta tulevan alas Taivaasta ja ilmoittavan Babylonin tulevasta kukistumisesta sekä kuulee äänen Taivaasta sanovan: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.” Jeesuksen takaisintulon nopeasta lähestymisestä kertoo juuri tämä luku – itse asiassa se on kiistaton todiste siitä, että elämme Kristuksen toisen tulemuksen aattohetkissä.

Se mitä Johannes näki n. 2000 vuotta sitten – tapahtuu nyt kirjaimellisesti silmiemme edessä eikä tätä voi kiistää kukaan joka vähääkään seuraa aikaa jossa elämme. Maailmanlaajuisesti on syntynyt ilmiö, jossa aidot Jeesuksen opetuslapset ovat alkaneet kokoontumaan ulos Babylonista kokemaan todellista Seurakuntayhteyttä ulkona eri uskontosuuntien, kirkkokuntien ja herätysliikkeiden – tämä on ollut suoraa seurausta siitä julistuksesta, jota Jumalan Pyhät kaikkialla maailmassa ovat ahkerasti julistaneet: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.” Kaikkivaltias Pyhä Jumala on laskenut kansansa sydämelle varoituksen porttokirkon täydellisestä tuhosta sekä sen eksyttävästä vaikutuksesta ja tätä varoitusta voimme lukea jatkuvasti Jumalan todellisten Pyhien julistuksen kautta internetistä, lehdistä sekä kuulla kaduilla ja aitovierillä: siihen törmää kaikkialla. Ääni Taivaasta, joka on kuulutettu – ja jota kuulutetaan parhaillaan – aidon Jumalan Seurakunnan kautta on selvin sekä kiistattomin osoitus siitä, että aivan pian Korkein tuhoaa antikristillisen pedon järjestelmän ja Jeesuksen omat tullaan noutamaan Herraansa vastaan yläilmoihin. Tuhansia vuosia sitten Danielille sanottiin, kun hänelle oltiin näytetty lopunaikojen tapahtumia: ”Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.” (Dan.12:4) ja nyt näemme tämän ymmärryksen lisääntyvän Jumalan kansan keskuudessa – yhä enemmän aidot Jumalan Pyhät ymmärtävät sen tosiasian, että lahkot, jotka yhdistyvät Paavin kirkon alaisuuteen muodostavat lopunajan suuren porttokirkon ja siksi aidot Kristuksen seuraajat erottautuvat kaikista ihmisten tekemistä organisaatioista liittyäkseen yhteen suureen maailmanlaajuiseen joukkoon – aitoon Jumalan Seurakuntaan. Etäisyys aitojen sekä epäaitojen välillä kasvaa ajassa jossa elämme silminnähtävästi – kirkkokunnat sekä herätysliikkeet ovat paljastaneet todelliset motiivinsa vääränlaisen ekumenian nimissä, ja täten osoittaneet olevansa osa Babyloniaa, jonka Jumala tulee tuhoamaan täydellisesti.

Varoitus on aiheellinen – kirkkokunnat sekä herätysliikkeet yhdistyvät yhä suuremmissa määrin Paavin äitikirkon helmaan. Koska Jumalalla on kansaa tällä hetkellä eri herätysliikkeissä sekä kirkkokunnissa, kaikuu todellisten Pyhien kautta julistus kaikkialla maailmassa: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.” Tämän julistuksen tehokas esilletulo on ollut mahdollista vain internetin tullessa lähes kaiken kansan ulottuville eikä se olisi ollut mahdollista aikaisemmin – Raamatun profetiat toteutuvat silmiemme edessä kiistattomasti.

Kun Johannes näkee näyssään suuren enkelin huutavan: ”Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi. Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta.” (jakeet 2,3) se tarkoittaa sitä, että tämä antikristillinen uskonnollisuuden mahtava järjestelmä Paavin kirkon johdolla on palvonut epäjumalia – eli pahoja henkiä ja siksi siitä on tullut pahojen henkien tyyssija. Vihattavat linnut ovat vastakohta Jumalan Pyhän Hengen ilmentymiselle Jeesuksen pään päälle kyyhkyn muodossa (Matt.3:16). Erilaisten uskontojen sekoitus ekumenian nimissä (New Age) on tietoisesti syrjäyttänyt Raamatun kokonaisilmoituksen – ja täten yhden Jumalan palvonnan syyllistyen epäjumalanpalvontaan tullen pahojen henkien palvojaksi; seurauksena tästä on Kaikkivaltiaan viha joka säälimättömyydessään kohtaa koko tätä järjestelmää. Enkelin kuvaus Babylonista, jonka kanssa maan kauppiaat ovat rikastuneet tarkoittaa yksinkertaisesti valtakristillisyyden toimintamallia, jota johtaa bisnesmäinen ajattelutapa: Paavin kirkko on rikastunut historian saatossa kaupankäynnillä eivätkä tältä synniltä ole edes protestanttiset suuntaukset välttyneet. Raha on muodostunut tärkeimmäksi tekijäksi- ja sitä saadakseen ovat lukemattomat kirkkokunnat sekä herätysliikkeet yhä lisääntyvässä määrin alkaneet tekemään kauppaa ”maan kauppiaitten kanssa” – tästä kaupankäynnistä eivät ole rikastuneet vain bisnesmiehet, vaan myös kauppaa tekevät valhekristilliset organisaatiot. Babylonista on tullut kuin mikäkin suuri bisnesyritys ja tämän tiedostaminen ajassa jossa nyt elämme on silmiinpistävän näkyvää, suorastaan räikeän törkeää. Valtakristillisyydessä erilaiset itseään kristillisiksi kutsuvat organisaatiot (kirkkokunnat sekä herätysliikkeet) pyrkivät törkeästi rahastamaan jäseniään, tekevät sijoituksia tämän maailman bisnesmiesten kanssa, sijoittavat pörsseihin unohtamatta uskonnollisuuden ulkoista näkyvyyttä – kauniita kirkkorakennuksia sekä temppeleitä. Babylonin kukistuminen koskettaa erityisesti kahta ryhmää – niitä, jotka hallitsivat yhdessä porton kanssa ja olivat syvällä hänen synneissään sekä niitä kauppiaita, jotka saivat Babylonista taloudellisia etuja. Uskonnolla rahastaminen on valitettavaa arkipäivää ajassa, jossa nyt elämme; yksi äärettömän surullinen esimerkki on jalansijaa yhä enenevässä määrin valtaava menestysteologia, joka pyrkii Raamattua törkeästi vääristellen oikeuttamaan taloudellisen hyvinvoinnin – eikä vain oikeuttamaan – vaan jopa vaatimaan sen olevan aidon uskon oikea mittari. Sielunvihollinen, joka säätelee tällaista Raamatunvastaista toimintaa saaden ihmisissä aikaiseksi tämän maailman arvojen ihannointia toimii tehokkaasti tämän päivän lukemattomien saarnamiesten välityksellä jotka julistavat menestysteologiaa kirkkokunnissa sekä herätysliikkeissä. Salakavalasti perkele on sotkenut rahan ns. kristilliseen toimintaan ja siksi suuri enkeli huutaa varoitukseksi koskien Babylonia: ”maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta” (jae 3).

Ennen Jeesuksen ensimmäistä tulemusta Jumala lähetti Johanneksen raivaamaan tietä Jumalan Pojalle – Jeesus itse julista hänestä sanoen: ”Tämä on se, josta on kirjoitettu: ’Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi.” (Matt.11:10). Johannes kastajan isälle ennen lapsen syntymää oltiin ilmoitettu: ”Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan.” (Luuk.1:17). Johannes kastaja itse julisti: ”Minä olen huutavan ääni erämaassa: ’Tehkää tie tasaiseksi Herralle” (Joh.1:23). Sanoma Babylonin tuhosta sekä varoitus Jumalan kansalle lähteä ulos porttokirkkojärjestelmästä on uskottu Jumalan Pyhille – todellisille Kristuksen seuraajille. Raamatun symboliikka, joka liittyy myös ilmestyskirjan ilmoitukseen on syytä huomioida: Johannes kastaja oli ihminen ja kuitenkin Jeesus kutsui häntä enkeliksi (Matt.11:10). Kun Apostoli Johannes näkee näyssään enkelin julistavan tuomion sanomaa Babylonista sekä varoitusta Jumalan kansalle irtaantua porttokirkkojärjestelmästä – hän näkee todellisten Kristuksen seuraajien julistavan Jeesuksen toista tulemusta. Lopunajan todellinen Jumalan Seurakunta on huutavan ääni erämaassa raivaten tietä Jeesuksen toiselle tulemukselle aivan samalla tavalla kuin Johannes kastaja raivasi ihmisenä tuhansia vuosia sitten tietä Kristuksen ensimmäiselle tulemukselle. Raamatun symboliikassa enkelillä tarkoitetaan usein myös ihmisiä, kuten esimerkiksi Apostoli Johanneksen saamasta käskystä kirjoittaa Vähän-Aasian seitsemän seurakunnan enkeleille (luvut 3 ja 4). Lisäksi Babylonia koskeva varoitussanoma annettiin jo profeetta Jesajan kautta sen ajan ihmisille koskien hänen aikansa suurta Baabelia: ”Lähtekää Baabelista, paetkaa Kaldeasta; riemuhuudoin ilmoittakaa, kuuluttakaa tämä, viekää tieto siitä maan ääriin asti” (Jes.48:20).

Aina kun Jumalan tuomiot ovat kohdanneet jumalatonta maailmaa, on Korkein varoittanut omiaan sitä ennen. Nooa (1 Moos.6:7-8) sai käskyn rakentaa arkin pelastaakseen itsensä sekä perhekuntansa tulevalta vedenpaisumukselta ja Loot (1 Moos.19:22) pelastui Sodomasta ennen sen täydellistä tuhoa. Samalla tavalla Jumala varoittaa nyt lopunaikana Hänen omiansa tulevasta tuhosta – tämä jumalaton maailmaa tuhoutuu, Babylon tuhotaan ja siksi Jumalan Pyhien tulee irtaantua antikristillisestä järjestelmästä, että nämä eivät tuhoutuisi yhdessä jumalattomien kanssa. Kuitenkin valitettavasti lopunaikana tulee olemaan Lootin vaimon kaltaisia itsekkäitä ihmisiä, jotka rakastavat enemmän syntiä sekä laittomuutta kuin Kaikkivaltiasta Pyhää Jumalaa (1 Moos.19:26) ja jotka mieluummin etsivät ihmisten kuin Jumalan suosiota jatkaen sokeina kulkuaan kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden hapatuksessa. Antikristilliset juuret ylettävät syvemmälle kuin moni uskoisikaan – saastaisten henkien vaikutus ylettyy kaikkiin kirkkokuntiin sekä herätysliikkeisiin jotka ekumenian nimissä liittyvät Paavin kirkkoon. Jokaisen todellisen Jumalan Pyhän tulisi nyt heti irtaantua porttokirkkojärjestelmästä ja ottaa todesta Kristuksen todellisten seuraajien varoitus tulevasta tuhosta sekä ekumenian nimissä yhdistyvästä saatanan luomasta Babylonista. Babylonin henki on läsnä kaikkialla – sen hengen vaikutuksesta on monien vaikea luopua: Pelkkä ulkonainen ero nyt tekeillä olevasta porttokirkkojärjestelmästä ei vielä riitä – lähtihän Lootin vaimokin Sodomasta, mutta Sodoma ei ollut päästänyt otettaan hänestä. Hänen sydämensä oli jäänyt turmeltuneeseen kaupunkiin. Jokaisen täytyy sydämestään sanoutua nyt heti irti saatanan luomasta porttokirkkojärjestelmästä, joka on sekoitus pakanallisuutta sekä kristinuskoa, mutta aivan samoin kuin pelkkä sydämen usko Kristukseen pelastuakseen ei vielä riitä, vaan tarvitaan suun tunnustus (Room.10:10), samalla tavalla ihmisen täytyy myös ulkonaisesti julistautua olevansa erossa lähitulevaisuudessa perustettavasta Maailmankirkosta. Jumalan varoitus omilleen lähteä ulos nyt tekeillä olevasta lopunajan suuresta Baabelista, joka koostuu kirkkokunnista sekä herätysliikkeistä ja eri uskonnoista johtajanaan Katolisen kirkon Paavi on jokaisen otettava tosissaan – aivan pian Jumalan vihan maljat vuodatetaan tämän jumalattoman maailman ylle.

Saatana kokoaa nyt joukkojaan yhdistämällä kirkkokuntia sekä herätysliikkeitä Paavin kirkon alaisuuteen ekumenian nimissä käyttäen tehokkaasti New Age ajatusmaailmaa (kaikki uskonnot palvelevat samaa Jumalaa). Lukemattomat kirkkokunnat sekä herätysliikkeet niin maailmanlaajuisesti kuin täällä Suomessakin ovat julkisesti alkaneet tekemään yhteistyötä Paavin kirkon kanssa, joka täyttää kaikki porttokirkon tunnusmerkit Raamatun valossa. Jumalan väistämätön tuomio tulee kohtaamaan tätä lähitulevaisuuden mammuttiorganisaatiota, joka on lohikäärmeen eli perkeleen mestarillisesti kyhäämä Baabel. Kenenkään on mahdoton yrittää parantaa Baabelia, sillä se on mahdottomuus jonka Raamattu meille selvästi ilmoittaa: ”Me olemme koettaneet parantaa Baabelia, mutta ei hän ole parantunut. Jättäkää hänet ja menkäämme pois” (Jer.51:9). Valinta on tässä ja nyt – tahtooko ihminen palvella Jumalaa ja ottaa todeksi ilmestyskirjan varoitussanoman, vai tahtooko tämä jatkaa epäjumalanpalvontaa ihmisten luomissa organisaatioissa, jotka yhdistyvät pian Paavin kirkon alaisuuteen. ”Kaikki eivät pääse taivaaseen. Jumala ei päästä Taivaaseen niitä, jotka hukkuvat Babylonin mukana, koska eivät halunneet lähteä siitä ulos” (lainaus: Olavi Rouhe).

Ilm.18:6-24

”Kostakaa hänelle sen mukaan, kuin hän on tehnyt, ja antakaa hänelle kaksinkertaisesti hänen teoistansa; siihen maljaan, johon hän on kaatanut, kaatakaa te hänelle kaksin verroin. Niin paljon kuin hän on itselleen kunniaa ja hekumaa hankkinut, niin paljon antakaa hänelle vaivaa ja surua. Koska hän sanoo sydämessään: ’Minä istun kuningattarena enkä ole leski enkä ole surua näkevä’, sentähden hänen vitsauksensa tulevat yhtenä päivänä: kuolema ja suru ja nälkä, ja hän joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut.” Ja maanpiirin kuninkaat, jotka hänen kanssansa ovat haureutta harjoittaneet ja hekumallisesti eläneet, itkevät ja parkuvat häntä, kun näkevät hänen palonsa savun; he seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa ja sanovat: ”Voi, voi sinua, Babylon, sinä suuri kaupunki, sinä vahva kaupunki, sillä sinun tuomiosi tuli yhdessä hetkessä!” Ja maanpiirin kauppiaat itkevät ja surevat häntä, kun ei kukaan enää osta heidän tavaraansa, kaupaksi tuotua kultaa ja hopeata ja jalokiviä ja helmiä ja pellavakangasta ja purppuraa ja silkkiä ja helakanpunaa ja kaikkinaista hajupuuta ja kaikenlaisia norsunluu-esineitä ja kaikenlaisia kalleimmasta puusta ja vaskesta ja raudasta ja marmorista tehtyjä esineitä, ja kanelia ja hiusvoidetta ja suitsuketta ja hajuvoidetta ja suitsutuspihkaa ja viiniä ja öljyä ja lestyjä jauhoja ja viljaa ja karjaa ja lampaita ja hevosia ja vaunuja ja orjia ja ihmissieluja. Ja hedelmät, joita sinun sielusi himoitsi, ovat sinulta menneet, ja kaikki kalleutesi ja komeutesi ovat sinulta hävinneet, eikä niitä enää koskaan löydetä. Niiden kauppiaat, ne, jotka rikastuivat tästä kaupungista, seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa, itkien ja surren, ja sanovat: ”Voi, voi sitä suurta kaupunkia, joka oli puettu pellavaan ja purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä, kun semmoinen rikkaus yhdessä hetkessä tuhoutui!” Ja kaikki laivurit ja kaikki rannikkopurjehtijat ja merimiehet ja kaikki merenkulkijat seisoivat loitolla ja huusivat nähdessään hänen palonsa savun ja sanoivat: ”Mikä on tämän suuren kaupungin vertainen?” Ja he heittivät tomua päänsä päälle ja huusivat itkien ja surren ja sanoivat: ”Voi, voi sitä suurta kaupunkia, jonka kalleuksista rikastuivat kaikki, joilla oli laivoja merellä, kun se yhdessä hetkessä tuhoutui!” Riemuitse hänestä, taivas, ja te pyhät ja apostolit ja profeetat; sillä Jumala on hänet tuominnut ja kostanut hänelle teidän tuomionne. Ja väkevä enkeli otti kiven, niinkuin suuren myllynkiven, ja heitti sen mereen sanoen: ”Näin heitetään kiivaasti pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä.” Ei kuulla sinussa enää kanteleensoittajain ja laulajain, huilun- ja torvensoittajain ääntä; ei löydetä sinusta enää minkään ammatin taituria; ei kuulla sinussa enää myllyn jyrinää; ei loista sinussa enää lampun valo; ei kuulla sinussa enää huutoa yljälle eikä huutoa morsiamelle; sillä sinun kauppiaasi olivat maan mahtavia, ja sinun velhoutesi villitsi kaikki kansat; ja hänestä on löydetty profeettain ja pyhien veri ja kaikkien veri, jotka maan päällä ovat tapetut. ”

Sielunvihollinen valheprofeettojensa kautta julistaa tälle maailmalle: Jumala on rakkaus eikä Hän tuomitse ketään – ilmestyskirja sitä vastoin piirtää eteemme aivan toisenlaisen todellisuuden. Vallalla oleva valhekristillisyys pappiensa ja saarnamiestensä kautta levittää laajalle hapatustaan, johon liian monet sokeasti uskovat, väittäen, että Jumala armahtaa kaikkia ja siksi jokainen ihminen voisi toteuttaa omia mielihalujaan pelkäämättä lainkaan seurauksia – Raamatun kokonaisvaltainen opetus kertoo meille kuitenkin toisenlaisesta todellisuudesta: ”Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi, hänen, ”joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan”: niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän, mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus. Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee, juutalaisen ensin, sitten myös kreikkalaisen; mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee sitä, mikä hyvä on, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle! Sillä Jumala ei katso henkilöön. Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan; sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan.” (Room.2:5-13)

Sitä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää (Gal.6:7). Jumala, joka on Rakkaus, ei voi katsoa syntiä läpi sormiensa – jokainen teko sekä jokainen ajatus punnitaan Taivaan tarkalla vaa`alla ja jokainen maanpäällä elänyt ihminen on Taivaallisen läpivalaisun alaisena, tahtoipa tämä sitä sitten tai ei. Korkein on antanut tuomiovallan Pojalleen Kristukselle Jeesukselle, jonka silmät ovat kuin tulen liekki ja joka täydellisesti näkee jokaisen ihmisen salaisimmatkin motiivit (Ilm.1:14). Toisin kuin maallisissa tuomioistuimissa – joissa mestarillisilla valheilla ihmisten luomiin lakeihin vedoten voidaan päästä tuomiota pakoon – Kristuksen tuomioistuimen edessä kaikki salaisuudet paljastetaan. Aivan päinvastoin kuin lukemattomat saarnamiehet sekä papit valehtelevat julistaessaan kaikille vapaata pääsyä Taivaaseen, jokainen ihminen tullaan tarkasti punnitsemaan sen mukaan, mitä tämä on maanpäällä eläessään tehnyt sekä jättänyt tekemättä. Kaikki ne ihmiset, jotka ovat polkeneet jalkoihinsa Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan neuvot sekä ohjeet, jotka on kirjoitettu Raamatun lehdille profeettojen, apostolien sekä itse Kristuksen kautta, koskien Hänen tahtonsa mukaista elämää, tullaan Jumalan toimesta tuhoamaan. Raamatun kokonaisvaltainen opetus julistaa selvästi, että kaikki ihmiset eivät pääse Taivaaseen – Uusi Jerusalem on varattuna vain niille, jotka ovat laittaneet luottamuksensa Jumalan Poikaan Kristukseen Jeesukseen syntiensä sovittajana ja jotka tahtovat olla kuuliaisia Pyhän Jumalan rakkaudellisille käskyille sekä ohjeille.

Suomen maassa viimeaikoina käyty homokeskustelu (v.2010), jossa tämä vähemmistöryhmä haki itselleen näkyvästi oikeuksia luterilaisen kirkon piiristä – ja menestyi valitettavan hyvin tässä tarkoituksessaan saatanan vallassa olevan median myötävaikutuksella. Pyhän avioliiton polkeminen jalkoihin sekä sen väheksyminen vastoin Raamatun selvää opetusta sen Pyhyydestä viimeisten vuosikymmenien aikana kristittyjen piirissä – sekin on valitettavan hyvin menestynyt ja vallannut sijaa niiden keskuudessa, jotka väittävät olevansa Pyhän Jumalan asialla. Yleinen moraalittomuus on muodostunut vallalla olevan valhekristillisyyden piirissä enemmän tavaksi kuin poikkeukseksi – kaikki tämä edellä mainittu kertoo meille karua todellisuutta valheprofeettojen julistuksen tuloksista. Saatana pukeutuneena lammasten vaatteisiin on murjonut kristikuntaa sisältäpäin varsin voitokkaasti ja luonut antikristilliset toimintaohjeet jopa niiden keskuudessa, jotka vilpittömästi luulevat kuuluvansa Jumalan Seurakuntaan, mutta jotka kuitenkin ovat osa suurta Babyloniaa, perkeleen luomaa porttokirkkoa. Homo- ja lesbopapit, jotka julistavat Jumalan anteeksiantoa synnintekijöille ilman katumusta, yhä uudelleen ja uudelleen avioituneet sananjulistajat sekä saarnamiehet jotka mahtipontisesti saarnapöntöistään väheksyen Korkeimman Lakia, joka annettiin tuhansia vuosia sitten Mooseksen välityksellä Siinailla ihmisille toimintaohjeiksi, julistavat siunauksia ilman kuuliaisuutta. Julkisynneissä elävät maallikkosaarnaajat opettavat vastoin Raamatun kokonaisvaltaista ilmoitusta Jumalan äärettömästä rakkaudesta ilman mitään rajoja ja rahanahneuteen sortuneet menestysteologit tarjoavat kuulijoilleen maallista vaurautta sekä menestystä – kaikki nämä edellämainitut ovat pahasti eksyksissä ja kuuluvat sielunvihollisen luomaan porttojärjestelmään, sillä he ovat sotineet käytöksellään, opetuksellaan sekä mielipiteillään itse Pyhää Jumalaa vastaan, vaikka kuinka väittäisivät olevansa Korkeimman asialla. Heillä on lammasten vaatteet – mutta sisin on suden! Apostoli Pietari varoitti tuhansia vuosia sitten kirjeessään salakavalasta eksytyksestä, joka pyrkisi sisälle opetuslasten joukkoon: ” Teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon. Ja moni on seuraava heidän irstauksiaan, ja heidän tähtensä totuuden tie tulee häväistyksi; ja ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä hyötyä; mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku.” (2 Piet.2:1-3).

Apostoli Johannes kuuli äänen Taivaasta sanovan: ”Kostakaa hänelle sen mukaan, kuin hän on tehnyt, ja antakaa hänelle kaksinkertaisesti hänen teoistansa; siihen maljaan, johon hän on kaatanut, kaatakaa te hänelle kaksin verroin. Niin paljon kuin hän on itselleen kunniaa ja hekumaa hankkinut, niin paljon antakaa hänelle vaivaa ja surua. Koska hän sanoo sydämessään: ’Minä istun kuningattarena enkä ole leski enkä ole surua näkevä’, sen tähden hänen vitsauksensa tulevat yhtenä päivänä: kuolema ja suru ja nälkä, ja hän joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut.” (j.6-8). Kaikki ne, jotka elävät jumalattomasti tehden syntiä eläen vääryydessä vastoin Raamatun selviä kehoituksia eivätkä tahdo tehdä parannusta elämässään saavat osakseen kaksinkertaisen tuomion, sillä kaikki ne, jotka eivät kuulu todelliseen Jumalan Seurakuntaan turvautuen Kristukseen Jeesukseen syntiensä sovittajana kuuluvat perkeleen luomaan porttokirkkoon – Babyloniin. Ei ole olemassa mitään välimaastoa, ei ole olemassa mitään puolueetonta maaperää – ihminen joko kuuluu Jumalalle tai sitten ei, ihminen joko palvelee saatanaa tai Kaikkivaltiasta Pyhää Jumalaa eikä yksikään voi oikeasti palvella kahta herraa, aivan kuten Jeesus lihansa päivinä opetti: ” Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva.” (Matt.6:24). Vallalla olevan kristillisyyden harhaopettajat, vastoin Jeesuksen selvää opetusta, tarjoavat usein keskitien kulkemisen vaihtoehtoa tuudittaen kuulijoitaan kuoleman uneen, mutta nämä sudet lammasten vaatteissa saavat kaksinkertaisen rangaistuksen aivan samoin kuin ne kuulijat, jotka uskovat sokeasti heidän valheitaan, aivan kuten Johannes näyssään näki. Sielunvihollinen on valitettavan menestyksellisesti vallannut sijaa ihmisten keskuudessa vääränlaisella suvaitsevaisuudella pappien ja saarnamiesten valheellisen julistuksen kautta, vaikka Jeesus selvästi korosti valinnan merkitystä täällä ajallisessa ajassa opettaen, ettei ole olemassa kuin kaksi tietä: ”Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.” (Matt.7:13-14). Apostoli Johanneksen kuulema ääni: ”Kostakaa hänelle sen mukaan, kuin hän on tehnyt, ja antakaa hänelle kaksinkertaisesti hänen teoistansa; siihen maljaan, johon hän on kaatanut, kaatakaa te hänelle kaksin verroin.” (j,6) muistuttaa juutalaisten lakia varkaudesta ja petoksesta (2 Moos 22:4,7,9 / Ps 137:8: /Jer 50:15,29). Jokainen ihminen rakentaa itse omaa tuomiotaan. Sen, mitä hän on aiheuttanut toisille, hän saa kerran Jumalalta kaksin verroin takaisin.

Jumalaton ihminen, joka on osa suurta Babyloniaa, ja joka yksilönä elämällään sekä ajatuksillaan sotii Rakkaudellista Jumalaa vastaan, kerskaa mielessään menestyksestään luullen elämänsä olevan omissa käsissään nähden itsensä usein erinomaisena ymmärtämättä ollenkaan, että jokaisen elämä tällä maaplaneetalla on Korkeimman Jumalan käsissä. Babylonin humalluttava viini on sekoittanut tällaisen ihmisen pään ja lailla maan porttojen ja kauhistuksien äidin tämä usein ajattelee: ”Minä istun kuningattarena enkä ole leski enkä ole surua näkevä’ ja kuitenkin Jumalan vitsaukset tulevat yhtenä päivänä: kuolema ja suru ja nälkä, ja hän joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut.” Ihminen, joka on humaltunut vääryyden viinistä ajattelee usein sydämessään pärjäävänsä ilman Jumalaa katsoen peilistä omaa erinomaisuuttaan, mutta tämä on hullutusta jolla ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa ja joka ei kestä Korkeimman tuomioiden edessä. Jeesus Kristus kertoi lihansa päivinä vertauksen miehestä, joka oli näkymättömän todellisuuden sijaan humaltunut katsomaan näkyväisiä: ”Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin. Niin hän mietti mielessään ja sanoi: ’Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?’ Ja hän sanoi: ’Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni; ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse.’ Mutta Jumala sanoi hänelle: ’Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?’ Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä.” (Luuk.12:16-21). Jokainen ihminen joutuu kerran tilille siitä, millaiset arvot häntä ohjasivat – kaikki eivät pääse Taivaaseen, vaikka harhaopettajat kuinka niin väittäisivät. Samoin kuin lopunajan Babylonin tuomio tulee yhtenä päivänä, aivan samalla tavalla jokainen jumalaton ihminen, joka elää vastoin Raamatun kokonaisvaltaisia opetuksia, tuhoutuu yhdessä hetkessä – kun synnin malja on juotu pohjaan asti, kun valheellisen viinin vaikutus on saavuttanut määränpäänsä, silloin tuomio kohtaa niin ihmistä yksilönä kuin suurta lopunajan Babyloniakin – Pyhän Jumalan rakkaudella on rajansa.

Jumala ei ole kuitenkaan rakkaudeton, vaan Hän on pitkämielinen ja armossaan rikas. Jokaiselle ihmiselle Korkein antaa mahdollisuuden eikä tuomio kohtaa ketään ihmistä oikeudettomasti. Sielunvihollinen yrittää salakavalasti maalata ihmisten mieliin kuvan väärämielisestä Tuomarista joka olisi ankaruuden lisäksi myöskin epäoikeudenmukainen, mutta todellisuudessa Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään joka Häneen uskoo joutuisi kadotukseen (Joh.3:16). Vuosituhansien aikana Korkein on ojentanut rakkaudellisia käsiään toistuvasti ihmiskuntaa kohti, Hän on lähettänyt lukemattomia palvelijoitaan saarnaamaan rakkaudestaan teille sekä aitovierille (Luuk.14:23) ja miljoonien Kristuksen seuraajien askeleet ovat vuosituhansien aikana kulkeneet pakanamaista toiseen saarnatakseen ihmisille Jumalan rakkaudesta, jonka Hän osoitti ihmiskunnalle antamalla oman ainokaisen Poikansa kuolla Golgatan keskimmäisellä ristillä tuskallisen kuoleman ihmiskunnan syntien tähden. Tänäkin päivänä Jumala lähettää palvelijoitaan kertomaan ihmisille mahdollisuudesta tehdä parannus ja uskoa Evankeliumi Kristuksesta – Jumalan rakkaus pyrkii tekemään kaikkensa saavuttaakseen ihmisiä niin paljon kuin suinkin ja tästä Apostoli Pietari kirjoittaa kirjeessään: ”Hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” (2 Piet.3:9). Kun siis Korkeimman tuomiot kohtaavat suurta lopunajan Babyloniaa, joka koostuu jumalattomista ihmisistä, kukaan ei voi perustellusti väittää, että tuomio olisi epäoikeudenmukainen. Jokaiselle ihmiselle on annettu mahdollisuus ja kaikki ne, jotka joutuvat Korkeimman vihan kohteeksi ovat niitä, jotka tietoisesti ovat pitäneet halpana Jumalan rakkaudellisen kädenojennuksen Kristuksessa Jeesuksessa. Jumalan rakkaus ihmiskuntaa kohtaan on niin suurta, että tuomio ei kohtaa suurta lopunajan Babyloniaa, ennen kuin kaikki ihmiset kaikkialla maailmassa ovat saaneet kuulla evankeliumin Kristuksesta Jeesuksesta joka uhrasi itsensä ihmiskunnan pahuuden tähden. Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan rakkaus on niin valtava, että tuomio ei kohtaa ketään ihmistä ennen kuin tämä on saanut mahdollisuuden tehdä valinnan palveleeko tätä maailmaa eläen itsekkäästi vai antaako elämänsä rakastavan Luojan käsiin. Jeesus Kristus, joka uhrasi itsensä jokaisen Häneen uskovan ihmisen puolesta, lausui lihansa päivinä: ”Tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” (Matt.24:14)

Älköön kenessäkään Kristuksen todellisessa seuraajassa nousko ikinä väärämielisyys hallitsemaan ajatuksia heidän nähdessään kuinka jumalattomat menestyvät yhä kiivaammassa tahdissa lopunaikoja lähestyessä, sillä Jumalan tuomio kohtaa äkisti kaikkea jumalattomuutta. Älköön kukaan todellinen Jumalan Pyhä sortuko ajattelemaan samalla tavalla, kuin vuosituhansia sitten Aasaf: ”Minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän.”(Ps.73:3) ja kuitenkin jokainen todellinen Kristuksen seuraaja ymmärtäköön saman todellisuuden, joka paljastui tälle samaiselle henkilölle hänen päästyään selvyyteen Jumalan salaisuuksista: ”Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset. Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava. Niinkuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät…Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat. ” (Ps.73:18-20, Ps.73:27). Ylösnoussut Vapahtajamme Jeesus Kristus lihansa päivinä opettaessaan lopunajoista teroitti vahvana pysymisen tärkeyttä: ”Sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.” (Matt.24:12-13). Maallinen menestys voi olla hetkellistä, mutta kun ihminen laittaa luottamuksensa Jumalaan, se kestää ikuisesti: ”Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,” (Room.1:18).

Porttovaimo ratsasti pedon selässä – politiikka ja uskonto olivat menestyksellisesti lyöneet kättä toisilleen vainoten todellisia Jumalan Pyhiä. Nyt kun Jumalan tuomio kohdistuu Johanneksen ilmestyksessä lopunajan Babyloniin, maan kuninkaan seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa itkien sekä parkuen porton luhistumista. Kautta historian on uskonnollisuus harjoittanut haureutta ja elänyt hekumallisesti maan kuninkaitten myötävaikutuksella – jo Jeesuksen aikana fariseukset toimivat tiiviissä yhteistyössä rinta rinnan Rooman hallitsijoiden kanssa saaden aikaiseksi Jumalan Pojan naulitsemisen Roomalaiselle ristille. Paavin kirkko on menestyksellisesti vainonnut kautta verisen historiansa toisinajattelijoita maan kuninkaiden antaessa sille tukensa. Suomen valtionkirkko – luterilaisuus – on valtion päämiesten myötävaikutuksella kiskonut veroja maamme kansalaisilta kasvattaakseen taloudellista riippumattomuuttaan. Politiikan ja uskonnon sekoitus maailmanlaajuisesti on eri yhteiskuntien lakien nojalla vainonnut aina todellisia Kristuksen seuraajia – se on tehnyt niin historiassa, se tekee niin tänä päivänä – ja valtansa huipulle tämä yhdistelmä nousee lopunajan suurissa taisteluissa, joista Johanneksen ilmestys piirtää eteemme kuvan maailmanlaajuisesta Jumalan lasten vainoista. Historia on ollut vasta alkusoittoa niille vainojen aalloille, jotka lähitulevaisuudessa kohtaavat aitoja Kristuksen seuraajia. Mutta Jumala pitää huolen omistaan – Korkeimman viha on kohtaava kaikessa ankaruudessaan tätä järjestelmää jota on pitänyt yhdessä vain viha Kaikkivaltiaan asetuksia kohtaan, sillä se on itsekkäästi tahtonut ottaa sen vallan, joka vain maailmankaikkeuden Luojalle kuuluu. Nyt kun tuomio langetetaan nähtävällä tavalla Babylonin ylle ja sen tuleva kukistuminen paljastaa raadolliset kasvonsa, maan kuninkaat eivät tahdo antaa sille enää tukeansa. Babylon luuli olevansa voittamaton mutta nyt kun Jumalan viha kohtaa sitä kaikessa ankaruudessaan silminnähtävällä tavalla, pelkurimaisesti poliittinen järjestelmä jättää kuin rotta uppoavan laivan. Yhteistyö uskonnollisuuden ja maan kuninkaitten kanssa oli tehokkaasti raivannut tietä omille pyrkimyksilleen ja saavuttanut ihmisten suosiota – mutta valtansa huipulla tämä hiekalle rakennettu rakennelma Jumalan toimesta tuhotaan. Maanpiirin kuninkaat muistelevat kaiholla menestyksensä aikaa jonka yhteistyö uskonnollisuuden kanssa oli heille aikaansaanut, mutta nyt kun tuho näyttää olevan väistämätön, he erkaantuvat tästä liitosta – porttovaimo jää aivan yksin.

Johannes näkee näyssään, kuinka maanpiirin kauppiaat itkevät sekä surevat lopunajan Babylonin kukistumista. Vaikuttimena on kuitenkin itsekkyys, sillä bisnes uskonnollisuuden sekä maanpiirin kauppiaitten välillä oli ollut hedelmällistä. Kautta historian on uskonnollisuus pyrkinyt törkeästi rahastamaan hyötyäkseen toiminnastaan. Paavin kirkon valtava omaisuus, joka on saatu verojenkiskonnan lisäksi kaupankäynnillä esim. Maria patsaiden miljoonamyynneillä vedoten mielivaltaisiin pakanallisiin tapoihin, jotka on harhaanjohtavasti puettu kristillisyyden kaapuun – ja näin saatu miljoonat ihmiset palvomaan kuvapatsaita, ovat tuoneet niin maanpiirin kauppiaille kuin kirkolle itselleenkin sievoiset summat taloudellista pääomaa. Porttokirkon tyttäret; luterilaisuudesta haarautuneet protestantit ovat lailla äitikirkkonsa saaneet sievoiset summat taloudellista pääomaa myydessään vastoin Raamatun opetusta Jumalan Sanaa eri muodoissaan – taidetta, kirjallisuutta, musiikkia sekä muuta kristillisyyteen liittyvää toimintaa. Tämän päivän kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden rahastus on mennyt yhä törkeämmäksi – lähes kaikesta nämä porttokirkon tyttäret pyytävät sievoisia rahasummia: mikään ei tunnu enää olevan ilmaista. On kalliita Raamattukouluja, maksullisia seminaareja sekä opetustilaisuuksia, kallista kirjallisuutta sekä musiikillista tuotantoa – kaikki kulkee harhaanjohtavasti kristillisyyden nimissä vaikka kysymyksessä on raaka bisnes, jossa maanpiirin kauppiaat ovat menestyksellisesti olleet mukana tuottamassa sekä yhdessä suunnittelemassa toimintaa, jonka tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tehokasta taloudellista voittoa porttokirkolle sekä sen tyttärille – eri kirkkokunnille sekä herätysliikkeille, ja tietysti heille itselleen. Jeesus aikoinaan arvosteli kovin sanoin juutalaisuutta, joka oli tehnyt Jumalanpalveluksesta itselleen tehokkaan rahastuskeinon:” Jeesus meni pyhäkköön; ja hän ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet. Ja hän sanoi heille: ”Kirjoitettu on: ’Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi’, mutta te teette siitä ryövärien luolan.” (Matt.21:11-13). Raamattu ilmoittaa, että kaikki menee tällä maapallolla pahempaan suuntaan – kuten selvästi on käynytkin: tänään nämä ryövärien luolat kantavat toimintansa yllä ylväästi eri kirkkokuntien nimiä väittäen olevansa Korkeimman asialla, menevät röyhkeydessään jopa niin pitkälle, että väittävät olevansa itse Jumalan Seurakuntia, vaikka vastoin Jeesuksen opetusta rahastavat törkeästi toiminnallaan ihmisiä. Babylonin tuhoutuessa maanpiirin kauppiaat itkevät sitä taloudellista menetystä, jonka tämä luopiokirkkojärjestelmän tuhoutuminen heille aiheuttaa. Apostoli Paavali kirjoitti tuhansia vuosia sitten Korintolaisille korostaen sitä, että todellinen Jumalan Seurakunta ei ikinä rahasta toiminnallaan: ”Sillä me olemme Kristuksen tuoksu Jumalalle sekä pelastuvien että kadotukseen joutuvien joukossa: näille tosin kuoleman haju kuolemaksi, mutta noille elämän tuoksu elämäksi. Ja kuka on tällaiseen kelvollinen? Sillä me emme ole niin kuin nuo monet, jotka myyskentelevät Jumalan sanaa; vaan puhtaasta mielestä, niin kuin Jumalan vaikutuksesta, Jumalan edessä, me Kristuksessa puhumme.” (2 Kor.2:15-17)

Johannes näkee myös laivurien, rannikkopurjehtijoiden, merimiesten sekä kaikkien merenkulkijoiden seisovan loitommalla kauhistuen Babylonin tuhoa. Babylonin kalleuksista rikastuivat kaikki, mutta sen toiminta jätti kaipaavat sielut tyhjiksi. Sillä ei ollut tarjota janoaville sieluille muuta kuin uskonnollisuutta sillä elävä vesi siltä itseltään puuttui. Raha, joka on kaiken pahan alku ja juuri (1 Timm.6:10) ja jota himoitessaan ihmiset ovat lävistäneet kautta aikojen itsensä lukemattomilla tuskilla, on säädellyt porttokirkon alkuajoista asti sen väärämielistä toimintaa. Laivat ja kaikki merenkulkijat olivat kaupankäynnillään rikastuneet uskonnollisuudesta jota tuo sielunvihollisen kyhäilemä antikristillinen seurakunta heille tarjosi – säälien itsekkäästi omaa tilaansa, koska nyt selvästikin tulot tuosta mahtavasta kaupungista olivat loppuneet, he kauhistuivat Babylonin joutumista Jumalan vihan kohteeksi. Viskoen tomua sekä tuhkaa päänsä päälle nämä rahanahneet kauppiaat eivät tahtoneet enää olla missään tekemisissä tämän tuhoutumassa olevan suuren kaupungin kanssa ja siksi seisoivat loitommalla. Aitoa ystävyyttä porton ja merenkulkijoiden kanssa ei ikinä ollut – toimintaa sääteli vain puhdas bisnes. Johanneksen näkemällä kuvauksella on myös symbolinen merkitys: laivat ovat kuljettaneet aluksissaan Babylonian tuotteita – oppeja sekä traditioita jotka eivät ole peräisin Raamatusta vaan pakanallisista perinteistä.

Kun Johannes näkee näyssään Babylonin tulevan tuomion, se saa aikaan riemuhuudon Jumalan Pyhien keskuudessa – koko Taivas iloitsee. Voimallisella tavalla Korkein on vastannut myös ilmestyskirjan aikaisemmassa vaiheessa esitettyyn marttyyrien kysymykseen: ”Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?” (Ilm.6:10). Tämä Johanneksen ilmestyksen kohta antaa vastauksen myös ihmiskuntaa askarruttaneeseen suureen kysymykseen – miksi Jumala sallii pahuuden vaikuttaa voimallisesti maapallolla. Vastaus löytyy Jumalan tuomioista – Korkein tulee tuhoamaan pahuuden eikä yksikään syvyydestä noussut vääryys jää palkkaansa vaille. Maailman pahuus, joka on seurausta ihmisten itsekkyydestä ja joka kautta historian on lailla suurten tulva-aaltojen vyörynyt voimallisesti yhä kiivaampaan tahtiin ihmiskunnan ylle aiheuttaen miljoonille tuskaa sekä kärsimystä, saa vihdoin palkkansa. Epäoikeudenmukaisuus, vahvempien sorto heikompia kanssamatkaajiaan kohtaan niin taloudellisesti, henkisesti kuin väkivallan muodossakin saa osakseen Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan vihan. Vain Korkeimman pitkämielisyyden tähden, koska Hän tahtoo että kaikki ihmiset kaikkialla maailmassa pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan Totuuden (1 Tim.2:4) on pahuus saanut jatkua menestyksellisesti näinkin pitkään. Mutta tässä Johanneksen näkemässä kuvauksessa suuren lopunajan Babylonin tuhosta huomaamme – pahuuden yhä lisääntyvät riemuvoitot eivät tule päättämään voitollisesti koko sotaa maapallolla, vaan Kaikkivaltiaan oikeudenmukaiset tuomiot; Jumalan pitkämielisyydelläkin on rajansa!

Miljoonien sorrettujen kyyneleet sekä lukemattomat maailmassa vallitsevat epäoikeudenmukaisuudet tullaan Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan toimesta asettamaan oikeaan arvojärjestykseen – paha saa palkkansa ja vanhurskaat kauan odottamansa oikeudenmukaisuuden. Pahuus joka kerskasi olemassaolollaan ei sittenkään voita lopullista sotaa, vaan Kaikkivaltias Maailmankaikkeuden Luoja. Jokainen, joka on jättänyt asiansa sen käsiin, joka oikein tuomitsee, voi yhtyä riemuhuutoon – kärsimyksen malja on ääriään myöten täynnä sorrettujen kyyneliä ja nyt itse Kaikkivaltias Pyhä Jumala on juottava sen pahuutta edustavalle suurelle lopunajan Babylonille katkerien yrttien kera. Kautta ihmiskunnan verisen historian ei Taivaassa ole jäänyt yksikään maapallolla vallitseva epäoikeudenmukaisuus huomioimatta – Korkein ei ole ollut, eikä ole, välinpitämätön pahuuden suhteen, joka maapallolla yhä lisääntyvään tahtiin vallitsee saaden huippunsa lopunajan suurissa koetuksissa.

Maailman pahuus on aina tuominnut olemassaolonsa lisäksi toiminnallaan kaiken sen hyvän, mitä historian saatossa on esiintynyt – röyhkeästi se on hyökännyt jopa itse Jumalaa vastaan Hänen palvelijoista puhumattakaan. Saatana kaiken pahuuden alkulähteenä on luonut maapallolle lakeja, joita vanhurskaiden on ollut mahdoton noudattaa ja näin se on verisesti vainonnut todellista Jumalan kansaa. Lukemattomissa oikeusistuimissa kautta historian ovat Jumalan Pyhät joutuneet maksamaan kovan hinnan siitä, että ovat tahtoneet olla uskollisia Kirjoitetulle Sanalle asettaen elämässään tärkeimmälle sijalle Korkeimman palvelemisen: ” On ollut vaimoja, jotka ylösnousemuksen kautta ovat saaneet kuolleensa takaisin. Toiset ovat antaneet kiduttaa itseään eivätkä ole ottaneet vastaan vapautusta, että saisivat paremman ylösnousemuksen; toiset taas ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta; heitä on kivitetty, kiusattu, rikki sahattu, miekalla surmattu; he ovat kierrelleet ympäri lampaannahoissa ja vuohennahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä – he, jotka olivat liian hyviä tälle maailmalle -; he ovat harhailleet erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa.” (Hebr.11:35-38). Miljoonat Kristuksen seuraajat ovat tuhansien vuosien ajan saaneet osakseen pilkkaa sekä häväistystä (Ilm.2:9-10) joutuen elämään inhimillisesti katsottuna lähes mahdottomissa olosuhteissa. Lopunajan verisissä vainoissa pahuus tulee esille koko röyhkeydessään ja miljoonien Kristukseen uskovien veri tulee valumaan tälle maakamaralle. Tuomio, jonka pahuus on langettanut aitojen Jumalan palvelijoiden ylle kautta maaplaneetan verisen historian saa tässä Johanneksen näkemässä kuvauksessa lopunajan Babyloniasta palkkansa: ”Jumala on hänet tuominnut ja kostanut hänelle teidän tuomionne.” (Ilm.18:20).

Lopunajan Babylon, joka viimeiseen asti juhlii omaa menestymistään tulee kohtaamaan Jumalan ankarat tuomiot. Se on velhouksillaan sekoittaen pakanallisuuden sekä kristillisyyden villinnyt kaikki kansat saaden aikaiseksi lähitulevaisuudessa todellisen vainon aitoja Jumalan palvelijoita kohtaan. Aivan samoin, kuin Aabelin veri huusi maasta kostoa Jumalan puoleen (1 Moos.4:10), nousevat Taivaaseen lukemattomien epäoikeudenmukaisesti tapettujen osakseen saamat kärsimykset, joihin suuri Babylon on syyllinen. Johannes näkee näyssään, kuinka väkevä enkeli heittää lailla suuren myllynkiven tämän pahuuden tyyssijan meren syvyyksiin – lopullinen voitto perkeleen luomasta organisaatiosta, lopunajan Babyloniasta, jossa yhtyvät politiikka, uskonnollisuus sekä taloudelliset mahdit, tullaan Jumalan tuomioiden kautta saavuttamaan. Yksikään Jumalaan luottamuksensa laittanut ihminen ei joudu häpeään – Jumala on luvannut pitää huolta omistaan ja iankaikkisesta näkökulmasta katsottuna jokainen Kristukseen toivonsa laittanut on todellinen voittaja. Apostolin sanoin: ”Niin kuin kirjoitettu on: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina.” Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room.8:36-39)

 

-Marko Lind-

Ihmisiä tapetaan mitättömistä syistä, naisia ja lapsia raiskataan himon johdattaessa ihmisten mielitekoja, heikoilta ja vähäosaisilta viedään se vähäkin mikä heillä oli, kidutuskammiot täyttyvät viattomista uhreista, veri virtaa kaduilla ja kaikkialla ihmiset kärsivät suunnattomia kärsimyksiä. Nyt perkele on paljastanut julmat kasvonsa koko maailmalle ja kaikille tulee tiettäväksi kuinka suuren valheellisen illuusion uhreiksi he ovat joutuneet. Nyt on kuitenkin liian myöhäistä katua, liian myöhäistä pyytää anteeksi, liian myöhäistä tehdä parannusta – Jumalan viha kohtaa nyt kaikessa ankaruudessaan koko tätä asuttua maapalloa.

 

Ilm.17:1-6

Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa, ja puhui minulle sanoen: ”Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet.” Ja hän vei minut hengessä erämaahan. Siellä minä näin naisen istuvan helakanpunaisen pedon selässä; peto oli täynnä pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea. Ja nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä ja piti kädessään kultaista maljaa, joka oli täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa riettauksia. Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: ”Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti.” Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä; ja nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin.”

Ennen kuvausta Jeesuksen tulemuksesta, Johannekselle näytetään suuren porton – eli luopiovaimon tuomio. Yksi seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa, selittää Jeesuksen rakastamalle opetuslapsi Johannekselle tarkemmin myös suuren Babylonin merkityksen. Hänet viedään hengessä erämaahan ja nähdessään naisen istuvan helakanpunaisen pedon selässä puettuna purppuraan, helakanpunaan ja koristetun kullalla, jalokivillä ja helmillä pitäen kädessään kultaista maljaa, joka oli täynnä kauhistuksia sekä hänen haureutensa riettauksia – Johannes ihmetteli suuresti. Aikaisemmin tämä Patmoksella uskonsa tähden vangittu Jeesuksen opetuslapsi oli saanut nähdä autiomaassa puhtaan vaimon (Ilm.12:6,14), mutta nyt hänelle näytetään: ”Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti” (jae 5). Puhdas vaimo olikin muuttunut suureksi portoksi joka oli juovuksissa Pyhien verestä sekä Jeesuksen todistajien verestä – ei ihme, että Johannes suuresti ihmetteli!

Pakanoiden Apostoli Paavali kirjoitti tuhansia vuosia sitten: ”Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä, ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.” (Apt.20:29-30). Paavali siis tiesi mitä tulevaisuus toisi tullessaan – ja tämän pakanoiden Apostolin ilmoituksen täyttymyksen Johannes sai nyt ilmestyksessään koskien lopun aikaa erämaassa nähdä. Alkuperäisestä uskollisesta seurakuntavaimosta oli aikojen saatossa tullut portto, joka ratsasti pedon selässä käyttäen tukenaan maallisen esivallan miekkaa istuen paljojen vetten, eli kansakuntien päällä – Jumalalle uskollisesta vaimosta oli vuosituhansien aikana tullut luopio, se oli harjoittanut haureutta maan kuninkaitten kanssa: ”Oletko nähnyt, mitä tuo luopiovaimo, Israel, on tehnyt? Hän kuljeskeli kaikilla korkeilla vuorilla ja kaikkien viheriäin puitten alla ja harjoitti siellä haureutta.” (Jer.3:6). Lisäksi profeetta Jeremia ennusti jo tuhansia vuosia sitten: ”Mutta sinä olet harjoittanut haureutta monen ystävän kanssa, ja sinäkö saisit palata minun luokseni! sanoo Herra.” (Jer.3:1). Nyt Johannes näkee näyssään uskollisen seurakuntaäidin muuttuneen verenhimoiseksi portoksi, joka vainoaa Jumalan Pyhiä juopuen näiden verestä ja siksi hän ihmetteli suuresti. Jesaja oli omana aikanaan ennustanut: ”Voi, kuinka onkaan portoksi tullut uskollinen kaupunki! Se oli täynnä oikeutta, siellä asui vanhurskaus, mutta nyt murhamiehet.” (Jes.1:21). Raamatun symboliikka kuvailee uskollista vaimoa Jumalan todelliseksi Seurakunnaksi (Ilm.19:7), uskotonta vaimoa porttokirkoksi joka on jalkoihinsa tallannut Kaikkivaltiaan käskyt esiintyen kuitenkin olevansa Kaitselmuksen asialla (Hesekiel luvut 16,20 ja 23, Jes 1:21; Jer 2:20; Jer 3:1; Hes 16:15; Hoos 2:5; 3:3; 4:15.)

Kysymys on Jumalan kansan lankeemuksesta sekä uskottomuudesta joka alkoi jo Apostolisella ajalla. Samalla tavalla kuin muinainen Jerusalem oli muuttunut Kaikkivaltiaan viholliseksi, täsmälleen samoin kävi Uuden Liiton Seurakunnalle joka laitostui kirkoksi ja menetti elävän yhteyden Kristukseen alkaen vainota samalla tavalla todellisia Jumalan Pyhiä kuin aikoinaan Jerusalem oli tehnyt: ”Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet. Katso, ’teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi.” (Matt.23:37-38). Sielunvihollinen yritti ensin väkivalloin tuhota Uuden Liiton Seurakunnan vainoamalla tätä verisesti Rooman keisarien sekä muiden hirmuhallitsijoiden toimesta, mutta kun se ei tässä yrityksessään onnistunut, vaan uskolliset uhrasivat mieluummin henkensä Kirjoituksista nousevien totuuksien tähden, se ujuttautui salakavalasti sisälle Apostoliseen Seurakuntaan ja mestarillisesti sotki Raamatusta nousevia totuuksia pakanallisiin perinteisiin. Paavalin mainitsemat sudet lammasten vaatteissa alkoivat raatelemaan seurakuntaa sisältäpäin ja näin syntyi aidon Jumalan Seurakunnan kopio, joka pyrki tukahduttamaan alleen kaiken sen, mitä Uuden Liiton Seurakunnan tukipylväät, Apostolit, pitivät tärkeänä. Tilanne johti vuosisatoja jälkeen Kristuksen ylösnousemuksen siihen, että Jumalalle uskollinen seurakuntavaimo erottautui maallistuneesta kirkkolaitoksesta joutuen tämän vainon kohteeksi. Vuosituhansien aikana lukemattomia Kristukselle uskollisia tapettiin uskonsa tähden Paavin kirkon toimesta ja näin luopiovaimo, joka harhaanjohtavasti esiintyi seurakuntana, juopui Pyhien verestä.

Osa Apostolisesta seurakunnasta pysyi uskollisena Jumalalle, ne jotka eivät pysyneet, niistä muodostui suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti. Johanneksen näkemä luopiovaimo oli erämaassa puettu purppuraan sekä helakanpunaan, joka symbolisoi hyvin kalliita väriaineita, joita vain rikkailla sekä hallitsijoilla oli Johanneksen aikana varaa käyttää (Tuom.8:26, Dan.5:7). Kun vuosisatoja jälkeen Kristuksen seurakunta maallistui ja solmi liiton hallitsijoiden kanssa, ei uskovia enää vainottu, vaan heistä tuli osa valtion uskontoa. Historiasta tiedämme, kuinka tämän seurauksena Paavin kirkko vahvistui ja otti hallitsevan roolin monissa valtioissa – luopiovaimo puettiin purppuraan sekä helakanpunaan. Paavin kirkon taloudellinen, poliittinen, sotilaallinen sekä uskonnollinen mahti kasvoi kasvamistaan. Se julisti olevansa Jumalan asialla, väitti harhaanjohtavasti olevansa uskollinen seurakuntavaimo – ja kuitenkin samanaikaisesti vainosi verisesti todellisia Kristuksen seuraajia, todellista Jeesuksen uskollista morsianta joka on puettuna valkoiseen liinavaatteeseen (Ilm.19:8). Paavin kirkon tunnusmerkkejä ovat kautta historian olleet upeasti koristetut kirkkorakennukset sekä suunnattoman suuret aarteet valtavine kultavaroineen sekä jalokivineen. Nähdessään erämaassa luopiovaimon, Johannes näkee maallistuneen seurakunnan, joka pukeutui Paavin hirmuhallinnon kaapuun ja joka tulevaisuuden verisissä vainoissa näyttelee varsin merkittävää osaa Kristuksen seuraajien vainoissa ollen Maailmankirkon uskonnollinen johtaja. Luopiovaimon kuvaus muistuttaa kuvaa pakanallisista temppeliportoista, jollaisia oli Johanneksen aikana Vähässä -Aasiassa. Roomassa oli erityisen suosittujen porttojen tapana pitää otsapantaa, johon oli kirjoitettu heidän nimensä. Nyt Johannekselle näytetään tämän porton nimi, ja se on: ”Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti” (Ilm.17:5). Maljastaan tämä Paavin kirkko – luopiovaimo – tarjoaa kaikkia mahdollisia riettauksia. Johanneksen näkemä ”maan porttojen ja kauhistuksien äiti” ei vain itse ole sortunut porttouteen, vaan vieläpä suositellut sitä muillekin. Sen lisäksi se on verisesti vainonnut todellista Seurakuntavaimoa halki historian. Kautta vuosituhansien se on nauttinut juodessaan Jumalalle uskollisten verta – se on humaltunut vallastaan jonka saatana on sille antanut.

Haureuden harjoittaminen maan kuninkaitten kanssa on hengellistä huoruutta, se on kompromissien tekemistä tämän maailman arvojen sekä lakien kanssa. Johanneksen näkemä porttovaimo autiomaassa kuvaa Paavin kirkon ajoista alkanutta luopumusta, joka tähän päivään asti on jatkanut voitokasta kulkuaan Ekumenian nimissä. Eri uskontojen sekoitus, jota lopunajan verisissä vainoissa johtaa Paavin kirkko ja joka nimeää itsensä Maailmankirkoksi toimii sulassa sovussa tiettyyn pisteeseen asti eri valtioiden kanssa tarkoituksenaan saavuttaa tämän maailman herruus. Kun uskonnollisuus lyö kättä poliittisten sekä taloudellisten ja sotilaallisten mahtien kanssa on se juuri sitä, mitä Apostoli Johannekselle näytettiin: ”Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet.” (Ilm.17:1-2). Jumalan todellinen Seurakunta, joka on uskollinen Kristukselle ei ikinä tule tekemään kompromisseja maallisten lakien kanssa joutuen luopumaan yhdestäkään Raamatullisesta totuudesta. Uskollinen vaimo pysyy uskollisena Kristukselle ja erottautuu lopunajan tapahtumissa porttokirkon vaikutuksista eikä tahdo olla tämän kanssa missään tekemissä. Ilmiöitä tästä näemme tänä päivänä niin maailmanlaajuisesti kuin myös kotimaassamme – yhä enemmän Jumalalle uskolliset tahtovat erottautua ekumenisesta ajattelutavasta, jonka tarkoitus on koota lopunajan suuri Maailmankirkko Paavin johdon alaisuuteen. Ihmiset ovat alkaneet kokoontua eri kaupungeissa ulos lahkoista (kirkkokunnat sekä herätysliikkeet) muodostaen lopunajan Apostolisen Seurakunnan, joka on uskollinen vain Kristukselle pitäen pyhänä Jumalan Kirjoitettua Sanaa, Raamattua.

Porttokirkko, joka on harjoittanut haureutta maan kuninkaitten kanssa, on suomessakin vaatinut historian lehdillä Luterilaisen haaransa kautta ihmisiä lähtemään sotaan Jumalan nimissä suurta Venäjää vastaan vastoin Raamatun kokonaisvaltaista opetusta (Matt.26:52). Käsitteet: koti, uskonto ja isänmaa – jonka nimissä lähetettiin viimeisessä sodassa nuoria miehiä rintamalle uhraamaan oma henkensä vääränlaisen kristillisyyden pakottamana Jumalan nimissä, on selvä osoitus siitä, kuinka luopiokirkon vaikutus on syvästi juurtunut myös meidän kansaamme. Hitlerin Saksan vainot juutalaisia sekä muita vähemmistöryhmiä (esim. mustalaiset) kohtaan siunattiin Luterilaisen kirkon toimesta ja hiljaisuudessa hyväksyttiin kaikki ne mielettömyydet, jota tämä ”Saksan maan kuningas Hitler” julmuuksissaan teki viattomille ihmisille. Itse asiassa kaikki historian julmuudet, joita ollaan kristinuskon nimissä tehty on ollut suuren porton aikaansaamaa pahuutta. Saatanan syvyyksistä nouseva vääränlainen kristillisyys, joka on harjoittanut haureutta luopuen Raamatullisista totuuksista maan kuninkaitten kanssa on eksyttävällä viinillään juottanut niin maailman ihmiset, kuin myöskin suurimman osan suomalaista. Suomalainen luterilainen kirkko, sekä lukemattomat protestanttiset suuntaukset ovat johtomiestensä toimesta solmineet nyt lopun aikana liiton Paavin kirkon kanssa – tämä portto joka haureudellaan on juottanut kansoja sekä tehnyt sopimuksia maan kuninkaitten kanssa tulee lopunajan verisissä vainoissa olemaan Jumalan kansan suurin vihollinen. Maallisten lakien sekä asetusten kautta se pyrkii vainoamaan todellisia Jumalan Pyhiä, jotka ovat uskollisia Kirjoituksille. Tämä portto tulee kuitenkin saamaan portonpalkan – Jumala tuhoaa sen kaikessa ankaruudessaan.

 

Ilm.17:7-18

Ja enkeli sanoi minulle: ”Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden ja tuon pedon salaisuuden, joka häntä kantaa ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea. Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on nouseva syvyydestä ja menevä kadotukseen; ja ne maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan, hamasta maailman perustamisesta, ihmettelevät, kun he näkevät pedon, että se on ollut eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva. Tässä on ymmärrys, jossa viisaus on: Ne seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta, joiden päällä nainen istuu; ne ovat myös seitsemän kuningasta; heistä on viisi kaatunut, yksi on, viimeinen ei ole vielä tullut, ja kun hän tulee, pitää hänen vähän aikaa pysymän. Ja peto, joka on ollut ja jota ei enää ole, on itse kahdeksas, ja on yksi noista seitsemästä, ja menee kadotukseen. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat vallan niinkuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi pedon kanssa. Näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja valtansa pedolle. He sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava heidät, sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas; ja kutsutut ja valitut ja uskolliset voittavat hänen kanssansa.” Ja hän sanoi minulle: ”Vedet, jotka sinä näit, tuolla, missä portto istuu, ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ja peto, ne vihaavat porttoa ja riisuvat hänet paljaaksi ja alastomaksi ja syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa. Sillä Jumala on pannut heidän sydämeensä, että he täyttävät hänen aivoituksensa, yksimielisesti, ja antavat kuninkuutensa pedolle, kunnes Jumalan sanat täyttyvät. Ja nainen, jonka sinä näit, on se suuri kaupunki, jolla on maan kuninkaitten kuninkuus.”

Johannes ihmetteli uskollisen vaimon muuttumista portoksi, mutta enkeli sanoi hänelle: ”Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden ja tuon pedon joka häntä kantaa ja jolla on ne seitsemän päätä ja kymmenen sarvea”. Lisäksi enkeli ilmoitti hänelle seitsemän pään, kuninkaan ja kymmenen sarven eli kymmenen kuninkaan salaisuuden. Peto tarkoittaa saatanaa, joka itse on seitsenpäinen lohikäärme sekä myös kahdeksas pää. Kaikkien päidensä välityksellä se on mestarillisesti taistellut Kristusta ja Hänen uskollista Seurakuntaansa vastaan historian saatosta aina näihin päiviin – lopunaikana sen raivo vain yltyy. Nainen on Roomasta alkanut luopiokirkko, joka Paavin johdolla on verisesti vainonnut Jumalan pyhiä historian lehdiltä aina näihin päiviin asti ja juuri ennen Jeesuksen toista tulemusta tekee sen maailmanlaajuisesti uudestaan Amerikan Yhdysvaltojen sekä EU:n kymmenen maan tukiessa sen pyrkimyksiä. Pedon kahdeksas pää kuvaa lopunajan viimeisiä tapahtumia, kun se esiintyy harhaanjohtavasti olevansa Kristus – samoin kuin Vapahtajamme Jeesus nousi ylös kuolleista kahdeksantena päivänä, tulee lopunajan viimeisissä tapahtumissa peto kokemaan ylösnousemuksen tehden Kristuksen nimessä ihmeitä sekä tunnustekoja. Kahdeksas pää jäljittelee Kristusta valemessiaana saadakseen koko maailman hallintaansa.

Porttonainen, eli Paavin kirkko, joka ratsastaa pedolla ja tunnetusti istuu seitsemän vuoren päällä (Rooma) on historian saatossa ollut vähän aikaa hiljaisuudessa sen saadessa kuoliniskun Ranskan vallankumouksessa sen ensin hallitessa tyrannimaisesti 1260 vuotta (olemme käsitelleet tätä tässä kirjassa aikaisemmin). Nyt elämme tällä hetkellä kuudennen pään aikaa, jolloin peto on ikään kuin saanut surmaniskun, eikä sitä näennäisesti enää ole. Kuitenkin, kuten olemme tässä kirjassa käsitelleet, Paavin kirkko on nousemassa ekumenian nimissä valta-asemaan Maailmankirkon päänä johon tulevat liittymään eri kansojen uskonnot, myös protestantit. Se on siis ollut, tällä hetkellä se on ikään kuin hiljaisuudessa vaikka kulissien takana ahkerasti haalii äitikirkon siipien suojiin eri uskontoja – ja se on jälleen tuleva. Historiallisesti Paavin kirkon, eli kuudennen pään aikana, sen hiljaiseloa on jatkunut 1800 luvulta aina näihin päiviin asti. Ensimmäinen pää on Babylonia, toinen pää on Meedia -Persia, kolmas pää on Kreikka, neljäs pää on pakanallinen Rooma, viides pää on Paavillinen Rooma, nyt elämme kuudennen pään aikaa (Paavin kirkko nukkuu ikään kuin kuolinuntaan) ja seitsemäs pää on Euroopan yhteenliittymä; kymmenen Euroopan maata, jotka sijaitsevat muinaisen Rooman valtakunnan alueella. Kahdeksannen pään aikana saatana jäljittelee valemessiasta tehden ihmeitä koko maanpiirin nähden Amerikan Yhdysvaltojen sekä EU:n kymmenen valtion tuella. Suuri Babylon – politiikan, uskonnollisuuden, korkean talouden sekä sotilaallisuuden kultainen kehto. Aivan Kristuksen tulemuksen aattohetkinä saatana esiintyy julkisesti Jumalan Poikana pyrkien eksyttämään koko maanpiirin.

Sielunvihollisen eksytys, jossa se Johanneksen näkemän kolmen saastaisen hengen muodossa on vallannut suurimman osan maapalloa, juontaa siis juurensa Paavillisesta Roomasta jonka oppi on sekoitus Raamatullisuutta sekä pakanuutta. Jo heti syntyhetkistään lähtien se teki kompromisseja maallisten kuninkaitten kanssa ja pakotti toisinajattelijat lakien sekä asetusten voimalla joko kieltämään uskonsa Raamatun kokonaisvaltaiseen ilmoitukseen ja jos he eivät näin tehneet, heidät tapettiin julmasti rovioilla sekä mestauslavoilla. Yhtä näille kaikille Johanneksen näkemille päille, kuninkaille sekä sarville on ollut se, että ne ovat vainonneet todellisia Jumalan Pyhiä halki historian. Lopunaikana, eli aivan kohta, suuri Babylon (kansojen sekoitus, joka on saattanut koko maanpiirin hämmennyksiin) paljastaa maailmalle todelliset kasvonsa – syntyy maailmanlaajuinen yhteenliittymä, yksi suuri maailmanmahti, jossa on sekoitus politiikkaa sekä uskontoa. Saatanan tarkoitus on luoda maanpäälle oma paratiisinsa ilman Jumalaa.

Lopunajan viimeisissä hetkissä tapahtuu kuitenkin jotakin odottamatonta, Paavin kirkko eli portto menettää sotilaallisen, taloudellisen sekä poliittisen tukensa. Koko tätä yhteenliittymää on pitänyt koossa vain viha Jumalaa kohtaan, mutta kun he näkevät tuomionsa tulevan, he riitaantuvat keskenään. Amerikan Yhdysvallat sekä EU:n kymmenen kuningasta riisuvat porton paljaaksi ja alastomaksi, syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa. Porttokirkko eli luopiovaimo saa lopullisen kuoliniskun sillä Jumala on pannut heidän sydämeensä, että he täyttävät Hänen aivoituksensa yksimielisesti. Paavin kirkko, jossa on ollut ripaus uskonnollisuutta ja joka kuitenkin on muistuttanut maailmaa Jumalan olemassaolossa, vaikkakin Kirjoituksia omaksi edukseen vääristellen, saa nämä muut yhteistyökumppanit raivoihinsa heidän Jumalanvastaisuutensa tähden ja he antavat yksimielisesti kunnian perkeleelle, eli pedolle.

Portto tulee saamaan palkkansa, aivan kuten Hesekiel tuhansia vuosia sitten ennusti uskottomasta Jerusalemista: ”Ja minä annan sinut heidän käsiinsä, ja he hajottavat sinun korokkeesi, kukistavat sinun kumpusi, raastavat sinulta vaatteesi, ottavat korukalusi ja jättävät sinut alastomaksi ja paljaaksi. He nostattavat kansanjoukon sinua vastaan, ja ne kivittävät sinut, hakkaavat sinut maahan miekoillansa, polttavat tulella sinun talosi ja panevat sinussa toimeen tuomiot paljojen naisten silmäin edessä. Minä teen lopun sinun porttona -olostasi, etkä sinä enää sitten portonpalkkoja maksa.” (Hes.16:39-41)

Paavin kirkko, joka näennäisesti on pitänyt yllä edes jonkinlaista auktoriteettiä heidän edustamaansa Jumala käsitystä kohtaan, työnnetään kylmästi syrjään ja koko maapallolla vallitsee hetken täydellinen kaaos. Perkele juhlii menestyksekkäästi, eikä mikään, ei edes vääränlainen uskonnollisuus estä sen toimintaa tällä täysin jumalattomalla maapallolla. Tilanne on sama kuin aikoinaan Ranskan vallankumouksen aikana, kun koko valtakunta kielsi kaiken sen, mikä vähääkään liittyi Jumalaan – maailman jumalaksi valitaan nyt järki ja sitä aletaan palvomaan. Ihmisiä tapetaan mitättömistä syistä, naisia ja lapsia raiskataan himon johdattaessa ihmisten mielitekoja, heikoilta ja vähäosaisilta viedään se vähäkin mikä heillä oli, kidutuskammiot täyttyvät viattomista uhreista, veri virtaa kaduilla ja kaikkialla ihmiset kärsivät suunnattomia kärsimyksiä. Nyt perkele on paljastanut julmat kasvonsa koko maailmalle ja kaikille tulee tiettäväksi kuinka suuren valheellisen illuusion uhreiksi he ovat joutuneet. Nyt on kuitenkin liian myöhäistä katua, liian myöhäistä pyytää anteeksi, liian myöhäistä tehdä parannusta – Jumalan viha kohtaa nyt kaikessa ankaruudessaan koko tätä asuttua maapalloa. Johannes näkee Karitsan tulevan ja voittavan lohikäärmeen – Jumala on puuttunut asioiden kulkuun, Hän on kuullut kansansa rukoukset.

Yleinen kaaos vallitsee maapallolla, ja tätä Ellen G White on kuvannut dramaattisesti: ”Sananjulistaja, joka on uhrannut totuuden saavuttaakseen ihmisten suosion, näkee nyt opetustensa seuraukset. Jokainen kirjoitettu rivi, jokainen lausuttu sana, joka tuuditti ihmiset väärän turvallisuudentunteen valtaan, on ollut siemenen kylvämistä; nyt hän näkee sadon. Herra sanoo; ”Voi Paimenia, jotka hävittävät ja hajottavat minun laitumeni lampaat”. Minä vaadin teidät tilille pahoista teoistanne (Jer. 23:1,2). Ihmiset syyttävät toisiaan siitä, että heidät on johdettu turmioon, mutta kaikki kohdistavat katkerimman tuomion uskottomiin pastoreihin, jotka ovat puhuneet mieluisia asioita ja johtaneet kuulijansa mitätöimään Jumalan Lain ja vainoamaan niitä, jotka halusivat pitää sen Pyhänä (White 1993:441-412)

 

– Marko Lind-

Sielunvihollisen aikaansaama eksytys, josta muodostuu lopunajan porttokirkko – ja joka on perustunut eri kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden johtomiesten Jumalan vastaisiin päätöksiin liittää jäsenkirjojen kautta ihmisiä ekumenian nimissä maailmanlaajuiseen Jumalan vastaiseen organisaatioon – Paavin johtamaan porttokirkkoon – tulee kohtaamaan voittajansa.

Ilm.16:1-7
”Ja minä kuulin suuren äänen temppelistä sanovan niille seitsemälle enkelille: ”Menkää ja vuodattakaa ne seitsemän Jumalan vihan maljaa maan päälle.” Ja ensimmäinen lähti ja vuodatti maljansa maan päälle; ja tuli pahoja ja ilkeitä paiseita niihin ihmisiin, joissa oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa. Ja toinen enkeli vuodatti maljansa mereen, ja se tuli vereksi, ikäänkuin kuolleen vereksi, ja jokainen elävä olento kuoli, mitä meressä oli. Ja kolmas enkeli vuodatti maljansa jokiin ja vesilähteisiin, ja ne tulivat vereksi. Ja minä kuulin vetten enkelin sanovan: ”Vanhurskas olet sinä, joka olet ja joka olit, sinä Pyhä, kun näin olet tuominnut. Sillä pyhien ja profeettain verta he ovat vuodattaneet, ja verta sinä olet antanut heille juoda; sen he ovat ansainneet.” Ja minä kuulin alttarin sanovan: ”Totisesti, Herra Jumala, Kaikkivaltias, totiset ja vanhurskaat ovat sinun tuomiosi.”

Johannekselle näytetään kuinka Jumala vuodattaa vihan maljat maan päälle seitsemän enkelin välityksellä. Seitsemän Jumalan vihan maljaa ovat osoitus Kaikkivaltiaan Pyhyydestä – Hän ei voi hyväksyä syntiä eikä Hänen armoansa voi saavuttaa ilman katumusta. Johanneksen ilmestyksen aikaisemmissa vitsauksissa Aabrahamin ja Iisakin Jumala, Jeesuksen Kristuksen Isä ja jokaisen Jeesukseen Kristukseen uskovan Isä, on ojentanut erilaisten tapahtumien kautta armotarjoustaan tällä maaplaneetalla eläville ihmisille, mutta paatumus on vain kutonut seittejään menestyksellisesti jumalattoman maailman ylle saaden ihmiset hylkäämään ainoan todellisen apunsa. Vain katuva syntinen voi saada Jumalan armon, mutta koska maapallolla sielunvihollisen vaikutus lopunaikaa kohden kasvaa kasvamistaan, on tuleva aika, jolloin kaikki jumalattomuus joutuu Rakkaudellisen Jumalan vihan kohteeksi. Armo ei riitä loputtomiin eikä sillä voi loputtomasti ratsastaa (Hebr.3:15-19).

Vallalla oleva kristillisyys, joka on saatanan salakavalaa petosta, julistaa Jumalan rajatonta rakkautta, vaikka se ajatuksenakin on mahdottomuus, sillä rakkaudella on aina rajansa (Ef.4:15). Vaikka Korkein on Raamatussa antanut selvät ohjeensa ihmiskunnalle, eivät paatuneet ihmiset tahdo alistua Jumalan tahdon sekä tarkoitusperien alaisuuteen, vaan sitkeästi sekä peräänantamattomasti tahtovat olla itsensä herroina jatkaen jumalattomuudessaan. Mutta Jumalanvastaisella elämällä on aina katkera loppunsa – kirjoittaessaan jumalattomista Aasafat julistaa: ”Minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva. Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset. Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava. Niin kuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät.” (Ps.73:17-20). Jumala on rakkaus ja siksi Hän ei ole välinpitämätön luotuansa ihmistä kohtaan – viisaudessaan Korkein on profeettojen, apostolien sekä itse Poikansa Jeesuksen kautta tuonut tiettäväksi Raamatun lehdiltä oman muuttumattoman tahtonsa jota noudattamalla ihminen voi kokea elämässään onnellisuutta sekä siunausta. Siksi opetukset, jotka harhaanjohtavasti väittävät Jumalan hyväksyvän kaiken tulevat perkeleestä, joka on tullut riistämään ihmisiltä kaikki ne siunaukset jotka Luoja kuuliaisuuden kautta on ihmiskunnalle alunperin tarkoittanut. Julistaessaan armoa ilman katumusta sekä siunauksia ilman kuuliaisuutta harhaopettajat osoittavat olevansa saatanan salakavalalla asialla – Apostoli Johanneksen näkemät Jumalan vihan maljat tulevat osoittamaan Korkeimman Pyhyyden todellisuudeksi jota tämän hetken vallalla oleva valhekristillisyys yrittää harhaanjohtavasti peittää kuulijoiltaan. Jokainen ihminen, joka ei tahdo olla kuuliainen Jumalan käskyille sekä rakkaudellisille ohjeille saa osakseen Jumalan vihan – yksikään ei voi palvella kahta jumalaa eikä ketään joka hylkää kuuliaisuuden tien jätetä rankaisematta.

Ensimmäinen enkeli vuodatti maljansa maan päälle – seurauksena siitä kaikkiin niihin ihmisiin, jotka olivat ottaneet pedon merkin ja jotka kumarsivat petoa tuli pahoja paiseita. Jumala oli kerran aikaisemmin Mooseksen välityksellä tehnyt samoin Egyptissä (2 Moos.9:8-11) – vain Egyptiläisiin jotka palvoivat epäjumalia tuli pahoja paiseita eivätkä sen ajan tietäjätkään pystyneet pitämään puoliaan Korkeimman lähettämää vitsausta vastaan. Johanneksen näkemän ensimmäisen enkelin toiminta kohdistui jumalattomiin – Kristuksen seuraajat eivät joudu kärsimään Jumalan vihan maljoista vaan varjeltuvat aivan samoin kuin aikoinaan Jumalan kohdistaessa vitsauksensa Mooseksen välityksellä Egyptin epäjumalia palvovaan kansaan. Ensimmäisen maljan kohteena ovat ne, jotka eivät ole ottaneet vaarin kolmannen enkelin sanomasta, joka julisti: ”Ja heitä seurasi vielä kolmas enkeli, joka sanoi suurella äänellä: ”Jos joku kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä, niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä.” (Ilm.14:9-10).

On paljon opetusta, jossa korostetaan pedon merkin (jonka oletetaan olevan jokin ihon alle laitettava mikrosiru) haitallisia vaikutuksia ihmisen elimistöön. Seurauksena mikrosirusta tulisi pahoja paiseita, joista Johannes ilmestyskirjassa kertoo. On kuitenkin tässä yhteydessä muistettava, että kun Egyptiläisiä kohtasi Jumalan vitsaus, jossa tuon epäjumalia palvovan kansan jäseniin tuli pahoja märkiviä paiseita, ei ihon alle laitettavalla mikrosirulla ollut mitään tekemistä tuon vitsauksen kanssa (2 Moos.9:8-11). On täysin mielivaltaista olettaa, että märkivät paiseet olisivat seurausta ihon alle laitettavasta oletetusta mikrosirusta, koska Jumala jo Mooseksen aikana (jolloin ei ollut mitään ihon alle laitettavaa mikrosirua) kohdisti vitsauksen Egyptin kansaan märkivien paiseiden muodossa. Opetus, jonka mukaan paiseet olisivat seurausta ihon alle laitettavasta mikrosirusta ovat vain ihmisten inhimillistä yritystä selittää Jumalan Sanaa ihmisjärjellä, eivätkä täten ansaitse tässä kirjassa enempää huomiota. Paiseiden esiintyminen ensimmäisen enkelin kaataessa vihan maljan maan päälle on seurausta siitä, että vitsauksen kohteeksi joutuneet ihmiset ovat hyljänneet Jumalan armotarjouksen sekä selvän varoituksen, jota kolmas enkeli aikaisemmin Johanneksen ilmestyksessä julisti (Ilm.14:9-10). Pahat paiseet ovat seurausta siitä, että ihmiset eivät olleet antaneet kunniaa Taivaan Jumalalle vaan tahtoneet mieluummin palvoa petoa – ihon alle laitettavalla mikrosirulla ei asian kanssa ole mitään tekemistä. Lisäksi on huomioitava, että jo tänä päivänä jokaisessa ihmisessä on joko Jumalan Pyhän Hengen sinetti tai pedon merkki (Fil.1:28, 2 Kor.1:22, Ef.1:13, Ef.4:30). Lopunajan tapahtumissa (joista Johanneksen ilmestys kertoo) Jumalan omat merkitään kuitenkin vielä erityisesti sinetillä: ”Älkää vahingoittako maata älkääkä merta, älkää myös puita, ennen kuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan.” (Ilm.7:3) ja samoin tekee sielunvihollinen omilleen (Ilm.13:14-18). Pahat paiseet niissä, jotka ovat kumartaneet pedon kuvaa sekä ottaneet tämän merkin itseensä eivät ole seurausta mikrosirusta, vaan Jumalan vastaisesta elämästä. Mikrosirulla mahdollisesti kontrolloidaan lopunajan tapahtumissa ihmisiä, mutta mikrosiru itsessään ei ole pedon merkki, vaan ulkonainen ”leima” Jumalan tahdon vastaisesta elämästä. Jumala siis ensimmäisen enkelin välityksellä tämän kaataessa vihan maljan maan päälle antaa synnille jo tässä ajassa sen palkan minkä se ansaitsee – märkiviä paiseita niihin ihmisiin jotka ovat hyljänneet Jumalan armotarjouksen ja jotka mieluummin tahtovat palvella petoa kuin Rakkaudellista Luojaansa. On huomattava tässä asiayhteydessä myös se, että jokainen ihminen, joka tahtoo elää Jumalan tahdon vastaisesti elää kirouksen alla – tästä Kaikkivaltias Pyhä Jumala antoi ilmoituksen Mooseksen välityksellä jo tuhansia vuosia sitten ja yksi seuraus Jumalan tahdon vastaisesta elämästä olivat märkivät paiseet joita ei voitu parantaa (5 Moos.28:27). Märkivät paiseet lopunajan tapahtumissa eivät siis tule petoa kumartaviin ihmisiin siksi, että näiden ihon alla olisi jokin elimistön hylkimä mikrosiru, vaan paiseet tulevat seurauksena Jumalan tahdon vastaisesta elämästä.

Johannes näkee toisen ja kolmannen enkelin vuodattavan Jumalan vihan maljat mereen ja jokiin sekä vesilähteisiin – kaikki vedet muuttuvat kokonaan kuin kuolleen vereksi. Tuhansia vuosia sitten Jumala oli Mooseksen ja Aaronin välityksellä muuttanut Egyptin vedet vereksi (2 Moos.7:17-20), mutta nyt lopun aikana Jumala on tekevä tämän saman ihmeen koskien koko maapallon vesistöjä toisen ja kolmannen enkelin välityksellä. Toisen ja kolmannen maljan tapahtumasarjaa on yritetty perustella inhimillisesti – jos kaikki vedet saastuisivat juomakelvottomiksi, niin eikö elämä maapallolla kokonaan loppuisi koska ihminen tarvitsee elääkseen vettä. Edellä mainittuun selitykseen viitaten monet ilmestyskirjan selittäjät ovat tahtoneet nähdä tapahtumasarjan symbolisesti selittäen kysymyksessä olevan vain maapallon vesien saastumisen. On huomattava kuitenkin tässä yhteydessä, että kun Jumala teki ihmeen Mooseksen ja Aaronin välityksellä, niin vesi muuttui juomakelvottomaksi eikä vitsaus ollut symbolinen vaan kirjaimellinen (2 Moos.7:21) ja koska Egyptin vitsaus oli vain esimakua lopunajan Jumalan vihan maljoista, on perusteetonta yrittää selittää tapahtumasarjaa symbolisesti. Vedet tulevat, aivan kuten Jumalan Sana selkeästi osoittaa, muuttumaan kuin kuolleen vereksi ja täten siitä tulee juomakelvotonta. Samoin kuin Mooseksen sekä Aaronin aikana kalat vedessä kuolivat, tulee tapahtumaan lopunajan toisen ja kolmannen maljan tyhjentymisen seurauksena (2 Moos.7:21). Symbolisesti tätä tapahtumasarjaa tutkineet ovat unohtaneet sadeveden merkityksen (josta saa juomavettä) sekä sen, että ihmiskunta on vuosituhansien kehityksen tuloksena pystynyt tekemään saastuneesta vedestä juomavettä. Toisen ja kolmannen enkelin vuodattaessa vihan maljat vesilähteisiin, ne siis kirjaimellisesti muuttuvat kuin kuolleen vereksi ja jos asiaa yritetään tulkita inhimillisesti, tehdään vääryyttä Raamatun kokonaisilmoitukselle.

Vesien muuttuminen vereksi liittyy Jumalan lasten vainoamiseen, jota tämä jumalaton maailma on kautta historian menestyksellisesti suorittanut. Siksi Johannes kuulee näyssään vetten enkelin sanovan: ”Vanhurskas olet sinä, joka olet ja joka olit, sinä Pyhä, kun näin olet tuominnut. Sillä pyhien ja profeettain verta he ovat vuodattaneet, ja verta sinä olet antanut heille juoda; sen he ovat ansainneet.” Ja minä kuulin alttarin sanovan: ”Totisesti, Herra Jumala, Kaikkivaltias, totiset ja vanhurskaat ovat sinun tuomiosi.” (Ilm.16:6). Tämä osoittaa kiistattomasti sen, että jumalaton maailma vainotessaan Jumalan Pyhiä joutuu maksamaan kovan hinnan siitä, että he ovat surmauttaneet Kristukseen uskovia historian saatosta aina näihin päiviin asti. Kaikkivaltias Pyhä Jumala ajaa kaikkien niiden oikeuksia, jotka turvaavat Häneen eikä yksikään teko jää ilman tuomiota. Samoin kuin Egyptin maa sai nähdä vesien muuttuvan vereksi sen tähden, että se oli pitkään orjuuttanut Jumalan kansaa, samoin tulee tämä jumalaton maailma tilanteen eteen, jossa se joutuu maksamaan kovan hinnan jokaisen Jumalan Pyhän veren vuodattamisesta. Jokaisen Jumalan Pyhän vuodatettu veri huutaa maasta Jumalan puoleen aivan kuten Aabelin veri tämän veljen tappaessa hänet kylmäverisesti (1 Moos.4:10). Kaikkivaltias Pyhä Jumala on antanut jokaiselle luodulleen elämän ja siksi yksikään, joka vuodattaa verta ei jää ilman tuomiota (1 Moos.9:5). Ne jotka ovat vuodattaneet viatonta verta, joutuvat elämään todeksi kylvämisen ja niittämisen lain (Gal.6:7). On lohdullista tietää, että lopunajan tapahtumissa jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova voi uskoa asiansa Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan haltuun – Hän kyllä tuomitsee oikeudenmukaisesti eikä yksikään väärä teko jää palkkaansa vaille.

Ilm.6:9-10:”Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli. Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?” Kosto on Jumalan (Room.12:19) ja jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova voi luottavaisin mielin jättää tuomion Hänelle joka oikein tuomitsee. Yksikään todellinen Kristuksen seuraaja ei itse tartu miekkaan ajaakseen omia oikeuksiaan tai pyrkimyksiään – vaan jättää kaiken Jumalan haltuun luottaen siihen, että Hän ajaa loppukädessä aina omiensa oikeuksia, kuten Johanneksen ilmestys selvästi osoittaa. Jumala ei ikinä hylkää Hänen omiansa eikä koskaan jätä kostamatta Hänen omiensa vainoja tällä maaplaneetalla – Jumalan tuomiot ovat aina oikeat sekä oikeudenmukaiset.

 

Ilm.16:8-16
”Ja neljäs enkeli vuodatti maljansa aurinkoon, ja sille annettiin valta paahtaa ihmisiä tulella. Ja ihmiset paahtuivat kovassa helteessä ja pilkkasivat Jumalan nimeä, hänen, jolla on vallassaan nämä vitsaukset; mutta he eivät tehneet parannusta, niin että olisivat antaneet hänelle kunnian. Ja viides enkeli vuodatti maljansa pedon valtaistuimelle, ja sen valtakunta pimeni; ja he pureskelivat kielensä rikki tuskissansa ja pilkkasivat taivaan Jumalaa tuskiensa ja paiseittensa tähden, mutta eivät tehneet parannusta teoistansa. Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa suureen Eufrat-virtaan, ja sen vesi kuivui, että tie valmistuisi auringon noususta tuleville kuninkaille. Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista. Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä. – Katso, minä tulen niinkuin varas; autuas se, joka valvoo ja pitää vaatteistansa vaarin, ettei hän kulkisi alastomana eikä hänen häpeätänsä nähtäisi! – Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan, jonka nimi hebreaksi on Harmagedon.”

Aurinko, joka Jumalan luomana välikappaleena antaa elämän maapallolle, nyt Johanneksen näkemän neljännen enkelin vuodattaessa maljansa muuttuu elämän ylläpitäjästä kuoleman sanansaattajaksi – auringon säteily muuttuu polttavaksi ja alkaa paahtamaan ihmisiä tulella. Joelin jo tuhansia vuosia sitten antama ennustus toteutuu kirjaimellisesti: ”Surkastuneet ovat siemenjyvät multiensa alla, varastohuoneet autiot, aitat puretut, kun viljasta on kato. Kuinka huokaa karja, kuinka hädissään ovat raavaslaumat, sillä ei ole niillä laidunta! Myös lammaslaumat joutuvat perikatoon. Sinua, Herra, minä huudan, sillä tuli on kuluttanut erämaan laitumet ja liekki polttanut kaikki kedon puut. Metsän eläimetkin sinua ikävöivät, sillä vesipurot ovat kuivuneet ja tuli on kuluttanut erämaan laitumet.” (Joel.1:17-20).

Tiedemiehet ovat tutkineet, että ylemmän ilmakehän otsonikerros suojaa maata ultraviolettisäteilyltä jota aurinko tuottaa – otsonikerros on kuitenkin tiedemiesten tutkimusten mukaan ohenemassa ja täten lähitulevaisuudessa auringon vahingoittava erittäin runsas energia pääsee vaivaamatta paahtamaan maapallolla niin ihmisiä, eläimiä kuin koko luonnon ekosysteemiä. Säätieteilijät ovat 1990-luvulta lähtien tiedottaneet myös El Nino -ilmiöstä, joka saa aikaiseksi yhä tihenevässä tahdissa maapallolla tuhoisaa kuivuutta. Tämä ilmiö on toistunut yhä useammin viime vuosisadan ajoista aina näihin päiviin asti. Otsonikerroksen paksuudessa esiintyy luonnollisia vaihteluita, mutta sen viimeaikainen ohentuminen on huolestuttanut tutkijoita, sillä otsonikadon kiihtyminen on huomattavasti ilmastonmuutosta nopeampi ilmiö.

Jumalattomien tuska sekä ahdistus lisääntyy vihan maljojen myötä loppua kohden entisestään – kun aurinko polttaa maaplaneettaa paahtavalla helteellään kokevat maapallon ihmiset Jumalan lopullisen tuomion lähestyvän (Mal.4:1). Se ei kuitenkaan vaikuta heissä niin, että tahtoisivat tehdä parannusta ja katua tekojaan suuren Jumalan edessä, vaan sitä vastoin – he herjaavat Rakkaudellisen Jumalan nimeä jolla on vallassaan nämä vitsaukset. Aivan kuten Egyptin Faraon sydän oli paatunut (2 Moos.4:21) Jumalan vapauttaessa kansansa tämän orjuudesta tuhansia vuosia sitten, samoin lopun ajan maljavitsauksissa ihmiset ovat itsekkyydessään menneet niin pitkälle, että eivät tahdo kääntyä pois pahuudestaan vaikka kaikki todisteet Jumalan olemassaolosta sekä Pyhyydestä ovat käsin kosketeltavia; vaikka Raamatun ennustukset toteutuvat heidän silmiensä edessä kirjaimellisesti! Aivan samoin kuin Mooseksen aikana Jumalan käydessä vapauttamaan kansaansa Egyptin orjuudesta – lopun ajan maljavitsaukset kertovat Jeesuksen tulon läheisyydestä Hänen täyttäessään lupauksensa noutaa omansa pois tämän julman maailman kamaralta. Samanaikaisesti kun tuomiot kohtaavat jumalatonta maailmaa, nostavat Kristuksen omat katseensa Taivasta kohden odottaen Jeesuksen toista tulemusta. Jumalan vihan maljojen aikana Jumalan kansa saa kokea erityistä varjelusta, aivan kuten Psalmin kirjoittaja on osuvasti tuonut esille jo tuhansia vuosia sitten: ”Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi. Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä. Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.” (Ps.121:5-7). Kaikkivaltiaan Jumalan seitsemän vihan maljaa eivät kohtaa Hänen kansaansa, niin kuin Jumalan vitsaukset eivät aikoinaan kohdanneet Israelilaisiakaan heidän ollessaan Egyptissä, vaan Hän varjelee omansa loppuun asti, aivan kuten Jeesus lihansa päivinä oli ilmoittanut: ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt.28:20).

Vääränlainen opetus johtaa usein siihen, että ihmiset saavat maailmankaikkeuden Luojasta vääristyneen kuvan ja lopunajan vitsauksissa tämä tulee selvästi esille – ihmiset kääntyvät todellista auttajaansa vastaan koska näkevät ajan tapahtumat vain ilkeämielisen Tuomarin aikaansaannoksena ymmärtämättä ollenkaan niiden olevan oikeasti vain seurausta ihmiskunnan pahuudesta. Raamattu opettaa selvästi, että Jumala on rakkaus eikä ole Hänen mielensä mukaista, että yksikään ihminen kuolisi jumalattomana (Hes.18:23). On surullista, että vallalla oleva valhekristillisyys aina Katolisen kirkon syntymisen ajoista aina näihin päiviin asti on antanut Jumalasta väärän kuvan, joka on omiaan lisäämään ihmisten vastustusta Taivasta kohtaan. Raamatunvastaiset opetukset kiirastulesta, jossa Jumala sallisi sielunvihollisen kiduttaa ihmisiä loppumattomasti eivät varmasti ole antaneet ihmisille realistista kuvaa Korkeimman suunnattomasta rakkaudesta ihmiskuntaa kohtaan. Itseään kristityiksi kutsuvien edesottamukset lukemattomine uskonsotineet ovat lisänneet ihmisissä kuvaa väärämielisestä ja sotaisasta Jumalasta. Kun Jumala neljännen enkelin välityksellä vuodattaa vihan maljansa aurinkoon, ei siis ole mikään ihme kaikki edellä mainittu huomioon ottaen, että ihmiset herjaavat Jumalaa – suurin syyllinen löytyy valhekristillisyydestä, jota johtaa sielunvihollinen ja joka on antanut vuosituhansien aikana rakkaudellisesta maailmankaikkeuden Luojasta ihmisille täysin kieroutuneen valhekuvan.

Tuhansia vuosia sitten hurskas mies nimeltä Job lausui tekopyhille ystävilleen: ”Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan; tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa? Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niin kuin ihminen petetään? Hän teitä ankarasti rankaisee..” (Job.13:7-10). Ymmärtämättömyys Jumalan Kirjoitetusta Sanasta yhdistettynä itsekkyyteen saa aikaiseksi sen, että ihmiset ajaakseen omia uskonnollisia etujaan julistavat Jumalasta väärämielistä kuvaa luullen näin ajavansa Kaikkivaltiaan asiaa – vaikka todellisuudessa he näin toimiessaan palvelevat sielunvihollista. Ihmiskunnan lukemattomat ongelmat löytävät kyllä selityksensä Raamatusta, mutta koska valitettavan monet eivät laiskuuttaan ole tahtoneet tutkia tätä Korkeimman rakkauskirjettä luoduilleen, tai tietoisesti ovat tahtoneet vääristää Kirjoitetun Sanan, on se aikaansaanut harhakuvia Kaikkivaltiaan tarkoitusperistä. Vääränlainen kristillisyys julistaa evankeliumia pelotellen ihmisiä helvetin tulella, jossa rakkaudellinen Jumala kiduttaisi kaikkia niitä ihmisiä loppumattomasti, jotka eivät ole tahtoneet alistua Hänen tahtonsa alle. Raamatun opetus Jumalan tuomiosta, jossa Hän iankaikkisella tulella tuhoaa täysin jumalattomat, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa (Mal.4:1-2) on vääristetty Katolisen kirkon harhaopetuksen toimesta loppumattomaksi kiirastuleksi, ikään kuin Jumala sadistisella tavalla nauttisi jumalattomien jatkuvasta kidutuksesta. Evankeliumi, jonka pitäisi olla ilosanoma syntisille Kristuksesta Jeesuksesta, ja joka pitää sisällään Jumalan suunnattoman rakkauden luotujaan kohtaan (Joh.3:16), on näin muutettu tuomion sanomaksi ja täten on selvää, että ihmisten kuva Korkeimman rakkaudesta, jonka osoituksena Hän antoi oman poikansa ihmiskunnan pahuuden sekä syntien tähden, on muuttunut kuvaksi, jossa Jumala usein nähdään vain ilkeämielisenä tyrannina, joka pakottaisi ihmiset kääntymään yhteyteensä ja jos he eivät näin tekisi – joutuisivat nämä loppumattomaan piinaan kiirastulessa. Vaikka Raamattu selvästi opettaa, että Korkeimman hyvyys vetää ihmisiä parannukseen (Room.2:4) saaden aikaiseksi aitoa katumusta ja kääntymystä eikä suinkaan Kaikkivaltiaan tuomioilla pelotteleminen ja vaikka Kirjoitettu Sana selvästi osoittaa, että Kaitselmuksen motivaationa kaikkeen toimintaansa on suunnaton rakkaus ihmiskuntaa kohtaan – siitä huolimatta vääränlainen kristillisyys julistaa tuomion sanomaa menestyksellisesti tavoittaen yhä suurempia ihmismassoja pelotellen kuulijoitaan rangaistuksilla. Ilosanoma Kristuksesta Jeesuksesta on näin ollen vääristetty ja jos jotkut tulevatkin kääntymykseen tällaisen julistuksen tuloksena, ei se ole todellista kääntymystä, sillä eivät he oikeasti rakasta Jumalaa – ainoastaan pelkäävät tämän rangaistuksia! Koettelemuksissa sekä vastoinkäymisissä tämä tulee esille syytöksinä Jumalaa kohtaan.

Sielunvihollinen myrkyttää ihmiskuntaa myös aivan toisenlaisella evankeliumilla, jossa julistetaan harhaanjohtavasti Jumalan armoa ilman katumusta ja siunauksia ilman kuuliaisuutta. Tällaista väärää evankeliumia julistavat saarnamiehet sekä julistajat ovat itse omaksuneet sielunvihollisen aikaansaannoksena täysin väärän kuvan Pyhästä Jumalasta ja siksi levittävät eteenpäin näkemystä, jonka mukaan ihminen saa kaiken anteeksi ilman katumusta eikä ihmisen omilla teoilla olisi mitään merkitystä siihen, pääseekö tämä kerran nauttimaan iäisyydestä Korkeimman luona vastoin Apostoli Jaakobin selvää opetusta: ”Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.” (Jaak.2:24). Kaikki Jumalan käskyt sekä ohjeet nämä harhaopettajat näkevät kielteisinä ja siksi polkevat julistuksellaan Korkeimman antamat käskyt jalkoihinsa ymmärtämättä ollenkaan, että niiden tarkoitus on suojella ihmistä itseään sekä tätä kautta koko maailmaa. Jumalan kymmenen rakkaudellista käskyä, jotka annettiin ihmiskunnalle Siinailla, ei olla ymmärretty oikein ja siksi ne ovat saaneet osaksensa vallalla olevan kristillisyyden toimesta halveksuntaa, eikä tämän seurauksena monikaan tahdo alistua Jumalan täydellisen tahdon alle ja näin he ymmärtämättömyyttään omalla toiminnallaan lisäävät pahoinvointia maaplaneetalle ja menettävät siunauksen elämästään. Käskyjen tarkoitus on suojella ihmistä itseään sekä tämän lähimmäisiä, aivan kuten aikoinaan hurskas mies nimeltä Job kirjoitti: ”Jos olet vanhurskas, mitä sillä hänelle annat, tahi ottaako hän mitään sinun kädestäsi? Ihmistä, kaltaistasi, koskee jumalattomuutesi ja ihmislasta sinun vanhurskautesi.” (Job.35:7-8). Kaikki sellainen julistus, jossa väheksytään Jumalan antamia ohjeita luoduilleen, tulee perkeleestä. Tällaisen julistuksen tarkoitus on antaa Jumalasta välinpitämätön väärämielinen kuva koskien ihmiskuntaa ja se johtaa maaplaneetalla asuvat täydelliseen anarkiaan, jossa turvattomuus sekä pahoinvointi lisääntyvät lisääntymistään. Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen mukaan Korkein tahtoo suojella ihmiskuntaa käskyjen sekä ohjeiden muodossa, mutta koska vääränlainen opetus on jättänyt nämä kokonaan huomioimatta, on seurauksena se, että ihmiset näkevät Jumalan välinpitämättömänä koskien kaikkea sitä kärsimystä, jota maailmassa esiintyy – ja syytökset kulminoituvat kysymykseen: ”miksi Kaikkivaltias Pyhä Jumala ei puutu asioiden kulkuun, miksi Hän sallii kärsimyksen lisääntyä”. Jos ihmiset noudattaisivat Jumalan käskyjä olisi maailma paljon parempi paikka elää, eikä olisi kärsimyksiä – ja siksi sielunvihollinen on salakavalan onnistuneesti luonut antievankeliumin, jonka tarkoitus on levittää anarkiaa ihmiskunnan keskuuteen ja tätä kautta tyytymättömyyttä Kaikkivaltiasta Jumalaa kohtaan. Kuten ilmestyskirja selvästi osoittaa, tässä se on valitettavan hyvin onnistunut – ihmiskunta voi huonosti, mutta samanaikaisesti on haluton vastaanottamaan ohjeita, jotka voisivat pelastaa sen täydellisestä tuhosta. Julistus joka vähättelee Jumalan käskyjä, joiden tarkoitus on varjella ihmiskuntaa, toimii samalla periaatteella, kuin huono perheenisäntä joka laittaa poikansa matkalle ilman eväitä sekä selvää opastusta määränpäästä. Evankeliumi ilman oikeaa opetusta ei ole evankeliumia ollenkaan, sillä lähetyskäskyssään Jeesus selvästi painotti opetuksen merkitystä opetuslapseuttamisessa: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä … ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää.” (Matt.28:19-20). Kaikkialla siellä, missä julistetaan anteeksiantoa ilman katumusta sekä siunauksia ilman kuuliaisuutta kuuluu perkeleen ääni, vaikka julistajat kuinka väittäisivät olevansa Jumalan asialla. Jumala on antanut selvät ohjeet ihmiskunnan hyvinvointiin, mutta koska suuri osa ihmiskuntaa ei ole näitä ohjeita tahtonut ottaa vastaan vääränlaisen opetuksen tuloksena – on ihmiskunta riistänyt itseltään ne siunaukset, jotka Korkein käskyjen muodossa on sille antanut jo tuhansia vuosia sitten Siinailla Mooseksen välityksellä. Maapallon anarkinen tila ei siis johdu Kaikkivaltiaasta Jumalasta, vaan ihmisten itsekkyydestä – vääränlainen näkemys Raamatun teksteistä, joissa Korkein on selvästi ilmoittanut oman rakkaudellisen tahtonsa johtaa aina ennen pitkään täydelliseen tuhoon – ja koska näkemys Jumalasta on väärämielinen, pukeutuu se vastoinkäymisten tullessa aina syyttelyn kaapuun. Todellisella rakkaudella on aina rajansa ja se pyrkii ohjaamaan rakkautensa kohteen tekemään oikeita valintoja – rakkaus ilman rajoja on välinpitämättömyyttä ja tätä tällaista kuvaa harhaopettajat, jotka väheksyvät Jumalan kymmentä käskyä, tahtovat julistuksessaan korostaa sekä tuoda esille. Onko siis mikään ihme, jos maailma näkee Jumalan välinpitämättömänä kaikelle sille kärsimykselle mitä maailmassa esiintyy?

Kun kärsimykset kohtaavat ihmiskuntaa, sekä yksilöä, se usein selitetään ymmärtämättömien taholta tavalla tai toisella Jumalan syyksi – Jumalan sallimus ja tahto on näin sekoitettu toisiinsa. Lukemattomien sairaiden vierellä ovat Raamatun kokonaisvaltaista ilmoitusta tietämättömät väärällä puheella ja vilpillä yrittäneet puolustaa Jumalan tarkoitusperiä pönkittääkseen uskonnollisuuttaan, tai tehden sitä vain muuten ymmärtämättömyyttään, antaen virheellisesti ymmärtää, että sairaudet tulisivat viimekädessä kuitenkin Jumalan kädestä ja näin ollen Korkein olisi sairauksiin syyllinen. Kärsimyksien keskellä kamppailevia yritetään epätoivoisesti lohduttaa väärämielisellä puheella siitä, että vastoinkäymiset olisivat Kaitselmuksen aikaansaamia. Kaikki edellä mainittu johtaa siihen, että suuret ihmisjoukot uskovat saatanan valheen väärämielisestä Jumalasta, joka ei välittäisi siitä, mitä ihmiskunnalle tapahtuu. Todellisuudessa Korkein tahtoo luoduilleen vaan hyvää ja kaikki kärsimys sekä vastoinkäymiset ovat sielunvihollisen aikaansaannosta kaiken hyvän tullessa Jumalalta, aivan kuten Apostoli Jaakob kirjoittaa: ”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.” (Jaak.1:17). (Mistä kärsimyksessä on todellisuudessa kysymys, lue kirjani: KÄRSIMYKSEN SIUNAUS / kirjan alkusanat internetsivuiltani www.sanansaattaja.com )

Kristinuskon nimissä on surmattu miljoonia toisinajattelijoita ja vielä tänäkin päivänä erilaiset uskonlahkot taistelevat keskenään joskus hyvinkin verisesti. Mutta kuten olemme aikaisemmin tässä kirjassa käsitelleet, niin valhekristillisyys on sielunvihollisen asialla ja kuten neljännen maljan vuodattamisen seurauksena huomaamme – on se menestyksellisesti onnistunut vääristämään lukemattomien ihmisten ajatusmaailman kääntymään ainoaa todellista auttajaansa vastaan. Perkele vääränlaisen kristillisyyden kautta (joka ei ole kristillisyyttä ollenkaan) on onnistunut myrkyttämään ihmisten ajatukset lailla syövän näkemään Kirjoitukset täysin väärässä valossa – tässä se on onnistunut erilaisten kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden vääränlaisen opetuksen kautta erityisen hyvin, sillä ihmiset seuratessaan näiden toimintaa sekä opetusta saavat täysin kieroutuneen kuvan oikeamielisestä maailmankaikkeuden rakastavasta Jumalasta. Kirjoitusten vääristäminen on saanut ihmisissä aikaan vihaa Jumalaa kohtaan, ja se on ollut sielunvihollisen tarkoituskin. Perkele on kylvänyt eripuraa uskovien keskuuteen menestyksellisesti ja synnyttänyt lukemattomia ns. kristillisiä lahkoja – näin se on saanut ihmiset toimimaan vastoin Jeesuksen opetusta, jonka mukaan tulisi rakastaa lähimmäistään, ja seurauksena viha, joka on vallannut ihmiset, kohdistuu lopunajan tapahtumissa itse rakkauden alkulähteeseen – Jumalaan. Suurin syyllinen ihmisten kielteiseen reaktioon koskien rakastavaa maailmankaikkeuden Luojaa auringon paahtaessa tulella tätä maaplaneettaa löytyy siis harhaopettajista, jotka Jumalan lapsina esiintyen ovat vääristäneet kuvan armollisesta sekä oikeudenmukaisesta Jumalasta. Jeesus lausui lihansa päivinä varoituksen sanan: ”Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!” (Matt.18:6-7). Lisäksi Jeesus kohdisti syytöksen vääränlaisia Raamatun opettajia kohtaan lihansa päivinä n.2000 vuotta sitten lausuen: ”Voi teitä, te lainoppineet, kun te olette vieneet tiedon avaimen! Itse te ette ole menneet sisälle, ja sisälle meneviä te olette estäneet.” (Luuk.11:52). Profeetta Hesekiel ennen Häntä toi esille sen, että tiedolla mitä kukin ihminen antaa eteenpäin, on valtava merkitys iankaikkisesta näkökulmasta katsottuna: ”Jos minä sanon jumalattomalle: sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen jumalattomasta tiestänsä, että pelastaisit hänen henkensä, niin jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.” (Hes.3:18). Ihmisten reaktio, jossa he herjaavat Jumalaa auringon paahtaessa tätä maaplaneettaa on pitkälti seurausta siitä, että valhekristillisyys on menestyksellisesti julistanut vuosituhansien aikana sanomaa, joka ei ole tullut Jumalasta vaan perkeleestä – siksi Kirjoitusten ahkera tutkiminen sekä oikeanlaisen opetuksen esilletuominen on äärettömän tärkeää. Jumalan tuomio ei kohtaa vain niitä, jotka ovat eksyksissä, vaan erityisesti niitä, jotka saivat ihmiset eksyksiin (2 Tess.2:7-12). Johanneksen näkemän neljännen enkelin vuodattama vihan malja aurinkoon ei ole seurausta Korkeimman rakkaudettomuudesta, vaan ihmiskunnan pahuudesta – Jumala on kutsunut ihmisiä aikaisemmin parannukseen, mutta nämä eivät ole tahtoneet kuulla Kaitselmuksen rakkaudellista kutsua.

Vääränlainen näkemys Jumalasta ei ole vain suurten massojen ongelma lopunajan tapahtumissa, eikä se kosketa vain niitä, jotka tietoisesti palvelevat tämän maailman jumalaa (1 Joh.5:19) – vaan tämä ongelma on todellisuutta tässä ja nyt. Sielunvihollinen yrittää hyökätä Jeesukseen Kristukseen uskovan ajatusmaailmaan vääristäen Korkeimman tarkoitusperiä ja jos uskova vastaanottaa nämä syvyydestä tulevat valheet omaksuen ne totuudeksi, tulee se esille aina vastoinkäymisissä syytöksinä Jumalaa kohtaan. Perkeleen tarkoitus on myrkyttää ajatusmaailma näkemään Kaikkivaltias Jumala epäoikeudenmukaisena Tuomarina, joka ei välittäisi luoduistaan saatikka huolehtisi näiden hyvinvoinnista. Kun ihminen joutuu elämässään vastoinkäymisiin – ja jos tämä ei ymmärrä Jumalan rakkaudellisia tarkoitusperiä, on automaattinen seuraus aina se, että syytökset kohdistuvat Korkeimpaan. Vain ahkera Raamatun tutkiminen sekä Jumalan Pyhien kasvojen päivittäinen etsiminen voivat estää sielunvihollisen kavalat juonet myrkyttämästä ajatusmaailma Jumalan vastaisella propagandalla. Raamatun kokonaisvaltainen opetus kertoo meille selvästi, että jokainen joka turvaa sydämestään Kaikkivaltiaaseen Jumalaan Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön vedoten, saa kokea vastoinkäymisten keskelläkin rauhaa sisimmässään: ”Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee. Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu. Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille kostetaan. – Sillä: ”Sinä, Herra, olet minun turvani.” (Ps.91:5-9). Raamattu opettaa selvästi, että ihminen alistuessaan Jumalan tahtoon antaen itsensä Korkeimman käyttöön lähimmäisiään palvellen, vaeltaa siunauksista siunauksiin: ”Minä (Jumala) mielistyn, että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet…että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi? Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi. Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: ”Katso, tässä minä olen.” Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen, jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä. Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu… Jos sinä pidätät jalkasi sapattia rikkomasta, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan kutsut sapatin ilopäiväksi, Herran pyhäpäivän kunnioitettavaksi ja kunnioitat sitä, niin ettet toimita omia toimiasi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia, silloin on ilosi oleva Herrassa” (Jes.58:6-14). Kaikkialla siellä, missä Jumalaa ei tunneta eikä etsitä totuudessa Hänen kasvojaan, ovat läsnä sielunvihollisen syytökset Korkeinta kohtaan. Ihminen, joka aamuvarhaisesta yömyöhään etsii Jumalan kasvoja, oppii tuntemaan Hänen tarkoitusperänsä eikä ikinä syyllistä Jumalaa mistään, sillä maailmankaikkeuden Luoja ei ole syypää yhteenkään vastoinkäymiseen, yhteenkään sairauteen, yhteenkään kärsimykseen – vaan ihmisen oma itsekkyys sekä syvyydestä nousevat hyökkäykset joiden tarkoitus on saada aikaiseksi kärsimystä sekä tuhoa. Kuningas Daavid oli ymmärtänyt sen tosiasian, että jokainen, joka etsii Jumalaa löytää kyllä Hänet, ja siksi hän lausuikin pojalleen Salomonille: ”Opi tuntemaan isäsi Jumala ja palvele häntä ehyellä sydämellä ja alttiilla mielellä, sillä Herra tutkii kaikki sydämet ja ymmärtää kaikki ajatukset ja aivoitukset. Jos häntä etsit, niin sinä löydät hänet, mutta jos luovut hänestä, niin hän hylkää sinut iankaikkisesti.” (1 Aik.kirja 28:9). Ihmiskunnan kärsimykset ovat aina seurausta tavalla tai toisella pahan alkulähteestä – perkeleestä, joka houkutuksillaan sai Aadamin sekä Eevan lankeamaan Paratiisissa (ja näin kirous lankesi maapallon ylle), ja samalla tavalla yrittää valheillaan myrkyttää myös tämän päivän ihmisiä tekemään itsekkäitä tekoja joiden seurauksena maapallolla vallitsee täydellisen eriarvoisuuden lisäksi myös täydellinen turvattomuus. Maailmankaikkeuden Luojan tahto ihmisiä kohtaan on aina rakkaudellinen, kuten Jumala profeettansa Jeremian kautta jo tuhansia vuosia sitten ilmoitti: ”Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, tulette ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne.” (Jer.21:11-13). Kun siis ihmiset auringon paahteen takia Johanneksen saamassa näyssä koskien lopunaikaa pilkkasivat Jumalan nimeä eivätkä tahtoneet tehdä parannusta katuen tekojaan, on se vain seurausta siitä, että sielunvihollinen on tavalla tai toisella myrkyttänyt heidän ajatusmaailmansa näkemään Kirjoitukset, jotka tarkoin tutkittuina kertovat Korkeimman suunnattomasta rakkaudesta, täysin väärässä valossa.

Apostoli Johannes näkee viidennen enkelin vuodattavan maljansa pedon valtaistuimelle – ja sen valtaistuin pimeni. Koko pedon hallitsema maailma joutuu pimeyden valtaan, aivan kuten aikoinaan Egypti Jumalan käydessä vapauttamaan kansaansa tämän orjuudesta (2 Moos.10:21-23). Aivan samoin kuin Mooseksen aikana Israelilaisilla oli valoisaa asuinpaikoissaan, tulee Jumalan kansa varjeltumaan tältäkin maljavitsaukselta. Vapautus Egyptin orjuudesta oli esimakua Jumalan lopullisille tuomioille – nyt se kaikki, mikä kohtasi silloista maailman mahtia, kohtaa koko maaplaneettaa. Kun viides enkeli vuodattaa maljansa pedon valtaistuimelle ja kaikki muuttuu pimeäksi, paljastuu karu totuus maailman kansoille. Peto, joka esiintyi valkeuden lähettiläänä vääränlaisen ekumenian nimissä ratsastaen humaanisuudella, paljastuu pimeydeksi (Matt.6:23) ja suuri petos loistaa räikeydellään nyt maapallon kaikille ihmisille. Vääryys, joka oli verhottu oikeudenmukaisuuteen osoittautuu valheeksi – vääränlainen lähimmäisenrakkaus vain julmaksi itsekkyydeksi. Ihmiset jotka olivat kumartaneet petoa ja sanoneet: ”Kuka on pedon vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan?” (Ilm.13:4) joutuvat nyt pettymyksessään toteamaan joutuneensa taitavan taikurin loihtiman illuusion uhreiksi (Ilm.13:13). Se valo, jonka peto väitti itsellään olevan onkin pimeyttä!

Jumalan lapsilla on kuitenkin valkeus, aivan samoin kuin aikoinaan Mooseksen aikana Israelilaisten asuinsijoilla oli valoisaa (2 Moos.10:23). Jumalan viides vihan malja kohdistuu synkän pimeyden muodossa vain pedon valtaistuimelle mutta kaikki Kristukseen Jeesukseen uskovat vaeltavat valkeudessa (Ps.36:10). Täydellinen vastakohtaisuus vallitsee maaplaneetalla – pedon valtaistuimen ylle laskeutunut pimeys ja Jumalan lasten yllä loistava kirkkaus. Koko asuttu maailma pysähtyy ihmetellen toteamaan Jumalan puuttumisen maapallon asioihin eikä kuitenkaan tahdo tehdä parannusta jumalattomuudestaan. Viides maljavitsaus tuo konkreettisesti koko maapallolle tiedoksi pimeyden ja valkeuden vastakohtaisuuden – aivan samoin kuin aikoinaan Jumalan vihan kohdatessa jumalatonta Egyptiä: ”Koko Egyptin maahan tuli synkeä pimeys kolmeksi päiväksi. Ei kukaan voinut nähdä toistansa, eikä kukaan voinut liikkua paikaltansa kolmeen päivään. Mutta kaikilla israelilaisilla oli valoisaa asuinpaikoissansa.” (2 Moos.10:22-23). Koko maapallon asukkaat näkevät nyt konkreettisesti hyvän ja pahan taistelun olemassaolon – kun Jumala vuodattaa enkelinsä välityksellä täydellisen pimeyden pedon valtaistuimelle ei kukaan voi enää väittää Jumalan lasten julistamaa totuutta Raamatun ennustuksista valheiksi. Kaikki tulee tapahtumaan aivan kuten on Kirjoitettu ja selvä raja pimeyden sekä valkeuden välillä on käsin kosketeltava. Jumalattoman maailman hengellinen pimeys pukeutuu nyt näkyvään kaapuun – Korkein paljastaa näkyvästi koko maailmalle saatanasta lähtöisin olevan pimeyden!

Ihmiset, jotka eivät ole tahtoneet alistua Jumalan täydellisen tahdon alle ovat aina eläneet hengellisessä pimeydessä ymmärtämättä ollenkaan Kaitselmuksen tarkoitusperiä. Jumalan Poika Kristus Jeesus tuli lihaksi n. 2000 vuotta sitten julistaen: ”Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus.” (Joh.8:12). Jumala on antanut täydellisen ilmoituksensa Kirjoitetun Sanan kautta, mutta jumalattoman maailman, joka ei ole tahtonut alistua Kaikkivaltiaan ohjaukseen, on ollut se täysin mahdoton käsittää ja tästä tosiasiasta meille kirjoittaa Apostoli Pietari: ”Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.” (2 Piet.1:20-21). Kaikki ne, jotka eivät ole tehneet elämässään parannusta laittaen luottamustaan Jumalan armoon, ovat olleet – ja ovat yhä – kykenemättömiä ymmärtämään valkeutta joka tulee Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan Valtaistuimelta, sillä vain Kristuksen valkeudessa voi ihminen nähdä sekä ymmärtää valkeuden (2 Kor.4:3-4, Joh.12:46, Joh.8:12,) ja vain Jumalaan luottamuksensa laittanut voi elää todeksi seuraavat Psalmin kirjoittajan ajatukset: ”Sinun tykönäsi on elämän lähde; sinun valkeudessasi me näemme valkeuden.” (Ps.36:10). Sielunvihollisen aikaansaama pimeys on ollut todellisuutta jo tuhansia vuosia kaikkien niiden yllä, jotka ovat kieltäytyneet vastaanottamasta Taivaan sanomaa, joka on kirjoitettuna Raamattuun Jumalan mittaamattomasta armosta luotujaan kohtaan. Kun viides enkeli vuodattaa maljansa pedon valtaistuimelle, tämä todellisuus tulee maailmanlaajuisesti esille konkreettisena pimeytenä, aivan samoin kuin aikoinaan Korkeimman vitsauksien kohdatessa pakanallista Egyptiä. Pahuus joka kumpuaa pimeydestä saa lihaa luitten päälle – nyt maailman ihmiset näkevät konkreettisesti pimeyden, joka pedon valtaistuinta on hallinnut. Vitsaus, joka kohdistuu pedon valtaistuimelle ei saa kuitenkaan antikristuksen järjestelmää, eikä sen palvelijoita nöyrtymään tosiasioiden edessä – vaan tuskissaan he pureskelevat kielensä rikki pilkaten Kaikkivaltiasta Pyhää Jumalaa. Paatumus on päässyt niin pitkälle, että totuus ei saa ihmisiä kääntymään – sielunvihollinen on myrkyttänyt omiensa mielen lopullisesti! Pelkkä järki ja selvät tosiasiat eivät johda ihmisiä kääntymykseen – tarvitaan uskoa, jonka Kristus vaikuttaa (Apt.3:16).

Patmoksella uskonsa tähden vangittu Kristuksen Apostoli Johannes näkee seuraavaksi kuudennen enkelin vuodattavan maljansa suureen Eufrat-virtaan, että sen vesi kuivui ja tie valmistuisi auringon noususta tuleville kuninkaille. ”Historian isäksi nimitetty Herodotos kertoo, miten idästä tullut persialainen Kyyros (hallitsijana 559-529eKr.) valloitti muinaisen Babylonin ohjaamalla kaupungin läpi virranneen Eufratvirran vedet kaivauttamaansa uuteen uomaan. Sitten hän marssitti sotilaansa yllättäen yön pimeydessä entistä uomaa pitkin kaupunkiin kesken Beltsassarin pitoja (Dan.luku 5).” (lainaus Olavi Rouheen kirjasta: ILMESTYSKIRJA). Eufratvirta on suuren Babylonin virta – se kuvaa kansoja sekä väkijoukkoja (Ilm.17:15) ja virran kuivuminen merkitsee näiden suurten kansanjoukkojen tuen lakkautumista koskien lopunajan pedon valtaistuinta. Ilmestyskirjan luvuissa 17 ja 18 Babylon esitetään porttona, joka ”asuu suurten vesien äärellä” ja tämä tarkoittaa sitä, että kansat ovat antaneet sille tukensa, sekä olleet osa suurta porttojärjestelmää, mutta kun virran vesi kuivuu, ihmisten antama tuki yllättäen loppuu – kysymyksessä on maailmanlaajuinen ilmiö. Kun juutalaiset tuhansia vuosia sitten olivat pakkosiirtolaisuudessa Babyloniassa, Jumala pelasti silloin kansansa Persialaisen Kyyroksen kautta (Jes.45:1-4), joka tuhosi sen aikaisen Babylonin mahdin. Nyt viidennen enkelin vuodattaessa maljansa suureen Eufrat-virtaan ja veden kuivuessa, maailman kansat lakkaavat antamasta tukeaan pedon järjestelmälle. Jumalan aivoitukset tapahtuvat täydellisesti aivan kuten on ilmoitettu Raamatussa. Kun vesi kuivuu ja kansakunnat lakkaavat antamasta enää tukeaan pedon järjestelmälle, ihmiset maailmanlaajuisesti huomaavat Babylonin kukistumisen olevan lähellä. Tässä vaiheessa Jumalan kansa tietää vapautuksensa olevan lähellä aivan samoin kuin pakkosiirtolaisuudessa asuneet juutalaiset tuhansia vuosia sitten tiesivät vapautuvansa Babylonin orjuudesta Kyyroksen alkaessa sotimaan sen ajan suurta Babyloniaa vastaan. Suuren lopunajan Babylonin lakattua saamasta enää tukeaan eri kansoilta, ymmärtävät Jumalan Pyhät sen kukistumisen olevan lähellä ja Jeesuksen tulemuksen saapumisen taivaallisine sotajoukkoineen olevan lähempänä kuin koskaan ennen – Jumalan Pyhien taistelut ovat loppusuoralla, Kristus on tulossa vapauttamaan kansansa (Ilm.19:11-16).

Lohikäärme ryhtyy kuitenkin kokoamaan uudestaan voimia huomatessaan loppunsa lähestyneen. Johannes näkee lohikäärmeen, pedon sekä väärän profeetan suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, jotka lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä. Kansojen välisestä sodasta ei ole kysymys, kuten jotkut harhaanjohtavasti opettavat, vaan kysymyksessä on Jumalan Pyhien ja jumalattoman maailman välinen sota. Jumalan kokonaisvaltaisesta Sanasta luopuneet uskonnolliset voimat saavat aikaiseksi sen, että sotilaalliset, uskonnolliset sekä poliittiset mahdit lyöttäytyvät yhteen käydäkseen taisteluun Jumalan Pyhää kansaa vastaan joka on uskollinen Kirjoituksille julistaen Jumalan kokonaisvaltaista tahtoa niin elämällään kuin julistuksellaankin. Saastaisten henkien tarkoitus, joka on selvinnyt jo luvussa 13, on saada ihmiset kumartamaan pedon järjestelmää. Kristus on kuitenkin luvannut olla aina omiensa kanssa, ja siksi sota on itse asiassa paholaisen ja Jumalan Pojan välinen – Kristus tulee voittamaan tuon sodan (Ilm.19:14-16) ja Jeesukseen uskovat Hänen kanssaan (Ilm.17:14). Kun Eufratvirran vesi on kuivunut, kun kansakunnat lakkaavat antamasta enää tukeaan pedon järjestelmälle, demonihenget kokoavat maanpiirin kuninkaat puolustamaan sekasortoon joutunutta suurta Babylonia. Saastaiset henget saavat kootuksi jumalanvastaisen taistelurintaman paikkaan, jonka nimi hebreaksi on Harmageddon.

Harmageddon nimistä maantieteellistä paikkaa ei ole olemassakaan, historia sekä maantiede ei tunne sellaista! On arveltu, että se viittaisi Jisreelin tasankoon (Karmel-vuoren lähellä, Mediggon edustalla), jossa vuosituhansia sitten Israel kävi kuuluisia taisteluita, mutta Raamatun kokonaisvaltainen ilmoitus ei tue tällaista näkemystä. Useiden harhaopettajien selitys, jonka mukaan Harmageddon tulisi hebrean sanoista ”Har” eli vuori, ja ”Megiddo” eli Megiddon-vuori ja joka sijaitsisi nykyisessä Israelissa, jossa on sijainnut muinainen linnoituskaupunki ja joka tunnetaan nykyään nimellä Afula (Laakson pääkaupunki) ja joka siksi olisi lopunajan suuren sodan tapahtumapaikkana, ontuu kun katsomme asiaa Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen valossa. Sota joka käydään ei ole kansojen välinen, Raamattu ei opeta näin, vaan rintamalinja muodostuu Taivaan ja maan välille – uskovien ja elävästä uskosta osattomien välille, uskonnollisuuden ja aitoon Raamatun uskoon pitäytyvien välille. Taistelun luonnetta kuvaa erittäin merkittävällä tavalla saastaisten henkien osuus, sekä myös taistelun lopputulos – Kristus Jeesus tulee suunsa henkäyksellä tuhoamaan pedon järjestelmän (2 Tess.2:8). Johanneksen koko ilmestys kuvaa rikosta, joka on Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan silmissä hirvittävä – täydellinen luopuminen Jumalan Kirjoitetusta Sanasta, eläminen Hänen antamien ohjeiden vastaisesti. Koko sota on alkuperältään hengellinen – se käydään paholaisen ja Kristuksen sekä näiden joukkojen välillä. Opetus, jonka mukaan sota käytäisiin maantieteellisesti Israelissa, Jisreelin tasangolla, ja että sota olisi lihallisen Israelin ja pakanakansojen välinen, on sielunvihollisen ovela hyökkäys Raamatun kokonaisilmoitusta vastaan – se on Johanneksen näkemien saastaisten henkien vaikutusta (Ilm.16:13), jolla sielunvihollinen yrittää väärien opettajien kautta eksyttää ihmisiä näkemään asiat lihallisesti, vaikka ne tulisi nähdä aina hengellisesti, aivan kuten Apostoli Paavali kirjeessään Korinttolaisille opettaa: ”Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.” (1 Kor.2:12). Aivan samoin kuin Jeesuksen ensimmäisen tulon yhteydessä ihmiset katsoivat asioita lihallisesti yrittäen selittää kirjoitukset inhimillisellä viisaudella, aivan samoin tekevät Jeesuksen toisen tulemuksen aattohetkinä ihmiset joiden ajatukset sielunvihollinen on onnistuneesti sokaissut vääränlaisen opetuksen tuloksena. Samalla tavalla, kuin Jeesuksen ajan lukemattomat uskonnolliset ihmiset, vaikka tutkivatkin Kirjoituksia (Joh.5:39), olivat ymmärtämättömiä siitä, millä tavalla ja miten Uusi Liitto astuisi voimaan sekä mitä Messiaan tulo todella merkitsisi, samalla tavalla myös lopunaikana ihmiset pyrkivät katsomaan asioita väärästä, Jumalan Sanan vastaisesta näkökulmasta. Vääränlainen näkemys Jumalan Kirjoitetusta Sanasta on saastaisten henkien päämäärä – ja lopunajan tapahtumissa koetellaan jokaisen usko: onko tämä mieluummin uskonut valhetta kuin totuutta joka kumpuaa Jumalan Kirjoitetusta Sanasta: ”Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.” (2 Tess.2:7-12).

On surullista, että lukemattomat ihmiset ovat omaksuneet väärän käsityksen lopunajan tapahtumista – katseiden kohdistuessa maantieteelliseen Israeliin (olemme käsitelleet aikaisemmin tässä kirjassa sitä, mitä Raamatun kokonaisvaltainen opetus tarkoittaa Jumalan Israelilla). Kysymys on aivan samasta ilmiöstä, kuin aikoinaan tuhansia vuosia sitten ihmisten suhtautuminen Jerusalemin upeaan temppeliin, joka oli Jeesuksen ajan uskonnollinen ylpeys: ”Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä.” Niin juutalaiset sanoivat: ”Neljäkymmentä kuusi vuotta on tätä temppeliä rakennettu, ja sinäkö pystytät sen kolmessa päivässä?” Mutta hän puhui ruumiinsa temppelistä.” (Joh.2:19-21). Lukemattomat juutalaiset Jeesuksen aikana odottivat Messiaan tulemuksen täyttävän heidän lihalliset näkemyksensä, mutta aivan samoin kuin saatana oli tuolloin sokaissut sen ajan uskonnollisten opettajien toimesta ihmisten silmät, on syvyydestä tuleva valhe valtaava myös Kristuksen toisen tulemuksen aattohetkinä maapallon ihmisistä suurimman osan – vain totiset ja uskolliset Jumalan palvelijat varjeltuvat sielunvihollisen harhalta, sillä he pitävät kiinni Kirjoituksista, jotka eivät koskaan sodi Jumalan tarkoitusperiä vastaan.

Kun Johannes näkee lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, samassa yhteydessä tämä Jeesuksen rakastama Apostoli saa tehtäväkseen varoittaa jokaista eksytyksen vaarasta: ”Katso, minä tulen niin kuin varas; autuas se, joka valvoo ja pitää vaatteistansa vaarin, ettei hän kulkisi alastomana eikä hänen häpeätänsä nähtäisi!” (Ilm.16:15). Tämä on Kristuksen varoitus Seurakunnalleen, joka tässä vaiheessa on vielä maan päällä. Varoitus on aiheellinen – maailmassa saastaiset henget yrittävät väärien opettajien kautta saada ihmiset katsomaan epäolennaiseen ja näin saada suuret ihmismassat valheen valtaan koskien Raamatun kokonaisvaltaista ilmoitusta. Sielunvihollinen demonihenkiensä välityksellä väärien opettajien kautta kertoo tuhat totuutta saadakseen ihmiset nielemään yhden valheen – ja Johanneksen ilmestys kertoo meille karun totuuden siitä, että tässä se valitettavan hyvin onnistuu: suurin osa ihmiskuntaa näkee Kirjoitukset täysin väärässä valossa Jeesuksen toisen tulemuksen aattohetkinä! Varoitus on aiheellinen myös siksi, että Raamattu kertoo meille, kuinka Jeesuksen Apostoli Pietari, omaa ymmärtämättömyyttään oli käsittänyt täysin väärin Jumalan tahdon Mestarin kerrottua tälle siitä, mitä Hänelle tulisi tapahtumaan: ”Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös. Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: ”Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko.” Mutta hän kääntyi ja sanoi Pietarille: ”Mene pois minun edestäni, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten.” (Matt.16:21-23). Jumalan tahdon ymmärtäminen, Hänessä eläminen sekä vaeltaminen, Hänen työtoveriaan oleminen onnistuu vain siten, että aamuvarhaisesta yömyöhään tutkiskelee ahkerasti Kirjoitettua Jumalan Sanaa Pyhän Hengen opastuksella ollen Sanan tekijä, eikä vain sen kuulija (Ps.119:130, Dan.2:21-22, 2 Tim.2:7, Jaak.1:22): ”Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni, niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon – niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa, jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta, silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen.” (Snl.2:1-5). Apostoli Pietarikin ymmärsi Kirjoitusten mittaamattoman merkityksen myöhemmin – se selviää hänen kirjeestään: ”Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu, ja halatkaa niin kuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen” (1 Piet.2:1-2). Sielunvihollisen tarkoitus on saada ihmiset vähättelemään Raamatun kokonaisvaltaista ilmoitusta ja täten omaksumaan Kirjoitusten vastaisia tulkintoja – jos se tässä onnistuu, silloin se on saavuttanut tarkoitusperänsä. Jumalan todelliset Pyhät, jotka uskollisesti tahtovat julistaa vain Raamatun kokonaisvaltaista opetusta eläen itse sen mukaan, varjeltuvat joutumasta eksyksiin. Apostoli Paavali kirjoitti koskien lopunaikaa seuraavaa: ”Aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa; sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä. Kun he sanovat: ”Nyt on rauha, ei hätää mitään”, silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon. Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niin kuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia.” 1 Tess.5:1-5).

Johannes näkee saastaisten henkien muodon – ne ovat sammakon muotoisia. Raamatun symboliikan mukaan ne kuvaavat saastaisuutta (3 Moos.11:10-12) ja täten kuvaavat epäpuhtautta. ”Sammakot tunnetaan myös kurnutuksestaan, joka sopii hyvin kuvaamaan epäselvää tai merkityksetöntä puhetta” (Olavi Rouhe, ilmestyskirja). Saastaiset henget ovat aikaansaaneet maailmassa vääränlaisen karismaattisuuden, joka tunnetaan kielilläpuhumis-ilmiöstään. Vastoin Raamatun kokonaisvaltaista opetusta tämä maailmanlaajuinen liike ratsastaa törkeästi epäraamatullisilla armolahjoilla – sen lisäksi, että he ovat täysin väärin ymmärtäneet Raamatusta nousevien armolahjojen merkityksen, sisällön, sekä ilmenemismuodot, he ovat julistuksessaan keskeiselle sijalle tehneet ihmeet sekä merkit samanaikaisesti, kun ovat toiminnallaan polkeneet jalkoihinsa Kirjoitusten kokonaisvaltaista tuntemista. Tämä maailmanlaajuinen hurmosliike (olemme käsitelleet hurmosliikettä aikaisemmin tässä kirjassa) valtaa yhä enemmän jalansijaa maapallon ihmisten keskuudessa väittäen olevansa Jumalan asialla, vaikka todellisuudessa on Johanneksen näkemien saastaisten henkien täydellisessä vaikutuspiirissä sekä sidoksissa Katoliseen kirkkoon ja täten osana maailmanlaajuista porttokirkkoa. Niin kuin muinaisuudessa, tuhansia vuosia sitten, Korkein ilmoitti palvelijalleen Jesajalle Jumalan kansan vihollisesta joka puhui käsittämätöntä kieltä: ”Et näe enää sitä röyhkeätä kansaa, kansaa, jolla on outo, käsittämätön puhe, jonka sopertavaa kieltä ei kukaan ymmärrä.” (Jes.33:19) – tämä kansa, maailmanlaajuinen hurmosliike, on myös lopunajan todellisen Jumalan kansan yksi vihollisista, joka pyrkii Raamatunvastaisella opetuksellaan eksyttämään jos mahdollista, valitutkin (Matt.24:24).

Maailmanlaajuinen helluntailiike (vääränlaisen karismaattisuuden lippulaiva) julistaa ihmeitä ja merkkejä samanaikaisesti kun se polkee jalkoihinsa Raamatun kokonaisnäkemykseen perustuvaa arvovaltaa julistaen harhaanjohtavasti olevansa Jumalan asialla. Se julistaa jäsenilleen kokemuspohjaista uskonnollisuutta tallaten jalkoihinsa törkeästi Jumalan kymmentä Rakkaudellista Käskyä, jotka Korkein antoi koko ihmiskunnalle Siinailla Mooseksen välityksellä – ensin Israelin kansalle ja sen kautta koko maailmalle. Vääränlainen kristillisyys, joka ”pönkittää” julistustaan ihmeillä sekä suurilla vakuuttavilla tunnusteoilla vähätellen Raamatun arvovaltaa tulee aina perkeleestä, ja siksi maailmanlaajuinen helluntailiike näyttelee varsin merkittävää osaa lopunajan porttokirkossa, aivan kuten Jeesus lihansa päivinä opetti puhuessaan lopunajan tapahtumista: ”Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.” (Matt.24:24-25). Mikään liike maailmassa ei niin mahtipontisesti julista ihmeitä ja merkkejä, kuin vääränlaisen karismaattisuuden lippulaiva; helluntailiike. Antikristus esiintyy Kristuksena tehden ihmeitä ja tunnustekoja pettäen ne, jotka joutuvat kadotukseen, koska he eivät ole rakastaneet totuutta, joka olisi pelastanut heidät (2 Tess.1:9-10). Kaikkialla siellä, missä julistuksen pääpaino on ihmeissä sekä tunnusteoissa, eikä Raamatun kokonaisvaltaisessa opetuksessa Kristuksesta Jeesuksesta, vaikuttavat Johanneksen näkemät kolme saastaista henkeä, jotka ovat lähteneet lohikäärmeen, pedon ja väärän profeetan suusta (Ilm.16:13).

Raamattu kertoo meille Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen suulla, mikä on tärkeintä: ”Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava. Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa.” (Luuk.10:19-20). Raamattu opettaa, että Jeesukseen uskovien julistuksen tuloksena maailmassa tapahtuu ihmeitä (Mark.16:17-18), mutta kaikkialla siellä, missä ihmeet sekä merkit korotetaan liian suureen asemaan, ja jossa vääränlaisen opetuksen seurauksena ihmiset tahtovat itsekkäin motiivein hyötyä Jumalan antamista lahjoista enemmän kuin Korkeimman todellisesta tuntemisesta, on sielunvihollinen asialla – edes oikea opetus armolahjoista ei estä ihmisiä väärin motiivein tahtomasta niitä, saatikka sitten väärä opetus niistä (Apt.8:19-23). Kaikki sellainen opetus, jossa pääpaino asetetaan Jumalan antamiin lahjoihin sekä ihmeisiin, eikä itse Jumalaan, nousee syvyydestä vaikuttimenaan ihmisten itsekkyys – ja jonka tarkoitus on viedä kuulijoiden huomio pois oleellisesta epäoleelliseen. Sielunvihollinen käyttää tehokkaasti tällaista Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen vastaista julistusta hyväkseen – se saa ihmiset haluamaan itsekkäästi toisarvoisia asioita ja täten unohtamaan oleellisen, eli aidon Jeesuksen Kristuksen tuntemisen joka perustuu aina Kristuksen henkilökohtaisen tuntemisen lisäksi myös Kirjoitusten tuntemiseen (Matt.22:29).

Ihminen voi tehdä ihmeitä sekä tunnustekoja Jeesuksen nimessä tuntematta laisinkaan Kristusta: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’ Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.” (Matt.7:21-23). Kaikki se toiminta – vaikka väittäisikin harhaanjohtavasti olevan kristillistä – mutta joka ammentaa voimansa laittomuudesta laiminlyöden Korkeimman Siinailla annettuja Käskyjä on kerran kohtaava Kristuksen sanat: ”Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät” (Matt.7:23). Kaikki sellainen toiminta, jonka tarkoitus ei ole julistaa koko Raamatullista totuutta ja joka väheksyy Jumalan täydellistä tahtoa joka on ilmoitettu Kymmenen rakkaudellisen Käskyn muodossa, on kohtaava tuomionsa, aivan kuten Mestari itse opetti (Matt.5:17-19) – sillä synti, jonka vain Kymmenen Käskyä määrittelee (Room.7:7), on laittomuutta eikä laittomuuden tekijöitä Kristus tunnusta omikseen. Kaikkialla siellä, missä julistuksen pääpainona ovat ihmeet sekä merkit, eikä Raamatun kokonaisvaltainen opetus, vaikuttavat sielunvihollisen demonihenget.

Lohikäärme esiintyy maailmalle valon enkelinä, peto jäljittelee Karitsaa ja väärä profeetta esiintyy Jumalan valtuuttamana opettajana – näiden suusta lähtevät henget jotka Johannes näkee näyssään saavat aikaiseksi ihmisissä vääränlaisen kristillisyyden ihannointia sekä palvontaa, joka ei kumpua Raamatun lehdiltä. Harmagedonista selviytyvät voittajina vain todelliset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset jotka ovat uskollisia Jumalan Kirjoitetulle Sanalle – heille tärkeintä on Kristuksen sisäinen tunteminen ja kaikki muu on epäoleellista sen rinnalla: ”Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana – että voittaisin omakseni Kristuksen ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella; tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta” (Fil.3:8-10). Ihmeet eikä merkit eivät koskaan ole aidon kristillisen julistuksen sisältönä, vaan Kristuksen kautta vaikuttava Jumalan valtaistuimelta lähtevä aito rakkaus, aivan kuten Apostoli Paavali on kirjoittanut: ”Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.” (1 Kor.13:1-3).

Johanneksen näkemät saastaiset henget saavat suurimman osan maapallolla asuvista ihmisistä harhaan (Luuk.18:8): ”Koska spiritismi jäljittelee aikamme kristillisyyttä, se pystyy johtamaan monia harhaan. Itse saatana ”tulee kääntymykseen”. Hän ilmestyy valon enkelinä. Spiritismin välityksellä parannetaan sairaita ja tehdään monia kiistattomia ihmeitä. Paavin kannattajat, jotka pitävät ihmeitä oikean kirkon tunnusmerkkeinä, joutuvat helposti tämän ihmeitä tekevän vallan petoksen uhreiksi. Myös totuuden kilvestä luopuneet protestantit johdetaan harhaan. Niin Paavin kannattajat, protestantit kuin maailmallisetkin tulevat pitämään tätä yhdistymistä suurenmoisena maailman kääntymistä jouduttavana tapahtumana” (White 1993:372-373)

 

Ilm.16:17-21
”Ja seitsemäs enkeli vuodatti maljansa ilmaan, ja temppelistä, valtaistuimelta, lähti suuri ääni, joka sanoi: ”Se on tapahtunut.” Ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää; ja tuli suuri maanjäristys, niin ankara ja suuri maanjäristys, ettei sen vertaista ole ollut siitä asti, kuin ihmisiä on ollut maan päällä. Ja se suuri kaupunki meni kolmeen osaan, ja kansojen kaupungit kukistuivat. Ja se suuri Babylon tuli muistetuksi Jumalan edessä, niin että hän antoi sille vihansa kiivauden viinimaljan. Ja kaikki saaret pakenivat, eikä vuoria enää ollut. Ja suuria rakeita, leiviskän painoisia, satoi taivaasta ihmisten päälle; ja ihmiset pilkkasivat Jumalaa raesateen vitsauksen tähden, sillä se vitsaus oli ylen suuri.”

Seitsemäs Jumalan vihan malja vuodatetaan ilmaan koska sielunvihollisen demonihenget hallitsevat sitä aivan kuten Apostoli Paavali oli kirjeessään efesolaisille tuonut esille: ”Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.” (Ef.6:12). Samassa kirjeessään efesolaisille Paavali myös toi selvästi esille sen, että ilmavallan hallitsija tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa: ”Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa” (Ef.2:1-2). Jumala vuodattaa siis enkelinsä välityksellä viimeisen vihan maljan suoraan maailmankaikkeuden vihollisen – itse saatanan päämajaan. Babylon kukistuu ja Kristus tulee tulee hakemaan omansa pois – kaikki profetiat tulevat täyttymään kirjaimellisesti.

Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan mahtava ääni valtaistuimelta ilmoittaa, että nyt on vihdoinkin koittanut se aika, jota Jumalan Pyhät ovat odottaneet. Korkeimman seitsemäs vihan malja on vihdoin vuodatettu ilmaan, itse sielunvihollisen päämajaan ja Jeesukseen Kristukseen uskovat tietävät vapautuksensa vihdoin koittaneen. Tätä viimeistä vitsausta seuraa välittömästi Kristuksen toinen tulemus (Ilm.19:11) – ja siksi Valtaistuimelta kuuluu lohduttava ääni Jumalan kansalle: ”Se on tapahtunut” (jae 17). Tästä tapahtumasta on profeetta Jesaja ilmoittanut jo tuhansia vuosia sitten: ”Silloin te veisaatte niin kuin yöllä, kun pyhä juhla alkaa, ja sydämenne riemuitsee… Herra antaa kuulla äänensä voiman ja nähdä käsivartensa laskeutuvan alas vihan tuimuudessa ja kuluttavan tulen liekissä, pilvenpurkuna, rankkasateena ja raekivinä.” (Jes.30:29-30). Jeesus itse lihansa päivinä oli sanonut: ”Sillä niin kuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus.” (Matt.24:27). Kun Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan viimeinen vihan malja on vuodatettu, kohtaa tätä maaplaneettaa ennen näkemätön tuho ja samanaikaisesti Herrojen Herra ja Kuningasten Kuningas saapuu näyttävällä tavalla hakemaan omansa pois tältä julmalta maankamaralta, aivan kuten jo tuhansia vuosia sitten on ennustettu profeetta Jesajan kautta: ”Kaikki laaksot korotettakoon, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon; koleikot tulkoot tasangoksi ja kalliolouhut lakeaksi maaksi. Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut.” (Jes.40:4-5). Apostoli Paavali kuvaili tuota päivää tessalonikalaisille seuraavasti: ”Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.” (1 Tess.4:16-18). Tulemuksestaan Kristuksen itse opetti:”Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.” (Matt.24:31). Johannes kuulee Valtaistuimelta suuren äänen sanovan: ”Se on tapahtunut” – jumalattomuus on tullut tiensä päähän ja Jumalan Pyhät nostetaan Herraa vastaan yläilmoihin. Taistelu hyvän ja pahan välillä on loppusuoralla – Kaikkivaltiaan lopulliset tuomiot käyvät pian täytäntöön.

Harhaopettajat julistavat vastoin Raamatun kokonaisvaltaista opetusta, että Jeesuksen tulemus tapahtuisi ikään kuin salassa. Kirjoitukset opettavat, että Jeesuksen tulemus tapahtuu näkyvästi (Matt.24:27) ja sen näkevät kaikki – myös jumalattomat: ”Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat vaikeroitsevat hänen tullessansa.” (Ilm.1:7). Sen lisäksi harhaopettajat julistuksellaan, joka nousee syvyydestä eikä suinkaan ole ankkuroituna Kirjoituksiin, väittävät valheellisesti, että Jeesuksen toisen tulemuksen jälkeen ihmisillä olisi mahdollisuus pelastua marttyyrikuoleman kautta – joka ajatuksenakin on täysi mahdottomuus, sillä Raamattu tuntee vain kaksi ylösnousemusta joista Jeesus lihansa päivinä selvästi opetti: ”Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.” (Joh.5:28-29). Vallalla oleva valhekristillisyys on saanut lukemattomat ihmiset luulemaan vastoin Raamatun selvää opetusta, että Jeesuksen toisen tulemuksen jälkeen olisi vielä mahdollisuus pelastua marttyyrikuolemalla vaikka Jeesus selvästi opetti vertauksessa kymmenestä neitsyestä, että ne jotka eivät olleet valmiit Herran tulemuksessa eivät pääsisi Karitsan Häihin: ”Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan. Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä. Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa. Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa. Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat. Mutta yösydännä kuului huuto: ’Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.’ Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon. Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: ’Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat.’ Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: ’Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.’ Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin. Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: ’Herra, Herra, avaa meille!’ Mutta hän vastasi ja sanoi: ’Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä.’ Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.” (Matt.25:1-13).

Jeesuksen tulemuksen aatossa koko maailma muuttaa muotoaan; tulee salamoita, ääniä, ukkosenjylinää, ennennäkemättömän suuri maanjäristys, saaret ja vuoret siirtyvät paikoiltaan ja suuria rakeita, leiviskän painoisia sataa taivaasta ihmisten päälle. Jumalan vapauttaessa kansansa Faaraon orjuudesta tuhansia vuosia sitten kohtasi suuri raesade jumalatonta Egyptiä: ”Herra antoi jylistä ja lähetti rakeita, ja tulta iski maahan. Näin Herra antoi sataa rakeita yli Egyptin maan. Ja rakeita tuli, ja tulta leimahteli rakeiden keskellä. Raesade oli ylen ankara, niin ettei sellainen ollut kohdannut koko Egyptin maata siitä ajasta saakka, jolloin se tuli asutuksi. Ja rakeet löivät maahan kaikkialla Egyptin maassa kaiken, mitä kedolla oli, sekä ihmiset että karjan; ja rakeet tuhosivat kaikki maan kasvit ja pirstoivat kaikki kedon puut.” (2 Moos.9:23-25). Jumala oli tuhansia vuosia sitten tuhonnut Sodoman ja Gomorran sen jumalattomuuden tähden: ”Herra antoi sataa Sodoman ja Gomorran päälle tulikiveä ja tulta, Herran tyköä taivaasta, ja hävitti nämä kaupungit ynnä koko lakeuden sekä kaikki niiden kaupunkien asukkaat ja maan kasvullisuuden.” (1 Moos.19:24). Jumalan viha, joka vuosituhansia sitten kohdistui Egyptiin sekä Sodomaan ja Gomorraan kohdistuu nyt koko jumalattomaan maailmaan – vanha järjestys hajoaa antaakseen tilaa uudelle Taivaalle ja maalle. Jumalan lopulliset tuomiot saatetaan pian täytäntöön: ”Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta julkeasta, mitä nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet.” (Juud.1:14-15).

Kaikki ennustukset porttokirkon tuhosta tulevat lähitulevaisuudessa toteutumaan, aivan samoin kuin aikoinaan tuhansia vuosia sitten Baabelia kohdanneet ennustukset. Johannes näkee, kuinka se suuri kaupunki Babylon tuli muistetuksi Jumalan edessä, niin että Hän antoi sille vihansa kiivauden viinimaljan. Aivan samoin, yhtä varmasti, kiivaasti sekä nopeasti, kuin aikoinaan Korkein tuhosi muinaisen Baabelin, joka oli tuon ajan poliittinen, uskonnollinen, taloudellinen sekä sotilaallinen mahti- tulee Jumala tuhoamaan lähitulevaisuuden porttojärjestelmän, Babylonin. Raamattu kertoo meille, kuinka muinainen Baabel eli menestyksessä sekä vauraudessa epäjumalanpalvonnan saadessa yhä räikeämpiä muotojaan. Baabel tuhosi Jerusalemin temppelin, ryösti sen aarteet, sekä vei vei juutalaiset pakkosiirtolaisuuteen (2 Kun.24:11-14, 25:1-7, 25:9). Baabelin kuningas Nebukadnessar luuli olevansa voittamaton ja ylpeänä itsestään lausui:” ”Eikö tämä ole se suuri Baabel, jonka minä väkevällä voimallani olen rakentanut kuninkaalliseksi linnaksi, valtasuuruuteni kunniaksi!” Vielä oli sana kuninkaan suussa, kun taivaasta tuli ääni: ”Sinulle, kuningas Nebukadnessar, julistetaan: Sinun valtakuntasi on otettu sinulta pois.” (Dan.4:27-28). Korkein ilmoitti mahtavalle, itseään täynnä olevalle hallitsijalle, että tämä joutuisi seitsemän aikaa syömään ruohoa kuin raavas (Dan.4:29) ja näin Jumala tahtoi osoittaa, että” Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen, kenelle Hän tahtoo.” (jae 29). Kuningas parani Jumalan ilmoittaman ajan jälkeen mielisairaudestaan, syötyään seitsemän aikaa ruohoa kuin raavas, ja monien nöyryytysten sekä kärsimysten kautta oppi sen, että koko maailmankaikkeutta hallitsee sittenkin Taivaan Jumala, ja jokainen ihminen on vain hyppysellinen tomua maailmankaikkeuden Luojan edessä. Hänen pojanpoikansa Belsassar, jonka olisi pitänyt ymmärtää Jumalan valtasuuruus isoisäänsä kohdanneen onnettomuuden seurauksena (Dan.5:18-23) ei kuitenkaan omana hallituskautenaan tahtonut alistua Korkeimman valtasuuruuden alle, vaan häikäilemättömästi luuli itsestään liikoja, aivan kuten Nebukadnessar oli ennen häntä tehnyt kunnes Kaikkivaltias puuttui asioiden kulkuun dramaattisella tavalla. Vaikka Baabelin kukistumisen uhka näytti väistämättömältä Kyyroksen piirittäessä sitä meedialaisten sekä persialaisten joukkojen ylipäällikkönä, vetäytyi Nebukadnessarin pojanpoika Belsassar valloittamattomana pidettyyn linnakkeeseensa – ja sen sijaan, että Hän olisi nöyrtynyt Jumalan väkevän käden alle (Dan.5:23), hän vietti aikaansa kemuissa sekä juomingeissa luullen olevansa voittamaton. Mielettömyydessään tämä Nebukadnessarin pojanpoika meni jopa niin pitkälle, että riettaissa juhlissaan voittamattomana pitämässään linnoituksessa juotti viiniä Jerusalemin temppelistä isoisänsä aikana anastetuista kulta-ja hopea-astioista ylimyksilleen, vaimoilleen sekä sivuvaimoilleen (Dan.5:2). Belsassar piti itseään voittamattomana, aivan kuten lopunajan suuri Babylon tulee tekemään – ja kuitenkin Jumala tulee tuhoamaan sen yhtä täydellisesti, kuten aikoinaan muinaisen Baabelin: ”Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle, vastapäätä lampunjalkaa, ja kuningas näki käden, joka kirjoitti. Silloin kuninkaan kasvot kalpenivat, ja hänen ajatuksensa peljästyttivät hänet; hänen lanteittensa nivelet herposivat, ja hänen polvensa tutisivat.” (Dan.5:5-6). Suuri lopunajan porttokirkko luulee olevansa voittamaton, ja kuitenkin sille julistetaan sama tuomio, kuin menneiden aikojen Baabelille: ”Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun. Sinut on vaa’alla punnittu ja köykäiseksi havaittu. Sinun valtakuntasi on pirstottu” (Dan.5:26-28).

Kun Apostoli Johannes oli nähnyt riivaajien henkiä, jotka tekevät ihmeitä, lähtevän koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä (Ilm.16:14) on kysymys aivan samanlaisesta ilmiöstä kuin aikoinaan Elian aikana Baalin sekä Aseran profeettojen kokoontuessa voitonvarmoina (1 Kun.18:19) käymään sotaa Jumalaa vastaan Karmel vuorelle. Sielunvihollinen marssittaessaan lähitulevaisuudessa ilmestyskirjan profetioiden mukaisesti joukkonsa Jumalaa vastaan saastaisten henkien vaikutuksesta ei ymmärrä, että on kulkemassa kohti tuhoaan – aivan samoin, kuin aikoinaan valheprofeetat olivat täysin tietämättömiä siitä kohtalosta joka heitä odotti. Jos nämä valheprofeetat olisivat muinaisuudessa tienneet kohtalonsa, eivät he olisi ikinä lähteneet mittelemään voimiaan Jumalan miehen Elian kanssa mutta koska Kaikkivaltias näin toteutti aivoituksensa ja täten osoitti valtasuuruutensa – kuten Hän tulee lopunaikanakin tekemään tuhotessaan maailmanlaajuisesti epäjumalanpalvonnan – on selvää, että saastaiset henget vain Jumalan sallimuksesta saavat aikaiseksi jumalattoman maailman keskuudessa voitonvarmuuden, joka ei tule kestämään Pyhän Jumalan edessä. Ihmiset, jotka ovat pahuudessaan kääntyneet Jumalaa vastaan ja jotka muodostavat lopunajan suuren luopiovaimon (porttokirkon), aivan kuten Iisebelin aikana luopunut Israel sortuessaan haureuteen pakanuuden kanssa, tulevat kohtaamaan voittajansa lopunajan suuressa taistelussa aivan samoin kuin Baalin profeetat jotka edustivat sen ajan porttojärjestelmän lipunkantajaa:” Ottakaa Baalin profeetat kiinni; älköön yksikään heistä pääskö pakoon.” Ja he ottivat heidät kiinni. Ja Elia vei heidät Kiisonin purolle ja tappoi heidät siellä.” (1 Kun.18:40). Suuri lopunajan Babylon tulee kohtaamaan voittajansa Jumalan, Kaikkivaltiaan aivoitusten mukaisesti – sillä mitään ei tapahdu Hänen sallimattaan.

Vaikka lopunajan tapahtumat saattavat monistakin tuntua sellaisilta, kuin Jumala olisi unohtanut kokonaan luomansa ihmiskunnan, on asia juuri päinvastainen. Kun saastaiset henget saavat aikaiseksi pahuuden kasvamista, toimivat ne ymmärtämättömyydessään kuitenkin Jumalan asialla siten, että Korkeimman antamat lupaukset kansalleen koskien vapauttamista tämän maailman kahleista sekä voittoa pedon vallasta – täyttyvät. Aivan samoin, kuin aikoinaan jumalattoman maailman ristiinnaulitessa itse Jumalan Pojan Golgatalla uskonnollisten fariseusten toimesta – ja näin he toteuttivat ennustuksen Jumalan Karitsasta joka kuolemallaan sovitti ihmiskunnan synnit, aivan kuten Vanhan Liiton Kirjoitukset olivat ennustaneet – tulevat lopunajan tapahtumat menemään täsmälleen Jumalan alkuperäisen käsikirjoituksen mukaan, joka on annettu Apostoli Johanneksen ilmestyksen kautta. Maailmankaikkeuden Luoja vyöttää koko maailman toteuttamaan Hänen tarkoitusperiään: ””Minä olen Herra, eikä toista ole, paitsi minua ei ole yhtään jumalaa. Minä vyötän sinut, vaikka sinä et minua tunne, jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskemille asti, että paitsi minua ei ole yhtäkään: minä olen Herra, eikä toista ole, minä, joka teen valkeuden ja luon pimeyden, joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden; minä, Herra, teen kaiken tämän.” (Jes.45:5-7).

Kun Jumalan seitsemäs vihan malja vuodatetaan ilmaan, silloin tämä jumalaton maailma saa maistaa oman vaelluksensa hedelmiä (Snl.1:29-31). Maailmalaajuinen porttokirkko, joka on historian saatossa aina loppupäiviinsä asti vainonnut todellisia Jumalan Pyhiä väittäen valheellisesti itse olevansa Korkeimman asialla joutuu Kaikkivaltiaan Jumalan vihan kohteeksi. Sielunvihollinen, joka päättäjien sekä hallitsijoiden kautta luo lopunaikana sellaisia lakeja joita yksikään todellinen Jumalan Pyhä ei voi eikä tahdo noudattaa, sillä ne ovat räikeästi ristiriidassa Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen kanssa, joutuu juomaan Jumalan vihan maljan pohjaan asti. Aivan samoin kuin tuhansia vuosia sitten Daniel joutui salakavalien ihmisten hyökkäysten kohteeksi heidän saadessaan kuningas asettamaan Jumalan tahdon vastaisia lakeja, samoin joutuvat todelliset Jumalan Pyhät lopunaikana saatanan salakavalien juonien kohteeksi. Raamattu kertoo, kuinka Danielin aikana tuhansia vuosia sitten, salakavalat ihmiset sielunvihollisen toimesta saivat aikaiseksi lain, jonka mukaan ketään muuta kuin kuningasta ei tullut 30 päivän aikana kumartaa: ”Kaikki kuninkaalliset valtaherrat, maaherrat, satraapit, hallitusmiehet ja käskynhaltijat ovat keskenänsä neuvotelleet, että olisi annettava kuninkaallinen julistus ja vahvistettava kielto, että kuka ikinä kolmenkymmenen päivän kuluessa rukoilee jotakin yhdeltäkään jumalalta tai ihmiseltä, paitsi sinulta, kuningas, se heitettäköön jalopeurain luolaan. Nyt, kuningas! Säädä kielto ja kirjoita kirjoitus, jota meedialaisten ja persialaisten peruuttamattoman lain mukaan ei voida muuttaa.” (Dan.6:7-8). Kuninkaan säädettyä lain, joka räikeästi soti Jumalan tahtoa vastaan, joutui Daniel Korkeimmalle uskollisena leijonien luolaan, mutta koska tämä oli ollut uskollinen maailmankaikkeuden Luojalle. pelastui hän joutumasta jalopeurain kitaan: ”Minun Jumalani on lähettänyt enkelinsä ja sulkenut jalopeurain kidat, niin etteivät ne ole minua vahingoittaneet, sillä minut on havaittu nuhteettomaksi hänen edessänsä” (Dan.6:22). Tämä jumalaton maailma, joka säätää lakeja lähitulevaisuudessa Korkeimman palvelijoita vastaan sekä yhdistyy maailmanlaajuiseksi porttokirkoksi tulee kohtaamaan Kaikkivaltiaan vihan kaikessa ankaruudessaan ja sama Jumala joka pelasti Danielin leijonien kidasta on pelastava jokaisen nuhteettoman Kristuksen seuraajan sekä varjeleva näiden vaelluksen aina siihen päivään asti, kunnes Jeesus Kristus tulee noutamaan omansa Häntä vastaan yläilmoihin.

Sielunvihollisen aikaansaama eksytys, josta muodostuu lopunajan porttokirkko – ja joka on perustunut eri kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden johtomiesten Jumalan vastaisiin päätöksiin liittää jäsenkirjojen kautta ihmisiä ekumenian nimissä maailmanlaajuiseen Jumalan vastaiseen organisaatioon – Paavin johtamaan porttokirkkoon – tulee kohtaamaan voittajansa. Eksytys joka tällä hetkellä menestyksekkäästi valtaa tilaa uskonnollisuuden keskuudessa saaden yksilöihmiset vääränlaisen kristillisyyden valtaan vain siksi, että nämä mieluummin tahtovat kuulua ihmisten keksimiin lahkoihin kuin todelliseen Jumalan Seurakuntaan, saa osakseen seitsemännen vihan maljan vuodatuksen seurauksena Jumalan vihan kaikessa sen ankaruudessaan. Valinta, jonka tämän päivän ihmiset joutuvat tekemään kantaa seuraamukset lopunajan Jumalan tuomioissa. Jokainen joka valitsee Raamattuun pitäytyvän kristillisyyden tulee säästymään Jumalan vihalta joka kohtaa kaikkia niitä, jotka Luodun sijasta mieluummin ovat tahtoneet palvella luotuja ja siksi pitävät tärkeimpänä kuulua ihmisten luomiin organisaatioihin sen sijaan, että arvostaisivat Kirjoituksista nousevaa kristillisyyttä. On täysin eri asia pitää nimensä eri kirkkokuntien tai herätysliikkeiden jäsenkirjoissa kuin Elämän kirjassa ja jokainen joka on pitänyt tärkeämpänä nimensä kuulumista lahkojen jäsenrekistereihin ja siksi on tallannut jalkoihinsa Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen Jumalan todellisesta seurakunnasta heitetään Jumalan tuomioiden seurauksena tuliseen järveen: ”Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.” (Ilm.20:15). Valinta tehdään tässä ja nyt – valinnan seuraukset näemme iankaikkisuudessa.

 

-Marko Lind-

 

Maailma tarjoaa Sinulle erilaisia ja houkuttelevia vaihtoehtoja, mutta kokeiltuasi niitä huomaat olevasi onnettomampi kuin matkalle lähtiessäsi. Onnettomuuttasi lisää vain se, että typeryyttäsi luulet muiden olevan onnellisia saavuttaessaan tämän maailman iloja menestyksellisesti, samanaikaisesti kun itse koet olevasi epäonnistunut. Mitä suuremmaksi toivottomuutesi säälittävyydessään lisääntyy, sitä epätoivoisemmin tavoittelet jotakin saavuttaaksesi edes jonkinlaisen tasapainon epävakaassa sielussasi näyttääksesi ympäristöllesi edes jossakin onnistuneesi. Oravanpyörä elämässäsi on valmis, kauniista suunnitelmistasi on tullut vain yhtä kaaosta.

Ehkä ajoittain tunnet jossakin onnistuvasi huomataksesi hetkistä myöhemmin sen olleen vain harhaa. Hetkellinen ilo haihtui yhtä nopeasti kuin se oli tullutkin. Elatuksen murheet täyttävät mielesi ja pelkäät syvällä sisimmässäsi mitä huominen tuo tullessaan. Mitä enemmän etsit onnea ja rauhaa tämän maailman laajasta ja houkuttelevasta tarjonnasta, sitä enemmän tunnet sotkeutuvasi itsepetoksen verkkoon. Huomaat olevasi ansassa kuin lintu linnustajan paulassa, josta ei ulospääsyä ole. Olet täydellisen petoksen uhri.

Koko maailma ympäriltäsi uhkaa kaatua, mutta yrität epätoivoisesti pitää yksin kulisseja pystyssä uskotellen muille, ja mikä säälittävintä, – myös itsellesi -, ettei mitään ongelmaa ole. Yrität epätoivoisesti lakaista roskat maton alle peittääksesi omaa epäonnistumistasi luulleen ettei kukaan huomaa taistelua jota sisimmässäsi käyt. On kuitenkin yksi, joka seuraa tarkasti jokaista liikettäsi siitäkin huolimatta, että olet omien intohimojesi ja vääränlaisten ihanteiden itsekäs tavoittelija.

Saatat olla myös ihminen, joka on saavuttanut lähes kaiken mitä tässä ajallisessa ajassa voi saavuttaa. Taloudellinen menestys, oppineisuus, valta ja ehkä jopa taiteellinen luovuus on langennut osaksesi ja nautit siitä täysin siemauksin. Saapuessasi seurapiireihin Sinut huomataan ja mielipiteesi saavat laajalti arvostusta. Kuitenkin syvällä sisimmässäsi olet rauhaton ja herkkä sisimpäsi janoaa jotakin enemmän. Tahtoisit saavuttaa elämässäsi kaiken ja kuitenkin yksi asia tuntuu liian kaukaiselta, suorastaan mahdottomalta saavuttaa; todellinen aito onnellisuus, jota pönkittämään ei tarvita menestystä, arvostusta saatikka taloudellista hyvää.

Syvällä sisimmässäsi olet valitettavan tietoinen siitä, että menestymisesi kautta kuvioihin tulleet ystäväsi kääntäisivät Sinulle hetkeäkään epäröimättä selkänsä, mikäli menettäisit nykyisen arvostetun asemasi ja kokisit taloudellisen vararikon – eli menettäisit kaiken sen mitä tähän mennessä olet kovalla työllä saavuttanut. Toisaalta et voi syyttää heitä siitä, sillä itsekin tekisit samoin mikäli asetelma olisi päinvastainen. Tiedät näin ollen eläväsi vain pelkässä illuusiossa, joka voi puhjeta hetkenä minä hyvänsä.

Huomaat näin kutoneesi itse elämästäsi valheiden vankilan ja avaimet olet jo kauan sitten ylpeyttäsi heittänyt jonnekin kaukaisuuteen. Nyt heittäisit roskana kaiken tähän mennessä saavuttamasi syrjään jos se vain olisi mahdollista todellisen onnen saavuttamiseksi. Kuitenkin se olisi Sinulle liian raskas päätös, mielestäsi liian suuri riski, vaikka samanaikaisesti tiedät vain valehtelevasi itsellesi. Haluaisit tavoitella jotakin vain näyttääksesi muille ja hyvin olet siinä onnistunut. Valitettavasti vain haavekuvasi ei käynyt yksiin karun todellisuuden kanssa ja siksi synkkä varjo päälläsi estää Sinua näkemästä enää todellisuutta. Luulet nyt olevasi yksin ongelmiesi kanssa, mutta se tuskin on ainoa asia minkä suhteen olet erehtynyt. On nimittäin yksi, jota et ole onnistunut petkuttamaan ja nytkin olet Hänen tarkan valvonnan alaisena.

Ehkä kuitenkin olet vain tavallinen työtätekevä Yhteiskunnan veronmaksaja, tai ainakin pidät itseäsi sellaisena. Omasta mielestäsi Sinulle riittää keskinkertainen tulotaso, et haaveile suurista omaisuuksista yrittäen samanaikaisesti elää lainkuuliaisen kansalaisen jaloa elämää. Mielestäsi elämän onnellisuus on saavutettavissa tyytyen vähään etkä samanaikaisesti voi oman ahkeruutesi ansiosta hyväksyä laiskuutta, sillä jokaisen tulee työllänsä ansaita oma leipänsä. Vannot Isänmaallisuuden, kodin sekä uskonnon nimeen ja koet itse asiassa olevasi kelpo Yhteiskunnan kansalainen. Olet ylpeä itsestäsi, et ole Yhteiskunnan pohjasakkaa, mutta et myöskään valtaa ja rikkauksia himoitseva, kaiken edestään raivaava ahne ihminen. Pönkittääksesi minäkuvaasi annat usein työlläsi ansaitsemista rahoistasi hyväntekeväisyyteen sekä aatteillesi uskollisena kulutat sunnuntaisin myöskin seurakuntasi penkkejä ja aktiivisena otat osaa Jumalanpalvelukseen. Maamme laulun ja virret olet opetellut ulkoa eikä Sinulla ole katekismuksenkaan kanssa minkäänlaisia ongelmia osaten sen ulkomuistista sanasta sanaan. Koet olevasi Yhteiskunnan yksi peruspilari, sen kantava voima, etkä vaaleissakaan jätä ikinä suorittamatta kansalaisvelvollisuuttasi. Yhteiskunta saa olla mielestäsi sinunlaisestasi kansalaisesta ylpeä, sillä olethan toiminut tarkoin sen lakien ja asetusten mukaisesti.

Kuitenkin tunnet syvällä sisimmässäsi kaipaavasi jotakin enemmän, jotakin, joka voi tyynnyttää sydämessäsi pauhaavan kuohuavan meren. Ulkonaisista olosuhteistasi, tavoitteiden onnistumisesta huolimatta koet yön yksinäisinä tunteina levottomuutta levollisuuden sijaan. Kaikki ei ole kuten pitäisi, mutta yrität peittää tuon rauhattomuuden viileän ulkokuoresi alle ymmärtämättä laisinkaan, että on yksi joka tietää kaikki salaisuutesi.

Oletko sittenkin jalo uskonnollinen ihminen ja koet olevasi maallisten turmiollisten asioiden yläpuolella. Käyt viikoittain seurakuntasi hartaustilaisuuksissa ja päivittäin luet hengellistä kirjallisuutta. Raamattusi ei totisesti ole pölyyntynyt vaan päinvastoin; sivujen repaleisuus ja muistiinpanojen määrä sivujen ylä- ja sivulaidassa kertoo sen olleen ahkerassa käytössä ja tästä olet erityisen ylpeä. Mielelläsi avaat paljon käytössä olleen ja kuluneet Raamattusi seurakuntasi Raamattupiireissä osoittaaksesi muille olevasi ahkera ja vilpitön Herran Sanan tutkija. Raamatusta ja Kirjoitusten tuntemisesta on näin ollen muodostunut Sinulle itsetarkoitus ja vaikka tiedät Jumalasta lähes kaiken, olet jo aikoja sitten kadottanut elävän yhteyden Häneen. Ehkä et ole koskaan Häntä edes tuntenut.

Ihmettelet miksi uskonnollisista asioista toisella tavalla ajattelevat eivät lailla Sinun ole löytäneet elämäänsä valoa ja siksi päivittäin rukoilet pimeydessä vaeltaville johdatusta oikeaan oppiin, siihen samaan jonka Sinä olet löytänyt. Seurakunnastasi on muodostunut Sinulle koti ja vuosien aikana olet saavuttanut yhä enemmän arvostusta seurakunnassasi. Arvostuksen hintana on ollut kuitenkin mukautuminen seurakuntasi oppirakennelmiin, joka taas toisaalta on pakottanut Sinut luopumaan joistakin Raamatullisista epäolennaisuuksista, sillä mielestäsi Raamattua ei tule ottaa kirjaimellisesti, kuten seurakuntasi saarnaajat ovat valheellisesti opettaneet.

Seurakuntasi johtomiehet ovat saaneet Sinut uskomaan vain heillä olevan kyvyn selittää Kirjoituksia ja koska pidät seurakuntaasi kuulumista ensiarvoisen tärkeänä, onhan siitä vuosien aikana tullut lähes ainoa sosiaalinen verkostosi, olet lakannut ajattelemasta itsenäisesti luottaen lähes sokeasti seurakuntasi saarnamiesten opetuksiin. Näin olet sortunut palvelemaan enemmän luotua kuin Luojaa tietäen itsekin arvomaailmasi vääristyneen ja vaikka kuinka yrität vaientaa syyttävän omantuntosi ääntä, katse seurakuntasi järjestämissä tilaisuuksissa ympärilläsi oleviin samalla tavalla ajatteleviin ihmisiin saa Sinut jatkamaan itsepetoksen tiellä. Eihän näin moni voi olla väärässä, ajattelet, etkä sokeuttasi huomaa erästä, joka katsoo Sinua säälivin katsein ja itkee.

Oletko kenties sortunut alkoholiin ja sen seurauksena huumeisiin? Kaikki alkoi ehkä vain kokeilunhalusta pienten annosten vaihtuessa yhä suurempiin ja vahvempiin etkä huomannutkaan kun olit jo täysin riippuvainen niiden vaikutuksesta. Pitkään uskottelit itsellesi olevasi ”oman onnesi Herra”, pystyväsi täysin hallitsemaan päihteiden ja huumeiden käyttöä sekä ehkä uskottelet itsellesi näin vieläkin. Mutta pelkkä uskotteleminen ei muuta valhetta totuudeksi eikä totuutta valheeksi. Ei maailma minnekään katoa, vaikka kuinka sulkisit silmäsi, Sinä vain et näe sitä.

Monien kohdalla riippuvaisuuden laukaisee jokin tragedia, avioero, läheisen kuolema tai ehkä työttömyys. Toiset taas sortuvat päihteiden päihdyttävään ansaan vain saadakseen edes joitakin virikkeitä lähes virikkeettömään arkeensa. Ehkä osasyy päihteiden käyttöön löytyy lapsuudestasi tai voi olla, että murrosiän tuoma kokeilunhalu sai Sinut sortumaan noihin kavaliin ja riippuvuutta aiheuttaviin illuusion luojiin, jotka hetken nostavat käyttäjänsä pilviin pudottaakseen sen uhreiksi jääneet kohta maan alimpiin ja tuskallisimpiin syövereihin. Kemiallinen keinotodellisuus kestää vain hetken ja siksi sitä tarvitaan lisää yhä kiihtyvään tahtiin. Näin ihmisestä tulee päihderiippuvainen sen salakavalasti samanaikaisesti syödessä käyttäjänsä persoonallisuutta. Todellisuus muuttuu painajaiseksi ja painajainen todellisuudeksi. Aineesta tulee käyttäjälleen jumala, jota ilman hän ei voisi elää hetkeäkään.

Riippuvaisuutensa tähden ihminen on valmis tekemään lähes mitä vain. Moraalittomien tekojen ja valitettavan monen kohdalla rikollisuuteen langenneen omantunnontuskat kuoletetaan tuolla salakavalalla myrkyllä, kuka alkoholilla, kuka huumeilla tai lääkkeillä ja näin monien käyttäjien tie johtaa vankilasta toiseen. Tällainen ihmispoloinen on kuin riivattu, joka selviytyäkseen päivästä toiseen ajautuu monesti lähes hirvittäviin tekoihin, joita sitten jäljestäpäin katuu pystymättä kuitenkaan itse muuttamaan elämänsä suuntaa vaikka kuinka tahtoisi. On kuitenkin yksi, joka voi ja tahtoo katkaista kaikki päihderiippuvaisuuden raskaat kahleet ja kun Hän tekee vapaaksi, silloin ihminen on täydellisesti vapaa. Hän on lähempänä Sinua kuin arvaatkaan.

Vai oletko sittenkin ihminen, joka et koe kuuluvasi mihinkään aikaisemmin luokittelemaani ihmisryhmään vaan epävakaudessasi vaihtelet luontevasti roolia kuin näyttelijä suurella estradilla? Kohoat ja lasket kuin nousuaalto välillä työläisestä porvariksi, ateistista uskonnolliseksi, narrista mahtimieheksi, päihteiden käyttäjästä absolutistiksi ja rikollisesta lainkuuliaiseksi moraalinvartijaksi. Jos näin luulet, silloin et ole vielä löytänyt itseäsi. Tahdot kenties etsiä vain uusia elämyksiä, vaikutteita Sinulle uusista kulttuureista ja uskonnoista yrittäen sitä kautta löytää elämääsi harmonisen tasapainon, elämän aidon onnellisuuden. Sinä olet vakaa vain omassa epävakaudessasi ja Sinusta on tullut riippuvainen omasta riippumattomuudestasi. Sen sijaan, että olisit löytänyt jotakin uutta, oletkin menettänyt oman itsesi.

Et voi ymmärtää ihmisiä, jotka itsepintaisesti pitävät kynsin hampain kiinni aikaisemmin omaksutuista käsityksistään, et voi käsittää heidän ajatusmaailmaansa koska se on Sinulle täysin outo ja käsittämättömän vieras. Jos kerta tahdot etsiä uusia elämyksiä, miksi et tahdo tutustua heidän ajatusmaailmaansa? Väität ympäristöllesi olevasi tasapainossa itsesi kanssa vaikka todellisuudessa seilaat elämän merta kuin laiva ilman peräsintä. Laivassasi on kyllä purjeet jotka vievät Sinua vauhdilla eteenpäin, mutta koska peräsin puuttuu, et voi ikinä tietää milloin ajaudut elämässäsi karille. Mutta vaikka niin kävisikin, pidät tarkasti kiinni siitä, että kukaan ei koskaan saisi tietää siitä. Sinä jos kuka olet ympäristösi uhri, seikkailija ilman minkäänlaista määränpäätä saatikka tarkoitusta. Sinä pakenet jotakin vaikka itsellesi yrität valehdellen väittää etsiväsi vain uusia tuulia.

Väittäessäsi olevasi viisas ja avoin uusille elämyksille oletkin todellisuudessa menettänyt minuutesi jo aikoja sitten. Vakaumus on Sinulle nyt vain pelkkä käsite ja periaatteet utopiaa. Sydämessäsi tahtoisit laskea ankkurin ja löytää elämääsi kiinnekohdan. Luulet olevasi tuuliajolla etkä huomaa, että vierelläsi on Hän, joka kerran pysäytti myrskyävän meren ja on voimallinen johdattamaan Sinutkin turvalliseen satamaan.

Elämän onnellisuus, sitä ovat tavoitelleet ihmiset kautta aikojen kuninkaista narreihin, monet siinä kuitenkaan onnistumatta. Sitä tavoitellessaan ovat kuninkaat luopuneet valtaistuimistaan matkatakseen maailman ääriin vain huomatakseen matkansa turhuuden ja lukemattomat taiteilijat kautta vuosituhansien ovat saaneet siitä inspiraation lähteensä. Turhaan onnellisuutta on yritetty vangita kauniisiin tauluihin eivätkä edes historian parhaat runoilijat ole onnistuneet sitä tyhjentävästi selittämään. Se on jokaisen luodun perustarve ja kuitenkin vain hyvin harva sen on elämässään onnistunut saavuttamaan.

Onko ihmiskunta sittenkin niellyt vain suuren valheen etsiessään onnea vääristä paikoista ollen väärien ihanteiden ja arvojen uhri vai onko kysymys sittenkin jostakin suuremmasta petoksesta, johon ihmiskunta tyhmyyttään on ajautunut? Jos kysymyksessä on valheellinen petos saada ihmiskunta johdetuksi harhaan, niin kuka tai mikä voima on tuon petoksen takana? Jos Sinä et ole elämässäsi aidosti onnellinen, niin silloin Sinä olet yksi tuon petoksen uhreista, halusitpa myöntää sitä tai et. Jos sydämesi lailla myrskyävän meren pauhaa rauhattomuutta, jos et ole aidosti onnellinen tässä ja nyt, silloin olet elämässäsi olosuhteiden luomien väärien ihanteiden vanki, sen sijaan, että voisit aidosti nauttia kesäaamun lintujen laulusta sekä jokaisesta vaatimattomaltakin tuntuvasta hetkestä, joka Sinulle korkeudesta ilman ansiota annetaan. Onni on tässä ja nyt, ei jossakin tulevaisuudessa saatikka menneisyydessä.

Vain harva tietää mitä todellinen onni on ja sitäkin harvempi on päässyt sen elämässään elämään todeksi. Moraaliton itsekeskeinen omanedun tavoittelu ja sitä kautta usein kuvioihin tulevat päihteet ja menestys voivat antaa kyllä hetken nautinnon, mutta se ei ole aitoa onnellisuutta. Onni on jotakin kestävämpää, se on kuin kallio jota ei myrskytuuli voi murskata sekä se tuo itsensä ilmi, paljastaa olemassaolonsa usein vasta silloin, kun inhimillisin silmin katsottuna ei olisi mitään syytä iloon saatikka riemuun. Onni on salaisuus ja vain vilpitön etsiä voi sen löytää! Onni ei tule ikinä näkyvällä tavalla eikä voida sanoa: ”katso, se on täällä tahi tuolla”. Sitä ei voi käsin kosketella eikä sitä voi vangita kassaholveihin. Ihmiskunnan suurin kirous on tavoitella näkyväisiä näkymättömän sijaan, sillä onni ei totisesti ole inhimillisin käsin kenenkään kosketeltavissa. Maailmassa vallitseva pahuus, oman edun tavoittelu yhdistettynä materialistiseen ajattelutapaan on liian suuri houkutus monille ja tätä tavoitellessaan monet ovat lävistäneet itsensä suunnattomalla tuskalla sekä ahdistuksella. Lukemattomat avioliitot ovat tuhoutuneet sen seurauksena ja miljoonat kodittomat lapset kantavat vanhempiensa itsekkäitä ja moraalittomia seurauksia. Oman edun tavoittelu ihmiskunnan keskuudessa sen kurottautuessa näkyväisiä kohden haaliakseen ajallisen ajan siunauksia, on jättänyt jälkeensä sodan runtelemia maita, nälkiintyneitä lapsia sekä yksinjätettyjä vanhuksia.

Ihmiskunnan valtava tarve saavuttaa onnellisuus ei voi ikinä tulla sen osaksi lähimmäisten oikeuksia polkemalla, sillä se sotii Korkeimman Rakkaudellisia periaatteita vastaan! Mutta näistä periaatteista suurin osa ihmiskuntaa ei tiedä mitään, tai ei ainakaan haluaisi tietää. Tämä maailma on pitkälti sokaistunut pimeyden ruhtinaan valheiden verkkoon. Aika jossa elämme on sokaistunut materialismista, humaaisuudesta sekä vääränlaisesta uskonnollisuudesta. Elämä on suoristuspainotteista ja ihmiset luokitellaan kylmästi menestymisensä mukaan, myös uskollisessa maailmassa. Muiden ihmisten hyväksynnän saamiseksi ihmiset tuntuvat olevan valmiita tekemään lähes mitä tahansa, eivätkä täten ymmärrä tulevansa vain ympäristönsä orjiksi, sen sijaan, että löytäisivät elämäänsä aidon onnellisuuden puhumattakaan vapaudesta olla oma aito itsensä.

Tähän kaikkeen on johtanut maailmassa yhä enemmän jalansijaa saava pahuus, joka salakavalasti on pukeutunut humanismin valepukuun rakkaudella ratsastaen. Ne, jotka eivät ole vilpittömiä, nielevät näin sielunvihollisen valheen ja tulevat täten eksytetyiksi.  Lähes tuhoutumassa olevan planeettamme tilakaan ei saa ihmisiä kiinnittämään katsettaan Korkeuksiin eikä jo vuosituhansia sitten annettuihin Profeetallisiin ennustuksiin, vaan inhimillisin ihmisvoimin epätoivoisesti kansojen syvästi pelätessä poliittiset vaikuttajat näkevät tässä vain hyötynäkökulman esitellessään suunnitelmiaan planeettamme pelastamiseksi suuren median välityksellä pyrkien tätä kautta lisäämään valtaansa sekä varallisuuttansa löytääkseen omaan elämäänsä onnen väärien saatanallisten ihanteiden uhreina. Nuo poliittiset päättäjät lupaavat ihmiskunnalle jotakin sellaista joka ei ole heidän vallassaan. Vain Hän, joka voimallaan on luonut kaiken elollisen planeetallamme voi auttaa ihmiskuntaa, mutta kylmästi suurin osa luoduista kääntää selkänsä Luojalleen samanaikaisesti kuitenkin peläten mikä maanpiiriä kohtaa. Peloissaan oleva ihmiskunta ei saa lohtua edes uskonnollisilta johtomiehiltä, sillä he ovat jo aikoja sitten myyneet sielunsa pimeyden ruhtinaan vaikutuksesta poliittiselle taistelukentälle.

Suurin osa ihmiskunnasta vähättelee pahuuden valtaa ja näin salakavalasti eksyttäjä pääsee johtamaan valtavia ihmismassoja harhaan. Kristilliset, Raamattuun pohjautuvat periaatteet on poljettu jalkoihin samanaikaisesti pahuuden ihannoinnin kasvaessa lähes mammuttimaisiin mittoihin. Tiede, lääketiede ja jopa uskonnolliset mahtimiehet vähättelevät Raamatun arvovaltaa selittäen sen olevan vain aikaansa sidottu kulttuurillinen teos ja näin tuo Pyhä Kirja on menettämässä yhä enemmän arvostusta kansojen keskuudessa. Kulttuurien sekoitus globalisoituvassa maailmassa tekee jatkuvasti kompromisseja uskonnollisten johtomiesten myötävaikutuksella pakanauskontojen kanssa ja näin aito Kristillisyys, jonka juuret ovat Vanhan ja Uuden Testamentin Kirjoituksissa, menettää aseman, joka sille ihmisen ainoan oikean toivon ja onnen välikappaleena kuuluisi. Omaksi onnettomuudekseen ihmiskunta näin vetää päällensä Jumalan tuomion vihan maljat ja maailma tuntuu olevan kuin sekaisin sielunvihollisen päihdyttävästä ja salakavalasta juomasta. Ei siis ihme, että niin harva on tänä päivänä aidosti onnellinen, sillä miten voisikaan luotu menestyksellisesti sotia Luojaansa vastaan.

Television, internetin sekä muiden tiedotusvälineiden lisätessä mahtiaan pahuudesta kumpuava viihde valtaa hyvinvointivaltioissa yhä useampia koteja ja tätä kautta sielunvihollinen vaikuttaa entistä voimakkaammin. Tuolla pahuudesta kumpuavalta vaikutukselta ei ole säästynyt edes kasvamassa oleva sukupolvemme. Lasten riippuvaisuus syvyydestä kumpuaviin tietokonepeleihin, televisioon ja internetiin rapistuttaa lapsien fyysisen kunnon tehden heidät myös henkisesti sairaiksi. Kaikki se luovuus, minkä kasvamassa oleva sukupolvemme voisi kohdistaa lähimmäisten eteen hyvinä rakkaudellisina tekoina, luokin vain lapsistamme tunteettomia oman edun tavoittelijoita. Ei milloinkaan Yhteiskunnassamme ole ollut psyykkisiä sairauksia kasvamassa olevan sukupolvemme keskuudessa niin paljon, kuin tänä päivänä valitettavasti on. Hälytyskellojen pitäisi soida, mutta missä ovat kellojen soittajat?

Viihteen turmiolliselta vaikutukselta eivät säästy aikuisetkaan. Luonnottomat sukupuolisuhteet, lisääntyvät avioerot yhdessä lisääntyvien itsemurhatilastojen kanssa kertovat omaa karua kieltään ihmiskunnan tämänhetkisestä pahoinvoinnista ja näin ollen olemme saapumassa aikaan, jossa odotettavissa piakkoin on ihmiskunnan moraalinen rappio sekä sen kautta täydellinen tuho. Ainoa todellinen auttaja Kristus on hyljätty enemmistön keskuudessa ja todellisten Jumalanpalvelijoiden ääni vaimenee pakanauskontojen kohinaan.

Tällaisessa maailmassa me elämme ja onko siis ihme, että niin moni on onneton ilman minkäänlaista jaloa päämäärää. Ihminen voi saavuttaa todellisen onnen vain yhteydessä Jumalaan, mutta koska tämän maailman hallitsija petoksellaan on saanut niin monet pauloihinsa, tarvitaan ihme avaamaan tämän paatuneen maailman sokeutuneet silmät. Ihme ei ole kuitenkaan mahdoton, mutta se vaatii etsijältään rehellisyyttä ja ennen kaikkea rohkeutta luovuttaa itsensä kokonaan Näkymättömän käsivarsille, sillä sen joka Jumalan luokse tulee, täytyy uskoa, että Hän palkitsee ne, jotka Häntä etsivät vilpittömästä sydämestään. Ihme on mahdollinen tässä ja nyt, jos vain tahdot ottaa sen vastaan.

Kun Luoja tahtoo koskettaa luotuansa, se ei useinkaan tapahdu siellä, minne suuret ihmismassat kokoontuvat kohdatakseen Jumalansa. Suuret tilaisuudet vetävät enemmän puoleensa uteliaita kuin vilpittömiä etsijöitä, sinkkuja, jotka etsivät itselleen puolisoa kuin todellisia hurskaita, yksinäisiä, jotka tahtovat tavata ystäviään, ihmeiden tavoittelijoita enemmän kuin niitä, jotka tahtoisivat aidosti kohdata Vapahtajansa, uskonnollisia enemmän kuin elävästä uskosta eläviä sekä kaiken lisäksi usein nuo massatapahtumat ovat vain jonkin kristilliseksi itseään kutsuvan organisaation rahainkeruu sekä markkinointitilaisuuksia. Siksi Korkein ei useinkaan pääse vaikuttamaan noissa massatapahtumissa, joissa raha vaihtaa omistajaa ja pimeydestä nousevat tarkoitusperät hallitsevat. Jeesuksen kehotus: ”Älkää tehkö minun Isäni huonetta markkinapaikaksi”, pätee siis vielä tänäänkin.

Ihmisvilinän keskellä ihminen niin usein kiinnittää katseensa näkyväisiin, kauniisiin ja koskettaviin Jumalanpalvelusmenoihin. Korkein kyllä asuu kansansa kiitoksessa sekä on läsnä siellä missä moni on kokoontunut Hänen Poikansa Jeesuksen nimessä ja kuitenkin Hän kutsuu luotunsa usein yksinäisyyteen kohdatakseen tämän siellä, minne ulkomaailman houkutukset ja hälinä eivät ulotu. Jumala tahtoo puhua hiljaisuudessa, sillä vain silloin ihminen voi parhaiten kuulla Luojansa äänen.

Kristus puhui Aabrahamin kanssa Mamren tammistossa, Iisakin kanssa kun tämä oli kedolla rukoilemassa, Jaakobin kanssa Beetelin rinteellä, Mooseksen kanssa Midianin kukkuloilla sekä Daavidin kanssa tämän paimentaessa laumojaan. Lähes poikkeuksetta Jeesus henkilökohtaisesti kutsui opetuslapsensa ja sama Jumalallinen ilmestymismuoto toimii tänäänkin. Unessa Korkein ilmestyi Jeesuksen äidille Marialle ja samoin Mestari Damaskon tiellä kohtasi Sauluksen, jonka paremmin tunnemme Apostoli Paavalina. Näin siis huomaamme, että Taivaallinen Valo loistaa parhaiten janoaville yksinäisyydessä, sillä vain siellä voimme parhaiten kuulla Korkeimman kutsun iankaikkiseen ja Pyhään elämään. Elämään, joka vain ja ainoastaan voi tyynnyttää onnen kaipuumme ja antaa sisimpäämme todellisen rauhan. Pystyäkseen löytämään elämäänsä onnen tulee ihmisen ymmärtää kaipuunsa syvyys, olla murtunut, että voisi tulla ehjäksi, taipuvainen jotta oikenisi ja sisäistää oma tyhjyytensä sillä vain siten voi Kristus täyttää olemuksellaan janoavan sydämen.

Viisaat Hän on lähettänyt tyhjinä luotansa pois, mutta nöyrät ja hengellisesti köyhät Hän on ravinnut rauhallaan, jonka Mestari on luvannut jokaiselle Häneen uskovalle. Ylösnousseena Vapahtajana Jumalan Karitsa on voimallinen kohtaamaan janoavan sielun riippumatta tämän olinpaikasta eikä tuo kohtaaminen ole millään tavalla sidottu minkäänlaisiin ulkoisiin olosuhteisiin. Kuitenkin ihminen on kaikkein vastaanottavaisin Korkeimman ilmestymiselle yksinäisyydessään ja vastoinkäymisten tuulten riepotellessa elämäänsä. Kun kaikki inhimilliset apukeinot yksinäinen sielu on käyttänyt, silloin usein Luoja ojentavin ja hellin käsivarsin tahtoo nostaa langenneen, kantaa uupuneen sekä rohkaista väsynyttä vastaanottamaan Hänen Rakkautensa lahjan. Lahjan, joka vain ja ainoastaan voi tehdä luodun onnelliseksi sekä antaa sen sisäisen rauhan, josta ihmiskunnan suurin osa on vuosituhansien aikana vain haaveillut, mutta ei sitä löytänyt koska ovat pilkkanaan pitäneet Jumalan Pojan Kristuksen Pyhän veren, jonka Hän itsensä uhraten vuodatti maailman syntien tähden. Todellisen onnen salaisuus on Kristus, sillä vain Hän voi ottaa kantaakseen syntitaakan, joka tekee luodusta rauhattoman vaeltajan täällä kuoleman varjojen laaksoissa.

Tämän maailman panettelija, sielujemme armoton vihollinen ja Jumalan rakkaudellisten käskyjen sekä ohjeiden vilpillinen vääristelijä on kuitenkin onnistuneesti onnistunut rokottamaan ihmiskunnan suurimman osan valheellisella rokotteellaan saaden heidät halveksimaan vihaten niitä jaloja taivaallisia periaatteita, jotka vain voivat tehdä ihmisen onnelliseksi. Perkele on saanut ihmisten katseet kääntymään maailmassa vallitseviin epäoikeudenmukaisuuksiin selittäen ne Korkeimman syyksi. Nälänhädät, julmat sodat ja luonnon katastrofit se on salakavalasti laittanut Luojamme tiliin saaden ihmiset pakenemaan omaa vastuutaan tämän planeettamme hyvinvoinnin edistämiseksi ja toisaalta halveksimaan Jumalaa.

Ihmiset katsellessaan maailmassa vallitsevaa epäoikeudenmukaisuutta kuulevat toistuvasti korvissaan panettelijan herjaavan syytöksen Korkeinta vastaan >Miksi Jumala ei puutu asioiden kulkuun jos Hän kerran on Kaikkivaltias? Miksi Hän ei välitä saatikka poista epäoikeudenmukaisuutta maailmasta, jos Hän kerran on Rakkaus>. Liian monet uskovat näihin valheellisiin syytöksiin ja alkavat kohta itsekin ajatella samoin levittäen tuota syvyydestä nousevaa sanomaa ympäristöönsä. Näin sielunvihollisen työtoverit maailmassa lisääntyvät ja pahuus sen mukana. Tämän seurauksena lukemattomat ihmiset kääntävät selkänsä ainoalle tosi auttajalle, Jumalalle, jonka tarkoitusperät koko ihmiskuntaa kohtaan ovat rakkaudellisen vilpittömät. Korkein ei väkisin paranna maailmaa eikä pakkokeinoin poista epäoikeudenmukaisuutta kuin vasta tuomionsa viimeisinä päivinä. Jumalan Valtakunnan toimintaperiaatteet ovat aivan toisenlaiset!

Kun Jumala lähetti Jeesuksen n. 2 000 vuotta sitten maanpäälle, monet odottivat Messiaan perustavan maanpäällisen Valtakunnan, jossa Israel olisi päässyt siihen asemaan, jossa se oli ollut Kuningas Daavidin sekä Salomonin aikana, pois senhetkisen Rooman hirmuhallinnon alta. Juutalaiset olivat jo pitkään kärsineet vääryyttä Rooman väkevän sorron alla ja niin kuin Jumala muinoin oli pelastanut Israelilaiset Egyptin orjuudesta Mooseksen välityksellä, odottivat Juutalaiset Messiaan pelastavan heidät pois Rooman orjuuden ikeestä. He odottivat Messiaan korjaavan tilanteen ja näin nostavan juutalaiset taas siihen mahtiasemaan, jossa he olivat aikaisemmin historian saatossa monesti olleet. Kaikkien katseet olivat Jeesuksen ilmestyessä kiinnittyneet maallisiin ja vain hyvin harva tuonakin aikana ymmärsi Jumalan Valtakunnan Rakkaudellisia periaatteita iankaikkisen sekä näkymättömän Jumalan Valtakunnan rakentamiseksi.

Juutalaisten jokapäiväisenä leipänä oli alistuminen Rooman hirmuhallitsijoiden tahtoon, eikä siis ole outoa saatikka käsittämätöntä, että Jeesuksen aikaiset juutalaiset odottivat Messiaan poistavan tämän epäoikeudenmukaisuuden. Jeesus ei kuitenkaan tehnyt niin ja se sai monet närkästymään. Jeesus ei tullut perustamaan maanpäällistä kukoistavaa Valtakuntaa, vaan Hän tuli tekemään Lähettäjänsä tahdon! Hän tuli lohduttamaan alas painettuja, sitomaan särkyneitä sydämiä, antamaan toivottomille toivoa sekä päästämään saatanan vallassa olevat Jumalan lasten autuaalliseen vapauteen. Mestari tuli antamaan synnin sokaisemille näkönsä ja herättämään hengellisesti rikoksiinsa kuolleet ylistämään Korkeinta, sillä Jeesuksessa Taivasten Valtakunta oli tullut niin lähelle luotuja kuin se ikinä olisi mahdollista. Tämän vallan, jonka Hän oli Isältään saanut, Mestari todisti todeksi tehden lukemattomia ihmetekoja herättäen kuolleita, parantaen sairaita ja ajaen ulos riivaajia. Jumala näiden ihmetekojen kautta todisti olevansa Hänen kanssaan, eivätkä edes sen aikaiset uskonnolliset johtomiehet, jotka monesti vihasivat Mestaria, voineet tätä totuutta kiistää. Hän oli kauan odotettu Messias, mutta Hänen toimintatapansa herätti pahennusta niissä, jotka panivat toivonsa Jeesukseen vain Rooman sorron vapauttajana. Monet odottivat Hänen painavan päähänsä Daavidin kruunun ja julistavansa itsensä kuninkaaksi, eivätkä ymmärtäneet, että hetkistä myöhemmin Messias kantaisi orjantappurakruunua roikkuen häväistynä Golgatan keskimmäisellä ristillä.

Lukemattomat juutalaiset luulivat, että Rooman sorron vapauttaja oli heidän keskuudessaan. Kansan toiveet kohosivat yhä korkeammalle, sillä olihan heitä jo lapsuudesta rabbiinien ja uskonnollisten mahtimiesten toimesta opetettu Messiaan ottavan paikkansa sen aikaisessa hallitusjärjestelmässä ja tekevän Juudean maalliseksi paratiisiksi, maaksi joka vuotaisi maitoa ja hunajaa. Hänen odotettiin murtavan vihattujen roomalaisten ikeen vapauttaen Juudaan ja Jerusalemin. Kun Messias nyt vihdoin oli tullut, kansa odotti Hänen antavan Israelille sen kauan kaipaamansa vallan. Epäoikeudenmukaisuuden kohteena ollut sorrettu kansa odotti, milloin Kristus istuisi Daavidin valtaistuimelle. Itse asiassa kansa yritti väkisin julistaa Hänet Israelin Kuninkaaksi ja tähän vaatimukseen yhtyivät opetuslapsetkin. Jeesuksesta kuitenkin tuntui tuskalliselta, että ihmisten käsitykset Hänen Valtakunnastaan rajoittuivat niin suurissa määrin maalliseen loistoon ja kunniaan. Kansan ja opetuslasten yrittäessä tehdä Mestarista maallista Kuningasta, tämä väistyi heidän keskeltään paeten hetkeksi yksinäisyyteen. Jeesus oli saanut Isältään toisenlaisen tehtävän, mutta sitä kansa saatikka opetuslapset eivät olleet vielä valmiita ymmärtämään.

Jeesus ei tullut perustamaan maanpäällistä mahtavaa ja loisteliasta Valtakuntaa komeine temppeleineen saatikka palatseineen. Hän tuli perustamaan hengellisen temppelin, Jumalan Valtakunnan maanpäälle, johon jokainen Häneen uskova olisi tervetullut. Mestari tuli perustamaan Hengellisen Temppelin, Jumalan Valtakunnan maan päälle, joka rakentuisi jokaisesta Häneen uskovasta uudestisyntyneestä sielusta. Tuo Temppeli kestäisi ikuisesti sen peruspilareiden ollessa kuitenkin Korkeudessa! Hän tuli kutsumaan kauttansa taakoitettuja Isänsä yhteyteen opettaen kansanjoukoille itsensä kieltämisen jalon taidon sekä lähimmäisen rakkauden jalot periaatteet. Jeesus tuli opettamaan, ettei todellinen onni ollut saavutettavissa itsekkyyden, vaan itsensä uhrautuneisuuden kautta.

Mestari itse otti tullessaan taivaan loistosta maan päälle orjan muodon, tuli ihmisenä ihmisten keskuuteen säilyttäen kuitenkin Jumaluutensa. Jeesus alistui ihmisen kärsivään osaan nostaakseen Häneen uskovat korkeuksien ihanuuteen. Hän oli valmis kestämään samat kiusaukset kuin jokainen ihmislapsi täällä kuoleman varjojen laaksoissa. Hän kärsi nälästä, kylmyydestä sekä väsymyksestä aivan kuin kuka tahansa luotu joutuu kestämään. Puusepän poikana Hän työskenteli isänsä verstaassa ahkerasti ja oli vanhemmilleen kuuliainen. Hän oli valmis kantamaan kaikki ne ajalliset murheet, jotka meidän jokaisen itse kunkin täytyy kantaa ja siksi Mestari on voimallinen ymmärtämään pienintäkin inhimillistä heikkoutta, joka ihmiskunnassa vallitsee.

Hän teki kaiken edellä mainitun selviytyen voittajana. Jos Hän olisi langennut edes yhteenkään syntiin tai astunut edes hetkeksi harhapoluille, olisi Jumalan pelastussuunnitelma rauennut tyhjiin ja saatana olisi saanut lopullisen otteen koko ihmiskunnasta sekä täten taistelu hyvän ja pahan välillä olisi hävitty. Mestari asetti itsensä uhriksi koko tämän maailman syntien tähden opettaen esimerkillään ihmiskunnalle itsensäkieltämisen jalon taidon. Pestessään opetuslastensa jalat Jeesus tahtoi osoittaa, että autuaampi on palvella kuin tulla palveltavaksi. Näin ensimmäiset tulevat Jeesuksen opetuksen mukaan viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi. Parempi siis antaa kuin ottaa ja jos ihmiskunta noudattaisi edellä mainittuja jaloja periaatteita, ei maailmassa olisi pahuutta ollenkaan…
Itsekkyys nousee aina pahuudesta ja oman edun tavoittelu sotii aina taivaallisia periaatteita vastaan! Ajallisten ajan siunausten metsästäminen ei ole Mestarin jalanjäljissä kulkemista, sillä epäitsekkyys on osoitus Hänen opetuslapseudestaan. Jokainen Jeesusta seuraava on velvollinen vaeltamaan kuten Hän vaelsi; levittäen taivaallista valoa ympäristöönsä jalolla rakkaudellisella esimerkillään nostaakseen langenneita, lohduttaen surevia ja pyyhkien kyyneleet niiden silmistä, joiden osaksi on tullut murhe sekä ahdistus. Nämä taivaalliset periaatteet ovat voimassa vielä tänäänkin!

Jeesuksen aikaiset juutalaiset uskonnolliset johtomiehet kuitenkin kieltäytyivät vastaanottamasta Hänen opetuksiaan Isänsä Rakkaudesta ja pitivät vastenmielisinä niitä totuuksia, joita Mestari kuulijoilleen hellämielisesti opetti Taivaan Valtakunnan rakkaudellisista periaatteista. Jos he olisivat vastaanottaneet Jeesuksen opetukset, se olisi merkinnyt heille valtansa menettämistä, sillä jo liian pitkään he olivat herroina hallinneet pelokasta kansaa opettaen Kaikkivaltiaan olevan vain kostonhimoinen hallitsija, joka ankarasti rankaisisi isien pahat teot lapsille aina kolmanteen polveen. Jeesuksen opetusten vastaanottaminen olisi merkinnyt noille itseään täynnä oleville uskonnollisille johtomiehille myös itsensäkieltämisen jaloa tietä ja todellista nöyrtymistä Korkeimman väkevän mutta rakkaudellisen käden alle.

Itsekkyyttään he hylkäsivät Kristuksen todelliset opetukset ymmärtämättä laisinkaan niiden olevan täydellisessä sopusoinnussa Vanhan Testamentin profeettojen ilmoitusten kanssa. Luulleen viisaita olevansa he olivatkin todellisuudessa tulleet tyhmiksi vallan sekä rahanhimon sokaisemana tahtoen edelleen jatkaa kansan sortamista ahtailla tulkinnoillaan Kirjoituksista pitäen samanaikaisesti itsepintaisesti kiinni luomistaan perinnäissäännöistä. Sokeina sokeain taluttajina he eivät tahtoneet vastaanottaa taivaallista valoa, joka lihaksi tulleessa Jumalan Pojassa heille ilmestyi.

Sama itsepintainen käsitys on valitettavasti vallalla myös monilla tämän päivän uskonnollisilla johtomiehillä sekä heidän väärien opetustensa myötävaikutuksella myös heidän kuulijoillaan. Vaikka Jumalan Pyhä Henki kuinka selvästi puhuu ihmissydämelle sen paatuneesta tilasta, sen tarpeesta saada yhteys Elävään Jumalaan saavuttaakseen sisimpäänsä rauhan, liian monet kieltäytyvät vastaanottamasta Taivaallista kutsua koska se merkitsisi omien virheiden tunnustamista, nöyrtymistä ja alistumista Jumalan Rakkaudellisten käskyjen alaisuuteen sekä luopumista kaikista syytöksistä Korkeinta kohtaan, jotka sielunvihollinen on usein väärien uskonnollisten opettajien kautta onnistunut salakavalasti luotuihin iskostumaan. Monet tahtovat pysyä sielunviholliset valheiden vankina ymmärtämättä laisinkaan näin vetävänsä yllensä tuomion synkkää viittaa. He tahtovat etsiä elämäänsä onnea jostakin muualta kuin Kristuksesta kartuttaen näin vain päällensä onnettomuutta onnettomuuden jälkeen.

Mieleesi tätä tekstiä lukiessasi on ehkä herännyt ajatus, oletko sinäkin sielunvihollisen salakavalan petoksen uhri? Onko sinun kuvasi maailmankaikkeuden Luojasta oikea ja oletko oikein ymmärtänyt rakkaudelliset Taivaan periaatteet? Pidätkö sinä Mestaria vain ajallisen ajan siunauksien välikappaleena ja täten uskonnollisena ihmisenä olisit sortunut samaan mihin Jeesuksen aikaiset kirjanoppineet, fariseukset sekä valitettavasti suurin osa opetuslapsista ennen kuin Pyhä Henki laskeutui heidän päälleen täyttäen heidän sydämensä ymmärryksellä? Pidätkö sinä Korkeinta ilkeämielisenä hallitsijana vain Isänä, joka rakkaudessaan tahtoisi varjella sinut kaikesta pahasta ja turmiollisesta? Oletko sinä kenties väärien uskonnollisten opetusten uhri tietäen ehkä paljonkin Raamatusta tuntematta kuitenkaan henkilökohtaisesti Häntä, josta ne kertovat? Vai oletko sittenkin kenties vilpitön totuuden etsijä ilman minkäänlaisia vääristyneitä käsityksiä Taivaan Valtakunnan mittaamattomista aarteista.

Lapsena mielesi oli varmasti hyvin vilpitön ja vastaanottavainen. Ympäristösi muovasi sinut pitkälti sellaiseksi kuin nyt olet. Jokainen ihminen on aikaisempien kokemustensa tuote ja tutustumalla omaan sukuhistoriaasi tutustut samalla omaan itseesi. Ottamalla selvää vanhempiesi arvomaailmasta ja sukujuuristasi pääset hedelmälliselle tutkimusmatkalle omaan minuuteesi. Mutta vaikka kuinka oppisit tietämään omat tapasi ja arvomaailmasi kytkennät lapsuuteesi sekä ympäristöösi jossa kasvoit ja kehityit, voi se parhaimmillaankin antaa sinulle vain tietoa tämänhetkisestä tilastasi, joka voi olla hyvinkin Jumalan rakkaudellisten periaatteiden vastainen, mutta toisaalta voit löytää sieltä taivaallisen siemenen, joka vanhempiesi tai muiden sukulaistesi kautta on istutettu herkkään sieluusi jo pyhäkouluajoista asti. Näin siis huomaamme, että hyvän tai pahansiemenen kylvö herkkään ja vastaanottavaan sielunmaailmaan aloitetaan jo lapsuudesta sekä myös sen, että kerran tuosta kylvöstä vastaamaan joutuvat Korkeimman Tuomarin edessä jokaiset isät sekä äidit. Jeesuksen opetuksen mukaan se, joka viekoittelee yhden vähemmistä, sille olisi parempi kuin myllynkivi ripustettaisiin kaulaan ja upotettaisiin meren syvyyksiin, mutta toisaalta Jumalan Rakkaudellinen opetus selkeästi opettaa vanhempia ohjaamaan lapsiansa jo nuorena oikealle tielle, niin tämä ei vanhanakaan siitä poikkea.

Lapset ovat otollista maaperää ja siksi Kristus usein tahtoi ottaa heitä polvelleen siunaten heitä opetuslasten sitä kuitenkin ymmärtämättömyydessään vastustaessa. Lailla Jeesuksen aikaisten ymmärtämättömien opetuslasten, joille vasta myöhemmin Pyhän Hengen vaikutuksesta annettiin kyky ymmärtää Jumalallisen pelastussuunnitelman leveys sekä syvyys, nytkin liian monet vanhemmat väheksyvät lastensa ohjaamista tuon suuren Taivaallisen Auttajan luokse ymmärtämättä laisinkaan, että näin he vievät lapsiltaan pitkälti mahdollisuuden aikuistuttuaan onnelliseen ja tasapainoiseen elämään jonka vain Kristus voi antaa.

Sen sijaan liian monet tämän päivän vanhemmat kääntävät liiallisen huomion lapsistaan tavoitellessaan ajallisten ajan siunauksia suodakseen lapsilleen taloudellisesti vakaan ympäristön pyrkien täyttämään lastensa toiveet, joita pitkälti markkinavoimat sielunvihollisen talutusnuorassa säätelevät. Näin sielunvihollinen on onnistunut täyttämään lukemattomat kodit tietokonepeleillä, tietokoneilla, stereoilla sekä kaikella muulla teknologialla Vapahtajan läsnäolon sijaan. Nämä lukemattomat isät ja äidit ovat sortuneet panettelijan petokseen heidän opettaessaan ja omalla esimerkillään näyttäen tietä vain ajallisten ajan siunausten merkityksellisyyteen.

Ne vanhemmat, yllättävää kyllä, jotka kieltävät lapsiltaan kokonaan Jumalan olemassaolon, eivät myrkytä lapsiansa Jumalanvastaisuuteen useinkaan niin paljon kuin ne, jotka antavat lapsilleen väärän kuvan Jumalasta! Jeesuksen aikaiset juutalaiset odottivat Messiaan tuovan vain ajallisia siunauksia, rikkautta ja valtaa Israelin kohotessa taas samalle tasolle kuin se oli ollut Kuningas Daavidin ja Salomonin aikana. Kun Jeesus, tuo luvattu Messias sitten ilmestyi ennustusten mukaan kansansa keskuuteen, eivät he tunteneet Häntä, vaan roomalaisten kätten kautta ristiinnaulitsivat itse Elämän Herran ristille. Tähän kaikkeen oli suurimpana syynä vääränlainen opetus Messiaan tehtävästä sekä taivaallisista periaatteista, johon syypäinä olivat uskonnolliset opettajat kylväessään pimeydestä nousevaa tulkintaa Kirjoituksista vain saadakseen itselleen rahaa sekä valtaa. Vanhemmat omaksuivat nuo väärät opetukset ja tietysti kasvattivat lapsiaankin tuon salakavalan opetuksen uhreiksi. Kaiken edellä mainitun tuloksena Mestarin askeleet johtivat viimein tuskalliseen kuolemaan Golgatan keskimmäiselle ristille.

Monet, jotka koskaan eivät ole kuulleet Jumalasta yhtään mitään, ottavat Hänet avosylin vastaan saadessaan tietää, kuinka Jumala Rakkaudessaan antoi oman poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän. Jeesuksen aikana juutalaiset, jotka väittivät tuntevansa Kirjoitukset suhtautuivat itse Elämän Herraan kielteisemmin kuin pakanat, jotka eivät olleet Hänestä mitään kuulleet. Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen evankeliumia alettiin julistaa pakanoille ja siellä se otettiin huomattavasti paremmin vastaan kuin Jerusalemissa. Taivaallinen kylvö saavuttaa aina parhaan kasvun siellä, missä ei ole vääriä ennakkoasenteita, niissä sieluissa joihin ei sielunvihollinen ole päässyt kylvämään Jumalanvastaisia hapatuksiaan. Jeesus tuli omiensa tykö ja Hänen omansa eivät ottaneet Häntä vastaan vääränlaisten opetuksien aikaansaamien harhakäsitysten tähden.

Saatana pyrkii vääristelemään Korkeimman tarkoitusperät ja lukemattomien pappien sekä saarnamiesten kautta se on siinä valitettavan hyvin onnistunutkin. Kuva, joka Jumalasta annetaan on usein virheellinen ja sielunvihollinen käyttää tässä välikappaleena sieluja, joiden katse on kiinnitettynä vain ajallisten ajan siunauksiin. Jeesuksen aikana uskonnolliset johtomiehet opettivat sairauksien ja köyhyyden olevan osoitus ihmisen syntisyydestä sekä kelpaamattomuudesta Korkeimmalle, mutta kuinka monesti Jeesus joutuikaan oikaisemaan nuo virheelliset syvyydestä nousevat väärät tulkinnat. Sielunvihollisen petoksen verkko on synkkänä laskeutunut ihmiskunnan ylle ja jos ei joku suoranaisesti kiellä Jumalaa, on hänen käsityksensä Korkeimman Rakkaudellisista periaatteista usein vähintäänkin osittain vääristynyt.

Elämän onnellisuus on vain Kristuksessa, johon on kätketty kaikki tiedon syvyyden aarteet! Ei Kristus ole milloinkaan luvannut siunata seuraajiaan tämän maailman rikkauksilla, ei tämän maailman oppineisuudella saatikka tästä maailmasta saatavalla vallalla. Jos jollakin sitä on, kehottaa Jeesus sitä hyväksikäyttäen toimimaan kärsivän lähimmäisen parhaaksi sekä evankeliumin eteenpäin viemiseksi. Ihminen, joka väittää olevansa Jumalan aito palvelija ja kuitenkin tavoittelee vain ajallisten ajan siunauksia, hankkii joko tietäen tai tietämättään päällensä synkän varjon eikä ikinä voi sitä kautta saavuttaa sitä sielunrauhaa, jonka Kristus on luvannut jokaiselle todelliselle Häntä seuraavalle vilpittömälle opetuslapselleen!

Kun Korkein antoi Moosekselle Siinailla kymmenen Rakkaudellista käskyä, niiden yksi tarkoitus oli kylvää lähimmäisenrakkautta sekä epäitsekkyyttä luotujen keskuuteen. Myöhemmin lihaksi tullut Sana kiteytti noiden käskyjen tarkoituksen lähimmäisenrakkauden periaatteeseen > Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi >, joka oli mahdollista toteuttaa täydellisesti vain, mikäli ihminen > Rakastaisi Jumalaa kaikesta sielustaan, ruumiistaan ja mielestään >. Joka näitä Rakkauden lakeja yrittää vilpittömästi noudattaa on niistä elävä ja siksi elämän onnellisuus, tasapainoisuus sekä rauha sieluun on ikuisesti kätkettynä lähimmäisenrakkauden jaloon sekä ylevään periaatteeseen. Ei siinä kuitenkaan ole rakkaus, että me ensin rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että Jumalan antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän! Jumalan Rakkaus meitä kohtaan ilmeni Hänen antaessaan ainokaisen Poikansa ja vain yhteydessä Häneen on Siinailla annettu Laki kirjoitettuna sydämiinne, niin että voimme sitä riemulla noudattaa.

Kristus kolkuttaa jokaisen Häntä janoavan Sydämen ovelle. Hän tahtoo vapauttaa vangitut sielunvihollisen salakavalista siteistä, jotka niin pitkään ovat kahlinneet liian monen luodun sisäistä maailmaa. Tuo sama Kristus, joka avasi sokean silmät lihansa päivinä tahtoo tänäänkin Ylösnousseena Vapahtajana poistaa pimeyden verhon myös sinun silmiltäsi, että näkisit sekä ennen kaikkea ymmärtäisit elämän onnellisuuden olevan sidottuna vain ja ainoastaan Kristukseen. Se edellyttää kuitenkin vastaanottajaltaan rehellisyyttä omia virheitään kohtaan sekä luopumista vääristyneestä Jumalankuvastaan. Silloin taivas aukenee Jumalan Pojan täyttäessä taakoitettu sielu taivaallisella riemullaan. Silloin, vasta silloin, sieluun heijastuu valonsäteet, jollaisia et ole ikinä nähnyt sekä silloin olet löytänyt sen onnen, mistä monet ovat vain turhaan haaveilleet.

Ei riitä, että uskomme sen mitä Kristuksesta kerrotaan, vaan meidän tulee uskoa Kristukseen! Jeesuksen aikaiset juutalaiset oppineet ylpeilivät Kirjoitusten tiedoillaan ja kuitenkaan eivät tunteneet Häntä, josta lukemattomat profeetat Mooses olivat kirjoittaneet. Nuo kirjanoppineet olivat lisänneet Vanhan Testamentin Kirjoituksiin omia oppirakennelmiaan saadakseen näin kansan seassa valtaa väittäen vain heidän osaavan Kirjoitusten jalon tulkinnan taidon. Tästä Jeesus usein nuhteli heitä ja juuri tämän nuhtelemisen tähden fariseukset sekä kirjanoppineet vihasivat sitä Messiasta, josta Kirjakääröt jo tuhansia vuosia aikaisemmin olivat ennustaneet.

Pelkkä tieto Kristuksesta, vaikka se olisi oikeatakin, ei voi pelastaa ihmissielua pahuuden vallasta. Meidän ei tarvitse vapaaehtoisesti valita pimeyden ruhtinaan palvelemista joutuaksemme hänen valtaansa. Riittää, jos laiminlyömme Valon Valtakuntaan liittymisen! Ihminen omine taipumuksineen, lihanhimoineen ja itsekkäine pyrkimyksineen on luonnostaan pimeyden valtapiirissä lukuun ottamatta viatonta lapsuusaikaansa ja vain Kristus voi vapauttaa tällaisen ihmisen paholaisen turmelevasta vallasta. Ihminen aikuistuttuaan on luonnostaan kuollut synteihinsä ja vain Jumalan Karitsa voi tällaisen ihmisen herättää kuoleman salakavalasta unesta! Vaikka ihminen siis tietäisi kaiken Kristuksesta ja sillä ylpeilleen luulisi olevansa Taivaan Valtakunnan perillinen, on hänen viisautensa vain hulluutta Kaikkivaltiaan silmissä. Jumalan Valtakunta ei ole sanoissa vaan voimassa ja tuon voiman voimme omistaa vain tuntiessamme Kristuksen henkilökohtaisesti Vapahtajanamme. Meidän tulee olla Kristuksen ystäviä, seurustella päivittäin Hänen kanssaan rukoillen, mietiskellen sekä Sanaa lukien. Jokaisena vapaahetkenämme lailla Marian meidän tulee istuutua kuolleista ylösnousseen Vapahtajamme jalkojen juureen kuunnellen Hänen taivaallisia opetuksiaan, jotka vain voivat ravita nääntyvän sielun täällä joskus niin kuivassa erämaassa. Me voimme menettää Kristuksen helpommin kuin löytää ja siksi tätä ystävyyttä on vaalittava päivittäin!

Tämän päivän teologiset oppilaitokset Raamattukouluineen eivät jätä jälkeensä useinkaan uudestisyntyneitä Jumalan lapsia. Vaikka Kirjoitusten opettaminen ja niiden oppiminen on ensiarvoisen tärkeää, ei se voi koskaan korvata Kristuksen henkilökohtaista tuntemista. Raamattu ei saa olla uskon päämäärä eikä Kirjoitusten tunteminen itsetarkoitus, sillä Jumalan Sanan tehtävänä on vain johdattaa kadotettu sielu Vapahtajan yhteyteen sekä rohkaista jokaista vilpitöntä uskossaan. Pelkkä tieto, ilman henkilökohtaista Kristuksen tuntemista lisää vain kantajalleen rauhattomuutta ja sen sijaan, että tämä olisi aidossa yhteydessä Jumalaan, on hän vain rauhaton jumalaton, kuin kuohuva meri joka ei saa sielulleen sitä lepoa ja rauhaa, jota elävä yhteys Kristukseen tarjoaa!

Jeesus valitsi seuraajikseen oppimattomia miehiä, sillä he olivat valmiimpia vastaanottamaan Jumalallisia totuuksia kuin sen aikaiset fariseukset sekä kirjanoppineet. Ilman ennakkokäsityksiä nämä olivat valmiita seuraamaan Kristusta aina marttyyrikuolemaan asti, lukuun ottamatta opetuslapsi Johannesta, joka hänkin joutui maksamaan uskostaan kovan hinnan Patmoksella. Vain vähäisin Apostoli Paavali oli oppinut mies, mutta hänenkin täytyi luopua omasta viisaudestaan, jonka hän oli saanut sen aikaisten uskonnollisten oppineiden seurassa pystyäkseen täydellä sydämellä seuraamaan Mestariaan. Pelkkä tieto ei siis voi tehdä ketään onnelliseksi, sillä vain tyhjän kuoren voi Kristus täyttää! Usko on kuin käsivarsi, joka ojentautuu Jumalan lupauksiin ja on niistä elävä.

Maailman onneton tila on pitkälti seurausta Jumalan Rakkaudellisen Lain noudattamatta jättämisestä. Laki ilmoitettiin Eedenissä, julistettiin Siinailla ja kirjoitetaan jokaisen uudestisyntyneen sydämeen. Laki on siis näiltä osin muuttumaton, vaikka tämän päivän monet uskonnolliset johtajat sielunvihollisen petoksen uhreina usein muuta väittävätkin. Uudestisyntyminen on seurausta Vapahtajan henkilökohtaisesta kohtaamisesta, joka on aina Pyhän Hengen aikaansaannosta mutta edellyttää kuitenkin janoavaa sekä kaipaavaa sydäntä.

Sielunvihollinen pyrkii tukahduttamaan Jumalan Pyhän Hengen työn yrittäen siirtää ratkaisua kääntyä Kristuksen puoleen aina tuonnemmaksi. Elatuksen murheet, maailmalliset velvollisuudet, ajalliset houkutukset sekä vääränlaiset uskonnolliset näkemykset estävät monia luovuttamasta elämäänsä Vapahtajan vapauttaville käsivarsille. Suorituspaineinen elämäntapa ei useinkaan jätä vaihtoehtoa hiljentymiselle ja siksi usein vasta elämän vastoinkäymisten aallokoissa, kun kaikki inhimilliset keinot on käytetty loppuun, ihminen on vastaanottavaisempi Jumalan Rakkaudelliselle kutsulle. Elämän katastrofin ei siis tarvitse olla jumalattomalle kaiken loppu, vaan jonkin uuden ja ihanamman alku! Alku, joka aivoitettiin jo ikuisuudessa ja jonka peruspilarit asetettiin Eedeniin ennen ihmiskunnan lankeemusta. Yhteys Jumalaan on siis mahdollista saavuttaa kaiken ennalleen asettajan Kristuksen sovitustyön kautta! Onnen alkulähteet ovat Paratiisissa, ajassa jolloin ensimmäisten ihmisten oli autuaallista seurustella Kaikkivaltiaan kanssa. Jos siis tahdot löytää sielullesi levon, lue tarkasti seuraava luku. Se voi muuttaa onnettoman elämäsi ja saat olla kuin istutettu puu vesiojan tykönä.

Nyt on tullut hetki, kiellätkö vai tahdotko hyväksyä Jeesuksen Vapahtajanasi. Valinta on sinun eikä sitä kukaan muu voi tehdä puolestasi! Käännytkö niin kuin Jeesuksen aikainen rikas mies Hänen läheisyydestään vain siksi, ettet tahdo laittaa toivoasi maailman Vapahtajaan vaan päätät jatkaa ahneuden tiellä vai lankeatko Jeesuksen jalkojen juureen kuten Pietari sanoen > mene pois minun luotani, sillä minä olen syntinen>? Vai tahdotko olla kenties kuin Juudas Iskariot, joka lähti seuraamaan Mestaria epäpuhtaista vaikuttimista? Oli niin tai näin, niin Jeesus kutsuu tänäkin päivänä seuraansa taakoitettuja lientääkseen heidän taakkojaan, raskautettuja antaakseen heille ilon ja rauhattomia jakaakseen rauhastaan yltäkylläisyyttä janoaville sieluille. Hän on voimallinen parantamaan kaikki sairautesi ja vapauttamaan sielusi saatanan pauloista ylistääksesi Jumalaa Hänen autuudestaan.

Ylösnousseena Vapahtajana Jeesus on läsnä tässä ja nyt, missä sitten ikinä oletkaan. Häntä eivät sido vankilan muurit, eivät kauniiden palatsien ulkonainen loisto eikä kylmien sairaaloiden kolkot sekä yksinäiset huoneet. Hän on voimallinen tulemaan arkiseen perhe- elämääsi siunatakseen läsnäolollaan perhe- elämäsi vaikeudet sekä Hän on halukas vapauttamaan sinut päihteistä sekä muista mielenterveydellisistä ongelmista.
Erityisesti Hän on sinun syntiesi Vapahtaja ja Häneen uskoessaan saat kaikki syntisi anteeksi. Tässä ja nyt, maailman Vapahtaja eikä mikään ole Hänelle mahdotonta!

Suurin ongelma Vapahtajan ja sinun hedelmälliselle kohtaamiselle olet kuitenkin sinä itse! Jos olet rakastunut enemmän ajallisen ajan nautintoihin kieltäen Jumalan Pyhän Hengen kutsun, silloin osasi on oleva kuin kuivan kaktuksen erämaassa. Elät vain hädin tuskin niukalla ravinnolla ja kaikki jotka katsovat sinua surkuttelevat kohtaloasi. Jos itsepintaisesti kiellät Vapahtajan Hänen kolkuttaessaan sydämesi ovelle, silloin olet kaikkia muita ihmisiä surkuteltavampi. Surkuteltavampi siksi, koska Taivaan on suotu lähestyä rääkkääntynyttä sieluasi ja todellisuudessa olet saanut etuoikeuden seurustella itse Jumalan Pojan kanssa, joka kerran vuodatti Pyhän ja viattoman verensä kärsien sinun sielusi puolesta Golgatalla. Jokainen ruoskan isku, joka iskettiin roomalaisten kätten kautta Häneen viattomaan ruumiiseensa, olisi kuulunut sinulle! Rakkaudessaan sinua kohtaan Hän tahtoi kantaa koko syntivelkasi. Jokainen naula, joka kipua tuottaen iskettiin Mestarin ruumiiseen, olisi kuulunut sinulle! Hän kärsi suunnatonta tuskaa sinun pahojen tekojesi tähden vain ilmestyäkseen sinulle nyt Vapahtajana tarjoten yhteyttä itse Kaikkivaltiaan kanssa. Mestari kärsi, että sinulla, synteihisi kuolleella uskoessasi Häneen, olisi yltäkylläinen elämä! Hänessä, ja vain Hänessä on onnen ja autuuden salaisuus, sillä Hän on kaiken hyvän alkulähde. Tässä ja nyt sinä teet valinnan: Joko jatkat entistä onnetonta elämääsi tai annat itsesi kokonaan Vapahtajan Rakkaudellisiin käsiin.

Kenenkään ei tule ottaa Jeesusta Vapahtajakseen, jos ei ensin laske kustannuksia! Näin Jeesus itse lihansa päivinä opetti. Luo siis katseesi hetkeksi menneisyyteesi ja mieti niitä vuosia kun olet elänyt erossa elävästä Jumalasta. Ovatko menneet vuodet antaneet elämääsi sen onnen ja sielullesi sen rauhan mistä lapsena haaveilit? Kun aamuisin heräät ja luot katseen peiliin, voitko oikeasti olla onnellinen näkemästäsi? Oletko täydellisen tyytyväinen tämän hetkiseen elämääsi?

Jos et, niin anna elämäsi tässä ja nyt Mestarin Vapauttaviin käsiin ja Hän tekee sinusta uuden luomuksen. Täyttää sinut Pyhällä Hengellään ja olet kuin istutettu puu vesiojan tykönä! Sinun ei tule nälkä eikä jano, sillä Mestari tarjoaa sinulle vettä elämän lähteestä.

Oletko valmis seuraamaan Mestaria minne ikinä Hän sinut tahtookaan johdattaa? Oletko valmis antamaan koko elämäsi Hänelle ja elämään todeksi Jeesuksen sanat > Jos ei nisun jyvä putoa ja kuole, ei se voi tuottaa uutta elämää >? Jos olet, silloin saat elää todeksi Vapahtajan sanat > Rauhan minä jätän teille, älkää peljätkö>!

 

-Marko Lind-

Johannes näkee 15:ssa luvussa kuinka armon ovet Taivaassa suljetaan – moraalittomuus sekä synti on tullut tiensä päähän. Tämä Patmoksella uskonsa tähden vankeudessa oleva opetuslapsi näkee, kuinka todistuksen maja Taivaan temppelissä avattiin ja sieltä lähti ulos seitsemän enkeliä – temppeli tuli savua täyteen Jumalan kirkkaudesta eikä kukaan voinut mennä sisälle temppeliin. Nyt oli tullut aika, jolloin yhtään syntisen rukousta ei enää otettaisi vastaan.

Ilm.15:1-8
”Ja minä näin toisen tunnusmerkin taivaassa, suuren ja ihmeellisen: seitsemän enkeliä, joilla oli seitsemän viimeistä vitsausta, sillä niissä Jumalan viha täyttyy. Ja minä näin ikään kuin lasisen meren, tulella sekoitetun, ja niiden, jotka olivat saaneet voiton pedosta ja sen kuvasta ja sen nimen luvusta, seisovan sillä lasisella merellä, ja heillä oli Jumalan kanteleet. Ja he veisasivat Mooseksen, Jumalan palvelijan, virttä ja Karitsan virttä, sanoen: ”Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Herra Jumala, Kaikkivaltias; vanhurskaat ja totiset ovat sinun tiesi, sinä kansojen kuningas. Kuka ei pelkäisi, Herra, ja ylistäisi sinun nimeäsi? Sillä sinä yksin olet Pyhä; sillä kaikki kansat tulevat ja kumartavat sinua, koska sinun vanhurskaat tuomiosi ovat julki tulleet.” Ja sen jälkeen minä näin: todistuksen majan temppeli taivaassa avattiin; ja ne seitsemän enkeliä, joilla oli ne seitsemän vitsausta, lähtivät temppelistä, puettuina puhtaisiin, hohtaviin pellavavaatteisiin ja rinnoilta vyötettyinä kultaisilla vöillä. Ja yksi niistä neljästä olennosta antoi niille seitsemälle enkelille seitsemän kultaista maljaa, täynnä Jumalan vihaa, hänen, joka elää aina ja iankaikkisesti. Ja temppeli tuli savua täyteen Jumalan kirkkaudesta ja hänen voimastansa, eikä kukaan voinut mennä sisälle temppeliin, ennenkuin niiden seitsemän enkelin seitsemän vitsausta oli käynyt täytäntöön.”

Kerran on koittava hetki, jolloin synti on tullut tiensä päähän – Jumalan pitkämielisyydellä on rajansa. Johannes näkee toisen tunnusmerkin taivaassa – tämä Jeesuksen rakastama opetuslapsi saa näyssään katsella seitsemää enkeliä, joilla on seitsemän viimeistä vitsausta joissa Jumalan viha täyttyy kaikkea jumalattomuutta kohtaan. Johanneksen näkemissä aikaisemmissa tapahtumissa Jumalan teot ovat yrittäneet saada ihmiset kääntymään rakkaudellisen Luojan puoleen, mutta toisen tunnusmerkin nähtyään Johanneksen sanoma on selvä – armon aika on päättynyt. Jäljellä on seitsemän vitsausta joissa Jumalan viha kaikkea jumalattomuutta kohtaan täyttyy.

Johannes kirjoittaa aikaisemmin ilmestyksessään: ”heillä oli kultaiset maljat täynnä suitsutuksia, jotka ovat pyhien rukoukset” (Ilm.5:8) ja nyt tämä sama opetuslapsi näkee kuinka yksi neljästä olennosta antoi seitsemälle enkelille seitsemän kultaista maljaa. Apostoli Johannes kirjoitti myös aikaisemmin, kuinka:” näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli. Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?” (Ilm.6:9-10). Jumala on kuullut Pyhiensä rukoukset, joissa nämä ovat lukemattomat kerrat sydämessään huokailleet Kristuksen toisen tulemuksen odotusta lopettamaan kaiken jumalattomuuden joka tällä maaplaneetalla vallitsee aiheuttaen sortoa sekä epäoikeudenmukaisuutta luotujen keskuudessa. Jumalan Pyhät ovat kärsineet vainoa tämän maailman taholta (Hebr.11:35-38), mutta nyt on Kaikkivaltias puuttuva asioiden kulkuun viimeisten seitsemän vitsauksen kautta, jotka muodostuvat tuomioksi tälle moraalittomalle maailmalle. Yksikään rukous ei ole mennyt turhaan, vaan viimeisten vitsausten kautta Korkein on maksava tälle kirotulle maailmalle sen ansionsa mukaan moninkertaisesti: ”Kostakaa hänelle sen mukaan, kuin hän on tehnyt, ja antakaa hänelle kaksinkertaisesti hänen teoistansa; siihen maljaan, johon hän on kaatanut, kaatakaa te hänelle kaksin verroin.” (Ilm.18:6).

Vaikka Johannes näkee näyssään Jumalan Pyhien seisovan lasisella merellä, se ei tarkoita sitä, että ylöstempaus jo olisi tapahtunut (kuten harhaopettajat usein virheellisesti opettavat). Jeesus Kristus ei ole vielä tässä vaiheessa tullut noutamaan omiaan maanpäältä sillä Kristuksen tulemus on tässä vaiheessa Johanneksen ilmestystä vielä edessäpäin (vrt. Ilm.16:15). Tässä näyssä Johannekselle yksinkertaisesti vakuutetaan, että kaikki ne, jotka eivät tule kumartamaan petoa takuuvarmasti tulevat pääsemään perille – Kristukseen luottamuksensa laittaneet ovat turvassa aivan samoin kuin Egyptin orjuudesta vapautettu Israelin kansa Jumalan vitsausten kohdatessa Egyptiä (2 Moos.12:13). Samoin kuin Johannes näki aikaisemmin näyssään pelastettujen joukon Taivaassa, vaikka lopunajan tapahtumat eivät vielä olleet saaneet täyttymystään (Ilm.7:9-10) ja samoin kuin Mooses (Hebr.11:25-26) käänsi katseensa palkintoa kohti unohtamatta Apostoli Paavalia, joka itse kirjoittaa: ”Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa.” (Fil.3:13-14) näytettiin nyt Johannekselle lohdutuksena Kristukseen uskovien palkka – kerran he tulisivat veisaamaan kiitoksella Mooseksen sekä Karitsan virttä Taivaassa. Elävä usko Kristukseen elää todeksi voittopalkinnon jo täällä ajallisessa ajassa katsomatta inhimillisiin olosuhteisiin ja todelliset Jumalan palvelijat uskossaan luottavat siihen, mitä Kaikkivaltias on Raamatun lehdillä palvelijoidensa kautta luvannut kaikille Häneen uskoville – iankaikkinen elämä Korkeimman luona on todellisuutta jo täällä kuoleman varjojen laaksoissa sillä elävä usko katsoo yli inhimillisten olosuhteiden.

Aivan samoin, kuin Israelin kansa joutui olemaan Egyptissä Jumalan vitsausten kohdatessa Faraon kansaa, joutuvat Jumalan Pyhät lopunaikana elämään tällä maaplaneetalla. Jumala kuitenkin varjelee lopunajan vitsauksissa Pyhiään aivan samoin kuin aikoinaan Israelilaisia vapauttaessaan heidät Mooseksen välityksellä Egyptin orjuudesta. Jumalan seitsemän viimeistä vitsausta eivät kohdistu Hänen omiinsa, vaan jumalattomaan maailmaan, aivan samoin kuin aikoinaan Egyptin vitsaukset kohdistuivat Faraon kansaan (2 Moos.12:13). Egyptin tapaus on esimakua maailmanlaajuisesta tulevasta tapahtumasta, jossa Korkein vapauttaa omansa tämän maailman orjuudesta lopulliseen Jumalan lasten vapauteen Kristuksen tullessa Kunnian Kuninkaana noutamaan omansa Uuteen Jerusalemiin. Johannes näki aikaisemmin näyssään, kuinka Jumalan Pyhiin painettiin sinetti: ”Älkää vahingoittako maata älkääkä merta, älkää myös puita, ennen kuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan.” (Ilm.17:3) ja tällä toimenpiteellä Kaikkivaltias tahtoo varmistaa, että yksikään lopullinen vitsaus ei kohdistu Hänen omaan kansaansa. Jumalan seurakunta on siis maanpäällä viimeisen ahdingon aikana, ja samoin kuin Egyptissä Israelilaisilla karitsan veren merkki suojasi heitä, tulee lopunaikana Jumalan vihan kohdatessa tätä jumalatonta maapalloa Korkein varjelemaan jokaista, joka on laittanut turvansa Kristuksen Jeesuksen veren ansioihin, sillä heidän otsiinsa on painettu Elävän Jumalan sinetti. Se mikä tapahtui aikoinaan Egyptissä oli esimakua siitä, mitä aikojen lopulla on tapahtuva maailmanlaajuisesti. Valheellinen opetus, että seurakunta temmattaisiin ylös ennen viimeisiä vitsauksia ei siis saa tukea tästäkään Johanneksen ilmestyksen tekstikokonaisuudesta vaan sellainen opetus tulee suoraan perkeleestä jonka tarkoitus on saada ihmiset olemaan valmistautumattomia lopunajan tuleviin tapahtumiin.

Kun Johannes näki näyssään pelastettujen veisaavan Mooseksen ja Karitsan virttä on kysymyksessä yksi ja sama ylistys – Mooses lauloi tuota laulua uskossa tulevaan Pelastajaan ja Kristuksessa Jeesuksessa tuo virsi sai täyttymyksensä. Lain ja Armon suhde kulkee yhtäviivaista punaista lankaa eivätkä ne mitenkään sodi toisiaan vastaan vaan täydellisessä sopusoinnussa Laki ja Armo tukevat toinen toisiaan. On erittäin surullista, että Jumalan täydellinen tahto, joka on ilmaistu Jumalan antamassa 10:ssä rakkaudellisessa käskyssä on harhaopettajien toimesta pyritty kumoamaan Kristuksen sovitustyöllä ja näin on tehty väkivaltaa Raamatun kokonaisilmoitusta vastaan. Kristus itse korotti lain tärkeyttä, jossa ilmeni Korkeimman rakkaudellinen tahto luotujansa kohtaan (Matt.5:18). Kun Jumala antoi Mooseksen välityksellä ihmiskunnalle Siinailla kymmenen rakkaudellista ohjettaan Hän saattoi luotujensa tietoisuuteen Pyhän tahtonsa ilmauksen. Raamattu opettaa selvästi, että Jumala on muuttumaton: ”Minä olen aina sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen.” (Jes.48:12). Kaikki ne käskyt sekä ohjeet, jotka kulminoituvat Jeesuksen omien sanojen mukaan Jumalan sekä lähimmäisten rakastamiseen ovat edelleenkin voimassa, sillä Jumalan tarkoitusperät ihmiskunnan suhteen eivät ole muuttuneet – vaikka maailmamme muuttuu niin Jumala on muuttumaton. Harhaopettajat, jotka valheellisesti väittävät, että Vanhassa Liitossa ihminen olisi voinut pelastua Lakia noudattamalla kun taas Uudessa Liitossa ihminen pelastuu vain armosta ovat ymmärtämättömyyttään käsittäneet Kirjoitukset täysin väärin! Jo Vanhan Liiton aikana oli uhrijärjestelmä, joka kuvasi Kristuksen veriuhria ja siksi ihmisten tuli katuen Vanhan Testamentin aikana uhrata viaton eläin syntiensä edestä – ihminen on siis aina pelastunut vain turvautumalla Jumalan anteeksiantoon. Ihmiskunta on aina elänyt armoliitossa Pyhän Jumalan edessä, mutta Kristuksessa Jeesuksessa Jumala antoi kertakaikkisen uhrin ja täten Vanhan Liiton uhrijärjestelmä lopetettiin. Lisäksi Golgatan työn seurauksena Jumalan Laki annettiin Pyhän Hengen välityksellä Kristukseen turvautuvien sydämeen, aivan kuten Vanhan Liiton profeetta oli ennustanut: ”Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.” (Jer.31:33). Armoliitossa Jumala valitsi kansakseen kaikki kansat sekä kansanheimot julistamaan Hänen hyvyyttään sekä armollisuuttaan tälle maaplaneetalle – Israelilaiset eivät näin ollen olleet enää ainoa pappiskansa maailmassa, kuten se vielä vanhassa liitossa oli. Nyt Jumalan tahdon julistaminen on velvoitettu kaikille Jeesukseen uskoville.

Jumalan kymmenen rakkaudellista Käskyä eivät siis milloinkaan ole menettäneet merkitystään, vastoin harhaopettajien salakavalia opetuksia. Jeesus itse vahvisti Lain (Matt.5:17). Vapahtajamme Jeesus Kristus ei kumonnut Lain opetuksia (jotka Jumala antoi Mooseksen välityksellä kansalleen Siinailla), vaan toi esille niiden muuttumattomuuden sekä tärkeyden keskustellessaan senaikaisten ihmisten kanssa: ”Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?” Niin Jeesus sanoi hänelle: ”’Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.’ Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ (Matt.32:36-39). Ylösnoussut Vapahtajamme korotti Lain muuttumatonta merkitystä vaeltaessaan lihansa päivinä ihmisten keskuudessa, joka korostuu kiistattomasti seuraavissa Jeesuksen sanoissa rikkaalle miehelle jossa Hän selvästi viittasi kymmeneen käskyyn: ”Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: ”Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?” Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin. Käskyt sinä tiedät: ’Älä tapa’, ’Älä tee huorin’, ’Älä varasta’, ’Älä sano väärää todistusta’, ’Älä toiselta anasta’, ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi.'” (Mark.10:17-19). Jokainen joka halveksuu Jumalan rakkaudellisia ohjeita luoduilleen jotka annettiin kymmenen käskyn muodossa halveksii Jumalaa sekä ennen kaikkea Kristusta – jos Laki oltaisiin voitu tehdä mitättömäksi, ei Jeesuksen olisi tarvinnut kuolla.

Laki kirjoitettiin (ja kirjoitetaan) Uudessa Liitossa uudestisyntyneitten sydämeen (Jer.31:33). Lain periaatteet (älä varasta, älä tapa, älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi ja käskyt kunnioittaa Jumalaa, kts. 2 Moos.20:1-17) ilmoittavat meille Jumalan muuttumattoman tahdon. Jumalan Siinailla antama Laki (10 käskyä) sisältävät Jumalan muuttumattomat periaatteet (mitä Jumala tahtoo luoduiltaan). Todelliseen rakkauteen sisältyy aina myös rajat, joiden kautta Jumala tahtoo varjella omiaan. Lakia ei annettu siksi, että sen kautta voisi pelastua, vaan siksi, että Laki itsessään suojelisi Jumalan luotuja arvokkaita olentoja (meitä ihmisiä). Kaikkivaltias Pyhä Jumala tahtoo, että me ihmisinä rakastaisimme toisiamme sekä Jumalaa – jos ja kun näin teemme (eli pyrimme elämään 10 rakkaudellisen käskyn mukaan) niin silloin varjellumme itse sekä lähimmäisemme. Tästä on kysymys, jota selvästikään harhaopettajat eivät ole sisäistäneet. Jumala on antanut rakkaudelliset ”peliohjeet” 10 käskyn muodossa – sen kautta ei ihminen voi pelastua (ihminen pelastuu vain armosta uskomalla Kristukseen Jeesukseen) eikä täten tule paremmaksi Jumalan silmissä, vaan Laki on annettu ihmistä itseään varten, kuten Jobin kirjan tekstistä hyvin ymmärrämme: ”Jos sinä syntiä teet, ja vaikka sinulla paljonkin rikoksia olisi, mitä sillä hänelle mahdat? Jos olet vanhurskas, mitä sillä hänelle annat, tahi ottaako hän mitään sinun kädestäsi? Ihmistä, kaltaistasi, koskee jumalattomuutesi ja ihmislasta sinun vanhurskautesi.” (Job.35:6-8)

Jumalan Lain periaatteet johdattavat ihmisen myös Kristuksen luokse ja täten osoittavat synnin olemassaolon. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen uskomalla Kristukseen saisi taas rikkoa yhä uudestaan Jumalan rakkaudellisia ohjeita vastaan. Jeesus ei pelastanut ihmistä tekemään lisää syntiä, vaan usko Kristukseen vaikuttaa Pyhän Hengen saamista ja näin Lain muuttumista sydämen asiaksi aivan kuten Apostoli Johannes kirjeessään kirjoittaa: ”Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.” (1 Joh.3:9). Armoliitossa oleminen ei siis merkitse sitä, että Jumalan kymmenen käskyä olisi muuttunut merkityksettömäksi, vaan sitä, että ihminen Kristuksesta käsin tahtoo sydämessään palvella Jumalaa ja elää Hänen tahtonsa mukaisesti jonka Hän ilmoitti jo tuhansia vuosia sitten Siinailla Mooseksen välityksellä.

Yhteiskuntamme moraaliton tila – jossa kirkon edustajat suvaitsevat homouden sekä muun moraalittomuuden juontaa juurensa Jumalan kymmenen käskyn aliarvioimisesta. Lutherin kirjoittama Galatalaiskirjeen selitys on yksi väärinymmärretyimpiä teoksia, jonka avulla Luterilainen kirkkomme, muiden herätysliikkeiden sekä kirkkokuntien myötävaikutuksella jotka ovat omaksuneet väärän tulkinnan armosta, on tietoisesti ajanut alas Jumalan tahdon täydellisen ilmoituksen, johon 10 käskyä oleellisesti kuuluu. Vallalla olevan kristillisyyden hapatus, joka julistaa väärinymmärrettyä armoliittoa ja polkee jalkoihinsa muuttumattomia Jumalan käskyjä, on avannut ovet moraalittomuudelle. Kun Raamatusta on edellä mainittujen tahojen toimesta jätetty Kaikkivaltiaan ohjeet luoduilleen kokonaan pois harhaopettajien toimesta, on luokitusta synnille ollut aikamme ihmisten lähes mahdoton löytää. Vuonna 2010 maassamme käytiin mediassa homokeskustelua joka johti jonkinasteiseen mediamylläkkään – samanaikaisesti kun homot vaativat itselleen oikeuksia Luterilaisen kirkon piirissä niin piispat suhtautuivat myötämielisesti tähän moraalittomaan sekä Jumalanvastaiseen ilmiöön esiintyen kristillisyyden lipunkantajina. Kirkosta erosi suurin joukoin ihmisiä – osa suvaitsevaisuuden nimissä ja osa loukkaantuen kirkon edustajien myötämielisyyteen syntiä kohtaan. Samalla tavalla kuin Jeesus sanoi fariseuksille n.2000 vuotta sitten, kaikukoon tämän ajan harhaopettajille jotka ovat vääristäneet Jumalan Sanan opetukset: ”Voi teitä, te lainoppineet, kun te olette vieneet tiedon avaimen! Itse te ette ole menneet sisälle, ja sisälle meneviä te olette estäneet.” (Luuk.11:52).

Jumalan kymmenen käskyä määrittelee selvästi mikä on syntiä ja mikä ei – koska nämä rakkaudelliset ohjeet on harhaopettajien toimesta poljettu Raamatunvastaisesti jalkoihin, on sielunvihollinen päässyt eksyttämään sankoin joukoin ihmisiä. Suurille joukoille on harhaanjohtavasti opetettu, että eläminen armoliitossa tarkoittaisi Jumalan kymmenen käskyn täydellistä raukeamista tyhjiin ja näin kuulijoita on epäsuorasti kehotettu tekemään tekoja, jotka eivät kestä Raamatun kokonaisvaltaisen ilmoituksen mukaista Jumalan hyväksymistä. Valtakristillisyys, joka on perkeleen täydellisessä talutusnuorassa, julistaa armoa ilman katumusta sekä siunauksia ilman kuuliaisuutta – on sanomattakin selvää, että tällainen johtaa yhä lisääntyvään moraalittomuuteen sekä Jumalan tahdon vastaiseen toimintaan. Kymmenen käskyn laiminlyöminen sekä julistuksessa sen väheksyminen vastoin Jeesuksen selvää opetusta (Matt.5:19) on johtanut yhteiskuntamme sellaiseen rappiotilaan, kuin missä se tällä hetkellä valitettavasti on. Valtakristillisyyttä ohjaavat naispiispat sekä opettajat vastoin selkeää Raamatun opetusta (1 Tim.2:11-14), homous hyväksytään vastoin Kirjoitusten selvää varoitusta (Room.1:26- 28) ja kaikenlaisesta moraalittomuudesta on tehty ajassa jossa elämme ansio. Yhteiskuntamme on astunut Jumalan vastaiselle tielle harhaopettajien julistuksen myötävaikutuksella ja on sanomattakin selvää, että tämä valinta johtaa täydelliseen anarkiaan sekä turvattomuuteen ja saa osakseen Jumalan vihan josta eivät kärsi vain yksilöihmiset, vaan koko Suomen kansa.

Luterilainen kirkkomme on paljastanut todelliset kasvonsa ja menettänyt sen pienenkin osan, joka sillä historian saatossa on ollut kristillisyyttä julistavana organisaationa. Vastoin Raamatun selkeitä opetuksia luterilainen kansankirkkomme on polkenut jalkoihinsa avioliiton Pyhyyden (Hebr.13:4, Matt.19:9) siunaten avioliittoon uudelleen avioitujat ja ikään kuin tämä ei riittäisi, se suhtautuu myötämielisesti homosuhteisiin. Naisopettajat hallitsevat tuota porttokirkon tytärtä, vaikka Raamattu selvästi opettaa: ”Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon MIES, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan, ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne, vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina; sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?” (1 Tim.3:2-5), “Olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niin kuin lakikin sanoo. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.” (1 Kor.14:34-35), “Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena; mutta minä en salli, että vaimo opettaa, enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa.” (1 Tim.2:11-12). Kaiken moraalittomuuden sekä sekasorron lipunkantajan roolin lisäksi kansankirkkomme opettaa väärin mm. seuraavissa asioissa kuten; kaste, lepopäivän ajankohta sekä Armon ja Lain suhde toisiinsa. Seuraava profeetta Jesajan kirjan kohta sopii hyvin aikaan jossa yhteiskuntana nyt elämme: ”Minun kansani käskijät ovat lapsia, ja naiset sitä hallitsevat. Kansani, sinun johtajasi ovat eksyttäjiä” (Jes.3:12).

Kun Johannes näkee näyssään Jumalan Pyhien veisaavan Mooseksen ja Karitsan virttä, se soi täydellisessä sopusoinnussa Apostoli Paavalin näkemyksen kanssa, jossa Laki ja Armo lyövät kättä toisilleen eivätkä ole toistensa vihollisia, kuten harhaopettajat usein valheellisesti julistavat. Paavali noudatti itse Jumalan Lakia vaikka eli täydellisessä armoliitossa: ”Mutta heille on kerrottu sinusta, että sinä opetat kaikkia pakanain seassa asuvia juutalaisia luopumaan Mooseksesta ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja vaeltamasta säädettyjen tapojen mukaan. Mitä siis on tehtävä? Varmaankin on suuri joukko kokoontuva, sillä he saavat kuulla sinun tulleen. Tee siis tämä, minkä me nyt sinulle sanomme. Meillä on täällä neljä miestä, joilla on lupaus täytettävänä. Ota ne luoksesi ja puhdista itsesi heidän kanssansa ja maksa kulut heidän puolestaan, että he saisivat leikkauttaa tukkansa; siitä kaikki huomaavat, ettei ole mitään perää siinä, mitä heille on kerrottu sinusta, vaan että sinäkin vaellat lain mukaan ja noudatat sitä. Mutta uskoon tulleista pakanoista me olemme päättäneet ja kirjoittaneet, että heidän on välttäminen epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta.” Silloin Paavali otti ne miehet luokseen, ja kun hän seuraavana päivänä oli puhdistanut itsensä heidän kanssaan, meni hän pyhäkköön ja ilmoitti, milloin heidän puhdistumispäivänsä tulisivat päättymään, jota ennen heidän kunkin edestä oli tuotava uhri.” (Apt.21:21-26). Kirjeessään Roomalaisille Paavali tuo selvästi esiin oman näkemyksensä Lain muuttumattomuudesta: ”Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni; sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ILOLLA YHDYN JUMALAN LAKIIN, mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on. Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni PALVELEN MIELELLÄ JUMALAN LAKIA, mutta lihalla synnin lakia.” (Room.7:21-25).

Sen lisäksi, että valtakristillisyys maassamme luterilaisen kirkon johdolla on polkenut jalkoihinsa Korkeimman kymmenen rakkaudellista käskyä, se on myös vaatinut kuulijoitaan suhtautumaan myötämielisesti syntiin suvaitsevaisuuden nimissä ja kieltänyt synnin tuomitsemisen. Tämä on suoraa seurausta siitä, että ihmiset eivät ole käsittäneet Jumalan rakkautta sekä armoa ja Hänen ohjeitansa luotujansa kohtaan. Raamatusta voimme lukea kuinka profeetat suhtautuivat kielteisesti syntiin, samoin Jeesus sekä apostolit Hänen jälkeensä ja kuitenkin ”tämän päivän apostolit” (papit ja saarnamiehet) eivät ainoastaan itse elä synnissä, vaan vieläpä suosittelevat sitä muillekin. Yksi väärinymmärretyimpiä Raamatun kohtia, joihin synnissä eläjät sekä harhaopettajat usein vetoavat, on Jeesuksen suhtautuminen syntiseen naiseen. Tästä Raamatun kohdasta suurille massoille on jäänyt korvaan soimaan vain sanat: ”Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.” ja kuitenkin samanaikaisesti he unohtavat Mestarin sanat samalle naiselle: ”mene, äläkä tästedes enää syntiä tee.” (Joh.8:3-11). Suvaitakseen syntiä ihmiset usein vetoavat Jeesuksen sanoihin: ””Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi” (Matt.7:1) unohtaen kuitenkin tarkoituksella Mestarin samaan asiayhteyteen liitetyt arvokkaat sanat: ”Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio.” (Joh.7:24). Vallalla oleva valhekristillisyys, joka on rienaavasti polkenut jalkoihinsa Jumalan kymmenen rakkaudellista käskyä ja täten avannut ovet moraalittomuudelle, on tietoisesti unohtanut Apostoli Paavalin tärkeän opetuksen: ”Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa; en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta. Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.” (1 Kor.5:9-11). Raamatun selkeä opetus on, että Jumala ei voi hyväksyä syntiä ja kuitenkin samanaikaisesti Hän antaa anteeksi jokaiselle katuvalle syntiselle – katumattomalle syntiselle Taivas ei anna anteeksi, vaikka harhaopettajat niin valheellisesti väittävät, sillä ”vain täydellinen syntinen voi kokea täydellisen anteeksiannon”, joka merkitsee sitä, että ihmisen täytyy tuntea / tiedostaa olevansa syntinen. Väärän opetuksen tuloksena ihmiset eivät edes tunne itseään syntisiksi ja näin menettävät Jumalan armon Hänen Pojassaan Kristuksessa Jeesuksessa.

Johannes näkee 15:ssa luvussa kuinka armon ovet Taivaassa suljetaan – moraalittomuus sekä synti on tullut tiensä päähän. Tämä Patmoksella uskonsa tähden vankeudessa oleva opetuslapsi näkee, kuinka todistuksen maja Taivaan temppelissä avattiin ja sieltä lähti ulos seitsemän enkeliä – temppeli tuli savua täyteen Jumalan kirkkaudesta eikä kukaan voinut mennä sisälle temppeliin. Nyt oli tullut aika, jolloin yhtään syntisen rukousta ei enää otettaisi vastaan. Johanneksen ilmestyksen 15:ssa luvussa armonaika on päättynyt, luopiokristillisyys joka kantaa erheellisesti Jumalan seurakunnan nimeä, mutta joka toimii ihmisten keksimien traditioiden pohjalta, on tullut tiensä päähän. Uskonnollinen murhahenki, joka alkoi Kainin tapettua veljensä Aabelin vain sen tähden, että Kain ei voinut sietää ajatusta, ettei hänen uskontonsa kelpaa Jumalalle kun taas Aabel uhrasi nöyrästi elävässä uskossa syntiuhrin turvautuen Jumalan armoon johti koko maailman taisteluun uskonnon ja elävän uskon välillä (1 Moos.4). Uskonnollisuuden ja elävän uskon välistä sotaa on käyty n. 6000 vuotta – lopputuloksena on Jumalan vihan vuodattaminen uskonnollisuuden hävittämiseksi, maailmanlaajuinen porttokirkko sekä sen edustajat, jotka ovat valinneet Kainin tien, joutuvat juomaan Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana vuodatetaan kaiken jumalattomuuden ylle. Uskonnollinen murhahenki joka esiintyi Kainissa tämän tapettuaan elävässä uskossa elävän veljensä Aabelin, on voimistunut ihmiskunnassa aina näihin päiviin asti. Ihmiskunta on toistumiseen tahtonut turvautua omiin uskontoihinsa, eikä ole tahtonut alistua Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan tahdon alle. Historian saatossa sota on ollut veristä uskonnollisuuden ja elävän uskon välillä – miljoonia tosiuskovia on verisesti tapettu uskonsa tähden Kainin hengen vaikuttaessa eri uskontojen edustajissa. Rooman porttokirkko on historiassa tunnetuin todellisen Jumalan seurakunnan vihollinen ja tämän vainon kohteena olevat aidot Jumalan lapset ovat kautta historian joutuneet kärsimään Aabelin kohtalon. Aabel uhrasi Jumalalle syntiuhrin turvautuen Kaikkivaltiaan armoon eikä täten luottanut omaan itseensä – Kain uhrasi kiitosuhrin turvautuen omaan erinomaisuuteensa ja siksi Jumala ei siihen mielistynyt.

Johannes näkee uskonnollisuuden tulevan tiensä päähän – luopiokristillisyys, joka kautta aikojen on kehunut omaa erinomaisuuttaan on saavuttanut tilanteen, jossa armoa sille ei enää Jumalan Taivaasta anneta. Kainin tapauksen jälkeen uskonnollisuus valtasi yhä enemmän jalansijaa Baabelin tornin rakentamisen muodossa: ”Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi” (1 Moos.11). Jo Raamatun alkulehdiltä asti Jumala on pitänyt huolta todellisesta seurakunnastaan, mutta tuossa tapauksessa ihmiset itse tahtoivat rakentaa jotakin sellaista, jonka rakentaminen kuului vain Jumalalle. Ihmisviisaus syrjäytti turvautumisen Jumalan johdatukseen sekä huolenpitoon ja siksi tahdottiin omin voimin rakentaa jotakin sellaista, johon vain Jumala pystyi. Näin syntyi kopio aidosta Jumalan seurakunnasta – ihmiset tahtoivat itse rakentaa itselleen uskonnon, joka kyllä kantoi erheellisesti Jumalan seurakunnan nimeä, mutta joka oli ihmiskäsin tehty. Tämä sama uskonnollisuuden ilmiö on Kainin sekä Baabelin tornin rakentamisen jälkeen vallannut koko maapallon – uskonnot tarvitsevat itselleen nimen sekä yhdistävän kirkkorakennuksen – yhä edelleen uskonnollisuus yrittää pystyttää Baabelin tornia. Tänä päivänä ekumeeninen liike yrittää yhdistää kaikki uskonnot saman lipun alle – mutta tämän rakennelman Kaikkivaltias Jumala tulee tuhoamaan, kuten Johannes ilmestyksessään nyt näkee. Jumalan vihan maljat vuodatetaan jumalattomuuden ylle joka kyllä kantaa ulkonaisesti Jumalan seurakunnan jaloa nimeä, mutta joka on Kainin hengessä tehty itsekäs jumalanpalvelusmuoto, joka ei turvaudu Jumalan armoon vaan omaan erinomaisuuteensa erilaisine traditioineen sekä tapoineen (1 Piet.4:17).

Kaikkivaltias Pyhä Jumala ei ole ikinä ollut mukana ihmisten luomissa uskonnoissa eikä ikinä ole vuodattanut siunaustaan ihmisten rakennelmien ylle. Roomasta alkanut luopiokristillisyys on alunperinkin ollut ihmisten rakentama uskonnollisuuden muoto, jossa yhdistettiin pakanallisia tapoja Raamatun joihinkin opetuksiin – näin syntyi porttokirkko. Raamattu nimittää aitoa Jumalan seurakuntaa vaimoksi ja jos vaimo antautuu vieraalle miehelle on tämä portto – Roomasta alkanut uskonnollisuus on antautunut pakanallisille tavoille eikä alunperinkään ole ollut uskollinen vain ja ainoastaan Raamatun opetuksille, eli Jumalalle ja täten sitä Raamatussa osuvasti kuvataan portoksi. Nimikristillisyys on kaikista uskonnoista pahin uskonnon muoto jonka tarkoituksena on eksyttää oikeita kristittyjä (2 Kor.11:4,14).

Raamattu selittää meille opetuksen suuresta portosta (Ilm.17:1-2). Danielin kirja kertoo kiistattomasti, että pedot kuvaavat valtioita sekä niiden kuninkaita ja portto istuu pedon, eli valtioiden keskuudessa (Dan.7:23,24, Ilm.17:4, 17:15). Roomassa syntynyt porttokirkko n.315 jKr, joka on levittänyt hapatustaan koko maailmaan, teki liiton sen ajan pakanallisten uskontojen kanssa saavuttaakseen kansan sekä hallitusmiesten suosion. Se hylkäsi Jumalan selvät ohjeet, oli uskoton Raamatun totuuksille ja näin yhtyi haureelliseen liittoon maailman kanssa. Vuosisatojen ajan se on juottanut haureuden viiniä kaikille kansoille ja tästä viinistä ovat juopuneet kaikki kirkkokunnat sekä herätysliikkeet niin maailmalla kuin meillä suomessakin.

Kirjoitukset kertovat meille porton salaisuuden – suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti (Ilm.17:5). Nimi Babylon merkitsee sekoittaa, saattaa hämmennyksiin ja näin se on kautta historian tehnyt saaden ihmiset omaksumaan niin pakanallisia kuin osin myös Raamatullisia tapoja – se on sekoittanut pakanallisuuden ja Raamatusta nousevan kristillisyyden ja näin saanut aikaan sekaannuttavaa hämmennystä (1 Moos.10:10). Portolla on myös tyttäriä jotka seuraavat äitinsä jalanjälkiä – kuvaukset soveltuvat maailman kanssa yhtyneeseen kirkkolaitokseen sekä siitä erkaantuneisiin uusiin uskontosuuntiin (kirkkokunnat sekä herätysliikkeet).

Jumalan tahto on, että kaikki pelastuisivat ja siksi Johannes näyssään sai nähdä kuinka Kaikkivaltias eri tapahtumasarjojen kautta aikaisemmin ilmestyksessään jonka antoi tälle Jeesuksen rakastamalle opetuslapselle, yritti vetää ihmisiä parannukseen. Jumala myös kehotti Hänen omia palvelijoitaan lähtemään ulos tästä porttokirkosta – suuresta Babylonista. Ymmärtääksemme paremmin Babylonin symbolista kuvaa Kirjoituksissa, on syytä luoda lyhyt katsaus historialliseen Babyloniin. Esikuva löytyy muinaisesta Babyloniasta, jonne oli viety orjuuteen Herran kansaa (2 Aikak.36:14-21). Jeremian kautta Jumala kehotti orjuudessa elävää kansaansa: ”Paetkaa Baabelista ja pelastakoon kukin henkensä, älkää hukkuko sen syntiin… paetkaa Baabelista, älkääkä yrittäkö parantaa sitä, koska se ei parane” (Jer.51:6). Lisäksi Jumala profeetta Jeremian kautta tuo selvästi esille sen, että porttokirkko, (nykyisen kirkko-Baabelin esikuva löytyy Jeremian aikaisesta Babylonin valtakunnasta) ei tee parannusta: ”Me olemme koettaneet parantaa Baabelia, mutta ei hän ole parantunut. Jättäkää hänet ja menkäämme pois, kukin omaan maahansa; sillä hänen tuomionsa ulottuu taivaaseen asti, kohoaa pilviin saakka” (Jer.51:9).

On erittäin surullista, että porttokirkon tyttäret – kirkkokunnat sekä herätysliikkeet, ovat juovuttaneet jäsenensä haureellisella viinillään ja nämä luulevat kuuluvansa todelliseen Jumalan seurakuntaan, vaikka oikeasti kuuluvat haureelliseen Babyloniin. Vääränlaiset Raamatun vastaiset opetukset joissa on sopivasti sekoitettu mukaan pakanallisia uskontoja sekä tapoja ovat saaneet suuret ihmismassat tuudittautumaan kuolettavaan uneen – he luulevat olevansa Jumalan asialla vaikka oikeasti synnin humalluttama malja on saanut heidät juopuneeksi Raamatunvastaiseen elämäntapaan jota porttokirkon tyttäret harjoittavat. Raamatun selkeä opetus on, että Jumala tahtoo kutsua omansa ulos tästä porttokirkkojärjestelmästä – ulos kirkkokunnista sekä herätysliikkeistä jotka ovat ihmisten aikaansaamia organisaatioita (aivan kuten aikoinaan Baabelin torni). Kuitenkin liian monet päättävät palvella enemmän luotuja kuin Luojaa ja siksi kumartavat porttokirkkojärjestelmää – Jumala kuitenkaan ei voi hyväksyä tällaista ja siksi Johannes näkee nyt näyssään, kuinka armon ovet suljetaan sekä Jumalan vihan maljat vuodatetaan jumalattoman maailman ylle, jonka on juovuttanut haureudellaan porttokirkko. Surullista on myös se, että liian monet porttokirkon jäsenet puolustelevat jäämistään tähän saatanan luomaan organisaatioon sillä, että yrittäisivät sisältäpäin parantaa porttokirkon tilaa, mutta kuten Jeremia on Raamatussa todennut, niin se on mahdotonta: ”Paetkaa Baabelista ja pelastakoon kukin henkensä, älkää hukkuko sen syntiin… paetkaa Baabelista, älkääkä yrittäkö parantaa sitä, koska se ei parane” (Jer.51:6). Todellinen Jumalan seurakunta tulee nyt ajassa jossa elämme ulos kaikista kirkkokunnista sekä herätysliikkeistä takaisin alkuperäiseen kristinuskoon eikä tahdo olla missään tekemisissä porttokirkon kanssa – merkkejä tästä näemme jo Suomessa: ihmiset eri kaupungeissa kokoontuvat Raamatun äärelle ulos Babylonista. Samanaikaisesti kun sielunvihollinen kokoaa omia joukkojaan lopunajan suurta näytelmää varten, kokoaa myös Jumala seurakuntaansa. Kaikkivaltiaalla Pyhällä Jumalalla ei ole sanomaa kirkoille vaan Hän kutsuu omiansa ulos sellaisista.

Suomen maassa porttokirkon tyttäret voivat kuitenkin vielä valitettavan hyvin – luterilainen kansankirkko erosi äitiportosta näennäisesti 1500-luvulla muodostaen porton tyttären ja sen jälkeen eri kirkkokunnat sekä herätysliikkeet ovat olleet yhdessä luterilaisen kirkon kanssa Paavin asialla. Porttokirkko voi maassamme valitettavan hyvin ja vain hyvin pieni osa ihmisistä ymmärtää Raamatullisen opetuksen kokonaisvaltaisesti – väärillä opetuksillaan porton tyttäret ovat juovuttaneet valtavia ihmismassoja iankaikkista kadotusta kohti. Suomen valtakristillisyyden tila on äärettömän huolestuttava: menestysteologia sekä armon täydellinen väärinymmärtäminen ovat johtaneet yhteiskuntamme anarkian partaalle. Papit sekä erilaiset saarnamiehet jotka eivät omassa elämässään ole tehneet todellista parannusta Pyhän Jumalan edessä julistavat porttokirkon opetuksia suurille ihmismassoille ja näin juovuttavat kansaa haureuden viinillä. Synti ja laittomuus on vallannut suuren osan ihmisistä ja todellisia Jumalan Pyhiä pilkataan heidän uskonsa vuoksi, joka perustuu Raamatun kokonaisvaltaisiin teksteihin. Vääränlaisen suvaitsevaisuuden nimissä tämän päivän vallalla oleva valhekristillisyys yrittää epätoivoisesti rakentaa Baabelin tornia ekumenian nimissä ja samanaikaisesti polkee todelliset Jumalan profeetat jotka julistavat parannusta jalkoihinsa. Suomi elää Sodoman sekä Gomorran aikaa ja kuten Johannes näyssään näki – tuo aika ei ole loputon, vaan Jumala tulee puuttumaan asioiden kulkuun. Samoin kuin Kaikkivaltias tuhosi Sodoman, se tulee vuodattamaan vihan maljat tämän jumalattomat sekä epähurskaan sukupolven ylle. Portto tulee totisesti saamaan palkkansa eikä yksikään todellisen Jumalan Pyhän rukous ole mennyt turhaan – Jumala maksaa jokaiselle tämän ansionsa mukaan.

Valtakristillisyydestä on muodostunut todelliselle Jumalan seurakunnalle valitettavan usein Goljat. Uskonnollisuus on kautta aikojen vainonnut todellisia Jumalan Pyhiä (Gal.4:22-31) eivätkä kaikki ole rohkeasti käyneet taisteluun uskonnollisuuden rienaavaa hyökkäystä vastaan, aivan samoin kuin aikoinaan Saulin armeija pelästyi filistealaisten suurta sotilasta joka mahtaillen pilkkasi Jumalan valittua kansaa. Mutta kuten silloin, niin myös tänäkin päivänä on Jumalan todellisessa kansassa rohkeita sotureita, jotka lailla Daavidin käyvät uljaasti pelottavaa uskonnollisuuden mahtia kohti voittaakseen sen Jumalan voimassa. Yksikään todellinen Jumalan sotaurho ei voi hyväksyä porttokirkon pilkkaa elävää Jumalaa sekä Hänen seurakuntaansa kohtaan tämän yrittäessä rienaavasti polkea jalkoihinsa Raamatun arvovaltaa, vaan lailla Daavidin ajattelee sydämessään: ”Sillä mikä tuo …on häpäisemään elävän Jumalan taistelurivejä?” (Sam.17:26). Raamattu kertoo meille, kuinka filistealaisten suuri sotilas Goljat sai Israelin kansan pelästymään, vaikka heidän olisi tullut luottaa heidän Jumalaansa, joka lukemattomat kerrat aikaisemmin oli antanut tuolle valitulle kansalle jaloja voittoja Hänen nimessään ja joka suurella voimalla oli pelastanut Hebrealaiset Egyptin kansan orjuudesta. Usein Jumala valitsee taistelijoikseen ulkonaisesti heikon näköisen palvelijansa ja näin kävi myös Daavidin tapauksessa, jota Kuningas Saul selvästi aliarvioi: ”Saul sanoi Daavidille: ”Et sinä voi mennä tuota filistealaista vastaan etkä taistella hänen kanssaan, sillä sinä olet nuorukainen, mutta hän on sotilas nuoruudestansa saakka.” (Sam.17:33). Pahuutta edustava Goljat pilkkasi vaatimattoman näköistä lammaspaimenta: ”Kun filistealainen katsahti ja näki Daavidin, halveksi hän häntä; sillä hän oli vielä nuorukainen, verevä ja kaunis näöltään.” (1 Sam.17:42). Mutta Jumalan voima on aina puettuna inhimilliseen heikkouteen, eikä sitä yksikään lihallisesti asioita katsova voi ymmärtää. Eivät kaikki ne ole sotaurhoja, jotka sanovat niitä olevansa, vaan ne, jotka toimivat tilanteen tullen pelottomasti ajaakseen Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan asiaa turvautuen Hänen voimaansa, kuten Daavid teki: ”Mutta Daavid sanoi filistealaiselle: ”Sinä tulet minua vastaan miekan, peitsen ja keihään voimalla, mutta minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin nimeen, Israelin sotajoukon Jumalan, jota sinä olet häväissyt. Tänä päivänä Herra antaa sinut minun käsiini, ja minä surmaan sinut, katkaisen sinulta pään ja annan filistealaisten sotajoukon ruumiit tänä päivänä taivaan linnuille ja metsän pedoille; ja kaikki maat tulevat tietämään, että Israelilla on Jumala. Ja koko tämä suuri joukko tulee tietämään, ettei Herra anna voittoa miekan eikä keihään voimalla; sillä sota on Herran, ja hän antaa teidät meidän käsiimme.” (1 Sam.17:45-47). Daavid tiesi Jumalan suuruuden. Hän oli ollut uskollinen vähässä ja kainnut isänsä lammaslaumaa suojellen sitä henkensä uhalla pedoilta. Tämä Iisain nuorin poika oli ollut vähässä uskollinen ja määrätietoisesti käyttänyt sitä leiviskää, joka hänelle oli työtä varten annettu – linko, jolla hän pystyi varjelemaan isälleen arvokasta lammaslaumaa oli usein ollut käytössä hänen paimenessa ollessaan. Tämän nuoren pojan sydän oli täynnä uskoa elävään Jumalaan ja siksi hän ei voinut hyväksyä sitä, kuinka filistealainen Goljat pilkkasi Kaikkivaltiasta Israelin Pyhää. Siihen mihin Israelin koko suuri sotajoukko ei pystynyt, pystyi lammaspaimen nimeltä Daavid. Tuo Iisain poika oli omalla paikallaan ja käytti sitä asetta jota osasi käyttää – lopputuloksena oli tuon suurisuisen Goljatin kuolema. Se, mikä Israelin kansalle oli mahdotonta, sen Jumala teki mahdolliseksi käyttäen nuorta lammaspaimenta linkonsa kanssa. Edellä mainittu opettaa meille sen, että vaikka porttokirkon mahti on valtava, ja vaikka se pilkkaa aitoa Raamattuun pitäytyvää uskoa, on se mahdollista voittaa iankaikkisesta näkökulmasta käsin Herran nimissä käyttäen itse kukin niitä leivisköitä, joita Korkein on meille antanut. Todellinen usko Jumalan voimaan tekee meistä Daavidin kaltaisia sotaurhoja, jotka tilaisuuden tullen mitään pelkäämättä asettuvat uskonnollisuuden Goljatia vastaan todellisen Raamatullisen uskon puolesta.

Taistelu uskonnollisuuden rienaavaa villitystä vastaan ei merkitse sitä, että porttokirkko tyttärineen kaatuisi kuolleena maahan suoranaisesti Jumalan aitojen palvelijoiden taistelun tuloksena täällä ajallisessa ajassa, kuten Goljat kuoli Daavidin käden kautta, vaan kysymys on siitä, että todellinen Jumalan seurakunta ei kumarra pedon kuvaa ja näin iankaikkisesta näkökulmasta saa jalon voiton sielunvihollisesta. Kun Johannes näkee näyssään lasisella merellä Pyhien suuren joukon veisaavan Mooseksen ja Karitsan virttä, hän näkee pelastetut jotka ovat kieltäytyneet kumartamasta pedon kuvaa ja näin Taivaasta katsottuna he ovat voittajia. Vaikka aito Jumalan seurakunta kokee näennäisen tappion porttokirkon yhä lisääntyvää mahtia vastaan täällä kyynelten varjojen laaksossa, vain lopputuloksella on merkitystä – Jumala tulee valittujensa kanssa yhdessä voittamaan sielunvihollisen rienaavan mahdin: ”Karitsa on voittava heidät, sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas; ja kutsutut ja valitut ja uskolliset voittavat hänen kanssansa.” (Ilm.17:14). Daavidin mielenlaatu – käydä jaloon taisteluun suurta vihollista vastaan tulee olla kaikilla todellisilla Jumalan Pyhillä, sillä sydämessään he tietävät Kristuksen olevan Herrain Herra ja Kuningasten Kuningas. Kaikkivaltias Pyhä Jumala Kristuksessa Jeesuksessa vuodattaa vihan maljat jumalattoman maailman ylle ja noissa vihan maljoissa on myös aitojen Jumalan palvelijoiden rukoukset (Ilm.5:8) – tämä osoittaa selvästi sen, että sota uskonnollisuutta vastaan voitetaan periksi antamattomalla rukouselämällä sekä uskollisuudella Jumalan Pyhien kasvojen edessä. Riippuvaisuus Jumalaan Kristuksessa Jeesuksessa tekee luodusta todellisen sotaurhon, sillä Raamattu lupaa selvästi: ”minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen.” (Jer.31:9). Samalla tavalla kun Jumala ohjasi Daavidin kättä hänen lingotessaan kiven mahtailevan filistealaisen otsaan, aivan samoin Kaikkivaltias johdattaa jokaista Hänen omaansa lopunajan suurissa taisteluissa antaen jalon voiton Hänen nimessään ja kerran on painava kultaisen seppeleen jokaisen voittajan päähän (Ilm.3:11). Vaikka pahuus lopunajan tapahtumissa tulee vain lisääntymään, todellisten sotaurhojen horjumaton usko Raamatun lupaukseen Jumalan lopullisesta voitosta antaa rohkeutta taistella Raamatun arvovallan puolesta ja täten voitto on mahdollista saavuttaa elämällä Korkeimman lupaus todeksi jo täällä ajallisessa ajassa – sillä elävä usko ei ikinä katso olosuhteisiin vaan Jumalan ihmeitä tekevään voimaan.

Johannes näkee näyssään, että kukaan ei voi mennä sisälle temppeliin – syntisten rukouksia ei enää oteta vastaan, armonaika on päättynyt. Rienaava porttokirkko tyttärineen, joka yrittää polkea jalkoihinsa Raamatun arvovallan on saanut suuret ihmismassat uskomaan itse keksimäänsä illuusioon pelastuksesta ja näin kääntämään selkänsä Raamatullisille totuuksille. Jumalan pitkämielisyydellä syntiä sekä saastaisuutta kohtaan on rajansa – yhtään syntisen rukousta ei enää Taivaan temppelissä oteta vastaan. Synti on saavuttanut määränpäänsä, täyttymyksensä – Jumalan seitsemän vitsausta kohtaavat jumalatonta maailmaa.

Johannes näkee lasisella merellä suuren joukon pelastettuja, jotka veisaavat Mooseksen sekä Karitsan virttä. Jumalan kansa on yksi, Jumalan Israel, jossa on ihmisiä kaikista kansoista sekä kansanheimoista – tuo joukko koostuu kaikista niistä, jotka ovat laittaneet luottamuksensa Kristuksen veren ansioihin. Siinä ei ole erotusta juutalaisella eikä pakanauskovalla, vaan siinä yhdistyvät niin vanhan liiton kuin uuden liiton kaikki Pyhät. Tuo Apostoli Johanneksen näkemä joukko on selvä osoitus siitä, että Jumalalla on vain yksi Israel, ei kahta kansaa kuten harhaopettajat usein valheellisesti opettavat. Jumalan silmissä ei ole olemassa juutalaisia ja pakanauskovia, vaan kaikki ovat täydellisesti yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. Tuossa joukossa yhdistyvät Mooses sekä Kristus, juutalaiset sekä pakanat – merkitystä on vain suhtautumisella Kristuksen veren ansioihin. Opetus, jonka mukaan Jumalalla olisi kaksi joukkoa – pakanauskovat ja juutalaisuskovat – kumoutuu kiistattomasti tuossa Johanneksen näkemässä näyn kohdassa. Taivaaseen pääsylle on vain yksi ehto ja se on suhtautuminen Korkeimman Poikaan, joka antoi itsensä lunnaiksi monien edestä. Ei ole mitään merkitystä sillä, mihin kansaan ihminen on maanpäällä kuulunut, sillä Jumala ei katso asioita kuten ihmiset – jokainen luokitellaan sen mukaan, kuinka tämä on suhtautunut Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan lähettämään uhrikaritsaan maailman syntien puolesta. Vain uskolla Jeesukseen Kristukseen on merkitystä – ketään ei pelasteta syntyperänsä takia, eikä yksikään ole paremmassa asemassa toisiinsa nähden kansalaisuutensa perusteella. Jumalan silmissä kaikki ovat samanarvoisia.

Johanneksen ilmestyksessä luvussa yksitoista (j.19) näytettiin, kuinka taivaan temppelin kaikkeinpyhin aukeni. Se oli osoitus siitä, että Jeesuksen noustua ylös Isänsä oikealle puolelle Hän siirtyi kaikkeinpyhimpään ylimmäisenä pappina rukoilemaan kansansa puolesta (Room.8:34). Vanhan liiton uhrijärjestelmässä ylimmäinen pappi suurena sovituspäivänä meni väliverhon taakse liitonarkun eteen pirskottaen arkun etureunaan sekä arkun eteen uhriteuraan verta mukanaan paljon tuoksuvaa suitsuketta (3 Moos.16:12-16). Nyt seitsemännen enkelin lakattua puhaltamasta torveensa temppeli taivaassa avattiin jälleen. Johanneksen näkemät seitsemän enkeliä olivat puettuina papilliseen pukuun – se oli kiistaton osoitus siitä, että työ kaikkeinpyhimmässä loppui ja armonaika oli päättynyt. Yhtään rukousta syntisten puolesta ei enää toimitettaisi Jumalan eteen – armon ovet syntiselle maailmalle olisivat nyt ikuisesti suljetut. Kun enkelit lähtivät temppelistä vuodattaakseen vihan maljat jumalattoman maailman ylle, näki Johannes Jumalan kirkkauden sekä voiman täyttävän temppelin savulla, niin ettei kukaan voinut mennä sisälle temppeliin (Ilm.15:8). Kukaan ei pääse temppeliin eikä rukouksia oteta enää vastaan. Jumalan rajaton rakkaus on tullut tiensä päähän, mikään ei voi enää tulla Jumalan vihan sekä sen toimeenpaneman tuomion väliin.

 

-Marko Lind-

Jumalan seurakunta, Kristuksen ruumis on veren ansiosta tahraton – ja tuo tahraton joukko seisoo Karitsan kanssa Siionin vuorella osoituksena siitä, että he ovat pysyneet uskollisina Kristukselle ja Hänen puhtaalle Sanalleen. Kristuksen seurakunta on pyhä ja moitteeton: ”Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.” (Ef.5:25-27). Nuhteettomuus sekä tahrattomuus on mahdollista saavuttaa vain Kristuksen veren ansiosta – muuten se on mahdottomuus.

Ilm.14:1-5

”Ja minä näin, ja katso, Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan sata neljäkymmentä neljä tuhatta, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi. Ja minä kuulin äänen taivaasta ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän, ja ääni, jonka minä kuulin, oli ikäänkuin kanteleensoittajain, kun he kanteleitaan soittavat. Ja he veisasivat uutta virttä valtaistuimen edessä ja neljän olennon ja vanhinten edessä; eikä kukaan voinut oppia sitä virttä, paitsi ne sata neljäkymmentä neljä tuhatta, jotka ovat ostetut maasta. Nämä ovat ne, jotka eivät ole saastuttaneet itseään naisten kanssa; sillä he ovat niinkuin neitsyet. Nämä ovat ne, jotka seuraavat Karitsaa, mihin ikinä hän menee. Nämä ovat ostetut ihmisistä esikoiseksi Jumalalle ja Karitsalle, eikä heidän suussaan ole valhetta havaittu; he ovat tahrattomat.”

Johannes näkee Karitsan seisovan Siionin vuorella ja Hänen kanssaan sata neljäkymmentä neljä tuhatta, joiden otsaan oli kirjoitettu Hänen nimensä ja Hänen Isänsä nimi – Sionin vuori ja lueteltu joukko kuvaa Kristuksen ruumista kokonaisuudessaan. Olemme jo aikaisemmin käsitelleet, että 144 000 kuvaa koko Jumalan seurakuntaa ja samoin Raamatussa Jumalan seurakunnasta käytetään myös nimitystä Sion: ”Katso, Herra on kuuluttanut maan ääriin asti: Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun pelastuksesi tulee. Katso, hänen palkkansa on hänen mukanansa, hänen työnsä ansio käy hänen edellänsä. ” (Jes.62.11). Siion on Jumalan kaupunki: ”Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme.” (Gal.4:26). Jeesus on aina siellä, missä on Hänen seurakuntansa – Kristuksen seurakunta on yhtä kuin Kristus (Joh.17:21). Lihansa päivinä Kristus oli luvannut seuraajilleen olla aina heidän kanssaan:”Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt.28:20). Johannes oli vähän aikaisemmin (edellisessä luvussa) nähnyt, kuinka sielunvihollisen voimasta kaksi petoa vaikuttavat mahtipontevasti tällä maa-planeetalla, mutta nyt tämä Patmoksella vankeudessa oleva Jeesuksen opetuslapsi näkee ikään kuin lohdutuksena, kuinka kaikesta vainosta huolimatta Jumalan seurakunta yhdessä Kristuksen kanssa elää ja voi hyvin – kiitosmielin he veisaavat uutta virttä valtaistuimen edessä. Johannes näkee sinetöidyt, joiden otsaan on kirjoitettu Jumalan ja Karitsan nimi – he kuuluvat Jumalalle ja Hän pitää huolen omistaan myös lopunajan suurissa vainoissa. Nämä sinetillä merkityt eivät ole kumartaneet petoa eivätkä ole joutuneet sielunvihollisen eksytykseen, aivan kuten Johannes aikaisemmin näyssään oli saanut ilmoituksen: ”Ja minä näin erään muun enkelin kohoavan auringonnoususta, ja hänellä oli elävän Jumalan sinetti, ja hän huusi suurella äänellä niille neljälle enkelille, joille oli annettu valta vahingoittaa maata ja merta, ja sanoi: ”Älkää vahingoittako maata älkääkä merta, älkää myös puita, ennenkuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan.” (Ilm.7:2-3). Jeesus oli antanut opetuslapsilleen lihansa päivinä lupauksen, että jokainen joka uskoo Häneen voi olla turvallisin mielin eikä tämän maailman hallitsija pysty heitä kuolettavasti vahingoittamaan niin, että he vasten tahtoaan joutuisivat eroon Mestaristaan: ”Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.” (Joh.10:27-29).

Kun Johannes näkee Karitsan ja seurakunnan veisaavan valtaistuimen edessä uutta virttä, tämä ei tarkoita, että seurakunta jo olisi Taivaassa ilmestyskirjan tapahtumien tässä vaiheessa. Johannes näkee ikään kuin ”välähdyksenomaisesti” kuinka seurakunta on asetettu taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja kertoo meille tarkasti, kuinka jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova, vaikka elää vielä tämän maan kamaralla, on jo ”uskonsa kautta” saanut käydä ” Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö, taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö, ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri” (Hebr.12:22-24). Lisäksi hebrealaiskirjeen kirjoittaja osoittaa selvästi, että Sionin vuori tulee katsoa hengellisesti eikä inhimillisesti: ”Sillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö, jota voidaan käsin koskea” (Hebr.12:18). Johannes näkee näyssä siis Karitsan ja seurakunnan jo voittajana Siionin vuorella, vaikka todellisuudessa, kuten ilmestyskirjaa tutkiessamme tulemme myöhemmin huomaamaan, seurakunta on vielä tämän maapallon kamaralla taistelemassa lohikäärmettä vastaan. Tämä ei ole outoa tulkintatapaa tarkastellessamme Johanneksen ilmestystä, sillä lukemattomissa aikaisemmissakin kohdin on ”näky ikään kuin näyn sisässä” eikä tapahtumien aikajärjestys ole tyypillinen, vaan apokalyptinen. Itse asiassa Johanneksen saama näky riemuitsevasta seurakunnasta on rohkaisu lopun ajan uskoville: Jumala pitää kyllä huolen omistaan vainojenkin keskellä, ja siksi jokainen Jeesukseen uskova voi asennoitua lailla Mooseksen lopunajan tapahtumien vyöryessä tällä maa-planeetalla hyökyaaltojen tavoin ja katsella ”uskon silmin” Karitsaa ja seurakuntaa Siionin vuorella ikään kuin se jo olisi todellisuuta: ”Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa; sillä koska hän ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti.” (Hebr.11:27).

Jotkut harhaopettajat opettavat mielettömyydessään, että 144 000 olisi vain juutalaisista koostuva joukko, mutta tämä ei kestä Raamatun kokonaisopetuksen mukaista tarkastelua. Raamatun kokonaisilmoitus kertoo kysymyksessä olevan koko Jumalan seurakunnan ja kysymys on symbolisesta luvusta: 12X12X1000 joka liittyy myös Taivaallisen Pyhän kaupungin kuvaukseen (Ilm.21:12-17) – olemme käsitelleet tätä aikaisemmin tässä kirjassa. Lisäksi nämä harhaopettajat opettavat, että Johanneksen näyn kohta, jossa tämän joukon sanotaan olevan tahrattomia siten, että eivät ole saastuttaneet itseään naisten kanssa, eikä heidän suussaan ole valhetta havaittu, tulisi ottaa kirjaimellisesti. Jos kysymys olisi vain juutalaisista koostuvasta joukosta (juutalaiskristityt), niin mikäli tämä Johanneksen ilmestyksen kohta tulkittaisiin kirjaimellisesti joudutaan esittämään hyvin oleellinen kysymys – eikö juutalaisista sitten pelastu yhtään naista (kuvaus koskee vain miehiä jotka eivät ole saastuttaneet itseään naisen kanssa)? Lisäksi tulkinta joutuu ristiriitaan muun Raamatun ilmoituksen kanssa, sillä opettaahan Sana selvästi, että kaikki ovat syntisiä ja Jumalan kirkkautta vailla (Room.3:23) eikä täten tuo 144 000 voi olla täydellinen sanan varsinaisessa merkityksessä. Raamattu ei myöskään opeta, että vain miehet voisivat pelastua saatikka sitä, että Jumala jotenkin näkisi avioliiton syntinä tai paheena. Kun siis tarkastelemme Jumalan seurakunnan tahrattomuutta, tulee meidän tarkastella se Kristuksen veren ansioiden kautta, aivan kuten Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä, että olisitte moitteettomat ja puhtaat, olisitte tahrattomat Jumalan lapset kieron ja nurjan sukukunnan keskellä, joiden joukossa te loistatte niinkuin tähdet maailmassa” (Fil.2:13-15). Jumalan seurakunta, Kristuksen ruumis on veren ansiosta tahraton – ja tuo tahraton joukko seisoo Karitsan kanssa Siionin vuorella osoituksena siitä, että he ovat pysyneet uskollisina Kristukselle ja Hänen puhtaalle Sanalleen. Kristuksen seurakunta on pyhä ja moitteeton: ”Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.” (Ef.5:25-27). Nuhteettomuus sekä tahrattomuus on mahdollista saavuttaa vain Kristuksen veren ansiosta – muuten se on mahdottomuus.

Ilm.14:6-7

”Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille. Ja hän sanoi suurella äänellä: ”Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet.”

Johannes näkee enkelin, joka julistaa maailmanlaajuisesti viimeistä evankeliumia tällä maa-planeetalla sanoen: ”Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet”. Jumalan armollisuus kaikkia luotujansa kohtaan tulee esille jälleen kerran – vaikka ihmiskunta on toistumiseen osoittanut oman paatuneen sekä itsekkään tilansa, tahtoo Kaikkivaltias kuitenkin tarjota vielä armoaan maapallon asukkaita kohtaan. Evankeliumi Kristuksesta Jeesuksesta, uhrista ihmiskunnan pahuuden tähden on ilosanoma jonka voi elää todeksi jokainen, joka ottaa sen vastaan: ”Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Sen (Jeesuksen), joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä (Jeesuksessa) tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.” (2 Kor.5:20-21). Kun Johannes näkee enkelin, hän itse asiassa näkee seurakunnan – käskettiinhän Johannesta heti ilmestyksensä alussa kirjoittamaan ”seurakuntien enkeleille”, eli johtajille (Ilm.3:14). Enkeli tarkoittaa ”sanansaattajaa” ja esimerkiksi Jeesus kutsui Johannes Kastajaa enkeliksi, vaikka tämä oli ihminen: ”Tämä on se, josta on kirjoitettu: ’Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi.” (Luuk.7:27). Johannes siis näkee tässä lopunajan seurakunnan julistavan viimeistä evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta ennen kuin Karitsan viha kohtaisi lopullisesti tätä jumalatonta maa-planeettaa. Tuossa ihmiskunnalle tarkoitetussa viimeisessä maailmanlaajuisessa evankeliumissa korostetaan Jumalaa Luojana – Kaikkivaltias Pyhä Jumala on luonut maan, meren sekä vetten lähteet ja kaiken elämän tällä maapallolla. Lopunajan Kristukselle uskollinen seurakunta siis julistaa Raamatun opetusta kannesta kanteen jättämättä mitään siitä pois, aivan kuten Jeesus käski evankeliumia julistamaan – evankeliumin julistukseen kuului myös opetus (Matt.28:20).

Tässä lopunajan evankeliumissa korostuu lepopäiväkäskyn merkitys, opettaahan Raamattu selvästi sen, että juuri kunnioittamalla Jumalaa Luojana Hänen palvelijansa viettävät lepopäivää oikeana ajankohtana: ”Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen” (2 Moos.20:11). Jumalan kymmenen käskyä kokonaisuutena sekä Kristuksen sovitustyön täydellisen uhrin merkitys on se sanoma, jota viimeinen aidosti kristitty sukupolvi julistaa tälle jumalattomalle maailmalle. Siinailla saadut kymmenen Jumalan rakkaudellista ohjetta sisältyy Raamatunmukaiseen evankeliumiin, eikä kukaan aito Jeesuksen opetuslapsi vähättele käskyjen merkitystä. Jeesus itse lihansa päivinä opetti, että yksikään aito Jumalan palvelija ei vähättele Siinailla annettujen käskyjen merkitystä: ”Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.” (Matt.5:18-19). Koska lopunajan seurakunta julistaa Raamatun opetusta kokonaisuudessaan vähättelemättä Jumalan kymmentä käskyä, vihaa lohikäärme eli saatana erityisesti niitä, joilla on Jeesuksen todistus ja jotka pitävät Jumalan käskyt (Ilm.12:17).

Sielunvihollinen on erityisen ansiokkaasti pyrkinyt vesittämään Jumalaa Luojana – Darwinin kautta se 1800 luvulla kehitti onnistuneen evoluutioteorian joka sokaisi ihmiset uskomaan lajien syntyneen pitkäaikaisen kehityksen tuloksena. Se on vaikuttanut syvästi aikamme yleiseen maailmankatsomukselliseen ajatteluun ja jopa lukemattomat teologit uskovat siihen puhumattakaan siitä, että sitä koululaitoksissamme opetetaan. Kristikunnassa on syvälle juurtunut uskomus, että evoluutioteoria esittää tieteellisen kuvauksen siitä kuinka Jumala on luonut kaiken elollisen tälle maa-planeetalle. Kysymyksessä on kuitenkin saatanan salakavala eksytys, jolla se yrittää viedä pohjan Kristuksen sovitustyöltä – jos ihmiskunta ei olisi langennut Eedenissä ei uhria ihmiskunnan pahuuden tähden olisi tarvittu. Hyökkäämällä Raamatun ensimmäisten lukujen kimppuun, sielunvihollinen riistää pohjan sovitusopilta sekä koko evankeliumilta. Johanneksen näkemän enkelin sanomassa tärkeällä sijalla oli korottaa Jumalaa kaiken elollisen luojana. Jokainen Jeesuksen opetupsi joka pitää sapatin, eli lepopäivän oikeana ajankohtana julistaa maailmalle – me uskomme Jumalaan joka on luonut kaiken elollisen maapallolla emmekä usko ihmisten keksimään evoluutioteoriaan. Näin sapatinvietosta itsestään tulee evankeliumia Jumalan suurista teoista.

Vallalla oleva tieteellinen käsitys maailman synnystä pohjautuu evoluutioteoriaan, joka selittää, että ihminen on vuosimiljoonien aikana jalostunut tällaiseksi kuin me nyt olemme. Tuo teoria sulkee pois armottomasti kuvan armollisesta maailman Luojasta lajien Luojana sekä täten pyrkii kitkemään pois ihmisen perimässä olevan ”uskonnollisuuden” siinä kuitenkaan onnistumatta. Jos ihminen on jalostunut vuosimiljoonien aikana, eikä täten Raamatun ilmoitus lajien synnystä pitäisi paikkaansa, niin miten on selitettävissä ihmislajille tyypillinen ”halu uskoa johonkin korkeampaan”? Miten on selitettävissä ihmislajille tyypillinen uskonnollisuus? Miksi se on säilynyt niin voimallisena aina näihin päiviin asti ellei sillä olisi mitään merkitystä? Puhuttaessa eläimistä evoluutio selittää niiden tekemiset vaistonvaraisiksi, jotka ovat jalostuneet ajan saatossa palvelemaan juuri kyseistä lajia niiden kamppaillessa eloonjäämisestä. Heikot lajit ovat täten joutuneet väistymään vahvempien tieltä ja ne lajit jotka ovat säilyneet aina näihin päiviin asti ovat jalostuneet vahvoiksi juuri perimänsä tähden. Entä ihmislajin perimä? Jos uskonnollisuus (halu uskoa johonkin korkeampaan) olisi ollut heikko ominaisuus ihmisillä, olisi se varmasti evoluutioteorian käsityksen mukaan jalostunut pois vuosituhansien saatossa. Näin ei ole kuitenkaan käynyt ja sopiikin kysyä evoluutioteorian kannattajilta syytä moiseen! Ehkä uskonnollisuus, halu uskoa maailmankaikkeuden Luojaan kaiken alkulähteenä, sittenkin on juuri se voimavara joka on auttanut ihmislajia selviytymään vuosituhansien saatossa aina näihin päiviin asti, vaikka evoluutioteorian kannattajat ovat tarkoituksella jättäneet sen vähemmälle huomiolle. Vähemmälle huomiolle siksi, koska se sotii itse evoluutioteoriaa vastaan. Kaikkialla maailmassa ihmislajille tyypillinen ”perimä”; uskonnollisuus, nostaa päätänsä ja säätelee ihmiskunnan elämää. Miksi ihmiskunnalla on perimänä halu uskoa johonkin korkeampaan, jollei sillä olisi mitään tarkoitusperää? Vai onko kysymyksessä sittenkin eräänlainen vaisto jonka tarkoituksena on kertoa ihmiskunnalle se, että maailmaa hallitsevat sittenkin ”korkeammat voimat” sekä täten antaa vastaus elämän peruskysymyksiin kuten; Miksi olemme täällä ja minne olemme menossa? Raamattu antaa vastauksen ihmislajin syntyyn, sen olemassaoloon ja tarkoitukseen sekä se antaa myös vastauksen siihen, miksi ihmislajilla on taipumuksena halu uskoa johonkin korkeampaan. Se antaa tyydyttävän vastauksen ihmislajille tyypilliseen uskonnollisuuteen selittäen, että Jumala on laittanut iankaikkisuuskaipuun jokaisen luotunsa sydämeen, että he etsivät Jumalaa (Saarn.3:11 / Apt.17:26-27). Toisin kuin Raamattu, evoluutioteoria ei voi antaa vastausta siihen, miksi me ihmislajina asutamme maapalloa eikä se voi antaa vastausta siihen, onko kuolemanjälkeistä elämää vai ei! Meidän tulee edellä mainittuihin kysymyksiin siis etsiä vastauksia Raamatusta, tuosta yliluonnollisesta Jumalan ilmoituksesta ihmiskunnalle, mikäli tahdomme niihin vastauksen saada. Jos siis luotamme sydämen ääneen, tuohon uskonnollisuuden sisäiseen hälytyskelloon joka vahvana sykkii perimässämme, niin voimme lailla muuttolintujen vaiston ohjaamina löytää määränpäämme, jonne olemme matkalla. Silloin ymmärrämme, että tämä ajallinen elämä on sittenkin vain läpikulkuportti iankaikkiseen elämään ja tällöin usko maailman Luojaan ei olekaan enää heikkous, vaan se voimavara joka kantaa meitä aina kuoleman porteille asti. (Lue lisää kehitysopin epäloogisuudesta internetsivuiltani os. www.sanansaattaja.com / kehitysoppi vai Jumalan työ).

Apostoli Paavali kirjoitti, että: ”vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.” (Gal.1:8-9). Sielunvihollinen on luonut oikean evankeliumin rinnalle ”antievankeliumin”, jota se julistaa periaatteella – siunaukset ilman kuuliaisuutta ja armo ilman katumusta. Näin se saa joukkoihinsa värvättyä itsekkäitä ihmisiä suurin joukoin koska nämä eivät tahdo alistua Jumalan täydellisen tahdon alle. Koko valtakristillisyys, herätysliikkeet ja kirkkokunnat lippulaivoina julistavat tätä samaa ”vesitettyä” evankeliumia. Suuret kirkkosalit täyttyvät tällaisten julistajien työn tuloksina ja suuria missioita järjestetään ympäri maailmaa menestyksekkäästi. Syy tällaisen valheellisen evankeliumin läpimurtoon on yksinkertainen, Apostoli Paavali kirjoitti siitä jo tuhansia vuosia sitten: ”Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.” (2 Tim 4:3-4).

Jumalan seurakunta Pyhän Hengen voimassa julistaa kaikille kansoille: ”Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut”. Kun kaksi petoa vainoavat Jumalan Pyhiä osoittavat nämä vainotut kuitenkin rakkauttaan väärintekijöitään kohtaan julistaen heille parannuksen mahdollisuutta. He vetoavat maailman kaaokselliseen tilaan pyrkimyksenään saada kuulijat huomaamaan lopun ajan läheisyys – Jumalan tuomion hetki on tullut. Ihmisiä pyydetään katsomaan ympärilleen ja huomioimaan kasvanut moraalittomuus sekä yleinen kaaos, joka maailmassa vallitsee sen tähden, että suurin osa maapallon väestöstä on hyljännyt Jumalan Luojana sekä pelastajana. Maa-planeetan saastunut tila sekä ihmisten itsekkyydestä johtuneet päätökset ovat ajaneet tämän maailman sellaiseen tilanteeseen, jossa ihmiskunta on jo pitkään pelännyt sitä, mikä maanpiiriä kohtaa (Luuk.21:26). Aivan samalla tavalla kuin Jumala lähetti aikoinaan enkelit Sodomaan sekä Gomorraan, se lopunaikana on lähettävä Hänen omansa julistamaan tulevaa tuomiota tälle jumalattomalle maailmalle. Aito Jumalan seurakunta ei julista, etteikö tuomiota tulisi, vaan se kehottaa ihmisiä turvaamaan maailmankaikkeuden Luojaan pelastajana. Jokaisen tulisi lähteä pois antikristuksen järjestelmästä, sillä Karitsan viha on kohtaava kaikkea jumalattomuutta: ”Vieläkö sinulla on ketään omaista täällä? Vie pois täältä vävysi, poikasi, tyttäresi ja kaikki, keitä sinulla kaupungissa on, sillä me hävitämme tämän paikan. Koska huuto heistä on käynyt suureksi Herran edessä, lähetti Herra meidät hävittämään sen.” (1 Moos.19:12-13). Lopunajan apostolisessa voimassa oleva aito Jumalan seurakunta julistaa antikristilliselle järjestelmälle: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.” (Ilm.18:4-5).

Kun Johanneksen näkemät kaksi petoa saavuttavat tällä maa-planeetalla vallan, ei ketään ihmistä pelasta usko evoluutioteoriaan, sillä viimeistään silloin he huomaavat ihmiskunnan muuttuneen pahemmaksi, eikä suinkaan paremmaksi kuten he nyt valheen vallassa väittävät. Ketään ei tule myöskään pelastamaan se, että ihmiskunta pahuudessaan osoittaa hyväksyntänsä erilaisuudelle, sillä viimeistään silloin, kun pedon voimat vyöryvät hyökyaaltojen lailla yli ihmiskunnan kaikessa pahuudessaan he huomaavat kuinka kaiken näennäisen rakkauden takana oli sittenkin ihmisten itsekkyys. Kun lopunajan seurakunta julistaa Raamatun mukaista evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta, on se osoitus siitä, että totuus on sittenkin kytköksissä vain ja ainoastaan Jumalan Kirjoitettuun Sanaan. Kun maailmanlaajuinen viimeinen evankeliumi julistetaan Jumalan yliluonnollisella myötävaikutuksella, silloin ihmiset havahtuvat karuun todellisuuteen – heitä on petetty sekä petkutettu eikä maailmanlaajuinen humaninen ajattelutapa voi lohduttaa sieluja silloin, kun synninhätä vaikuttaa Raamatullisen julistuksen tuloksena kuulijoissa. Lopunajan viimeinen suuri evankeliumi tavoittaa kuulijoita, mutta paljon on niitä ihmisiä, jotka eivät vielä sittenkään tahdo alistua Jumalan rakkaudellisen tahdon alle. Tässä tulee esille Jumalan suuri salaisuus evankeliumin julistamisen suhteen – se tulee julistaa myös todistukseksi kaikille kansoille aivan kuten Jeesus itse lihansa päivinä opetti: ”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.” (Matt.24:14). Kaikki eivät usko evankeliumia, mutta kun he kerran joutuvat Kristuksen tuomioistuimen eteen, he eivät voi millään puolustaa valintaansa – he kyllä kuulivat, mutta eivät tahtoneet ottaa sitä vastaan.

Lopunajan seurakunta julistaa evankeliumia Jumalan Pyhän Hengen täydessä voimassa. Apostolisen ajan ihmeet ja merkit seuraavat julistettua Sanaa. Tätä evankeliumia ei kuitenkaan julista valtakristillisyys, sillä se on osa antikristuksen maailmankirkkoa, vaan sen tekevät kirkkokunnista sekä herätysliikkeistä pois potkitut ja itse lähteneet aidot Jumalan Pyhät. Lopunajan apostolinen seurakunta kokoontuu ulkopuolella valtakristillisyyden – he ovat vainottuja myös nimikristittyjen taholta. Kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden papit ja saarnamiehet halveksivat näitä julistajia, lahkolaishenkiset nimikristityt puhuvat heistä kaikkinaista pahaa sekä valehtelevat näiden aitojen Jeesuksen opetuslapsien päälle mitä saastaisimpia valheitaan tukahduttaakseen Pyhän Hengen tulen joka näissä aidoissa Jumalan Pyhissä vaikuttaa. Oppimattomat sekä kouluja käymättömät miehet, jotka eivät ole käyneet mitään teologisia Raamattuopistoja nousevat Jumalan Hengen vaikutuksesta johtamaan lopunajan apostolista Kristuksen seurakuntaa. Ne ihmiset, jotka ovat olleet halveksittuja kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden toimesta nousevat loistamaan kuin tähdet taivaalla Jumalan valoa tälle pimeälle maailmalle. On kuin maailmanhistorian ympyrä olisi sulkeutunut ja palaamme Raamatulliseen apostoliseen aikaan, josta Paavali kirjoitti: ”Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset. Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään, ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.” ( 1 Kor.1:25). Viimeistä maailmanlaajuista evankeliumia eivät julista tämän päivän korkealle noteeratut saarnamiehet kirkkokunnissa sekä herätysliikkeissä, vaan sen tekevät aidot Jumalan Pyhät, jotka inhimillisesti katsottuna saattavat vaikuttaa vaatimattomilta, mutta jotka Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan silmissä ovat niitä, jotka saavat autuuden periä. Jumala on koonnut jo vuosien ajan Hänen omiansa ulos eri uskonsuunnista – apostolinen Kristuksen seurakunta on todellisuutta jo nyt ajassa jossa elämme ja sitä valmistetaan lopun ajan suurta koettelemusta varten. Tällä hetkellä seulotaan niitä, jotka tulevat lopunajassa julistamaan Jumalan Pyhän Hengen voimassa viimeistä evankeliumia: ”Heräjä, miekka, minun paimentani vastaan ja minun lähintä miestäni vastaan, sanoo Herra Sebaot. Lyö paimenta, ja joutukoot lampaat hajallensa; mutta minä käännän jälleen käteni pienimpiä kohden. Ja näin on käyvä koko maassa, sanoo Herra: kaksi osaa siitä hävitetään ja saa surmansa, mutta kolmas osa siitä jää jäljelle. Ja sen kolmannen osan minä vien tuleen; minä sulatan heidät, niinkuin hopea sulatetaan, ja koettelen heitä, niinkuin kulta koetellaan. He huutavat avuksi minun nimeäni, ja minä vastaan heille. Minä sanon: ”Se on minun kansani”, ja se sanoo: ”Herra, minun Jumalani.” (Sak.13:7-9).

 

Ilm.14:8-13

”Ja seurasi vielä toinen enkeli, joka sanoi: ”Kukistunut, kukistunut on se suuri Babylon, joka haureutensa vihan viinillä on juottanut kaikki kansat.” Ja heitä seurasi vielä kolmas enkeli, joka sanoi suurella äänellä: ”Jos joku kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä, niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä. Ja heidän vaivansa savu on nouseva aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat, eikä kenelläkään, joka ottaa sen nimen merkin. Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon. Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan: ”Kirjoita: Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes. Totisesti – sanoo Henki – he saavat levätä vaivoistansa, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä.”

Johannes näkee toisen enkelin, joka ei tullut edellisen tilalle, vaan sen jäljessä julistaen sanomaa Babylonin kukistumisesta. Koska enkelillä tässä tarkoitetaan (kuten aikaisemmin olemme käsitelleet) Jumalan todellista seurakuntaa, näkee Johannes sen julistavan Babylonin tuhoa. Puhuttaessa Babylonista viitataan kuningas Nebukadnessarin rakentamaan valtakuntaan Danielin aikana ja kuitenkin samanaikaisesti tuodaan esille se, että lopunajan Babylon on jotakin sellaista, jota kuningas Nebukadnessar ei onnistunut rakentamaan – se on suurempi sekä mahtavampi kuin mikään aikaisemmin ihmisen rakentama valtakunta. Samalla tavalla kuin Jumala nöyryytti tuota menneisyyden suuren valtakunnan perustajaa, se tulee tekemään lopunajan Babylonille: ”Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun. Tekel: sinut on vaa’alla punnittu ja köykäiseksi havaittu.” (Dan.5:26-27). Raamatusta voimme lukea, että ennen tuota tapahtumaa kuningas Nebukadnessar oli ylpeänä huudahtanut: ”Eikö tämä ole se suuri Baabel, jonka minä väkevällä voimallani olen rakentanut kuninkaalliseksi linnaksi, valtasuuruuteni kunniaksi!” (Dan:4:27). Mutta samalla tavalla kuin Jumala otti vallan pois tuolta ylpeältä hallitsijalta, se tulee ottamaan pois vallan lopunajan suuren Babylonin johtajalta, antikristukselta: ”Vielä oli sana kuninkaan suussa, kun taivaasta tuli ääni: ”Sinulle, kuningas Nebukadnessar, julistetaan: Sinun valtakuntasi on otettu sinulta pois.” (Dan.4:28). Muinainen Babylon oli Israelin kansan vihollinen sekä vainooja, aivan samalla tavalla kuin lopunajan Babylon on Jumalan seurakunnan vihollinen – kaikki on kuitenkin Kaikkivaltiaan Jumalan käsissä ja Hän on asettanut rajat myös tälle viimeiselle suurelle lohikäärmeen aikaansaamalle valtakunnalle: siksi Jumalan seurakunta julistaa rohkeasti: ”Kukistunut, kukistunut on se suuri Babylon, joka haureutensa vihan viinillä on juottanut kaikki kansat.” (Ilm.14:13).

Ilmestyskirjan suuri Babylon on antikristillinen järjestelmä, jota johtaa Paavin kirkko. Se on sekoitus New age:a sekä humanisuutta ja sen tarkoitus on hyökätä aitoa Raamatusta nousevaa kristillisyyttä vastaan. Se on eri uskontojen sulatusuuni, jossa mikään ei ole ehdottomasti oikein eikä väärin – siksi Raamatun totuus on sen vihollinen. Suuri Babylon yrittää saada kristityt luopumaan uskollisuudestaan Kristusta kohtaan päihdyttävän viinin tavoin (Jer.51:7) ja salakavalasti se on toteuttanut tarkoitusperiään – tämän päivän vallalla oleva kristillisyys on juopunut tuon päihdyttävän viinin vaikutuksesta. Eri uskontojen sekoitus, jossa on ripaus Raamatullisuutta sekä toisaalta taas vaikutteita pakanauskonnoista on vallannut tilaa maapallolla yhä laajenevassa määrin – vallalla oleva kristillisyys, joka on osa suurta Babyloniaa, ei enää tunnusta Raamatun kokonaisvaltaista opetusta ainoaksi auktoriteetiksi. Traditiot sekä erilaiset uskomukset ja loistokkaasti hiotut inhimilliset ihmisten keksimät ”viisaudet” ovat syrjäyttäneet Kirjoitetun Jumalan Sanan.

Johannes näkee kolmannen enkelin seuraavan näitä kahta ensimmäistä julistaen: ”Jos joku kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä, niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä. Ja heidän vaivansa savu on nouseva aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat, eikä kenelläkään, joka ottaa sen nimen merkin.” (Ilm.14:9-11). Johannes näkee Jumalan seurakunnan varoittavan ihmisiä ottamasta pedon merkkiä sekä kumartamasta tätä antikristillistä järjestelmää. Kysymys on viimeisestä äärimmäisen vakavasta varoituksesta jonka Jumalan todellinen seurakunta esittää tässä maailmassa – lopullinen valinta on tehtävä, kumartaako Jumalaa vai petoa. Koska aikaisemmin olemme jo sivuuttaneet maailmankirkon Paavin johdolla vaativan noudattamaan ”väärennettyjä” käskyjä, tarkoittaa seurakunnan julistus yksinkertaisesti: palvotko Jumalaa Hänen Raamatusta nousevien käskyjensä mukaisesti ja viettämällä sapatin sen oikeana ajankohtana, vai palvotko petoa viettämällä auringonpäivää, eli sunnuntaita, jonka Paavi on asettanut?

Jumalan kymmenen käskyä on kokonaisuus – siihen kuuluu myös lepopäiväkäsky. ”Kun ihminen luotiin kuudentena päivänä, hän sai astua valmiiseen täydelliseen maailmaan. Jumala oli tehnyt työn, ihminen ei voinut siihen mitään lisätä. Sama koskee lunastustyötä. Ihmisen teoilla ei ole mitään osuutta luomiseen enempää kuin lunastukseenkaan. Tätä julistaa seitsemännen päivän sapatti. Siksi Herra sanoo: ”Silloin et saa tehdä mitään työtä”. Ihmisen epätäydelliset työt saavat silloin väistyä Jumalan täydellisen työn tieltä. Ihminen saa silloin levätä Jumalassa, juhlia Jumalan täytettyä työtä, riemuita pelastuksen lahjasta. Tähän Jeesus viittasi sanoessaan: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon”; Matt.11:28.” (Olavi Rouhe). Lisäksi Jeesukseen uskovat viettäessään sapattia oikeana ajankohtana julistavat maailmalle uskovansa Jumalaan kaiken elollisen Luojana ja täten sanoutuvat irti maailmallisesta kehitysoppiteoriasta, joka pyrkii vesittämään Jumalan luomistyön todellisuuden. Kun aito Jeesukseen Kristukseen luottamuksensa laittanut viettää sapattia Raamatun määräämänä ajankohtana, hän julistaa Jumalan täydellisyyttä sekä korottaa Jumalaa Luojana. Edellä mainitun tähden sapatti on annettu ikuiseksi tunnusmerkiksi todelliselle Jumalan kansalle (2 Moos.31:16-17, Hes.20:12,20). Sapatin viettäminen ei ole ikinä koskenut vain juutalaisia, kuten monet harhaopettajat niin väittävät, sillä jo vanhassa liitossa myös ”kääntyneet pakanat” olivat velvollisia viettämään viikon seitsemättä päivää lepopäivänä: ”Ja muukalaiset, jotka ovat liittyneet Herraan, palvellakseen häntä ja rakastaakseen Herran nimeä, ollakseen hänen palvelijoitansa, kaikki, jotka pitävät sapatin eivätkä sitä riko ja pysyvät minun liitossani, ne minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi.” (Jes.56:6-7). Jotkut harhaopettajat ovat menneet jopa niin pitkälle sotiessaan Jumalan asettamaa Raamatunmukaista lepopäivää vastaan, että väittävät sen kuuluvan vain juutalaisille, koska silloin kun Laki annettiin Siinailla se kohdistui Israelilaisiin, mutta tällöin he jättävät huomioimatta sen, että myös lupaus Uudesta Liitosta annettiin Israelilaisille eikä siinä sanallakaan mainita pakanoista mitään: ”Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton; en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra. Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.” (Jer.31:31-33). Jos siis Siinailla annettu Laki koski vain juutalaisia (Israel), niin silloinhan myös Uusi Liitto, josta Jumala ennusti profeetta Jeremian välityksellä, koskisi myös vain juutalaisia (Israel). Mutta kuten me kaikki Raamatun kokonaisilmoitusta tutkineet hyvin ymmärrämme, Uusi Liitto koski kaikkia kansoja ja täten meidän on Kirjoitusten valossa ymmärrettävä Israelin merkitys oikein. Olemme jo aikaisemmin käsitelleet, että Israel tarkoittaa koko Jumalan kansaa eikä vain juutalaisia: ”Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu; vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.” (Room.2:28-29).

Tänä päivänä vallalla oleva kristillisyys, kirkkokunnat sekä herätysliikkeet, hyökkäävät ankarasti Jumalan Siinailla antamaa Lakia vastaan, väittäen, että se ei kuulu Uuden Liiton uskovan elämään mitenkään. Suurin kiista käydään Jumalan Käskyissä olevan lepopäivän suhteen – kirkkokunnat sekä herätysliikkeet viettävät sunnuntaita lepopäivänä Paavin säätämyksen mukaisesti ja hyökkäävät niitä vastaan, jotka tahtovat pyhittää Raamatullisen lepopäivän sen ilmoittamana oikeana ajankohtana (perjantai-illasta lauantai-iltaan). Kun maailmankirkko Paavin johdolla asettaa lakinsa ja vaatii ihmisiä noudattamaan niitä, kulminoituu ristiriitaisuudet juuri lepopäiväkäskyyn. Aidot Jeesukseen uskovat tahtovat viettää lepopäivää Raamatun mukaisesti, mutta porttokirkko vaatii vietettäväksi sitä sunnuntaina, eli auringonjumalan päivänä. Koska lopunajan taisteluissa kiista kohdistuu lepopäivän viettämisen ajankohtaan, on syytä tarkastella asiaa nyt tarkemmin.

Kun Jeesus Kristus oli noussut taivaaseen ja kun Hänen seuranaan olleet opetuslapset olivat kuolleet, alettiin kristittyjä vainoamaan verisesti. (toki heitä vainottiin myös opetuslasten aikana). Nämä vainot tapahtuivat Rooman keisarien toimesta. Kolmesataa-luvun alussa Roomassa oli sisällissota. Tuhotakseen kilpailevat keisariehdokkaat Konstantinus halusi puolelleen sen ajan vaikutusvaltaiset kristityt (sota erästä ehdokasta; Maxentiusta vastaan). Konstantinus julisti, että jos hän voittaa sodan, hän lopettaa kristittyjen vainot ja tekee kristinuskosta tasavertaisen muiden Rooman uskontojen kanssa. Hän väitti nähneensä näyn, ristin taivaalla, ja kuulleensa sanat ”tässä merkissä olet voittava”. Hänen sotilaidensa kilpiin pantiin muinainen egyptiläinen risti, joka kristityille symbolisoi Kristuksen ristiä ja pakanallisille roomalaisille sotilaille se symbolisoi muinaista Egyptin auringonjumalan ra”an merkkiä (ANKH). Konstantinus voitti sisällissodan ja teki lupaustensa mukaisesti kristinuskosta tasavertaisen uskonnon Rooman pakanauskontojen joukossa ja lopetti kristittyjen vainot.

Niin kuin arvata sopii, sen ajan kristityt olivat riemuissaan, sillä olivathan he vielä äsken kokeneet veristä vainoa. Se mihin vaino ei ollut tepsinyt, kokeili saatana nyt uutta konstiaan: 2 Kor.:11:14″Sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi”. Tämän juonen tarkoituksena oli saada kristityt lankeamaan maallisuuteen, harhaoppeihin ja ennen kaikkea Baabelin uskonnon valheeseen. Konstantinuksen julistuksen seurauksena kristinuskosta tuli yhtä -äkkiä suosittu uskonto. Jotta pakanalliset roomalaiset saatiin hyväksymään uusi uskonto, tehtiin kompromisseja Raamatullisen opetuksen ja Baabelin uskonnon välillä. Semiramus-tammus-kultin tilalle tehtiin neitsyt-Maria-Jeesus lapsi kultti, Mariasta tehtiin taivaan kuningatar ja jumalatar, jota alettiin rukoilla ja palvoa pelastuksen ja rukousvastausten välittäjänä ihmisten ja Jumalan välillä. Raamatullisen lepopäivän, sapatin tilalle, otettiin Konstantinuksen julistuksella auringonpäivä eli sunnuntai lepopäiväksi. Tämä tapahtui 321 jkr.

Jeesus Kristus itse vietti sapattia: Luuk.4:16″ Ja Hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu , ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan.” Kaikki Uuden-liiton uskovat viettivät sapattia. Paavali, pakanoiden apostoli vietti sapattia ( Apt.13:42 ). Apt.17:2:”Ja tapansa mukaan Paavali meni heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista”. Sapattia eivät viettäneet vain juutalaiset Kristinuskoon kääntyneet, vaan myöskin kaikki pakanat, jotka uskoivat Jeesuksen olleen Jumalan Poika. Sapattina, Jumalan lepopäivänä, kokoonnuttiin synagogiin ja mukana oli pakanakristittyjä. On väärin väittää, että sapatin vietto ei kuulu pakanoille, jotka ovat tulleet uskoon, koska Raamattu kertoo meille, että niin pakanakristityt kuin juutalaiskristitytkin viettivät sapattia: Apt.13:43″Kun synagogasta hajaannuttiin, seurasivat monet juutalaiset ja jumalaa pelkääväiset käännynnäiset Paavalia ja Barnabasta”. Edes silloin, kun Mestarimme ja Herramme Jeesus Kristus oli kuollut, eivät Häneen uskovat uskaltaneet laiminlyödä sapatin viettämistä: Luuk.23:53-56″Ja otettuaan sen alas (Jeesuksen) hän kääri sen liinavaatteeseen. Ja hän pani hänet hautaan, joka oli hakattu kallioon ja johon ei oltu vielä ketään pantu. Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan. Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin. Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan”.

Sapatin viettäminen on aina kuulunut myös pakanauskoville, jotka ovat kääntyneet palvelemaan elävää Jumalaa. Harhaopettajien väittämä, jonka mukaan sapatti kuuluisi vain Israelin kansalle on täysin mielivaltainen yritys vääntää Jumalan Sanaa kieroon. Jumalan antama laki, jonka Hän antoi kansalleen Siinailla on aina kuulunut ja tulee aina kuulumaan kaikille niille, jotka palvelevat Häntä. Ihonvärillä eikä kansalaisuudella ole koskaan ollut, eikä koskaan tule olemaan mitään merkitystä: 2 Moos.20:10″Mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askareita toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi joka sinun porteissasi on”. Jumalan laki on voimassa, vaikka sitä noudattamalla ei kukaan pelastu, mutta toisaalta, pysyy kyllä pelastuksen tiellä:1 Kor.7:19 ”Ei ympärileikkaus ole mitään, eikä ympärileikkaamattomuus ole mitään, vaan Jumalan käskyjen pitäminen”. Usko Jeesukseen Kristukseen ei kumoa Jumalan antamaa kymmentä käskyä: Room.3:31 ”Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain”. Raamattu osoittaa meille kiistattomasti, että Jumalan kymmenen käskyä ovat voimassa ( Hebr.10:15,16 / Matt.5:17-19 / Room.3:31 / Room. 7:22 / Room. 8:4 / 1 Kor.7:19 / 1 Joh.5:3, 2:4 / 1 Piet.2:21,22).

Luokaamme hetkeksi katseemme niihin Raamatun paikkoihin, joilla harhaopettajat pyrkivät ”vesittämään” Jumalan lain ja tätä kautta laissa mainitun sapattikäskyn. Yksikään ihminen ei pelastu lakia noudattamalla, vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen, syntiemme sovittajaan. Harhaopettajat perustelevat Galatalaiskirjeen kohdalla 3:10-13, että laki ei kuuluisi Uuden-liiton uskoville. Kyseinen Raamatunkohta ei kuitenkaan tarkoita, että laki olisi kumottu eikä sitä enää tarvita, vaan se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kukaan ihminen ei voi pelastua omilla teoillaan. Kristus kärsi Golgatalla kuoleman meidän syntiemme tähden, jotta meillä olisi pelastus Hänen vanhurskautensa tähden. Me saamme lahjaksi Hänen vanhurskautensa vaatteet ja vain Häneen uskomalla me pelastumme! Apt:15:28-29:”Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät; että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin”. Monet puolustavat sapattikäskyn laiminlyömistä tällä Raamatunkohdalla. Tämä Raamatunkohta ei puhu kuitenkaan mitään sapatinvietosta. Kun apostolit tulivat kyseiseen tulokseen kokouksessaan Jerusalemissa, niin meidän on hyvä tietää, että kysymyksessä ei ollut kiista sapatinvietosta, vaan siitä, että juutalaiset kristityt olisivat halunneet ympärileikata pakanakristityt (Apt.15 luku). Kiista ei siis noussut sapatti-asiasta, vaan ympärileikkauksesta ja siksi päätöksessä ei mainita sapattisanaa ollenkaan. Alkukristityt pyhittivät seitsemännen päivän, se oli heille ”itsestäänselvyys”, ja siksi siitä ei tarvinnut kiistellä. Myöskin, jos otamme tuon Raamatun kohdan tarkempaan käsittelyyn, huomaamme, että tuon päätöksen perusteella ( jos se ymmärretään samalla tulkintaperiaatteella, kuin harhaopettajat opettavat, että kaikki olisi luvallista mitä tuossa kokouksessa ei olisi päätetty kiellettäväksi) pakanat voisivat esim. varastaa, tappaa, juoda viinaa jne. Tämä tällainen tulkintaperiaate ei tietenkään tee oikeutta kokonaisvaltaiselle Raamatun tulkinnalle, vaikkakin juuri tällä tulkintaperiaatteella Jumalan lain vastustajat Raamattuansa tulkitsevat ja opettavat. Ei Jumala kehota Jeesuksen opetuslapsia juomaan viinaa tai tappamaan saatikka varastamaan. Jokainen Raamattunsa hyvin tunteva tietää, että Raamattu toisaalta kertoo miten Jumala suhtautuu varastamiseen tai muihin edellä mainittuihin asioihin. Sama pätee myös sapattiasiaan. Meidän täytyy vastaus etsiä muualta Raamatusta, niistä kohdista, joissa puhutaan sapatista ja sen vietosta, eikä sortua vääntämään Raamattua kieroon, liittäen milloin mitäkin jakeita selittämään jotakin sellaista, mihin ne eivät oikeasti liity millään tavalla! Siksi emme voi edellä mainittuun Raamatunkohtaan (Apt:15:28-29), perustaa yhtään Jumalan lain vastaista väitettä, sillä eihän siinä mainita sapatista mitään! Se olisi hulluutta, koska silloin meidän täytyisi unohtaa kokonaan muu Raamatun ilmoitus! Näin kuitenkin tekevät harhaopettajat väittäessään edellä mainitun Raamatun paikan perusteella, ettei sapatti kuuluisi Jumalan kansalle!

Room.14:5″ Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma”. Tämäkään Raamatunkohta ei puhu mitään sapatista, vaikka tällä Raamatun paikalla harhaopettajat, nuo kiivailijat, jotka vastustavat Jumalan rakkaudellisia käskyjä ja täten itse Jumalaa, pyrkivätkin perustelemaan käsityksensä oikeaksi. Sapattisanaa siinä ei mainita lainkaan! On myöskin syytä panna merkille, että vaikka siinä mainittaisiinkin sapattisana, niin mistä tietäisimme kuitenkaan, että siinä puhuttaisiin Jumalan antamasta lepopäiväkäskystä sillä ”juutalaisuudessa” oli paljon erilaisia sapatteja. Vaikka ajattelisimmekin lailla harhaopettajien, että Paavali kirjoittaisi tässä sapateista, (mikä on kyllä harhaanjohtavaa), niin on mielenkiintoista huomata, että tuo kyseinen kohderyhmä, jolle Paavali kirjoitti, ”pyhitti” joko yhden päivän tai sitten kaikki päivät. Eli toisin sanoen, ”vähintäänkin yksi päivä pyhitettiin”. Siis vielä kerran- vähintäänkin yksi päivä pyhitettiin! Joten edellä mainittu Raamatunpaikka, samalla tulkintaperiaatteella kuin sapatin vastustajat sen tulkitsevat, päinvastoin kuin luullaan, yllättävää kyllä, tukee sapatinviettämistä! Sillä vähintäänkin yksi päivä pyhitettiin! Edellä mainittu Raamatunpaikka ei kehota siihen, että emme pyhittäisi yhtään päivää, vaan päinvastoin, kehottaa pyhittämään ainakin yhden päivän! Myöskin, kun muistamme, että vain Jumalan kymmenen käskyä kuuluu Uuden-liiton uskoville, eivät mitkään muut juutalaisille annetut ohjeet, niin on sanomattakin selvää, että tuo yksi päivä, joka tulisi vähintäänkin pyhittää, on tietenkin Jumalan kymmenessä käskyssä mainittu lepopäivä, eli viikon seitsemäs päivä! Toisin sanoen, edellä mainittu Raamatun paikka, jolla harhaopettajat pyrkivät perustelemaan sapatinvastaista opetustaan, heidän oman tulkinta periaatteensa mukaisesti, kehottaa Uuden-liiton uskovia viettämään Jumalan kymmenessä käskyssä mainittua lepopäivää.

Vaikka Raamattu erittäin selkeästi kehottaa viettämään lepopäivää ja osoittaa täten myöskin, että Jumalan kymmenen käskyä ovat voimassa, niin kaikesta tästä huolimatta harhaopettajat pyrkivät mitä erilaisimmilla ja mielivaltaisimmilla Raamatun tulkinnoillaan sotimaan kokonaisvaltaista Jumalan selkeää ilmoitusta vastaan. Seuraava Paavalin kirje Galatalaisille on yksi heidän suosituimpia Raamatun kohtiaan, jota hyväksi käyttäen he omalla mielivaltaisella tulkinnallaan pyrkivät eksyttämään ihmisiä, julistaen, ettei sapatti ja täten kymmenen käskyä kuuluisi enää Uuden-liiton uskoville: Gal.4:10-12 ”Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista. Minä pelkään teidän tähtenne, että olen ehkä turhaan teistä vaivaa nähnyt. Tulkaa minun kaltaisikseni, koska minäkin olen tullut teidän kaltaiseksenne, veljet, minä pyydän sitä teiltä. Ette ole minua mitenkään loukanneet”. Edellä mainittu Raamatun paikka, niinkuin eivät monet aikaisemmatkaan, mainitse sanallakaan seitsemännen päivän sapattia, Jumalan antamaa lepopäivää. Paavali tässä kohdin tarkoittaa, että uskonnollisia muotomenoja noudattamalla ei kukaan ihminen voi pelastua ( jotkut Galatalaiset luulivat niin, kts. jae 21 ja luku 5 jae 4). Huomaamme myös, että edellä mainitussa kirjeessään Galatalaisille Paavali pyytää galatalaisia muuttumaan hänen kaltaisekseen. Paavali itse vietti sapattia ja täten kehottaessaan galatalaisia ottamaan oppia hänestä, sen sijaan, että kieltäisi sapatin vieton, kehottaa lukijoitaan viettämään seitsemännen päivän sapattia! Toisin sanoen, edellä mainittu Raamatun paikka ei missään nimessä sodi Jumalan lakia, sen enempää kuin seitsemännen päivän sapatin viettämistäkään vastaan, vaan on itse asiassa Paavalin ehkä tärkein puolustuspuhe Jumalan antaman lepopäiväkäskyn viettämisen puolesta. On suoranainen hulluus, että sapatin vastustajat pyrkivät käyttämään edellä mainittua Raamatunkohtaa opetuksessaan, sillä näin he itse tuomitsevat oman mielivaltaisen käsityksensä sapatin vietosta, tai tarkemmin sanottuna, he antavat Paavalin tehdä sen. Myöskin tulkittaessa edellä mainittua Raamatunkohtaa, tulee muistaa, että Galatian alue (nykyisessä Turkissa) oli pakanaseutua, jossa epäjumalanpalvelus ja pakanakulttuuri kukoisti. Kun Paavali saarnasi evankeliumia Galatian alueella, tulivat monet pakanuudessa ja epäjumalanpalveluksessa elävät ihmiset uskoon. Nämä uskoon tulleet alkoivat kuitenkin pian tekemään ”kompromisseja” pakanallisten uskontojen kanssa ja olivatkin palaamassa takaisin epäjumaliensa palvontaan. Pakanallisiin tapoihin kuuluivat esim. tiettyjen päivien ja vuosien ja kuukausien ns. palvonta. Näinä päivinä suoritettiin erityisesti pakanallisia tapoja ja näistä Paavali heitä varoitti. Edellä mainitussa Raamatun paikassa ei ollut kyse Raamatullisista juhla-ajoista, vaan pakanallisista juhlista joita Galatalaiset niin mielellään viettivät!

Harhaopettajat väittävät, etteivät alkukristityt viettäneet seitsemännen päivän sapattia juutalaisen tavan mukaan. Heidän väitöksellään ei ole kuitenkaan mitään todellisuuspohjaa ( kts.Apt.13:43), sillä jos alkukristityt olisivat viettäneet sapattia sunnuntaina eli viikon ensimmäisenä päivänä, niin miksi sitten Rooman Keisarin Konstantinuksen piti ”erikseen” säätää lepopäivä sunnuntaille? Miksi siirtää jotakin sellaista, joka siellä jo on? Itse asiassa Rooman Keisarin toiminta on yksi selvimpiä todisteita siitä, että alkukristityt viettivät sapattia lauantaina, eli viikon seitsemäntenä päivänä. Alkukristityt viettivät myöskin ”Herran päivää” (1 päivä), tästä voimme lukea Apt.20:7 /1 Kor.16:1-4. Herran päivä ei missään vaiheessa ole kuitenkaan syrjäyttänyt seitsemännen päivän sapattia! Raamatussa ei ole ainuttakaan mainintaa tästä. Alkuseurakunnassa vietettiin viikon ensimmäistä päivää (sunnuntai) uskovien kokoontumispäivänä ja leivänmurtopäivänä. Viikon ensimmäinen päivä oli myöskin ”yhteinen keräyspäivä”. Mutta viikon ensimmäinen päivä (sunnuntai) ei ole kuitenkaan se Jumalan antama lepopäivä, jota Jumala kymmenessä käskyssään käskee viettämään. Herran päivä (viikon ensimmäinen päivä, eli sunnuntai) ei ole koskaan syrjäyttänyt seitsemännen päivän sapattia, joka tulee viettää viikon seitsemäs päivä (lauantai), eikä Raamatun mukaan tule syrjäyttämäänkään.

Harhaopettajat, jotka vastustavat seitsemännen päivän sapattia ja selittävät, että ”Herran päivä” olisi tullut sen tilalle, väittävät, että Jeesus asetti ehtoollisen sapatin tilalle. On muistettava, että Jeesus asetti ehtoollisen torstai-iltana, eikä suinkaan sapatin, vaan pääsiäisen tilalle. Ote kirjasta, Apostolinen seurakunta ja antikristuksen eksytys: s.246: ”On havaittava, että aivan tarkkaan ottaen sunnuntai ei ole sama kuin viikon ensimmäinen päivä. Viikon ensimmäinen päivä alkaa lauantai-iltana ja päättyy sunnuntai-iltana, mutta sunnuntai alkaa ja loppuu noin kuusi tuntia myöhemmin puolenyön aikaan, Roomalaisen käytännön mukaan. …Messias mitä ilmeisemmin nousi kuolleista viikon ensimmäisen päivän alkaessa lauantai-iltana, oltuaan haudassa kolme päivää ja kolme yötä. Tämän perusteella on ilmeisesti niin, että sunnuntaita tarkalleen ottaen ei voida viettää Kristuksen ylösnousemuspäivänä, koska se tapahtui lauantai-iltana, viikon ensimmäisen päivän alkaessa. Alkuseurakunnan päivinä viikon ensimmäistä päivää, erityisesti sen iltaa, vietettiin uskovien kokoontumispäivänä ja leivänmurtopäivänä. Paavalin matkakertomus osoittaa, että uskovat kokoontuivat Trooassa viikon ensimmäisen päivän iltana eli lauantai-iltana murtamaan leipää ja ehtoollista viettämään. (jos he olisivat kokoontuneet sunnuntai-iltana, niinkuin monet ovat virheellisesti ymmärtäneet, olisi leivän murtaminen silloin jäänyt maanantain eli viikon toisen päivän puolelle, koska Paavali puhui yli puolenyön ja vasta sitten mursi leipää uskovien kanssa, Apt.20:7-11) Siihen, että juuri tuo ilta oli sopiva leivänmurtoilta, on ainakin kaksi taustatekijää. Ensinnäkin, perinteisesti sapatin päättyessä ja viikon ensimmäisen päivän alkaessa (kun kolme keskivahvaa tähteä on tullut näkyviin taivaalle), lauantai – iltana, juutalaiset viettivät sapatin päättämisseremonian, havdalan (havdala merkitsee erottamista; sapatti ja viikon ensimmäinen arkipäivä erotetaan tällä seremonialla), rukouksineen joko kotona tai synagogassa kokoontuneena. Toisekseen viikon ensimmäisen päivän ilta on mitä ilmeisimmin Messiaan ylösnousemuksen hetki ja siksi oli sopivaa viettää tätä iltaa uskovien kokoontumiseen ja leivänmurtamiseen. ”Ote kirjasta, Antikristuksen eksytys ja apostolinen seurakunta, s.227-228: ”3 Moos. 23:27,32″ tämän seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä on sovituspäivä; pitäkää silloin pyhä kokous, kurittakaa itseänne paastolla ja tuokaa herralle uhri… se on oleva teille levon päivä, kurittakaa itseänne paastolla. kuukauden yhdeksäntenä päivänä illalla, illasta iltaan, pitäkää tämä sapatti.”…Raamatun järjestelmän mukaan vuorokausi vaihtuu illalla, auringon laskiessa. Kun luomiskertomusta tutkitaan, siellä toistuu sama ilmaisu; tuli (oli) ehtoo (ilta) ja tuli (oli) aamu, ensimmäinen päivä, toinen päivä, kolmas päivä jne. Kolmannessa Mooseksen kirjassa, luvussa kaksikymmentä kolme, Jumala antaa juhla-aikamääräykset Israelin kansalle. Suuri sovituspäivä määrättiin pidettäväksi seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä, jo alkaen yhdeksäntenä päivänä illalla, illasta iltaan. Nämä Raamatunpaikat osoittavat sen, että Jumalan asetuksen mukaan Raamatullinen vuorokausi eli päivä vaihtuu illalla, auringon laskiessa, eikä keskiyöllä, kuten Roomalainen järjestelmä on sen muuttanut. Raamatullinen vuorokausi on siis illasta iltaan, auringon laskusta auringon laskuun, Jumalan säätämyksen mukaan”. (lainaus kirjasta Apostolinen seurakunta ja antikristuksen eksytys).

Jumalan antama lepopäivä, seitsemännen päivän sapatti tulee viettää Raamatullisen kalenterin mukaan, eli perjantai illasta (auringonlaskusta) lauantai iltaan (auringonlaskuun) eli viikon seitsemäs päivä! Katolinen kirkko on kuitenkin muuttanut lepopäivän sunnuntaille, vastoin Raamatun selkeää opetusta. 300-luvun alussa Roomalaiset siirsivät sapatin viikon ensimmäiselle päivälle, eli sunnuntaille. Näin toteutui Danielin profetia: Dan.7:25″Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi”. Ote Fredrik Nielsen, kristillisen kirkon historia 1:s.173: ”Toisen vuosisadan kuluessa tuli kristittyjen tavaksi kutsua kokouspäivää Herran päiväksi. Kun uskon puolustajat pakanoille aiotuissa kirjoissaan joitakin kertoja käyttivät nimitystä ”auringon, helioksen päivä”, koettivat he kaikin tavoin välttää väärinkäsitystä. Niinpä Tertullianus sanoo, että kristityt pyhittivät auringon päivän ilolla aivan toisesta syystä, kuin auringon palvelijat, ja Justianus marttyyri selittää tämän päivän nimen viittaamalla maailman luomisen alussa tapahtuneeseen pimeyden karkottamiseen ja Kristuksen nousemiseen haudasta. Vasta Konstantinuksen aikana kristityt käyttivät yleisesti nimeä ”auringonpäivä”. Toiset päivät he tavallisesti merkitsivät lukusanoilla; 2,3 jne. Pakanallisia kiertotähtien mukaisia nimiä kartettiin ( sunnuntai, maanantai). Kahdella päivällä oli kuitenkin erityinen nimi. Perjantaita kutsuttiin usein valmistuksen päiväksi ja lauantaita sapatiksi….turhaan saa kolmen ensimmäisen vuosisadan kirjallisuudesta etsiä yhtäkään ainoaa lausuntoa, joka tukisi käskyn soveltamista sunnuntain pyhittämiseen, mikä myöhempinä aikoina on tullut niin yleiseksi”. Ote samaisesta kirjasta, s.324: ”Eräs Krysostomoksen aikalainen sanoo sapattia ja sunnuntaita kauniiksi kaksivaljakoksi. Konstantinuksen jälkeisinä aikoina oli nimittäin sunnuntain ohella lauantai suuressa määrin saanut pyhäpäivän luonteen. Monin paikoin oli kielletty paastoamasta lauantaina. Orjien piti saada levätä ja jumalanpalvelusta pidettiin ja pyhiä kirjoituksia luettiin. Sapatin pyhittäminen sunnuntain ohella todistaa, ettei kristittyjen mieleen vielä ollut johtunut soveltaa kolmatta käskyä sunnuntaihin. Konstantinus oli kuitenkin jo v.321 julkaissut lain, joka teki auringon kunnia-arvoisen päivän kaikkien tuomarien ja kaupunkilaisten käsityöläisten lepopäiväksi”. Laodiken kirkolliskokous (katolinen kokous) v.364 määräsi: ”Kristittyjen ei tule olla juutalaisten mukaisia ja olla toimettomia, vaan heidän tulee erikoisesti kunnioittaa, ja ollen kristittyjä, jos mahdollista, olla tekemättä mitään työtä sinä (sunnuntai) päivänä. Jos heidät havaitaan seuraavan juutalaisuutta, heidät tulee sulkea pois Kristuksesta.” Se, että tällainen asetus piti asettaa, tarkoittaa sitä, että siihen aikaan kristityt pitivät sapattia lauantaina.

Jotkut haluavat kumota lauantaisen sapatin vieton Ilm.1:10 kohdalla, jossa Johannes oli ”Hengessä Herran päivänä”, väittämällä, että kyseessä oli sunnuntai. Sellainen johtopäätös ei kuitenkaan ole oikeutettu, sillä kristityt eivät käyttäneet nimitystä ”Herran päivä” sunnuntaista, kuin vasta paljon myöhemmin. Ensimmäiset luotettavat viittaukset sunnuntaihin ”Herran päivänä” ajoittuvat toisen vuosisadan lopulle. Myöhempiä asetuksia: Maconin synodi kielsi 585 peltotyöt sunnuntaina / Bonifacen synodi antoi määräyksen sunnuntain pyhittämiseksi 680 / samoin Frankfurtin synodi 794 / samoin Rooman synodi 826 / samoin Pariisin synodi 829 / Paavi Leo IV;n aikana määrättiin kirkolliskokouksessa 853, että sunnuntaita oli noudatettava ”herran päivänä”. Kukaan kolmen ensimmäisen vuosisadan kirkkoisistä ei pane sunnuntain vieton alkuperää Kristuksen tai apostolien tiliin. Augustus Neander, kristillisen ajan merkittävimpiä historioitsijoita kirjoittaa:”sunnuntain juhlapäivä, niinkuin muutkin juhlapäivät, oli aina vain ihmisten laatima säädös, eikä apostolien mieleenkään tullut saada tässä kohdin aikaan jumalallista käskyä; eikä varhainen apostolinen seurakunta aikonut siirtää sapattilakeja sunnuntaille. ehkä toisen vuosisadan lopulla tällaista soveltamista alkoi ilmetä; sillä näihin aikoihin ihmiset näyttävät pitäneen työntekoa sunnuntaina syntinä”. ( lainaus: The History of the Christian religion and churc,s.186). Näin siis kirkko muutti sapatinviettopäivän sunnuntaille.

Reggion arkkipiispan mielipide oli, että perimätiedon on oltava Raamatun yläpuolella, koska kirkko pelkän perimätiedon arvovallalla oli muuttanut sapatin sunnuntaiksi. Näin hän sanoo: ”tämän ajan harhaoppisten tila on se, että he eivät luota mihinkään muuhun enempää kuin siihen, että he Jumalan Sanan varjolla kumoavat kirkon arvovallan; aivan kuin kirkko, Hänen ruumiinsa, voisi olla Kristuksen Sanaa tai kirkon Päätä (Kristusta) vastaan. Päinvastoin, Raamattuhan mitä selvimmin havainnollistaa kirkon arvovallan; sillä samalla kun kirkko toisaalta suosittelee Raamattua, julistaa sen jumaliseksi, antaa sen meidän luettavaksemme, se epäselvissä asioissa selittää sitä uskollisesti, ja tuomitsee kaiken mikä on sen vastaista; toisaalta Herran opettamat lain määräykset Raamatussa on saman arvovallan nojalla lakkautettu. Sapatti, lain suurenmoisin päivä, on muutettu Herran päiväksi… näitä ja muita samanlaisia asioita ei ole lakkautettu Kristuksen opetuksen nojalla ( sillä Hän sanoo tulleensa lakia täyttämään, ei kumoamaan), vaan ne on muutettu kirkon arvovallalla. Jos kirkko tosiaan pantaisiin viralta (koska harhaoppeja täytyy aina olla), kuka kuuluttaisi totuutta, kuka saattaisi harhaoppisten itsepintaisuuden häpeään?” ( Ote: Mansi sc, 33. osa, kappaleet 529, 530, kursivointi lisätty). Region arkkipiispa 18.1-1562: ”Kirkon arvovaltaa ei voitaisi sen tähden sitoa Raamatun arvovaltaan, koska kirkko oli muuttanut sapatin sunnuntaiksi, ei Kristuksen käskystä, vaan oman arvovaltansa nojalla”. (Canon and tradition, s.263). Augsburgin tunnustus, vuodelta 1530: ”He (katoliset) viittaavat myös sapattiin, joka kymmenen käskyn vastaisesti näyttää siirretyn vietettäväksi Herran päivänä. Mistään muusta esimerkistä ei tehdä niin suurta numeroa kuin sapatin muuttamisesta. Näin he korostavat äärimmilleen kirkon valtaa, koska se on kyennyt myöntämään vapauksia jopa kymmenen käskyn määräyksestä”. (Augsburgin tunnustus, toim. Kaarlo Kalliala, 1980, s.45). Merkittävä historioitsija Dean Stanley kirjoittaa: ”Vanhan pakanallisen nimen ”dies solis” eli ”sunnuntai” säilyminen kristillisen viikottaisen juhlapäivän nimenä johtuu suurelta osalta pakanoiden ja kristittyjen näkemysten ykseydestä, jonka vuoksi Konstantinus suositteli viikon ensimmäistä päivää alaisilleen, niin pakanoille kuin kristityillekin, ”auringon kunnianarvoisena päivänä”… Se oli hänen tapansa saada valtakunnan erilaiset uskonnot sopusointuun yhden yhteisen käytännön johdolla”. (Lectures on the eastern churh, luento 6, s.291)

Seuraavaksi virallisesta katolisesta julkaisusta kohta: ”Kaikissa virallisissa opillisissa kirjoissaan protestantit väittävät, että heidän uskontonsa perustuu Raamattuun ja yksin Raamattuun, ja he kieltävät perimätiedolla olevan minkäänlaista osaa uskonsa perustana. Uudessa- testamentissa ei ole missään selvää mainintaa, että Kristus muutti lepopäivän lauantailta sunnuntaille. Kuitenkin kaikki protestantit, seitsemännen päivän adventisteja lukuun ottamatta, viettävät sunnuntaita. Viettäessään sunnuntaita protestantit seuraavat perimätietoa”. (our sunday visitor, 11.7-1950). Niin kuin olemme tulleet huomaamaan, Jumalan laki ja myöskin lepopäiväkäsky kuuluu Jumalan kansalle, tänäänkin. Sapatti, joka tulee viettää perjantai-illasta lauantai-iltaan (auringonlaskusta auringonlaskuun) on katolisen kirkon toimesta siirretty sunnuntaihin. Suuri kristikunta, joko tietäen, tai tietämättään on niellyt katolisen kirkon harhaopetuksen. Samanaikaisesti kun suuri kristikunta nimittää Paavia antikristukseksi, se kuitenkin viettää vääränä aikana Jumalan lepopäivää katolisen opetuksen mukaisesti.

Keisari Konstantinus neljännellä vuosisadalla antoi ensimmäiset sunnuntailait: ”Auringon kunnianarvoisena päivänä (venerabili die solis) virkamiehet ja kaupungissa asuva kansa levätkööt ja kaikki työpajat olkoot suljettuina. Maaseudulla voivat maanviljelystä harjoittavat henkilöt kuitenkin vapaasti ja laillisesti jatkaa töitään”. Laodikean konsiilissa (346) annettiin ensimmäinen kirkollinen sunnuntailaki: ”jos mahdollista olla tekemättä työtä tuona päivänä” ja ”ei tulisi olla joutilaina lauantaina, vaan työskennellä tuona päivänä”. Orleansin kolmas konsiili (585) antoi lain: ”maanviljelystyöt on pantava syrjään, jotta ihmiset eivät estyisi tulemasta kirkkoon”. Trenton konsiilissa (18.01.1562) julistettiin: ”Kirkon arvovalta käy siis mitä selvimmin ilmi Raamatun kirjoituksista: vaikka kirkko toisaalta suosittelee niitä, selittää niiden olevan jumalallista alkuperää ja tarjoaa niitä meidän luettavaksemme, toisaalta kuitenkin Raamatun sisältämät lain käskyt, joita Herra opetti, ovat lakanneet olemasta voimassa saman arvovallan (kirkon) toimesta. Sapatti, kaikkein kunniakkain päivä laissa, on muutettu Herran päiväksi. Nämä ja muut samankaltaiset asiat eivät ole lakanneet Kristuksen opetuksen tähden, vaan ne on muutettu kirkon arvovallalla”. Katolinen tutkija John. A O`Brien tuo esille teoksessaan The Faith of Millions (1974) seuraavaa: ”Koska Raamatun mukaan lepopäivä on lauantai eikä sunnuntai, eikö ole outoa, että ei-katoliset, jotka sanovat perustavansa uskonsa suoraan Raamattuun eikä Kirkon arvovaltaan, viettävät sunnuntaita lauantain sijasta? Kyllä, tietenkin se on epäjohdonmukaista. Tämä sunnuntainvietto on muistuttamassa äitikirkosta, josta ei-katoliset lahkot ovat eronneet. Ne ovat kuin poika, joka on juossut pois kotoaan, mutta joka yhä kuljettaa taskussaan äitinsä kuvaa”.

Olemme edellä käsitelleet, että Raamatullinen lepopäivä on Kirjoituksien kokonaisvaltaisten opetuksien mukaan voimassa sekä sen, että sunnuntain pyhittäminen lepopäiväksi on Paavin kirkon aikaansaannosta jonka historia meille aukottomasti todistaa. Paavi porttokirkon edustajana pitää ”kynsin hampain” kiinni siitä, että sunnuntailaki pysyy voimassa myös tulevaisuudessa: vuonna 1994 Katolisen kirkon katekismus kehottaa kristittyjä pyrkimään siihen, että sunnuntai olisi kunkin maan lainsäädännössä määrätty vapaapäiväksi (Cathechism of the Catholic Church, 1994). Jumala käskee luotujansa pyhittämään sapatin, mutta Paavi vaatii ihmisiä pyhittämään sunnuntain – tästä on kysymys lopunajan yhteentörmäyksessä, jossa mittaa toisistaan ottavat todelliset Jumalan Pyhät vastustajinaan porttokirkkoon kuuluva valtakristillisyys.

Väärinymmärryksien välttämiseksi on todettava, että jos joku nyt ei vietä sapattia oikeana ajankohtana, se ei ole vielä pedon merkin ottamista, mutta lähitulevaisuudessa, kun Paavi maailmankirkon johtajana käskee viettämään auringonpäivää eli sunnuntaita lepopäivänä, siitä muodostuu sellainen. Kaikki ne, jotka kumartavat porttokirkon asetuksia toteennäyttävät näin elämällään palvovansa lohikäärmeen luomaa suurta Babyloniaa – todelliset Jeesukseen uskovat eivät niin tee vaan pysyvät uskollisena Raamatun kokonaisvaltaiselle ilmoitukselle viettäen lepopäivää sen oikeana ajankohtana.

Kaikki ne, jotka kumartavat petoa ja ottavat merkin otsaansa tai käteensä, joutuvat juomaan Jumalan vihan viiniä. Lisäksi Johannes kuvailee, että nämä joutuvat vaivattaviksi Pyhien enkelien sekä Karitsan edessä ja heidän vaivansa savu on nouseva iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä. Monet valtakristillisyyden harhaopettajat väittävät tämän Raamatunkohdan todistavan helvetin olemassaolosta jo nyt, vaikka se on täysi mahdottomuus, sillä eihän Kristus ole vielä istunut tuomioistuimelleen. Vääränlainen opetus helvetistä kumpuaa Paavin kirkon opetuksista sekä pakanallisista uskonnoista. Se on osa kokonaisuutta, joka liittyy oleellisesti siihen, miten ymmärrämme sielun, hengen sekä ruumiin. Opetus, jonka mukaan jumalattomia ihmisiä nyt vaivattaisiin loppumattomassa helvetin tulessa, ansaitsee siis lähempää tarkastelua Raamatun valossa. Ymmärtääksemme Katolisen kirkon opetuksien pesiytyneen lähes kaikkialle kristikuntaan, kirkkokuntiin sekä herätysliikkeisiin, on tärkeää tarkastella, mitä Raamattu opettaa helvetistä sekä sitä, mitä Kirjoitukset kertovat meille sielusta, hengestä sekä ruumiista. Vallalla oleva käsitys helvetistä loppumattomana piinan paikkana on Paavin kirkon opetusta, joka kumpuaa kiirastuliopetuksesta, eikä Raamatun lehdiltä. Perkele on salakavalasti historian saatossa pedon, eli Paavin kirkon kautta levittänyt harhaopetuksia, joita tämän päivän kristikunta on tulvillaan – siksi Paavin on helppo ottaa lopun ajan maailmankirkossa johtoasema, koska jo nyt lukemattomat eri kristilliset suuntaukset toimivat joko ymmärtäen, tai ymmärtämättömyydessään Katolisen kirkon harhaopetuksien mukaisesti. Käsitelkäämme siis hetki edellä mainittuja aiheita Raamatun kokonaisvaltaisen ilmoituksen valossa.

Raamatun selkeä ilmoitus on, että vain Jeesuksessa Kristuksessa meillä on iankaikkinen elämä. Vain yhteydessä Jumalaan Jeesuksessa Kristuksessa voi ihminen elää loppumattomasti. Mikään ei elä jos on erossa Hänestä: Apt.17:28 ”Sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme”. Yksikään olento, yksikään kasvi, eikä ylipäätänsä mikään voi elää erillään Hänestä, joka on Elämä ja Yltäkylläisyys. Sillä Jeesuksessa Kristuksessa kaikki ovat luodut ja ilman Häntä ei ole luotu mitään: Kol.1:16-17″Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa”. On siis selvää, että kun nämä ”välit” lopullisen tuomion jälkeen laitetaan kokonaan poikki, kun kuvaan astuu iankaikkinen kadotus Jumalan kasvoista, niin silloin ”putket” elämän antajaan katkaistaan ja elämä yksinkertaisesti lakkaa olemasta. Vain Jeesuksessa Kristuksessa meille tarjotaan iankaikkista elämää: Joh.11:26 ”Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen”? ja 1 Joh.5:13: ”Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä”. Tätä taustaa vasten on täysin ymmärrettävää, että lopullisen tuomion jälkeen, kun jumalaton joutuu erilleen Luojastaan, niin hän yksinkertaisesti lakkaa olemasta: 2 Tess.1:9 ”Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta”. Ne taas jotka ovat uskoneet Jeesuksen lupaukseen, ette ikinä kuole ( voidaan kääntää: eivät tule kuolemaan / King James käännös), saavat kokea kohdallaan, että Hän ei valehdellut. Sillä vain JEESUKSESSA KRISTUKSESSA ON ELÄMÄ.

Sana helvetti tulee sanasta Ge hinnom. Siellä poltettiin Jeesuksen aikana ja sitä ennenkin ihmisten ruumiita. Myöskin eläinten ruumiit poltettiin siellä. Tuleen lisättiin rikkiä eli tulikiveä palamisen edistämiseksi. Joskus kävi kuitenkin niin, että ruumis ei pudonnutkaan tuleen vaan jäi rotkon jollekin ulkonemalle. Tällöin liha mätäni ja madot söivät sen. Ge hinnom oli siis paikka, jossa tuli paloi jatkuvasti ja madot eivät kuolleet. Ge hinnom on siis vertauskuva helvetistä, paikasta jossa jumalattomat viimeisen tuomion jälkeen tuhotaan. On huomattava, että sinne ei koskaan heitetty elävää ihmistä, vaan aina kysymyksessä olivat ruumiit – siis jo kuolleet ihmiset.

Jotkut opettavat, että saatana, sielunvihollinen elää iankaikkisesti. Että hän piinaa ihmisiä helvetissä eikä kuole koskaan, niin kuin eivät kuole nekään jotka helvetissä ovat. Tämä ei kuitenkaan voi olla mahdollista, sillä itse saatanakin tuhotaan ja kerran hänkin on muuttuva tuhkaksi. Hesekiel kuvaillessaan sitä, mikä asema Luciferilla oli taivaassa ja kertoessaan hänen lankeemuksestaan kertoo mm. seuraavaa: Hess.28:18-19 ”Paljoilla synneilläsi, tekemällä vääryyttä kaupoissasi, sinä olet häväissyt pyhäkkösi. Niin minä annoin sinun keskeltäsi puhjeta tulen; se kulutti sinut. Ja minä panin sinut tuhaksi maahan kaikkien silmäin edessä, jotka sinut näkivät. Kaikki tuttavasi kansojen seassa ovat tyrmistyneet sinun tähtesi. Kauhuksi olet sinä tullut, eikä sinua enää ole, hamaan ikiaikoihin asti”. Niin kuin huomaamme, viimeisen tuomion jälkeen saatanakin tuhotaan iankaikkisella tulella. Huomaamme, että mitenkään ei voi olla mahdollista se, että saatana vaivaisi jumalattomia helvetissä, sillä hän itsekin joutuu tuhon omaksi. Ei saatana voi ketään enää silloin kiusata, sillä häntä ei yksinkertaisesti enää ole! Jesaja esittääkin mielenkiintoisen kysymyksen juuri siitä , että voiko kukaan ylipäätänsä asua ”iankaikkisessa hehkussa”:Jes.33:14 ”Kuka meistä voi asua kuluttavassa tulessa, kuka asua iankaikkisessa hehkussa”? Vastaus on yksinkertainen – ei kukaan! Jumalattomille varattu iankaikkinen tuli on kerran tuhoava kaikki jumalattomat niin kuin myös saatanan ja hänen enkelinsä lopullisesti: Jes.33:10-12″ Nyt minä nousen, sanoo Herra, nyt minä itseni korotan, nyt minä kohoan korkealle. Olkia te kannatte kohdussanne, akanoita synnytätte; teidän kiukkunne on tuli, joka kuluttaa teidät. Ja kansat poltetaan kuin kalkki, kuin katkotut orjantappurat, jotka tulessa palavat”.

Mitä sitten tarkoittaa ”iankaikkinen tuli”? Mitä Raamattu tarkoittaa kun se puhuu ”iankaikkisesta”. Sana iankaikkinen tulee sanasta aion. Sillä on kolme merkitystä, sanalle aion on kolme synonyymiä: maailmanaika, epämääräinen ajanjakso, tai loputon aika eli iankaikkisuus. On siis selvää , että jos sana aion käännetään joka kerta sanaksi loppumaton, niin se ei tee oikeutta Pyhän Kirjan sanomalle. Näin kuitenkin useat harhaopettajat tekevät. Siksi on syytä tarkastella, onko Raamatussa todellakin kohtia joissa sana iankaikkinen, ikuinen onkin osoittautunut joksikin sellaiseksi, mikä ei olisikaan loppumatonta. 2 Moos.40:15 ”Ja voitele heidät, niin kuin sinä voitelit heidän isänsäkin, että he pappeina palvelisivat minua. Niin tämä on oleva heille voitelu ikuiseen pappeuteen, sukupolvesta sukupolveen”. Me tiedämme, että Aaronin pappeus ei ole enää voimassa. Se yksinkertaisesti kuului Vanhan testamentin jumalanpalvelussäädöksiin, jotka nyt on kumottu. Tästä kertoo meille mm. Hebrealaiskirje luvussa 7 jakeissa 11 -18:”Jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta, sillä tähän on kansa laissa sidottu, miksi sitten oli tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan? Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos. Sillä se, josta tämä sanotaan, oli toista sukukuntaa, josta ei kukaan ole alttaritointa hoitanut. Onhan tunnettua, että meidän Herramme on noussut Juudasta, jonka sukukunnan pappeudesta Mooses ei ole mitään puhunut. Ja tämä käy vielä paljoa selvemmäksi, kun nousee toinen pappi, Melkisedekin kaltainen, joka ei ole siksi tullut lihallisen käskyn lain mukaan, vaan katoamattoman elämän voimasta. Sillä hänestä todistetaan: ”Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan.” Täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön.” Niin kuin huomasimme, pappeuden piti olla ikuista ja kuitenkaan se ei sitä ollut. Tällä kertaa sana aioon olisikin tullut suomentaa ”epämääräiseksi ajanjaksoksi”.

1 Sam.1:22: ”Mutta Hanna ei lähtenyt, vaan sanoi miehellensä: ”Kun poika on vieroitettu, vien minä hänet sinne, niin että hän tulee Herran kasvojen eteen ja saa jäädä sinne ainiaaksi.” Tässä Hanna lupaa lapsensa Jumalalle ainiaaksi. Mitä hän tällä tarkoitti, selviää jakeessa 28:”Sentähden myös minä suostun antamaan hänet Herralle: kaikiksi elinpäiviksensä hän olkoon Herralle annettu. Niin kuin huomaamme, tässäkin kohtaa sana aion olisi pitänyt suomentaa tarkoittamaan ”tiettyä ajanjaksoa, epämääräistä ajanjaksoa”. Joona.2:1: ”Mutta Herra toimitti suuren kalan nielaisemaan Joonan. Ja Joona oli kalan sisässä kolme päivää ja kolme yötä”. Kuitenkin Joona itse selittää tapahtunutta seuraavalla tavalla jakeessa 7:”Minä vajosin alas vuorten perustuksiin asti, maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni iankaikkisesti. Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta, Herra, minun Jumalani”. Ristiriitaako, ei tietenkään. Meidän on vain ymmärrettävä, että kaikissa kohdin sanaa aioon ei tule suomentaa sanalla iankaikkisesti eli loputtomasti.

Monet sanovat, että jos iankaikkinen helvetti ei ole loppumaton piinan paikka, niin silloin myöskään taivaassa olo ei olisi ikuista. He ymmärtävät, että iankaikkinen elämä Jumalan luona on vastakohta iankaikkiselle kidutukselle saatanan luona. Näin he laittavat ”iankaikkisuutta” tarkoittavan sanan tarkoittamaan samaa molemmissa tapauksissa. Mutta tämä on virheellinen tulkinta asiasta. Puhuttaessa taivaan autuudesta sana aion on silloin aina suomennettava tarkoittamaan loputonta aikaa. Jess.66:24: ”Ja he käyvät ulos katselemaan niiden miesten ruumiita, jotka ovat luopuneet minusta; sillä heidän matonsa ei kuole, eikä heidän tulensa sammu, ja he ovat kauhistukseksi kaikelle lihalle.” Tätä Raamatun kohtaa lainataan usein myöskin Uudessa testamentissa. Perusteeksi helvetin loppumattomalle piinalle kuulee usein sanottavat, että eihän siellä matokaan kuole. Tämän tekstin suhteen on ensinnäkin todettava ettei siinä puhuta mitään siitä, että tätä katselemista kestäisi loputtomasti ja ainaisesti. Jos tutkimme tämän tekstin sen oikeassa yhteydessään, merkitsee se enintään sitä, että pelastuneet näkevät jumalattomien lopullisen rangaistuksen. Silloin, jossakin vaiheessa, he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat luopuneet Jumalasta. On huomattava, että tässä tekstissä ei puhuta elossa olevista sieluista, joita jatkuvasti piinataan. Teksti ei tällaista ajatusta tunne, vaikka epäilemättä on niin, että monet ovat siihen sellaisen ajatuksen liittäneet. (Tavoitteena kuolemattomuus, Wiljam Aittala).

Siirtykäämme nyt tarkastelemaan Raamatun paikkoja, joilla harhaopettajat pyrkivät selittämään naurettavaa oppiaan helvetistä loppumattomana piinan paikkana, ja tulet huomaamaan, että seuraavat Raamatun paikat eivät todellisuudessa todista mitään siitä, että helvetti olisi loppumaton, vaan lopullinen hävitys jumalattomista. Mark.9:43-48:”Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen, jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu. Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään helvettiin, jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin, jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.” Tässä todellakin puhutaan ”sammumattomasta tulesta”. Harhaopettajat perustelevatkin kyseisellä Raamatunpaikalla sitä, että helvetin tulijärvi on sammumaton ja siksi siellä syntinen kärsii loppumattomasti. Mutta puhuttaessa ”sammumattomasta tulesta” ei suinkaan tarkoiteta tulta, joka ei ikinä sammu. Otetaanpa Raamatusta muutama esimerkki. Annetaan siis Raamatun itse selittää itseään:Jer.17:27 ”Mutta jos ette kuule minua ettekä pyhitä sapatinpäivää, vaan kannatte kantamuksia ja kuljette Jerusalemin porteista sapatinpäivänä, niin minä sytytän tuleen sen portit, ja tuli on kuluttava Jerusalemin palatsit, eikä se ole sammuva.” Tässä Jumalan profeetta Jeremia ennustaa Jerusalemin tuhon. Jumala käyttäisi tässä tuhoamisessa tulta, joka ei sammu. Toteutuiko tämä ennustus? Kyllä – 2 Aik.36:21:”Ja niin toteutui Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, kunnes maa oli saanut hyvityksen sapateistaan – niin kauan kuin se oli autiona, se lepäsi – kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut”. Jokainen halukas voi matkustaa Jerusalemiin katsomaan, onko siellä vielä tuli, sillä eihän sen pitänyt sammua. Ei – ei siellä mitään tulta enää ole, tuli oli sammumaton siksi, että se teki lopullisesti sen tehtävän, mitä varten Jumala oli sen lähettänytkin. Se ei sammunut ennen kuin työ oli saatettu päätökseen. Joten ymmärrämme hyvin, että tässä käytetty ” sammumaton tuli”, on siinä mielessä sammumaton, että se tekee sen tehtävän, mitä varten Jumala on sen kulloinkin lähettänyt tekemään. Sammumaton tuli siis tekee sen, mitä Jumala sen käskeekin tekemään. Tuli ei ole sammumaton siinä mielessä, että itse tuli ei sammuisi koskaan! Ilm.14:10-11:”Niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä. Ja heidän vaivansa savu on nouseva aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat, eikä kenelläkään, joka ottaa sen nimen merkin.” Puhuttaessa helvetistä, tulikivijärvestä, käytetään tässä sanaa iankaikkinen. Aapeli Saarisalo on kuitenkin suomentanut tämän kohdan paremmin omassa Uuden testamentin käännöksessään: ”Heidän vaivansa savu nousee maailmanajasta maailmanaikaan.” (selvästikin tarkoittaa, että jakso ei ole ”loputon” niinkuin harhaopettajat virheellisesti opettavat). Tähän Raamatun paikkaan löytyy selitys Jesajan kirjasta. Tässä Jesaja ennustaa Eedomin kohtalon – joten tarkastelkaamme sitä hieman: Jes.34:9-10″ Edomin purot muuttuvat pieksi ja sen multa tulikiveksi; sen maa tulee palavaksi pieksi. Ei sammu se yöllä eikä päivällä, iäti nousee siitä savu; se on oleva raunioina polvesta polveen, ei kulje siellä kukaan, iankaikkisesta iankaikkiseen”. Myöhemmin arkeologit ovat löytäneet kaivauksissaan Edomin maan. Mitä he ovat havainneet? Palaako siellä vielä tuli? Ei, ei siellä mitään tulta enää pala. Kuitenkin he ovat kaivauksissaan saaneet selville, että Eedomin maan tuhosi tuli. Jesajan ennustus oli siis käynyt toteen. Jesajan ennustus ennusti, että ne palavat loputtomasti, tulen ei pitänyt sammua yöllä eikä päivällä. Onko niin, että Jesajan ennustus ei käynytkään toteen? Kyllä se kävi, Eedom tuhottiin tulella. Huomaamme siis, että Jesaja vain kuvaili tulen iankaikkista vaikutusta, sitä, että tuli tuhosi kaiken, että tuli oli iankaikkinen siinä mielessä, että se teki tehtävänsä lopullisesti. Jesaja kuvailee siis voimakkaasti peruuttamatonta hävitystä. Ilmestyskirjan kirjoittaja Johannes vain lainaa näitä Jesajan sanoja kuvaillessaan peruuttamatonta hävitystä.

Matt.18:8:”Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se pois ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen.” Matt.25:41:”Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.” Näissä Raamatun kohdissa Jeesus ei sano; MENKÄÄ IANKAIKKISEEN PIINAAN, vaan Hän sanoo: MENKÄÄ IANKAIKKISEEN TULEEN. Tuli on siis iankaikkinen, mutta niin kuin kaikki ymmärrämme, tulessa ei voi kukaan elää iankaikkisesti. Sillä Jumalan tuomion tuli on KULUTTAVA TULI: Hebr.10:26-27 ”Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat”.

Juud.1:7: ”Samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.” Tämä Sanan kohta kertoo meille, että Sodoma ja Gomorra kärsivät IANKAIKKISEN TULEN rangaistuksen. Nämä kaupungit Jumala tuhosi. Sodoma ja Gomorra on jo aikoja sitten tuhottu, niitä ei enää ole. Nyt ne ovat Kuolleen meren pohjassa. Tuli oli kuitenkin iankaikkinen. Eikö tulen pitäisi nytkin palaa, jos iankaikkinen tuli tarkoittaisi loppumatonta tulta siinä mielessä niin kuin harhaopettajat opettavat? Emmekö tästäkin Raamatun paikasta huomaa, että iankaikkinen tuli oli iankaikkinen siinä mielessä, että se teki sen tehtävän, mitä varten Jumala sen lähettikin. Huomaamme siis, että tuho oli lopullinen, ei suinkaan loppumaton. Tuli oli siis iankaikkinen, ei suinkaan Sodoma ja Gomorra. Samoin syntinen sielu (ihminen) tuhotaan lopullisesti iankaikkisella tulella. Tällöin sielu ei ole iankaikkinen, vaan tuli joka sen tuhoaa lopullisen tuomion jälkeen, on iankaikkinen. Jesajan sanookin Jumalan tulesta osuvasti:Jess.26:11″Kuluttakoon heidät tuli, joka sinun vihollisesi kuluttaa”.

Ilm.20:10:”Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.” Näissäkin Raamatun kohdissa Aapeli Saarisalo suomentaa ”iankaikkinen ” sanan sanoilla ”maailman ajasta maailmanaikaan”, mikä onkin oikeampi suomennos! Raamattu kertoo meille, mikä on tulikivijärvi: Ilm.21:8″Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema.” Jokainen meistä ymmärtää, että elämän vastakohta on kuolema. Ei suinkaan elämä, kuten jotkut virheellisesti opettavat.

Oppi sielun kuolemattomuudesta erillään Kristuksesta laskee perustuksen spiritismille. Kun tiedämme, että kuolleet nukkuvat eivätkä tiedä mitään, niin tiedämme myöskin, että vainajat eivät voi ilmoittaa mitään. Kaikki istunnot, joissa otetaan yhteyttä vainajiin ovat täten vain saatanan petosta. Katolinen kirkko on uudelleen nousemassa vaikuttavaan asemaansa. Tästä kertovat meille lukuisat teokset joissa kuvaillaan ”Marian ilmestymisiä”. Näissä ”ilmestymisissä” Maria on ilmoittanut, että Jeesus tulee pian ja hän on ikään kuin ”tien tasoittaja” tälle tulevaisuuden suurelle tapahtumalle. Ihmisiä on usein ollut kokoontuneina satoja ja jopa tuhansia kerrallaan näissä ilmestymisissä. He ovat omin silmin nähneet mitä eriskummallisimpia asioita. Maria on ilmestynyt suurille ihmisjoukoille ja nämä ovat sokeasti nielleet saatanan suuren valheen. He ovat silmillään enemmän uskoneet kuin mitä Raamattuun on kirjoitettu. Näille tällaisille ihmisille on saatanan ollut helppo esittää valheitaan, koska nämä ihmiset uskovat, että kuollut ei nuku vaan että hän elää ”tietoista ” elämää jossakin. Jos he olisivat tutkineet Raamattua, niin he olisivat helposti erottaneet valheen oikeasta. Mutta koska he eivät ole tutkineet Raamattua, ovat he joutuneet eksyksiin. Totuus on, että Maria ei voi ilmestyä kenellekään, sillä hän nukkuu kuolonunta! Näissä tapauksissa saatana, tuo sielujemme vihollinen on vain tekeytynyt Mariaksi ja näin eksyttänyt monia. Ja juuri näiden ilmestysten kautta on katolinen kirkko saanut lisää valtaa! Ei ole samantekevää miten ymmärrämme opin sielun kuolemattomuudesta. Tänä päivänä on myöskin paljon niitä ”uskovia” jotka ovat nielleet saatanan valheen, saman kuin se esitti Eevalle paratiisissa: 1 Moos.3:4″ Niin käärme sanoi vaimolle: ”Ette suinkaan kuole”. Näille tällaisille ihmisille erilaiset ilmestykset ”kuoleman rajan toiselta puolen” ovat valitettavan usein todellisuutta. Ystävät ja lähiomaiset ovat heille ilmestyneet ja kertoneet asioita, joista on ollut vain tämä ”näkijä” tietoinen. Näin he ovat mukamas saaneet varmuuden siitä, että tuo ilmestys oli todellakin ollut aito. Tätä oppia he ovat sitten levittäneet ympärilleen ja saaneet muutkin ihmiset valheen verkkoon.

Kun ihminen kuolee, niin Jumalan eläväksi tekevä henki poistuu ihmisestä (Saarn.12:7). Ihminen nukkuu kuolonunta. Hän ei siis tiedä maailmanmenosta mitään, Saarn.9:5: ”Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään”. / Saarn.9:10: ”Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä”. / Ps.146:4: ”Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin”. Ihminen siis yksinkertaisesti nukkuu, eikä tiedä tämän maailman menosta mitään: 1 Tess.4:13 ”Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niin kuin muut, joilla ei toivoa ole”.

Jeesus, Herramme ja Vapahtajamme kertoi sen ajan ihmisille erittäin selvästi sen, mitä kuolemassa tapahtuu: Joh.11:11-14 ”Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: ”Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta.” Niin opetuslapset sanoivat hänelle: ”Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi.” Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa -nukkumisesta. Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: ”Lasarus on kuollut”. Miten yksinkertaisen selkeätä! Jeesus kertoi opetuslapsilleen, että Lasarus nukkuu. Hän tarkoitti tällä, että kuolema on vain unta, josta Hän oli menossa Lasaruksen herättämään. Jeesukseen uskovat Hänen aikanansa olivat hyvin perillä siitä, milloin maan tomussa nukkuva ihminen nousee ylös. Lasaruksen äiti ei luullut, että Lasarus jo olisi Aabrahamin helmassa tai missään muussakaan autuaaksi tekevässä paikassa. Hän tiesi, että vasta viimeisenä päivänä Lasarus nousisi ylös: Joh.11:21-24″Ja Martta sanoi Jeesukselle: ”Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot.” Jeesus sanoi hänelle: ”Sinun veljesi on nouseva ylös.” Martta sanoi hänelle: ”Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä” .

Katso tarkasti seuraavia Raamatun paikkoja ja tulet vakuuttuneeksi, että ihminen kuolemassa vain nukkuu: Matt.9:24 ”Menkää pois, sillä tyttö ei ole kuollut, vaan nukkuu.” Niin he nauroivat häntä”. / Matt.27:52: ”Ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös”. Stefanuksen marttyyrikuolemaa kuvataan Raamatussa seuraavalla tavalla: Apt.7:60″Ja sen sanottuaan hän nukkui pois”. Ihminen kuollessaan siis vaipuu tiedottomaan uneen. 1 Tess.4:14: ”Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan”. / 1 Kor.15:15-16: ”Ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä. Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty”. Edellinen Raamatun paikka on siitä mielenkiintoinen, että siitä käy ilmi myöskin se, että Jeesuskin kuoli ja nukkui pois, ja sitten Hänet herätettiin. Tämä Raamatun kohta kertoo itse asiassa siitä, mitä tapahtui Jeesuksen kuollessa. Jeesus ei siis mennyt heti paratiisiin, niin kuin jotkut virheellisesti opettavat, vaan Hän yksinkertaisesti ”nukkui kuolonunta”.

Kuollut uskova ihminen herätetään vasta sitten, kun Jeesus saapuu maan päälle noutamaan omiaan. Jumalattomia ihmisiä ei silloin vielä kuitenkaan herätetä. Joh.6:39: ”Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä”. / Joh.6:54:”Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä”. Eikö ole erittäin selkeätä Raamatun opetusta!

Ihmiset siis, niin uskovaiset kuin jumalattomatkin, kuollessaan nukkuvat tiedotonta untaan. Kun Jeesus tulee, niin hän herättää omansa Häntä vastaan. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus: Ilm.20:4-5″He virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta. Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennen kuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus”. Jumalattomat, siis ne jotka ovat pilkkana pitäneet Jeesuksen Kristuksen sovitustyön, herätetään vasta viimeiselle tuomiolle, toisessa ylösnousemuksessa: Ilm.20:13″Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin”. / Joh.5:28:” Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen”. Niin kuin huomaamme, sielut (ihmiset) kuoleman jälkeen nukkuvat tiedottomassa tilassa odottaen ylösnousemusta.

Kaikki ihmiset kyllä kerran herätetään, mutta jotkut tulevat toivomaan, että heitä ei olisi koskaan herätettykään: Dan.13:2 ”Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen”. Jumala kuitenkin tahtoisi, että kaikki heräisivät elämän ylösnousemukseen. Hän ei kuitenkaan voi pakottaa ihmistä kääntymään puoleensa: Hes.18:32″Sillä ei ole minulle mieleen kuolevan kuolema, sanoo Herra, Herra. Siis kääntykää, niin te saatte elää”. 1 Kor.15:29-30:”Mitä muutoin ne, jotka kastattavat itsensä kuolleitten puolesta, sillä saavat aikaan? Jos kuolleet eivät heräjä, miksi nämä sitten kastattavat itsensä heidän puolestaan? Ja miksi mekään antaudumme joka hetki vaaraan”? Niin kuin huomaamme, Paavali tietää, että kuolleet nukkuvat, sillä vain nukkuva voidaan herättää. Myöskin hän ymmärsi, että jos ei kuolleitten ylösnousemusta ole, on usko Jeesukseen Kristukseen turhaa. 1 Tess.4:15-17:” Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa”

Pietari helluntaisaarnassaan puhui Daavidista: Apt.2:29 ”Te miehet, veljet, on lupa teille rohkeasti sanoa, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu; onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä”. Pietari tuo erittäin selvästi esille sen, että DAAVIDKAAN EI OLE VIELÄ NOUSSUT YLÖS JUMALAN LUOKSE, VAAN HÄNKIN VAIN NUKKUU; Apt.2:34″Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin”. Miten selvää opetusta. Daavid oli Jumalan mielen mukainen mies, ja jos kuka, niin hän olisi jo taivaassa, jos sinne heti kuoleman jälkeen hyvät pääsisivät. Mutta niin kuin huomasimme, ei edes hän ole vielä siellä: 1 Kun.2:10″Sitten Daavid meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin”. Kuolonunta nukkuvat myös muut Israelin kuninkaat: 1 Kun.11:43″Sitten Salomo meni lepoon isiensä tykö ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin”. / 1 Kun.14:31:”Sitten Rehabeam meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin”. / 1 Kun.15:8:”Ja Abiam meni lepoon isiensä tykö”. / Job.14:12:” Niin ihminen lepoon mentyänsä ei enää nouse. Ennen kuin taivaat katoavat, eivät he heräjä eivätkä havahdu unestansa”. Niin kuin huomaamme, Raamattu käyttää toistamiseen sanaa ”lepo”, silloin kun ihminen kuolee. Lepo on siis unta. Kun ihminen kuolee, hän yksinkertaisesti nukkuu kuolonunta.

Harhaopettajat väittävät kuitenkin, että sielu (osa ihmisestä) HETI kuoleman jälkeen joko nousee ”henkiruumiina” ylös paratiisiin tai vaipuu alas tuonelaan. Nämä tällaiset ns. opettajat, sen sijaan, että tutkisivat Raamattua, elävät pimeydessä ja tuohon samaan pimeyteen he haluavat viedä muutkin. Nämä tällaiset ovat vain sokeita sokeain taluttajia (Matt.15:14). Heitä kuunteleville kuuluukin seuraava Raamatun Sana: 2 Tim.2:16-18″Mutta pysy erilläsi epäpyhistä ja tyhjistä puheista, sillä niiden puhujat menevät yhä pitemmälle jumalattomuudessa, ja heidän puheensa jäytää ympäristöään niin kuin syöpä. Niitä ovat Hymeneus ja Filetus, jotka ovat totuudesta eksyneet, kun sanovat, että ylösnousemus jo on tapahtunut, ja he turmelevat useiden uskon”.

Mistä sielun kuolemattomuus-oppi on oikein peräisin? Filon ja Josefus olivat myötävaikuttamassa tämän opin siirtymisestä juutalaisuuteen. ”Kreikkalaisen filosofin Platonin vaikutuksesta oppi sielun luontaisesta kuolemattomuudesta pääsi tunkeutumaan juutalaisuuteen erityisesti Aleksandriasta käsin. Niinpä se tavataan juutalais-hellenistisellä filosofilla Filonilla (20 eKr.-47 jKr.) samoin kuin myös juutalaisella historioitsijalla Josefuksella. Kahden juutalaisen koulukunnan kehittyminen alkoi noin v.200 paikkeilla eKr. Niinpä jo makkabealaiset (v.166 eKr.alkaen) edustivat käsitystä, jonka mukaan kuolleitten puolesta voitiin rukoilla ja että ihminen omaa luontaisen kuolemattomuuden. Filonin mukaan ns. järjelliset sielut odottivat tilaisuutta ruumiillistua ihmisessä. Kuoleman tapahtuessa ruumis hajoaa, kun taas aineeton sielu palaa ikuisuuteen. Filon hylkäsi myös opin ruumiin ylösnousemuksesta ja uskoi pahojen iankaikkiseen rangaistukseen. Hän yhdisti platonismin ja juutalaisuuden taitavaksi järjestelmäksi väittäen löytävänsä Vanhaa testamenttia kuvaannollisesti tulkitsemalla kreikkalaisen filosofin pääpiirteet. Toinen juutalaisuuden haara pitäytyi kuitenkin Vanhan testamentin kirjaimelliseen tulkintaan puoltaen käsitystä jumalattomien hävittämisestä ja ihmisen kuolevaisesta olemuksesta. Tätä linjaa edustavat myös Kuolleen meren kirjalöydöt. Ne osoittavat essealaisten veljeskunnan pitäytyneen käsitykseen, jonka mukaan vain vanhurskaat perivät iankaikkisen elämän, kun taas jumalattomat hävitetään, niin, että he lakkaavat kokonaan olemasta. (Esim. Johannes kastaja kuului tähän ryhmään). Näyttää kuitenkin siltä, että Jeesuksen aikaan mennessä kreikkalaisen filosofian vaikutuksesta käsitys ihmisen luontaisesta kuolemattomuudesta oli jo löytänyt vankan sijan juutalaisuudessa.

”MUUTAMAT” KIRKKOISÄT OLIVAT KUITENKIN OIKEALLA ( Raamatullisella) ASIALLA. Klemens Roomalainen piti kuolemattomuutta Jumalan lahjana, joka annetaan vain vanhurskaille, kun taas lopullinen jumalattomien kuolema merkitsee olemassaolon päättymistä. Barnabas puhui ikuisesta kuolemasta ikuisen elämän vastakohtana. Saatana, synnintekijät ja paha hävitetään. Antiokian Ignatioksen mukaan ylösnousemus on ainoa portti kuolemattomuuteen. Siksi se on ratkaiseva asia. ( Oikeaa Raamatullista näkemystä edustivat monet, monet muutkin kirkkoisät). Gnostilais-manikealainen harhaoppi ja sen tunkeutuminen kristilliseen seurakuntaan näihin aikoihin herätti erityisesti Gallian piispan Irenaeuksen (n.130-202 jKr.) puolustamaan oikeauskoista oppia luonnosta ja kohtalosta. Hän korosti, että ihminen voi saada kuolemattomuuden lahjan vain Jumalan armosta ja voimasta.

ATHENAGORAS AVASI PORTIT HARHAOPILLE: Ensimmäinen, joka julisti sielun luontaista kuolemattomuutta kristillisenä oppina, lienee ateenalainen Athenagoras (v.127-190 jKr.), joka oikeastaan oli filosofi ja joka kristinuskon vastaanotettuaankin säilytti platonilaisen perusnäkemyksen siitäkin huolimatta, että hän näin tehdessään joutui jyrkkään ristiriitaan vallitsevan kristillisen opetuksen kanssa”. (Tätä samaa epäraamatullista ajattelutapaa ovat sitten muut samanlaiset ”harhaopettajat” opettaneet) . (Tavoitteena kuolemattomuus, Aittala)

Raamattu kertoo muutamista ihmisistä, jotka ovat kyllä menneet taivaaseen. Kun Jeesus kuoli, niin silloin monia pyhien ruumiita nousi ylös haudoistaan: Matt.27:50-53″Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä. Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat, ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle”. Siksi Raamattu sanookin: Ef.4:8″Sentähden on sanottu: ”Hän astui ylös korkeuteen, hän otti vankeja saaliikseen”. On myöskin sellaisia ihmisiä, kuten Hanok (1 Moos.5:24) ja Elia (2 Kun.2:1) ja tietysti Mooses (5 Moos.34:6), jotka eivät ole kuolleet ”normaalilla” tavalla, vaan he ovat jo taivaassa. Hebr.11:5: ”Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, ”eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois.” Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle”./ 2 Kun.2:11: ”Kun he niin kulkivat ja puhelivat, niin katso, äkkiä ilmestyivät tuliset vaunut ja tuliset hevoset, ja ne erottivat heidät toisistansa, ja Elia nousi tuulispäässä taivaaseen/. / Juud.1:9:”Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: ”Rangaiskoon sinua Herra”! Ketään ihmistä ennen Moosesta ei oltu otettu taivaaseen, Mooses oli ensimmäinen, Room.5:14″ Kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen.” Nämä ihmiset ovat jo taivaassa niiden Pyhien kanssa, jotka nousivat haudoistaan Jeesuksen kuollessa. Mooses ja Elia ilmestyivät Jeesukselle kirkastusvuorella, ikään kuin varmistukseksi siitä, että he ovat jo taivaassa. Eiväthän he muuten olisi voineet Hänelle ilmestyä: Mark.9:4″Ja heille ilmestyivät Elias ynnä Mooses, ja nämä puhuivat Jeesuksen kanssa”. Nämä ihmiset ovat jo taivaassa, niin kuin jotkut Raamatun paikat antavat ymmärtää. NÄITÄ VASTAAVANLAISIA IHMISIÄ ON TAIVAASSA KAIKEN KAIKKIAAN 24 KPL! KYLLÄ, LUIT OIKEIN, NIIN PIENI ON TUO JOUKKO: Ilm.4:4″Ja valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentä neljä valtaistuinta, ja niillä valtaistuimilla istui kaksikymmentä neljä vanhinta, puettuina valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli päässänsä kultaiset kruunu”. Se, että muutamat ovat päässeet taivaaseen maistamatta kuolemaa, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki hyvät olisivat jo taivaassa ja kaikki pahat olisivat kärsimässä vaivaa tuonelassa. Raamattu ei tue tällaista näkemystä!

Harhaopettajat, jotka väittävät, että ihminen heti kuolemansa jälkeen menee joko taivaaseen tai tuonelan esikartanoihin, eivät ole käsittäneet oikeuden käynnin periaatteesta mitään. Raamattu opettaa, että kerran me kaikki olemme Kristuksen tuomioistuimen edessä. Siis ihan jokainen, sinä sekä myöskin minä, me kaikki: 2 Kor.5:10 ”Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa”. Vasta tuomioistuimen päätöksen jälkeen, ihminen joko tuomitaan kadotukseen tai iankaikkiseen elämään Jumalan luona: Matt.25:30-46 ”Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.’ Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: ’Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda? Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut? Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?’ Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: ’Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’ Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda; minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.’ Silloin hekin vastaavat sanoen: ’Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?’ Silloin hän vastaa heille ja sanoo: ’Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.’ Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään”. Ensin siis julistetaan tuomio ja vasta sen jälkeen laitetaan se täytäntöön – ei toisinpäin, kuten harhaopettajat opettavat.

Jotkut harhaopettajat julistavat, että Jeesuksen vertaus rikkaasta ja köyhästä miehestä olisi osoitus siitä, että on todellakin olemassa jo heti kuoleman jälkeen joko huono tai hyvä paikka. Tässä vertauksessa Jeesus puhuu ”käsitteestä” Aabrahamin helma (Luuk.16:19-31). Tämän vertauksen mukaan tuntuisi siltä, että ihmiset tosiaankin pääsisivät heti kuolemansa jälkeen Aabrahamin helmaan. Ongelmaksi tulevat kuitenkin seuraavat Raamatuntekstit: Hebr.11:8-13″Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva. Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niinkuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä; sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala. Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen, vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen, joka oli antanut lupauksen. Sen tähden syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta, niin suuri paljous, kuin on tähtiä taivaalla ja kuin meren rannalla hiekkaa, epälukuisesti. Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä”. / Hebr.11:39-40:”Ja vaikka nämä kaikki uskon kautta olivat todistuksen saaneet, eivät he kuitenkaan saavuttaneet sitä, mikä oli luvattu; sillä Jumala oli varannut meitä varten jotakin parempaa, etteivät he ilman meitä pääsisi täydellisyyteen”. Edellä olevat Raamatuntekstit osoittavat kiistattomasti sen, että Aabrahamkaan ei ole vielä luvattua saavuttanut – kuinka sitten ihmiset voisivat kuolemansa jälkeen päästä heti hänen helmaansa? Raamatun selkeän opetuksen mukaan kaikki jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat kuolleet, nousevat yhdessä Aabrahamin ja muiden kuolleitten pyhien kanssa yhdessä sekä elossa olevien pyhien kanssa Herraa vastaan yläilmoihin: 1 Tess.4:15-17:”Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa”.

Oppiin sielun kuolemattomuudesta, vaikka se olisi erillään Kristuksesta, kuuluu se, että erotellaan ihmisestä kolme kokonaisuutta. Väitetään, että ihmisellä on ruumis, sielu ja henki – että ruumis vain kuolee, sielun taas eläessä ikuisesti. Onko sielu kuolematon? Antaa Raamatun itse vastata: Hes.18:4″Katso, kaikki sielut ovat minun: niin kuin isän sielu, niin pojankin sielu – ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee – sen on kuoltava”. Niin kuin huomaamme, vastaus on selvä – jos sielu tekee syntiä, sen on kuoltava: lakkaa siis olemasta. Mitä Raamattu opettaa hengestä, sielusta sekä ruumiista? Aloittakaamme hengestä:1 Moos.2:7″Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu”. (huom. ei ihmiseen, vaan ihmisestä!) Jumala siis luodessaan ihmisen puhalsi häneen ELÄMÄN HENGEN: Job.33:4″Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut”. Näin ihmisestä tuli elävä sielu eli elävä persoona. Henki on jokaisessa elävässä ihmisessä juuri se Jumalan antama voima, joka vaikuttaa sen, että ihminen yksinkertaisesti elää. Sanotaanhan, että kun joku kuolee, niin hänestä lähtee henki. Ja tämä onkin ihan Raamatullista: Saarn.12:7″Ja tomu palajaa maahan, niin kuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin”. Niin kuin huomaamme, ihmisen kuollessa hänen Jumalan antama elämää ylläpitävä henki palaa Hänen luoksensa.

Onko henki vain ihmisillä? Ei tietenkään, vaan kaikella elollisella: Saarn.3:19″Sillä ihmislasten käy niin kuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niin kuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla”. Tätä asiaa voidaan havainnollistaa sähkölampulla. Tavallinen sähkölamppu käsittää ilmattoman lasipallon, jonka sisällä on ohuita sähköä johtavia metallilankoja. Sen kyky antaa valoa riippuu yhteydestä sähkövirtaan. Kun sähkövirta yhdistetään lampun sisällä oleviin lankoihin, syntyy sekä valoa, että lämpöä. Voimme nyt verrata valmista mutta valotonta lamppua siihen ensimmäiseen ihmiseen, jonka Jumala loi. Niin kuin sähkölampun jokainen yksityiskohta on tehty valmiiksi virran johdattamiseksi lankoihin, niin myös Adam oli Jumalan täydellinen luomus. Mutta hänessä ei ollut elämää, niin kuin ei lampussakaan ilman virtaa ole valoa. Valo syntyy vasta silloin kun lamppu yhdistetään sähkövirtaan. Aivan samoin elävä ihmissielu (ihminen) syntyi vasta sinä hetkenä, jolloin Jumala antoi Aadamin oman henkäyksensä. Vasta silloin syntyi elävä sielu (ihminen), joka kykeni puhumaan, ajattelemaan, tuntemaan ja toimimaan. Kuolemassa taas tapahtuu päinvastoin, kuten lamppua sammuttaessa. Niin kuin valo ja lämpö häviävät kun sähkövirta lampusta katkaistaan, niin myös tietoinen ja tunteva, toimiva, ajatteleva ja puhuva persoonallinen, sielu (ihminen), lakkaa olemasta. On vain maasta tullut ruumis, jonka osana on sinne myös palata. (Tavoitteena kuolemattomuus, Wiljam Aittala).

Jos henki on se osa ihmisestä, joka perii iankaikkisuuden, niin silloinhan kaikki ihmiset perisivät iankaikkisuuden, riippumatta siitä, olivatko he jumalattomia tai uudestisyntyneitä Jeesuksessa Kristuksessa ( Saarn. 12:7). Raamattu opettaa kuitenkin, että vain uudestisyntyneet Jeesuksessa Kristuksessa perivät iankaikkisuuden ( Room.6:23), joten voimme ymmärtää, että henki ei ole suinkaan mikään erillinen osa ihmisestä, joka perisi iankaikkisuuden. Jos se olisi erillinen osa ihmisessä, niin silloin kaikki, niin eläimet kuin ihmiset, niin uskovaiset kuin jumalattomatkin perisivät iankaikkisuuden – sillä palaahan henki aina Jumalan luokse.

Vanhassa testamentissa sana ruah esiintyy 377 kertaa. Perusmerkityksessään se tarkoittaa ilman liikettä, tuulta tai hengitystä, henkeä. Uudessa testamentissa Heprean ruah-sanan vastineena käytetään Kreikan sanaa pneuma. Näiden sanojen perusmerkitys on aivan sama. Ei vanhassa enempää kuin uudessakaan testamentissa ihmisen henki (ruah tai pneuma) esiinny ruumiista erossa olevana itsenäisenä olentona. Erikseen on Jumalan Henki (1 Kor.2:11, 14;Ef.4:30;1 Piet.1:12; 2 Piet.1:21), jolla tarkoitetaan Jumalan Pyhää Henkeä. Kun puhutaan ihmisistä, merkitsee pneuma: 1. Ihmistä itseään silloin kun osa edustaa kokonaisuutta, kuten Luuk.1:47, missä Maria sanoo: ”Minun henkeni (pneuma) riemuitsee Jumalasta”. Maria tarkoitti tietysti sitä, että hän itse, koko ihmisenä, riemuitsi. 2. Elämää, elämän periaatetta, elämää ylläpitävää voimaa. Jairuksen tyttärestä sanotaan, että ”hänen henkensä (pneuma) palasi, ja hän nousi heti ylös”(Luuk.8:55). Ja kun Jeesus ristillä huudahti: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni (pneuma), on selvää, että Hän tarkoitti koko elämäänsä (Luuk.23:46). 3. Ihmisen luonnetta tai hänen sisäisen voimansa laatua ja ominaisuutta. Jeesus sanoi nukkuville opetuslapsilleen: ”Henki (pneuma) tosin on altis, mutta liha on heikko”(Matt.26:41). Stefanuksen vastustajat eivät kyenneet pitämään puoliaan ”sitä viisautta ja henkeä(pneuma) vastaan, jolla hän puhui” (Apt.6:10). Paavali puhuukin pelkuruuden, voiman, rakkauden ja raittiuden hengestä (pneuma)) (2 Tim.1:7). (Raamatun sanoma:huhtikuu-kesäkuu 1999, s.27). Jos henki on erillinen osa ihmisessä, se osa joka perii iankaikkisuuden, niin miten on selitettävissä mm. seuraava Raamatun paikka, Luuk23:46:”Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni.” Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä”. Jos kerta Jeesuksen henki meni paratiisiin, niinkuin jotkut virheellisesti opettavat, NIIN EIKÖ JEESUS MENNYTKÄÄN! Tämän virheellisen opin kannattajat menevät jo pelkästään tämän Raamatun kohdan kanssa sekaisin. He kun opettavat, että Jeesus olisi kuollessaan heti mennyt paratiisiin.

Mikä on sitten sielu? Raamatun alkulehdet kertovat luomistapahtuman: 1 Moos.2:7″Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu”. Niin kuin huomaamme, ihmiseen ei tullut elävä sielu, VAAN IHMISESTÄ TULI ELÄVÄ SIELU. YKSINKERTAINEN YHTÄLÖ, EIKÖ VAIN. Ruumis (maan tomua; maan alkuainetta) > Elämän henkäys (Jumalalta tuleva elämän ”henki”) > ELÄVÄ OLENTO (SIELU ELI IHMINEN). Sielu on siis ELÄVÄ IHMINEN, ruumiin ja hengen kokonaisuus.

Ajatellaanpa, että sinulla on nauloja ja lautoja. Sinä rakennat niistä laatikon. Kun vedät naulat irti laudoista, sinulla on vain nauloja ja lautoja. MISSÄ ON LAATIKKO? Samalla tavalla käy, kun Jumalan antama elämän henki lähtee ihmisestä. Jäljelle ei jää enää käsitettä ihminen, niin kuin ei laatikko esimerkissäkään jäänyt enää jäljelle käsitettä laatikko. Luomistyössä oli siis ruumis (maan tomu) ja Jumalan antama henki ja näistä muodostui sitten ihminen (sielu). Samalla tavalla kuin on naulat ja laudat ja näistä muodostuu laatikko. Eikö olekin yksinkertaista!

Vanhassa testamentissa käytetty Hebrean sana nefes on käännetty usein Suomeksi sanalla sielu. Sillä on monia muitakin käännösvastineita. Tavallisimpia ovat henki”,”elämä”,”mieli”,”halu”,”itse”.—Ehkä tunnetuin kohta, jossa nefes-sanaa käytetään, on 1 Moos.2:7 ”Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento”. Niin kuin huomaamme, niin uusi, vuoden 92 käännös suomentaa tämän oikein. Tästä käy hyvin selville sielun merkitys, joka tarkoittaa elävää olentoa. ”Perinteiseksi sieluksi käännetty hebrean sana nefes ei edellä mainitussa esimerkissä merkitse mitään sellaista, mikä ihmisellä olisi, mutta eläimiltä puuttuisi. Tavallisimmin nefes merkitsee elävää ja toimivaa olentoa, joko yksilöä tai yhteisöä. Sanaa nefes käytetään usein myös tunteiden ja emootioiden tyyssijana. ”Sieluni iloitsee” on meikäläisittäin sanoen-MINÄ ILOITSEN. Uudessa testamentissa vastaava Kreikan sana on psykhee, jolla Raamatussa useimmiten on sama perusmerkitys kuin hebrean nefes-sanalla. Se ei siis tarkoita Platonin filosofiasta tunnettua sielua, psyykeä, sitä ikuiseen ideamaailmaan kuuluvaa osaa ihmisestä, jolle kuolema merkitsee vapautumista ruumiin kahleista. ”Kuolemattoman sielun” käsite kuuluu kreikkalaiseen filosofiaan, ei Vanhaan eikä Uuteen testamenttiin”. (Heikki Palva, Raamatun tietosanasto, Wsoy,1995. s.940-942).

>>Psykheen merkitys Uuden testamentin kielenkäytössä sisältyy johonkin seuraavista ryhmistä: 1. Psykhee tarkoittaa elävää olentoa, elävää yksilöä. Paavali kirjoittaa: ”Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä olento”(psykhee, 1 Kor.15:45). Ilmestyskirjassa sanotaan: ”kaikki meressä elävä (psykhee) kuoli” (ilm.16:3). 2. Psykhee tarkoittaa ihmistä persoonana. ”Pelko levisi ihmisten (psykhee) keskuuteen”(Apt.t.2:43).

3.Psykhee tarkoittaa ihmisen fyysistä elämää, ihmistä kokonaisuutena. ”Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Sen tähden minä sanon teille: älkää kantako huolta hengestänne (psykhee), siitä mitä söisitte–. Onhan henki (psykhee) enemmän kuin ruoka” (Luuk.12:22-23). 4.Psykhee merkitsee myös sisäistä elämää. ”Puhdistakaa sielunne (psykhee) totuuden kuuliaisuudessa”(1 Piet.1:22).>> (Aittala: Tavoitteena kuolemattomuus).

Monet väittävät, että vain ihmisellä on sielu. Näin Raamattu ei kuitenkaan opeta: 3 Moos.17:13-14″Saa pyydystetyksi syötävän metsäeläimen tai linnun, hän vuodattakoon sen veren maahan ja peittäköön multaan. Sillä kaiken lihan sielu on sen veri, jossa sen sielu on; sen tähden minä sanon israelilaisille: Älkää syökö minkään lihan verta. Sillä kaiken lihan sielu on sen veri; jokainen, joka sitä syö, hävitettäköön”.

Jumala sääti kansalleen Israelille, että nämä eivät saisi syödä verta. Erään tulkinnan mukaan syynä saattoi olla se, että siihen aikaan pakanakansat joivat eläimen verta saadakseen syötävänä olevan eläimen voimat veren kautta itselleen. Tämä oli selvää taikauskoa, pakanuutta, ja ehkä Jumala tämän tähden sääsikin, että kukaan ei saisi syödä verta. Veri elämän vertauskuvana tarkoitti, että vain Jumala voi antaa ja ottaa elämän. Siksi verta ei tullut juoda eikä syödä!

Sana sielu voidaan suomentaa myöskin yksinkertaisesti monissa kohdin sanalla ELÄMÄ. Myöskin seuraava Raamatun paikka kertoo jotakin siitä, miten Raamatun kääntäjät ovat virheellisesti kääntäneet esim. seuraavat jakeet: Luuk.12:19-20″Sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse.’ Mutta Jumala sanoi hänelle: ’Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut”? Oikein käännettynä sama kuuluu seuraavasti: Luuk.12:19-20″ ja sanon itselleni (psykhee), ihminen (psykhee), sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse.” Mutta Jumala sanoi hänelle :Sinä mieletön, tänä yönä sinun täytyy antaa elämäsi (psykhee). Niin kuin huomaamme, sana psykhee tulisi suomentaa eri yhteyksissä eri tavalla. Raamattu kansalle 99 painos suomentaakin tämän kohdan oikein: Luuk.12.19″Sitten sanon ITSELLENI”.

Joos.11:11″Ja he löivät kaikki ne sielut, jotka siellä olivat, miekan terällä, ja tappoivat, niin ettei yhtäkään jäänyt”. (Biblia). Niin kuin huomaamme, tässä sielu on jotakin sellaista, mitä voidaan koskettaa miekalla. Tämä kohta voitaisiinkin suomentaa, että he löivät kaikki ne ihmiset, jotka siellä olivat, miekan terällä jne. Ja uusi kirkkoraamattu, vuoden 92 käännös onkin sen oikeaoppisesti tehnyt: ”Israelilaiset surmasivat Hasorissa joka ainoan elävän olennon”. Apt.2:41″Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. Niin kuin tästäkin Raamatun kohdasta huomaamme, niin tietysti tässä tarkoitetaan , että kolmetuhatta IHMISTÄ meni tässä kasteelle. Uusi kirkkoraamattumme onkin sen suomentanut paljon paremmin, 92 käännös: ”Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä”. Ps.74:19:” Älä anna pedolle alttiiksi metsäkyyhkysesi sielua, älä iäksi unhota kurjiesi elämää.” Tämäkin Raamatun kohta tulee suomentaa seuraavasti, niin kuin vuoden 92 – käännös on sen oikeaoppisesti tehnytkin: ”Älä jätä petojen armoille niitä, jotka sinua ylistävät, säästä köyhien palvelijoittesi henki”. 1 Piet.3:20:” Jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.” Vuoden 92- käännös suomentaa sen oikeaoppisesti seuraavalla tavalla: ”Jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana”. 5 Moos.12:23:”Ole vain luja siinä, ettet syö verta; sillä veri on sielu, ja sielua sinun ei pidä syömän lihan kanssa. Vuoden 92- käännös suomentaa tämänkin kohdan OIKEAOPPISESTI: ”Mutta teidän tulee tarkoin pitää huoli siitä, ettette nauti verta, sillä veressä on elämänvoima, jota ei saa syödä lihan mukana”. Eikö nämä edellä mainitut Raamatun paikat jo riitä osoittamaan, että ihmisessä ei ole erikseen mitään sielua, vaan että IHMINEN ON SIELU! Niin kuin olemme huomanneet, sielu ei ole, niin kuin jotkut harhaopettajat niin väittävät, jokin erillinen osa ihmisessä. VAAN SIELU ON SAMA KUIN IHMINEN. Se voidaan myöskin suomentaa, riippuen asiayhteydestä mm. sanoilla, ”ELÄMÄN VOIMA” tai ” ELÄMÄ”. ”Nykyajan teologisessa antropologiassa esitetään enää harvemmin erillistä oppia sielusta. Ihminen ymmärretään Jumalan luomaksi, ainutkertaiseksi kokonaispersoonaksi. Kuolema merkitsee ihmisen henkisten ja fyysisten elintoimintojen totaalista päätöstä ja ruumiin ylösnousemus ihmisen kokonaispersoonan astumista tuomiolle. ”(Otavan suuri ensyklopedia (Keuruu 1980) 8 osa, s.6199).

Katsokaamme vielä kolmatta kokonaisuutta eli ruumista. Mikä sitten on ruumis? ”Liha (hebr.basar) tarkoittaa Vanhassa testamentissa tavallisesti sekä ihmisen, että eläimen kuolevaista ruumista. Koska ihminen ”lihallisena” olentona on heikko ja katoava, ”liha”-sanan käyttöön liittyy usein kielteinen arvovaraus, 2 Aikak.32:8(”lihan käsivarsi” tarkoittaa ”vain ihmisvoimaa”), Jes.40:6-8 (”kaikki liha on kuin ruoho” tarkoittaa, että ihmiset ovat vain ruohoa). ”Uudessa testamentissa käytetään Kreikan sanaa sark vastaamaan Vanhan testamentin basar-käsitettä. Kun Paavali sanoo, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa, 1 Kor.15:50, hän tarkoittaa, ettei ajallinen ja katoava ihminen sellaisenaan, muuttumatta, siitty uuteen elämään, niin kuin fariseukset väittävät. Ikuisen elämän toivo ei silti perustu ajatukseen sielun kuolemattomuudesta. ”Ajallinen ruumis” on hengellisen ruumiin (1 Kor. 15:44) siemen: se katoaa, se haudataan, mutta Jumalan herättäessä sen se Kristuksen ylösnousemusruumiin tavoin kirkastuu uudeksi taivaalliseksi ”hengelliseksi ruumiiksi”, 1 Kor.15:35-49. ”Liha on Hengen vastakohta, sen kilpailija, jopa turmiovalta, joka ikään kuin ulkopuolelta pyrkii orjuuttamaan ihmisen, Gal .4:29;5:17 s., 6:8–”Liha” on synnin valtapiiri ihmisessä. ”Ruumis” on laajempi käsite kuin ”liha”;kamppailu Jumalan Hengen ja synnin välillä käydään ”ruumiissa”, ei ”lihassa”, Room.6:12. ”Raamatun ihmiskäsitys on kokonaisvaltainen: ruumista ja sielua, ihmisen ulkonaista olemusta ja hänen persoonaansa ”minäänsä” ei voi erottaa toisistaan. Kun Paavali puhuu hengestä, sielusta ja ruumiista, hän ei tarkoita näillä ihmisen eri osia, vaan korostaa puhuvansa koko ihmisestä. 1 Tess.5:23″.(Raamatun sanoma: huhtikuu-kesäkuu 1999)

Seuraavaksi muutamia Raamatunpaikkoja, jotka osoittavat selvästi, että sielu ei ole kuolematon: Apt.3:23″Ja pitää tapahtuman, että jokainen sielu, joka ei tätä Prophetaa kuule, pitää hävitettämän pois kansasta”. (Biblia). Niin kuin tästäkin kohtaa huomaamme, sielu voidaan hävittää. Hess.13:19″Ja te häpäisette minut kansani edessä muutamista ohrakourallisista ja leipäpalasista, kun kuoletatte sieluja, joiden ei olisi kuoltava, ja annatte elää sielujen, jotka eivät saisi elää”. Tästäkin kohdasta huomaamme, että sielu voi kuolla. Hess.22:25″He syövät sieluja”. Jos sielu on kuolematon, niin kuinka sitten voidaan sieluja syödä? Hess.22:27:”Hukuttavat sieluja”. Jos sielu on kuolematon, niin kuinka sielu voidaan hukuttaa? Jaak.5:20:”Niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta”. Niin kuin huomaamme, Raamattu kertoo jatkuvasti, että sielu voi kuolla! Sielu ei ole siis kuolematon. Profeetan ennustaessa Jeesuksesta, hän sanoo, Jes.53:12:”Sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan”. Kuinka kukaan voi jo pelkästään näiden esimerkkien jälkeen sanoa, että sielu on kuolematon? SIELU EI OLE KUOLEMATON, MUUTOIN KUIN JEESUKSESSA KRISTUKSESSA! Hess.18:4:”Katso, kaikki sielut ovat minun: niin kuin isän sielu, niin pojankin sielu – ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee – sen on kuoltava”. Jeesus kuitenkin Golgatalla voitti kuoleman vallan – 2 Tim.1:10″Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen ilmestymisen kautta, joka kukisti kuoleman”. VAIN JEESUKSESSA KRISTUKSESSA SIELU ( IHMINEN) ON KUOLEMATON. Joh.11:26″ Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole”. Sielu siis ”itseisarvona” ei ole kuolematon. Vain Jeesuksessa Kristuksessa meillä on iankaikkinen elämä. Vain Jumalalla Jeesuksessa Kristuksessa yksin on kuolemattomuus:1 Tim.6:15-16 ”Kuningasten Kuningas ja herrain Herra, jolla ainoalla on kuolemattomuus”. Ja vain Hän voi sen meille ihmisille antaa: Room.6:23 ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme”.

Ihmiset, jotka väittävät, että sielu (ihminen) on katoamaton, kuolematon, ovat unohtaneet seuraavan Raamatunkohdan:1 Kor.15:54″ Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen”. JOS KUOLEMATTOMUUS ON AUTOMAATTISESTI KAIKILLA IHMISILLÄ, EIHÄN SIIHEN TARVITSE ENÄÄ ”PUKEUTUA”! ”On myös huomattava se tosiseikka, että Raamatussa esiintyy yli 1600 kertaa termejä, jotka yleensä käännetään sanoilla ”sielu” tai ”henki”, mutta KERTAAKAAN EI NÄIDEN SANOJEN YHTEYDESSÄ ESIINNY KÄSITE ”KUOLEMATON” TAI ”KUOLEMATTOMUUS”. ( Tunnustuskirjana Pyhä Raamattu. s.384). Niin kuin olemme huomanneet, sielu ei ole kuolematon muutoin kuin Jeesuksessa Kristuksessa. Kuitenkin miljoonat ja taas miljoonat uskovat, että kun ihminen kuolee, niin sielu ( jokin osa ihmisestä) jatkaa olemassaoloaan joko paratiisissa (Jeesuksen luona) tai tuonelan esikartanoissa.

Paavin kirkko vei historian lehdillä käsityksen kuolemattomasta sielusta sekä helvetin piinasta niin pitkälle, että alkoi vaatimaan aneita kuolleiden omaisilta. Ane eli lievitys on katolisen uskon mukaan ”syyllisyyden puolesta jo poispyyhittyjen syntien ajallisesta rangaistuksesta Jumalan edessä saatu vapautus, jonka oikein asennoitunut kristitty saa määrätyillä ehdoilla kirkon avulla, joka lunastuksen palvelijattarena on valtuutettu hoitamaan ja jakamaan Kristuksen ja pyhien hyvitystöiden aarretta”. Varhaiskirkko ei tuntenut anekäytäntöä, vaan se kehittyi 500–900-luvulla ja ainoastaan latinalaisessa kirkossa siirryttäessä julkisesta sovittamisesta yksityisen ripin sakramenttiin. Keskiajalla aneita myytiin rahaa vastaan lyhentämään kiirastulessa vietettävää aikaa. Aneita oli mahdollista ostaa kuolleiden omaisten puolesta. Anekauppa sai alkunsa ajatuksesta, että hyvillä teoilla saattoi sovittaa pahoja tekoja. 1500-luvulla aneiden myynti alkoi kuitenkin olla yhä selvemmin kirkon liiketoimintaa: vuonna 1517 paavi Leo X antoi määräyksen markkinoida aneita aktiivisesti Pietarinkirkon rakennustöiden rahoittamiseksi. Epäraamatullinen opetus helvetistä sekä sielusta on kautta historian lisännyt Paavin kirkon valtaa – ja sen lisäksi se on vääristänyt kuvan rakkaudellisesta Jumalasta.

Kun Johannes näki toisen enkelin, eli lopunajan apostolisen seurakunnan julistavan: ”Kukistunut, kukistunut on se suuri Babylon, joka haureutensa vihan viinillä on juottanut kaikki kansat.” (Ilm.14:8) hän näki Paavin kirkon opilliset tuhoisat vaikutukset, joiden kautta tämä antikristillinen järjestelmä on haureutensa viinillä humalluttanut maapallon kaikkia kansoja. Katolisen kirkon turmiollisen opin vaikutukset ovat syvemmällä kuin moni uskoisikaan – lähes kaikki tämän päivän kirkkokunnat sekä herätysliikkeet julistavat ymmärtämättömyyttään Paavin kirkon opetuksia. Eri kristilliset suuntaukset pyhittävät sunnuntain Paavin kirkon opetuksen mukaan oikean sapatin sijasta. Valtakristillisyys opettaa helvetin olevan loppumaton piinan paikka sekä todellisuutta jo nyt vaikka Kristus ei ole vielä astunut tuomioistuimelleen – ja näin antavat ihmisille väärän kuvan Jumalan rakkaudesta. Eri kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden sananjulistajat opettavat ihmisille Katolisen opetuksen mukaisesti, että sielu on kuolematon myös erillään Kristuksesta – ja näin ovat luoneet pohjan maailmanlaajuiselle spiritismille (spiritistisissä istunnoissa meediot ottavat yhteyttä vainajahenkiin). Lisäksi Katolinen Paavin kirkko on luonut kolminaisuusopin – jonka nimeen vannovat kaikki herätysliikkeet sekä kirkkokunnat maailmassa. Porttokirkon mahti on juurtunut syvemmälle kuin moni uskoisikaan – vaikka protestanttisissa piireissä väitetään heidän opetuksensa pohjautuvat vain Raamatun ilmoitukseen, niin todellisuudessa se ammentaa voimansa pitkälti Paavin kirkon salakavalista opeista. Käsitelkäämme seuraavaksi kolminaisuusopin epäraamatullisuutta, joka lailla syövän on pesiytynyt vallalla olevaan kristillisyyteen.

Apostolisten Isien keskuudessa ei ollut mitään Kolminaisuutta muistuttavaa näkökantaa. Sen sijaan käsitys kolminaisuudesta voidaan löytää kaikista muinaisista pakanauskonnoista ja eräistä filosofisista teorioista. Itämaisilla kansoilla luku 3 on yleisesti pyhä ja jumaluuskin on aina jonkinlainen kolminaisuus. Vanhimmassa brahmanismissa kolminaisuus esiintyy muodossa Brahma (isä), Sana ja Pyhä Henki. Myöhemmin tätä kolminaisuutta on nimitetty tri-murtiksi, ja sen ovat muodostaneet Brahma, Vishnu ja Siva. Kolmiyhteistä jumaluutta ovat palvoneet myöskin Kiinan ja Japanin buddhistit, vanhat egyptiläiset, kreikkalaiset, roomalaiset, persialaiset, meksikolaiset, perulaiset, skandinaavit ym. Persialaisilla oli kolminaisuus Oromasdes, Mithra ja Arimanius, egyptiläisillä Osiris, Horus ja Typhon, skandinaaveilla Odin, Thor ja Frey. Baylonialaisten Ainoan Jumalan ykseydessä oli kolme persoonaa ja tuon heidän kolminaisuusoppinsa symbolina he käyttivät Layardin tutkimusten mukaan tasasivuista kolmiota, kuten hyvin tiedetään roomalaiskatolisen kirkon tekevän tänäkin päivänä. Myös egyptiläiset käyttivät kolmiota ”kolminaisen jumaluutensa” symbolina. Paavinkirkolla on joissakin sen kirkoista, kuten esimerkiksi Pyhän kolminaisuuden veljeskunnan luostarissa Madridissa, kuva kolmiyhteisestä Jumalasta, jolla on kolme päätä yhdessä ruumiissa. Babylonialaisilla oli samankaltainen kuva. Intiassa esitetään korkein jumaluus samalla tavoin kolmena päänä yhdessä ruumiissa eräässä kaikkein vanhimmista luolatemppeleistä nimellä ”Eko Deva Trimurtti”, ”Yksi Jumala, kolme muotoa”.

Kolminaisuusoppi ei tule Raamatun opetuksista, vaan pakanauskonnoista, joista se sitten siirtyi Paavin kirkkoon ja sitäkautta vuosisatojen aikana kaikkiin kirkkokuntiin sekä herätysliikkeisiin. Katolisen kirkon uskontunnustus, jonka tarkoituksena oli alunperinkin vastustajien kitkeminen pois tästä antikristuksen järjestelmästä, kuului seuraavasti (Athanasios): ”On yksi Jumala kolmessa persoonassa ja kolme persoonaa yhdessä Jumalassa, nimittäin Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kaikilla kolmella on sama kunnia, sama ikuinen majesteettius; he ovat luomattomia, äärettömiä, iankaikkisia, kaikkivaltiaita, jumalallisia. Poika on syntynyt Isästä, Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, mutta >>kolminaisuudessa ei ole yksikään persoona ollut ennen eikä jälkeen toistaan, eikä yksikään ole toistaan suurempi eikä vähempi>>. Kaikki kolme persoonaa ovat yhdessä toistensa kanssa yhtä ikuisia ja yhtä suuria. Siksi kolminaisuutta tulee kunnioittaa ykseydessä ja ykseyttä kolminaisuudessa”. Tähän uskontunnustukseen vannoutuvat kaikki vallalla olevan kristillisyyden edustajat – kirkkokunnat sekä herätysliikkeet.

Paavin kirkon uskontunnustus vaatii uskomaan, että Jeesuksella on sama kunnia kuin Jumalalla, sama iankaikkinen majesteettius ja että he ovat yhtäsuuria – että he ovat yksi ja sama Jumala. Raamattu kuitenkin opettaa selvästi, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika ja kaikkein ylin auktoriteetti on Jumala: ” Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi” ”(5 Moos.6:4). Jeesus itse opetti: ” Isä on minua suurempi.” (Joh.14:28). Seuraavat Raamatunpaikat kiistattomasti osoittavat, vastoin Paavin luomaa kolminaisuusoppia, että Jumala on suurempi kuin Hänen Poikansa Jeesus: ”Sillä hänen pitää hallitseman ”siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle.” Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Sillä: ”kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle.” Mutta kun hän sanoo: ”kaikki on alistettu”, niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.” (1 Kor.15:25-28) , ”Jos minä itse itselleni otan kunnian, niin minun kunniani ei ole mitään. Minun Isäni on se, joka minulle kunnian antaa” (Joh.8:54), ”En minä itsestäni voi mitään tehdä” (Joh.5:30), ”Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen” (Joh.14:10)”, ”Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Pitäkää usko Jumalaan” (Mark.11:22)”, ”Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa”. (1 Joh.4:15), ”Herra, sinä, joka olet luonut Taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on… Pyhän Poikasi Jeesuksen Nimen kautta” (Apt.4:24-30), ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä” (Efes.1:3), ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä” (1 Piet.1:3), ”Oletko sinä sen Ylistetyn Poika? Jeesus sanoi: Olen” (Mark.14:61)”Niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on” (1 Kor.8:6), ” Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa, ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja herroja, niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.” (1 Kor.8:5-6), ”Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh.17:3), ”Jeesus sanoi hänelle: ”Älä minuun koske, sillä en minä ole vielä mennyt ylös Isäni tykö; mutta mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.” (Joh.20:17), ”Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni.” (Ilm.3:12), ”Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?” (1 Joh.5:5).

Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen mukaan Jeesus Kristus on Jumalan ainosyntyinen Poika, ei sama kuin Isä Jumala. Johanneksen ilmestyksessä, jota tämä kirja käsittelee, toistuvat jatkuvasti ilmaisut, joissa Johannes näyssään Taivaasta erottaa Jumalan ja Jeesuksen (Karitsan) toisistaan, eivätkä nämä täten ole yksi ja sama, vastoin Paavin kirkon kolminaisuusopetusta (Ilm.5:6, 7:10, 7:17, 14:4, 14:10, 15:3, 21:22, 21:23, 22:1, 22:3). Raamatunvastainen kolminaisuusopetus, joka on juovuttavan viinin tavoin eksyttänyt kaikki kansat, tulee Paavin kirkon harhaopetuksista (sekoitus kristillisyyttä ja pakanauskontoja), joiden tarkoitus on vääristää Kirjoituksia palvelemaan antikristuksen luomaa järjestelmää. Vaikka vallalla olevan kristillisyyden yksilöjäsenet eivät osaa useinkaan perustella kolminaisuusopetusta, he kuitenkin uskollisesti vannovat sen nimeen – sen arvosteleminen Raamatun teksteillä katsotaan epäuskoksi ja täten jo pelkästään se, että sitä ei saa kyseenalaistaa, osoittaa tuon opin tulevan suoraan perkeleestä (opettaahan Raamattu itsessään koettelemaan kaiken 1 Tess.5:21). Jeesus itse sanoi, että ”Ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne” (Joh.8:24). Kristus tunnusti olevansa Jumalan Poika (Mark.14:61), mutta Paavin kirkon kehittämä salakavala kolminaisuusoppi vaatii ihmisiä nimittämään Jeesusta Jumalaksi. Paavin porttokirkon luomalla kolminaisuusopilla on ollut tarkoitusperänsä .- koska suuri kristikunta vannoo tuon epäraamatullisen opin nimeen, on se kautta aikojen ollut suurin este juutalaisten evankelioinnissa (juutalaisille Jumala on yksi; 5 Moos.6:4) ja samoin kolminaisuusoppi on muodostunut valtavaksi esteeksi myös muslimien käännyttämisessä kristinuskoon, sillä Islamilaisuuden opetuskin kumpuaa Vanhan testamentin lehdiltä, jossa selvästi julistetaan ”Jumalan olevan yksi”. Lohikäärme on viekkaasti saanut Paavin kirkon kautta valtakristillisyyden vannomaan kolminaisuuden nimeen ja näin muodostanut suuren esteen maailmanlaajuiselle evankelioinnille. Ei siis ole vaikea arvata, ketä kolminaisuusoppi palvelee! Suuri osa juutalaisista, jotka ovat kääntyneet kristinuskoon, eivät usko kolminaisuusoppiin – jo sen pitäisi havahduttaa evankelisia kristittyjä näkemään kolminaisuusopin epäraamatullisuus (ovathan juutalaiset ylläpitäneet Kirjoituksia, ja täten heidän näkemystään tässä asiassa pitäisi osata arvostaa).

Kun aikoinaan kolminaisuusoppi julistettiin, sen nimissä katolinen kirkko tapatti verisesti sen vastustajia: ”Jos joku ei tunnusta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen yhtä luontoa tai olemusta ja yhtä voimaa ja valtaa, yksiolemuksellista kolminaisuutta ja yhtä jumaluutta, jota on palvottava kolmessa hypostaasissa tai persoonassa, hän olkoon kirottu” (Konstantinopolin konsiili v.553). Jo pelkästään tämän tosiasian pitäisi kertoa jokaiselle joka pitää itseään Jumalan lapsena, tuon opin saatanallisuus. Sanaa kolminaisuus ei löydy Raamatun teksteistä, eikä myöskään sanaa kolmiyhteinen – kuitenkin vallalla oleva kristillisyys vannoo kolminaisuuden nimeen vaikka se samanaikaisesti julistaa uskovansa vain sen, mitä Raamattuun on kirjoitettu. Paavin kirkko ei ole koskaan vaatinut ymmärtämään kolminaisuusoppia – sitä vastoin se on vaatinut uskomaan siihen!

Hebreankielessä sana jumala, tarkoittaa voimaa, valtaa, vastakohtana kaikelle inhimilliselle ja heikolle. Suomen kielen ”jumala” sana tarkoittaa erään selityksen mukaan valoisaa, kirkasta. Erään suomenkielen tulkinnan mukaan kantasana ”juma” merkitsee taivasta. Kreikan jumalaa tarkoittava sana on teòs, joka merkitsee ”henki” ja sen kantasana merkitsee ”hengittää, puhaltaa”. Sanalle jumala on siis erikielissä eri synonyymeja! Itse asiassa sana ”jumala” ei kerro meille vielä paljoakaan siitä, mitä tarkoittaa sana ”jumala”. Vain lukemalla Raamattua voimme hahmottaa sieltä, mitä merkitsee koko Jumala-käsite käsitellessämme Jeesuksen jumaluutta! Raamattu kertoo meille, että Jehova (JHVH) on luonut kaiken. Hän on ollut aina olemassa ja tulee aina olemaan. Hänellä ei ole alkua eikä loppua. Hän on kaikkialla läsnäoleva, kaikkivoipa ja viisasten viisaus. Hänessä on kaikki ja ilman Häntä ei ole mitään! Hän pystyy luomaan uutta elämää! Hän tietää menneet ja tulevaiset! Hän tietää kaiken! Hän on siis Jumala, Isämme!

Oliko Jeesus Jumala? Kolminaisuusoppi sanaa ei löydy Raamatusta! Kirkkoisä Tertullanius (synt.n.v.160) teki kolminaisuusopin tunnetuksi puhuessaan jumaluuden kolmen persoonan keskinäisestä suhteesta! On huomattavaa, että yksikään Apostoli ei puhunut kolminaisuudesta mitään. Kolminaisuusopista tuli >>oppi>> vasta Athanasioksen uskontunnustuksessa viidennellä tai kuudennella vuosisadalla jKr. (On muistettava, että tuo uskontunnustus on Katolinen)! Tuo tunnustus kuuluu seuraavasti: ” On yksi Jumala kolmessa persoonassa ja kolme persoonaa yhdessä Jumalassa, nimittäin Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kaikilla kolmella on sama kunnia, sama ikuinen majesteettius; he ovat luomattomia, äärettömiä, iankaikkisia, kaikkivaltiaita, jumalallisia. Poika on syntynyt Isästä, Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, mutta >>kolminaisuudessa ei ole yksikään persoona ollut ennen eikä jälkeen toistaan, eikä yksikään ole toistaan suurempi eikä vähempi>>. Kaikki kolme persoonaa ovat yhdessä toistensa kanssa yhtä ikuisia ja yhtä suuria. Siksi kolminaisuutta tulee kunnioittaa ykseydessä ja ykseyttä kolminaisuudessa!

Tarkastelkaamme edellä mainittua kolminaisuuden julistusta, sillä tuoAthanasioksen uskontunnustus on yksi ns. ekumeenisista symboleista, joka ollaan hyväksytty niin Ortodoksisen, roomalaiskatolisen kuin protestanttisen kristikunnankin keskuudessa ja siitä on tullut yksi yleiskirkollisista uskontunnustuksista. Athanasios julisti Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä, tarkoittaen myös Poikaa eli Jeesusta:..”he ovat luomattomia…kolminaisuudessa ei ole yksikään persoona ollut ennen eikä jälkeen toistaan,”. Raamattu kertoo meille, että Jeesus on ollut mukana luomisessa ja että ilman Häntä ei ole syntynyt mitään ( Joh.1:1-3). Jumalan Sana kertoo meille myöskin, vastoin kolminaisuusopin julistusta, että Jeesus on luotu olento, eikä täten olisi aina ollut olemassa: Snl.8:22″ Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua”. Jeesus on siis ollut ennen lihaksi tulemistaan olemassa! Hän on ollut Isänsä luona taivaassa! Hän ei ole kuitenkaan ollut olemassa aina, niinkuin kolminaisuusoppi väittää, vaan Jumala on Hänet luonut ”ennen aikojen alkua”.

Luoda-sana Hebreassa tarkoittaa puhuttaessa jumalallisesta luomisesta>>saattaa olevaiseksi, saada aikaan jotain sellaista, mitä ei aikaisemmin ollut, tehdä tyhjästä>>. Jumala siis loi Jeesuksen tyhjästä ”ennen aikojen alkua” samoin kuin Hän on luonut paljon muutakin! Jeesuksella ei ollut ”lihallista isää”, vaan Joosef oli Jeesuksen ”isäpuoli”( Matt.1:20). Jeesus syntyi Pyhästä Hengestä ja tuli ihmiseksi. Jumala siis loi Hänet, ei perinteisellä tavalla, miehen ja naisen rakkauden tuloksena, vaan ilman miestä. Jumala valitsi Marian kantamaan kohdussaan Jumalan Poikaa, Jeesusta Kristusta eikä Maria tarvinnut hedelmöittyäkseen Joosefia, vaan ihme hänen kohdussaan oli Pyhän Hengen työtä. Mutta tekikö tuo ihme Jeesuksesta Jumalan? Ei Jeesusta tee Jumalaksi se, että Hänet on luotu tyhjästä, ilman miehen ja naisen välistä seksuaalista kanssakäymistä, sillä luotiinhan Adamkin tyhjästä ( 1 Moos.2:7), eikä hänelläkään ollut isää eikä äitiä! Eihän Adamkaan ollut Jumala siksi, että hän oli Jumalan ihmeellisellä tavalla luoma olento! Jos Jeesusta palvotaan Jumalana siksi, että Hän syntyi Pyhästä Hengestä, niin samoin tulisi palvoa Adamiakin! Kumpikaan kun ei syntynyt normaalin miehen ja naisen ”rakkauden” tuloksena.

Kolminaisuusopin puolesta puhujat perustelevat oppiaan ”Isä-Poika-testamentilla”. Jeesus syntyessään Jumalasta, on tietenkin silloin myös itse Jumala ja tulisi perimään kaiken ja täten Hänestä tulisi Jumala ”Jumalan paikalle”. On vain yksi mutta! Maalliset isät kuolevat ja perintö siirtyy pojalle, mutta Jumala ei koskaan kuole! Jeesus ei saa koskaan Isänsä perintöä, koska Hänen isänsä ei ikinä kuole! Hänestä ei siis koskaan tule Jumalaa ”Jumalan paikalle”, 1 Kor.15:25-28″ Sillä hänen pitää hallitseman ”siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle.” Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Sillä: ”kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle.” Mutta kun hän sanoo: ”kaikki on alistettu”, niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.”

Jeesus ei ole koskaan ollut Jumala, eikä tulisi olemaan koskaan Jumala! Jeesus itse sanoi, että se kunnia, mikä Hänellä oli, sen oli Jumala antanut: Joh.8:54″”Jos minä itse itselleni otan kunnian, niin minun kunniani ei ole mitään. Minun Isäni on se, joka minulle kunnian antaa”! Jeesus on Jumalan Poika ja pysyy Jumalan ainosyntyisenä Poikana! Raamattu ei opeta meille muuta, kolminaisuusopin puolestapuhujat kylläkin, julistamalla vastoin Raamatun selkeää opetusta, Athanasioksen julistuksen mukaan;>>Kaikilla kolmella on sama kunnia, sama ikuinen majesteettius>> ja >>kolminaisuudessa ei ole yksikään persoona ollut ennen eikä jälkeen toistaan, eikä yksikään ole toistaan suurempi eikä vähempi>> sekä >>Kaikki kolme persoonaa ovat yhdessä toistensa kanssa yhtä ikuisia ja yhtä suuria.”

Kolminaisuusoppi julistaa, että >>On yksi Jumala kolmessa persoonassa ja kolme persoonaa yhdessä Jumalassa, nimittäin Isä, Poika ja Pyhä Henki>>. Toisin sanoen, Jeesus olisi sama kuin Jumala, ja Jumala olisi sama kuin Jeesus! Jos Jeesus olisi sama kuin Jumala, niin eivätkö ihmiset nähdessään n.2000 vuotta sitten Jeesuksen nähneet myöskin Jumalan? Eivät! Miten Jeesus siis olisi voinut olla Jumala? Eikö Jeesus itsekin sanonut, ettei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt (Joh.1:18)!

Jeesus tullessaan maanpäälle otti ihmisen muodon ( Fil.2:5-8), mutta se ei tarkoita sitä, että Hän olisi ollut pienempi ja ala-arvoisempi vain silloin, kun Hän vaelsi maan päällä opettaen kansaa Jumalan tuntemiseen. Jeesus itse toistamiseen kertoi ihmisille, että Jumala on Häntä suurempi, että Hän on vain Jumalan lähettämä synnitön karitsa ja ihmiset uskoessaan Häneen saisivat elävän yhteyden elävään Jumalaan. Jeesus itse sanoi, että myös taivaassa Isä on Häntä suurempi: Joh.14:28″Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi”.

Jos Jeesus olisi ollut Jumala, niin miten selittäisimme kaikki Jeesuksen rukoukset? Rukoiliko Jeesus itselleen? Entäpä silloin, kun Jeesus ristillä huusi: Matt.27:46″Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit”? Hylkäsikö Jeesus itse itsensä? Eikö kolminaisuusoppi, joka julistaa >>On yksi Jumala kolmessa persoonassa ja kolme persoonaa yhdessä Jumalassa, nimittäin Isä, Poika ja Pyhä Henki>> sorru omaan mahdottomuuteensa?

Jeesus ei ollut Jumala ennen tulemistaan ihmiseksi, vaikka Hänessä on kaikki luotu ja vaikka Hän näyttelikin jo tärkeätä roolia mm. silloin, kun Israelilaiset Mooseksen kautta vapautettiin Egyptin orjuudesta ( 1 Kor.10:1-4). Raamattu sanoo, että Hänessä on kaikki luotu, ei, että Hän olisi kaiken luonut! Jeesus ei siis itse luonut, vaan Jumala Jeesuksen Kristuksen kautta! Hän ei ollut Jumala myöskään silloin, kun Hän vaelsi maan päällä ”lihansa päivinä”. Jos Hän olisi ollut Jumala, ei Hänen kuolemallaan ja kärsimyksillään olisi mitään merkitystä ihmiskunnalle, koska ”uhrin” tuli olla kuuliainen Jumalan laille ja lain oli Jumala antanut ihmisille, ei itselleen: Hebr.2:14-18″Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on perkeleen, ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia. Sillä ei hän ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin siemenen hän ottaa huomaansa. Sen tähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit. Sillä sen tähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa”.

Jeesus ei tule olemaan Jumala myöskään tulevaisuudessa, koska on vain yksi Jumala ja Hänen allensa tullaan kaikki asettamaan: 1 Kor.15:22-25″Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan; sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman. Sillä hänen pitää hallitseman ”siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle.” Jeesus ei ole ikinä ollut, eikä siis tule ikinä olemaan Jumala, vaikka kolminaisuusoppi niin julistaakin! Jeesus Kristus tulee aina olemaan JUMALAN POIKA! Jeesuksen antama lähetyskäsky: Matt.28:19″ Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” EI PUOLUSTA KOLMINAISUUTTA, TAI JEESUKSEN JUMALUUTTA, vaikka kolminaisuusopin puolestapuhujat niin väittävät! Jos se olisi ainut kohta Raamatussa, missä tulisi tehdä jotakin monien persoonien nimeen, niin se saattaisi silloin puolustaa kolminaisuutta, mutta näin ei ole. Raamatussa on mainintoja siitä, että on lukumääräisesti monta ja kuitenkin puhutaan heidän nimestään: Joos.23:6-7″Olkaa siis aivan lujat ja noudattakaa tarkoin kaikkea, mitä Mooseksen lain kirjaan on kirjoitettu, poikkeamatta siitä oikealle tai vasemmalle, niin ettette yhdy näihin teidän keskuuteenne jääneisiin kansoihin, ette mainitse heidän jumaliensa nimiä ettekä vanno niiden nimeen, ette palvele niitä ettekä kumarra niitä”. >>”niiden” (monikko) ja ”nimeen” (yksikkö). Ei kirjoiteta niiden nimiin, niinkuin kieliopillisesti oikein kirjoitettaisiin, vaan nimeen>>. 5 Moos.18:20:” Mutta profeetta, joka julkeaa puhua minun nimessäni jotakin, jota minä en ole käskenyt hänen puhua, tahi puhuu muiden jumalien nimessä, sellainen profeetta kuolkoon.’ >>”jumalien” (monikko) ja nimessä (yksikkö). Ei kirjoiteta jumalien nimissä, niinkuin kieliopillisesti oikein kirjoitettaisiin, vaan nimessä>>. ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” ei tarkoita, että nämä olisivat persoonina samoja, vaan se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että nämä kolme ovat yhtä siinä mielessä, että ajavat samoja tarkoitusperiä, ajavat samaa asiaa ja ovat kaikki kolme Jumalallista alkuperää, eivät kuitenkaan yksi ja sama persoona, niinkuin kolminaisuusoppi julistaa. Samalla periaatteella maallinen isä ja poika ovat yhtä! Pojassa on isän verta ja päinvastoin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että isä ja poika olisivat yhtä siten, että he olisivat yksi ja sama persoona! Ei Jeesus ole Jumala, vaikka onkin Jumalasta syntynyt. Eihän ajallisessa ajassa elävä poikakaan ole isä, vaikka pojan suonissa virtaakin isän veri. Jeesus ja Jumala ovat kaksi eri persoonaa, niin kuin ajallisessa ajassa elävät isä ja poikakin ovat.

Puhuttaessa Jumalan seurakunnasta, me tiedämme, että se koostuu ihmisistä (monikko) ja kuitenkin sitä kutsutaan Jumalan seurakunnaksi (yksikkö). Sinä ja minä emme ole kuitenkaan sama, vaikka kuulummekin Jumalan seurakuntaan! Sinä ja minä olemme yhtä Hengessä, emme persoonana! Aivan samalla tavalla Jeesus, Pyhä Henki ja Jumala ovat yhtä ja täten muodostavat kokonaisuuden, mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä, että He olisivat sama persoona, niinkuin kolminaisuusoppi valheellisesti julistaa. Niin kuin huomaamme, Jeesus lähetyskäskyssään käskiessään kastamaan ihmisiä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ei millään tavalla osoita kolminaisuutta todeksi! Kolminaisuusoppi on vain vajavainen ihmisten yritys selittää järjellä jotakin käsittämätöntä. On olemassa vain yksi tosi Jumala, 5 Moos.6:4″ Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi”.

Matt.28:19″ Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” ei ole alkutekstissä ollut edellä mainitun kaltainen? ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen on KATOLISEN KIRKON LISÄYS! Alkuperäisessä Raamatun kohdassa on lukenut vain: ”minun nimeeni”. Edellä mainittu Raamatun kohta on muutettu Nikean kirkolliskokouksessa v.325 jKr. palvelemaan kolminaisuusoppia. Ote: Suomalaisen UT:n selitys, julkaissut, Rafael Jyllenberg, Aimo T. Nikolainen, Eino Sormunen ja avustuskunta Gulin-Haapa-Lauha ”Kuningasten kuningas antaa käskyn. Se käsky ei ole kuitenkaan käsky kapinoitsijoiden tuhoamiseksi, mikä vanhan kaavan mukaan olisi seurannut hallitsijan valtaan pääsyä. Opetuslapset kyllä lähetetään vuorelta kuningasten Kuninkaan asialle, sillä ilmoituksen vuorelta saadaan tehtävä, mutta se ei ole tuhoamistehtävä. Opetuslasten on vaellettava ilmestysvuorelta tekemään kaikki kansat Jeesuksen opetuslapseksi. He eivät lähde omassa nimessään – niin tekevät ulkokullatut – vaan minun nimessäni, niinkuin Eusebiuksen ennen Nikean kokousta (324 jKr) viljelemä tekstivariantti selvästi ilmoittaa….Ei ole sen vuoksi ihme, että kasteen toimittaminen Jeesuksen nimeen, johon toimitukseen liittyi Pyhän Hengen saaminen (Apt.2:38), saattoi vaihtua kasteeksi Pyhän kolminaisuuden nimeen. Niin sanotaan tapahtuneen ensiksi Syyriassa, mihin myös Matteuksen ja Didakheen yhtäpitävyys asiassa viittaa”. Eräässä vanhassa Brasilialaisessa Raamatussa on selitys: ”Kirjoitusten mukaan alkuseurakunnassa kastettiin vain Jeesuksen nimeen, mutta me, roomalaiskatolinen kirkko, muutimme tämän Nikean kirkolliskokouksessa v.325. Siitä päivästä alkaen olemme käyttäneet kastekaavaa: Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”

On huomattava, että jos Jeesus todella olisi käskenyt kastaa ihmisiä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, niin miksi opetuslapset eivät totelleet Hänen käskyään, vaan aina kastoivat uskoon tulleet Jeesuksen nimeen (Apt. 2:38 / 8:16 / 10:48 / Gal.3:27 / Kol.3:17). Raamatun kokonaisvaltainen opetus kertoo meille, että Matt.28:19 kohta on Katolisen kirkon väärennös (v.325 jKr.). Raamattu opettaa meille, että jokainen asia tulee vahvistaa kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla, ennenkuin se on pätevä ( 2 Kor.13:1). Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen on vain yksi maininta Raamatussa. Miksi vain yksi?

Kolminaisuusopin puolustajat esittävät usein seuraavan Raamatun kohdan puolustaessaan sitä, että Jeesus olisi Jumala: Matt.1:23″Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel”, mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme” . Tarkoittaako edellä mainittu Raamatunkohta todellakin sitä, että Jumala olisi ”persoonallisesti” ilmestynyt Kristuksessa vai tarkoittaako se kenties jotakin muuta? Pukeutuiko Jumala Jeesuksen ”ruumiiseen” ja täten olisi ollut läsnä maan päällä n.2000 vuotta sitten? Jumala meidän kanssamme ei tarkoita sitä, että Hän olisi ollut persoonallisesti läsnä, vaan se tarkoittaa sitä, että Hän oli Hengessä läsnä! Nimi ”Immanuel” (Jumala meidän kanssamme), ei tarkoita, että Jumala olisi ollut pukeutuneena Kristuksen hahmoon, vaan että Jeesus Kristus Jumalan Hengessä tuli omiensa keskuuteen! Paavali oli hengessä läsnä Kolossalaisten keskuudessa, vaikka olikin ruumiillisesti poissa: Kol.2:5″Sillä jos ruumiillisesti olenkin poissa, olen kuitenkin teidän kanssanne hengessä ja iloitsen nähdessäni järjestyksen, joka teidän keskuudessanne vallitsee, ja teidän lujan uskonne Kristukseen”. Miksi kolminaisuusopin puolestapuhujien mielestä tuntuu oudolta, että Jumala olisi ollut samalla tavalla läsnä Jeesuksessa Kristuksessa?

Jeesus Kristus on meidän kanssamme, vaikka onkin ruumiillisesti poissa (Fil.4:9)! Jumala on meidän kanssamme, vaikka ei olekaan persoonallisesti läsnä (2 Kor.13:11)! Herra on läsnä Hengessä: 2 Tess.3:16″Herra olkoon kaikkien teidän kanssanne”. Kun Jumalan enkeli ilmoitti Joosefille unessa, että lapsen nimeksi tulisi antaa ”Immanuel”>>Jumala meidän kanssamme>>, se tarkoitti sitä, että Jumala Hengessä (ainutlaatuisella tavalla) Jeesuksen Kristuksen kautta tulisi ilmoittamaan ihmiskunnalle t ydellisesti oman tahtonsa ja tulisi sovittamaan maailman synnit Jeesuksessa Kristuksessa. Se ei tarkoittanut sitä, että Jumala itse olisi tullut alas taivaasta Jeesuksessa Kristuksessa, vaan että Jumala olisi täydellisesti läsnä Jeesuksessa Kristuksessa HENGENSÄ KAUTTA! Nimen ”Immanuel” merkityksen meille kertoo parhaiten Apostoli Pietari, (ei katolinen kirkko kolminaisuusoppineen), Apt.10:38″ Te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa”.

Jeesus itse kertoi ihmisille, että Jumala oli Hänet lähettänyt! Hän ei kertonut itse olevansa Jumala, vaan että Jumalan voima lepäsi Hänen päällänsä. Kertaakaan Raamatussa Jeesus ei julista olevansa Jumala: Joh.8:28-29″Niin Jeesus sanoi heille: ”Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut. Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani; hän ei ole jättänyt minua yksinäni, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista.”

Jeesus ei ollut, eikä ole Jumala, eikä tule koskaan olemaan Jumala, vaan läpi iäisyyden Hänet tullaan tuntemaan Jumalan ainosyntyisenä Poikana. Jeesus on Jumalan Sana, mutta ei silti Jumala, vaikka kolminaisuusopin puolestapuhujat niin väittävätkin perustellen oppiaan Johanneksen Evankeliumin ensimmäisen luvun ensimmäisellä jakeella>> Alussa oli Sana, Sana oli Jumalan tykönä, Sana oli Jumala>>. Kun ymmärrämme, mitä Sana käsitteenä pitää sisällään, niin silloin myöskin tiedämme, että Kristus, elävän Jumalan elävä Sana ei ole kuitenkaan itse Jumala, vaan Jumalan ainosyntyinen Poika! Ote; Aapeli Saarisalo / sanakommentaari/ Mikro-rabbi: ”Israelilaisille s. merkitsi paljon enemmän kuin jonkin esineen tai asian nimen suullista ääntämistä tai kirjoittamista. S. ei ollut vain esineen merkki, vaan erottamaton osa siitä itsestään. Henkilö tajuttiin samaksi kuin hänen nimensäkin, niin että hän vaikutti siinä, missä hänen nimensä mainittiin. ”Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä”, «Matt. 18:20». Hepreassa dabar merkitseekin sekä s:aa että esinettä, oliota, asiaa. Heprean kielessä s. on myös esineellisesti, aineellisesti olemassa. Sillä on paikkansa käsitteen ja aineellisen todellisuuden välimailla. Tämä s:lle annettu erikoinen arvo tehostuu vielä enemmän, kun on puhe Jumalan s:sta, joka lähtee Jumalan persoonasta ja vaikuttaa luovana voimana. Raamatun alkuluvun mukaan Jumalasta lähti s:n voima, joka loi näkyvän maailman, «1. Moos. 1:3-30». Samoin Jumalan s. tulee profeetalle, «Jes. 1:10», ei vain ilmoittamaan tulevaisia tapahtumia, vaan myös toteuttamaan ne. ”Minä valvon s:aani toteuttaakseni sen”, «Jer. 1:12». ”Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun s:ni, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin”, «Jes. 55:10» s. S:lla on hedelmöittävä voima, ja se vaikuttaa myös historian vaiheissa. ”Kun sinä aloit rukoilla, lähti liikkeelle s., ja minä olen tullut sitä ilmoittamaan: sillä sinä olet otollinen. Käsitä siis se s. ja ymmärrä näky”, «Dan. 9:23». UT:ssa s:lla on sama olennainen arvo Jeesuksen opetuksessa. Hän varoittaa turhista s:oista, jotka vaikuttavat tuomiolle asti, «Matt. 12:36» s. S:n kautta päästetään valloilleen arvaamattomat voimat hyvän tai pahan palvelukseen, «Jaak. 3:5» s. Jeesuksen s. on voiman kantaja, samoin kuin Jumalan s. oli VT:ssa. Hän parantaa sairaat s:llaan. ”Sano ainoastaan s., niin palvelijani paranee”, «Matt. 8:8». Jeesus sanoo: ”Minun s:ni eivät koskaan katoa”, ne eivät lakkaa vaikuttamasta, ennen kuin ne ovat toteuttaneet asiansa, «Matt. 24:35»; «Mark. 13:31»; «Luuk. 16:17»; «Luuk. 21:32». Johanneksen evankeliumista näemme selvästi, miten Jeesuksen s. edustaa häntä itseään. Hänen s:nsa vastaanottaminen vei ihmisen yhteyteen hänen kanssaan. Hänen s:nsa ovat henki ja elämä, «Joh. 6:63», «Joh. 6:68». S:nsa mukana Jeesus antaa hengen ja elämän opetuslapsillensa. S:ssa on elämää kasvattava voima, niin kuin siemenellä kylväjän vertauksessa, «Matt. 13:18-23». Johanneksen evankeliumin alussa, «Joh. 1:1-5», puhutaan luomisen ja ilmoituksen s:sta samoin kuin VT:ssa. Tässä yhteydessä on usein suoritettu vertailua kreikkalaisen filosofian kanssa. Stoalaisuudessa oli keskeisenä oppi s:sta (logos). Tämä oppi on voinut saada alkunsa VT:sta, sillä mainitun filosofian suunnan perustajat olivat kotoisin idästä, ja ainakin muutamat heistä olivat juutalaista syntyperää. Jeesuksen aikaan elänyt juutalainen ajattelija Filo koetti liittää stoalaisuutta ja juutalaisuutta lähemmäksi toisiaan. Tuonpuoleisena Jumala ei voi olla yhteydessä ihmisiin muuten kuin välittäjän, s:n kautta. Myös evankeliumissa puhutaan S:sta, joka on ollut Jumalan tykönä ikuisesti. Tämä S. on tullut lihaksi, «Joh. 1:14», ts. ihmiseksi. Muodon yhtäläisyys ei kuitenkaan vie sisällyksen yhtenäisyyteen. Aleksandrian ajattelijalle logos oli ajatusperäinen käsite, Johannekselle persoonallinen olento, Jumalan toimivan tahdon ja ilmoituksen edustaja. Evankeliumin esipuheen jälkeen ”Sana” jää syrjään, sen tilalle astuu ”Poika”, Jumalan Poika. Vielä Ilmestyskirjassa Johannes kerran kutsuu Jeesusta S:ksi. ”Ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan S.”, «Ilm. 19:13». UT:ssa ei Jeesusta kutsuta tällä nimellä muualla, mutta samaa oppia voimme havaita myös Paavalin kirjeissä, «Ef. 1:3-10»; «Kol. 1:15-20». Hebrealaiskirjeen esipuheessakin, «Hepr. 1:1», soi sama sävel kuin Johanneksen evankeliumissa. Siinä puhutaan Pojasta, jonka kautta Jumala on maailman luonut ja joka kantaa kaikki voimansa s:lla. Juutalaisuus opettaa, että toora luotiin alussa ja se oli Jumalan tykönä ja kaikki on saanut syntynsä sen kautta. ”Toora” on suomennettu sanalla ”laki”, mutta sen oikea merkitys on ”opetus”, ”sana” (hepreassa on muita sanoja, jotka vastaavat meidän laki-käsitettämme). ”Toora tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme” siten että se kirjoitettiin kirjaan. Johanneksen evankeliumin esipuheessa tooran tilalla on S., joka tarkoittaa Kristusta…. Juutalaisuus antaa tooralle jumalallisen arvon, mutta ei voi sanoa tooraa kuitenkaan Jumalaksi….Kun Jumala kutsui palvelukseensa miehiä, joille hän puhui ja joita hän piti lähetteinään, tuli hänen sanansa ihmisten keskuuteen, «Jes. 51:16»; «Jer. 1:9»; «Hes. 1:3»; «Hoos. 1:1»; «Joel 1:11». Kristuksen opetustoimi jatkuu hänen sanansaattajiensa työssä; heidänkin s:nsa on Jumalan s:aa, koska se on otettu hengessä vastaan Kristukselta, «1. Tess. 2:13»; «1. Kor. 2:12» s. S. on puhtautta niille, jotka ottavat sen vastaan, «Joh. 15:3», Jumalan voima, «1. Kor. 1:18»; «Room. 1:16», lapseuteen uudestisynnyttävä, «1. Piet. 1:23»; «Jaak. 1:18», «Jaak. 1:21», meissä uskoa herättävä, «Room. 10:8», «Room. 10:17». Jumalan valtakunta ei ole s:oissa, vaan voimassa, «1. Kor. 4:20». Tarkoittaen sellaista s:n omistamista, että s. kyllä kuullaan, mutta ei tulla s:n alamaiseksi uskossa, Hebrealaiskirje muistuttaa Jumalan s:n tuomiovallasta: se ei salli rankaisematta halveksia itseään, «Hepr. 4:12»”. Jeesus, Jumalan Sana, niinkuin edellä mainitusta Aapeli Saarisalon tekstistä huomasimme, ei tarkoita sitä, että Jumalan Sana ja Jumala olisivat yksi ja sama persoona, vaan yksinkertaisesti sitä, että Jeesus oli, ja on, Jumalan Sana siinä mielessä, että Hän täydellisesti ilmoitti Jumalan tahdon ja eli täydellisesti Jumalan tahdossa!

Kolminaisuusopin puolustajat perustelevat oppiaan, mm. seuraavalla Raamatun paikalla: 1 Moos.1:26″Ja Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat.” Tällä Raamatunpaikalla he pyrkivät selittämään julistuksensa >>On yksi Jumala kolmessa persoonassa ja kolme persoonaa yhdessä Jumalassa, nimittäin Isä, Poika ja Pyhä Henki>. Edellä mainittu Raamatunpaikka ei millään tavalla osoita, että Jumalassa olisi kolme persoonaa, vaan yksinkertaisesti sen, että esim. Jumala ja Jeesus keskustelivat keskenään ja heidän ympärillään saattoi olla iso joukko taivaan enkeleitä. Tuo Raamatunpaikka ei yksinkertaisesti kerro meille mitään muuta kuin sen, että taivaassa keskusteltiin! Siinä ei ole pienintäkään viittausta kolminaisuuteen!

Ei Jeesus tullut perustamaan uutta uskontoa, eikä johdattamaan ihmisiä palvelemaan Häntä itseään Jumalana. vaan Jeesus tuli johdattamaan ihmisiä Jumalan luokse. Jeesus itse selitti, mitä tarkoittaa se, että Hän ja Isä ovat yhtä! Lue tarkasti seuraavat rivit, niin huomaat, että kolminaisuusoppi joka väittää Jeesuksen ja Jumalan olevan yksi ja sama persoona, on Raamatunvastainen ja tulee perkeleestä. Antakaamme Jeesuksen itsensä selittää, mitä tarkoittaa se, että Hän ja Isä olivat yhtä: Joh.17 luku:”Tämän Jeesus puhui ja nosti silmänsä taivasta kohti ja sanoi: ”Isä, hetki on tullut, kirkasta Poikasi, että Poikasi kirkastaisi sinut; …Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. Minä olen kirkastanut sinut maan päällä: minä olen täyttänyt sen työn, jonka sinä annoit minun tehtäväkseni. Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan. Minä olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka sinä annoit minulle maailmasta. He olivat sinun, ja sinä annoit heidät minulle, ja he ovat ottaneet sinun sanastasi vaarin. Nyt he tietävät, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on sinulta. Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille; ja he ovat ottaneet ne vastaan ja tietävät totisesti minun lähteneen sinun tyköäsi ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt. Minä rukoilen heidän edestänsä; en minä maailman edestä rukoile, vaan niiden edestä, jotka sinä olet minulle antanut, koska he ovat sinun – ja kaikki minun omani ovat sinun, ja sinun omasi ovat minun – ja minä olen kirkastettu heissä. Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin….Mutta nyt minä tulen sinun tykösi ja puhun tätä maailmassa, että heillä olisi minun iloni täydellisenä heissä itsessään. Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus. Niin kuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan; ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa. Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he KAIKKI OLISIVAT YHTÄ, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, NIIN KUIN ME OLEMME YHTÄ, sinä minussa – että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut…. …Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin, että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä.”

Samoin kuin me, Jumalan lapset olemme Hengessä yhtä ”Hänen seurakuntanaan”, samalla tavalla on Jumala ja Jeesuskin yhtä! Niin kuin mekään Jumalan lapsina emme ole sama persoona, vaikka olemmekin yhtä kuuluen Hänen seurakuntaansa, niin samoin eivät myöskään Jumala ja Jeesus ole sama persoona! Samoin kuin Jeesus Kristus asuu tänä päivänä jokaisessa Hänen omassaan, sinussa ja minussa, samoin Jumala oli Jeesuksessa Hänen vaeltaessaan maan päällä n.2000 vuotta sitten. Vaikka Jeesus asuukin meissä, me emme ole silti Jeesuksia! Jeesus asuu meissä tänä päivänä Henkensä kautta, niinkuin aikoinaan Jumala asui Jeesuksessa Henkensä kautta.

Edellä mainitussa Johanneksen Evankeliumin 17 luvussa Jeesus itse selittää meille tämän tosiasian erittäin selkeästi. Jeesus on Jumalan Poika, ei yhtään enempää, eikä yhtään vähempää! Kolminaisuusoppi, joka on katolilainen oppi, on perkeleestä, eikä sillä ole mitään tekemistä oikean Raamatullisen opetuksen kanssa! Jokainen, joka julistaa, että Jeesus on Jumala, sortuu väärään julistukseen. Jokainen, joka julistaa >>On yksi Jumala kolmessa persoonassa ja kolme persoonaa yhdessä Jumalassa, nimittäin Isä, Poika ja Pyhä Henki> elää valheessa joko tietäen tai tietämättään. Johanneksen Evankeliumin 17 luku kertoo meille, mitä tarkoittaa se, että Jeesus ja Jumala ovat yhtä ja siksi uskokaamme Jeesuksen omiin sanoihin, ei Katolisen kirkon kolminaisuusjulistukseen!

Jeesus opetti aina ihmisille, että heidän tulisi uskoa Jumalaan: Mark.11:22″Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Pitäkää usko Jumalaan”. Jumala on kaikki kaikessa! Jeesus kuoli Golgatalla, jotta me saisimme yhteyden Jumalaan. Jos Jeesukselle Jumala oli tärkein, sen tulisi silloin olla meillekin. Kolminaisuusoppi on tehnyt uuden uskonnon, Jeesus uskonnon, mutta tätä ei Jeesus itse halunnut! Jeesus ei missään Raamatunkohdassa julistanut olevansa Jumala, vaan Jumalan Poika! Miksi ihmiset kuitenkin uskovat enemmin katolisen kirkon kolminaisuusoppia, kuin itse Jeesusta? 1 Joh.4:15″Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa”. (Lisää tietoa kolminaisuusopin epäraamatullisuudesta internetsivuillani: www.sanansaattaja.com / kolminaisuusoppi).

Kun Johannes näkee kolmen enkelin – eli lopunajan apostolisen seurakunnan julistavan ensin evankeliumia, sitten Babylonin kukistumista ja sen jälkeen varoittavan kumartamasta petoa sekä sen kuvaa, hän näkee Raamattuun pitäytyvän Jumalan lasten yhteisön julistavan vain Kirjoituksiin pitäytyvää sanomaa. Raamatunvastaisten harhaopetusten kitkeminen ja porttokirkon oppien arvosteleminen on Jeesuksen kehotuksen mukaan vaeltamista: ” ”Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.” (Matt.15:13). Evankeliumin julistukseen kuuluu myös opetusta siitä, mitä Jeesus käski opetuslastensa pitää (Matt.28:20). Paavin kirkon, eli porttokirkon hapatus on levinnyt ympäri maapalloa, ja siitä lopunajan apostolinen seurakunta Jumalan Pyhän Hengen voimassa varoittaa lopun ajan sukupolvea. Evankeliumiin kuuluu myös varoitus Jumalan tuomiosta – kaikkien pitää kerran vastata teoistaan Karitsan tuomioistuimen edessä. Syyn ja seurauksen laki, jos ihminen ei ota Jumalan armoa vastaan Kristuksessa Jeesuksessa, on kohtaava jumalattomia, mutta Kristukseen uskovat ovat saaneet vapautuksen Jumalan Pojan veressä – tässä on Pyhien kärsivällisyys ja usko. Samanaikaisesti kun lopunajan seurakunta julistaa kolmen enkelin sanomaa vastustuksesta huolimatta, he luottavat siihen, että Taivas palkitsee heidän uskollisuutensa.

 

Ilm.14:14-20

”Ja minä näin, ja katso: valkoinen pilvi, ja pilvellä istui Ihmisen Pojan muotoinen, päässänsä kultainen kruunu ja kädessänsä terävä sirppi. Ja temppelistä tuli eräs toinen enkeli huutaen suurella äänellä pilvellä istuvalle: ”Lähetä sirppisi ja leikkaa, sillä leikkuuaika on tullut, ja maan elo on kypsynyt.” Ja pilvellä istuva heitti sirppinsä maan päälle, ja maa tuli leikatuksi. Ja taivaan temppelistä lähti eräs toinen enkeli, ja hänelläkin oli terävä sirppi. Ja alttarista lähti vielä toinen enkeli, jolla oli tuli vallassaan, ja hän huusi suurella äänellä sille, jolla oli se terävä sirppi, sanoen: Lähetä terävä sirppisi ja korjaa tertut maan viinipuusta, sillä sen rypäleet ovat kypsyneet.” Ja enkeli heitti sirppinsä alas maahan ja korjasi maan viinipuun hedelmät ja heitti ne Jumalan vihan suureen kuurnaan. Ja kuurna poljettiin kaupungin ulkopuolella, ja kuurnasta kuohui veri hevosten kuolaimiin asti, tuhannen kuudensadan vakomitan päähän.”

Lihansa päivinä Mestari oli opettanut lopunajasta seuraavaa: ”Pelto on maailma; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset. Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu, ja leikkuumiehet ovat enkelit. Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa.” (Matt.13:36-40). Viininkorjuu sekä elonkorjuu liittyvät Raamatussa kuvakieleen tuomion ajasta. Profeetta Joel oli ennustanut: ”Lähettäkää sirppi, sillä sato on kypsynyt. Tulkaa polkemaan, sillä kuurna on täynnä ja kuurna-altaat pursuvat ylitse; sillä heidän pahuutensa on suuri.” ( Joel:3:13) ja Jeesus oli sanonut:”Elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.” (Matt.13:30). Johannes näkee Jeesuksen Kristuksen (Ihmisen Pojan muotoisen) kokoavan Häneen uskovat (1 Tess.4:17) ja sen jälkeen jumalattomat sen enkelin kautta, jolla oli suuri sirppi Jumalan vihan suureen kuurnaan, joka poljettiin kaupungin ulkopuolella – jumalattomia oli niin paljon, että veri vielä 1600 stadionmitan päässä ulottui hevosen kuolaimiin asti. Nisu on Kristuksen seurakunta ja lusteet ovat jumalattomat – jumalattomat poltetaan, kuten Jeesuksen opetuksessa (Matt.13:36-40) selvästi opetetaan. Profeetta Malakia ennusti paljon ennen Jeesusta tuosta tuomion päivästä, jolloin kaikki ne, jotka eivät ole uskoneet Kristukseen Jeesukseen poltetaan Jumalan iankaikkisella tulella viimeisellä tuomiolla: ”Sillä katso: se päivä on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa.” (Mal.4:1). Jumalattomia ei siis vaivata loppumattomasti helvetin tulessa, kuten Katolinen Paavin oppi kieroutuneesti opettaa eri kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden ”suulla”, vaan jumalattomat yksinkertaisesti poltetaan viimeisellä tuomiolla Jeesuksen sanoin: ”Lusteet (lusteet ovat pahan lapset) kootaan ja tulessa poltetaan” (Matt.13:30). Koska viimeisellä tuomiolla jumalattomien lisäksi myös itse perkele poltetaan, on selvää, että sielunvihollinen ei yksinkertaisesti voi kiusata ketään helvetissä, koska hänet itsensäkin tuhotaan: ”Sitten hän (Jeesus) myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.” (Matt.25:41). Viimeisen tuomion jälkeen luodaan Jumalan Pyhistä koostuva ”Uusi Jerusalem”, jossa Jumalan maja on ihmisten keskellä, eikä mitään entistä enää ole: ”Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu” (Jes.65:17). Kaikki entinen, niin jumalattomat kuin itse saatanakin on viimeisen tuomion jälkeen täydellisesti tuhottu Jumalan tulella, aivan kuten Johannes myöhemmin itse ilmestyksessä toteaa: ”Kaikki entinen on mennyt” (Ilm.21:4). Kaikki edellä mainittu osoittaa kiistattomasti sen, että Paavin opetus, joka lailla syövän on pesiytynyt eri kirkkokuntiin sekä herätysliikkeisiin, joka opettaa helvetin olevan loppumaton piinan paikka jossa perkele kiusaa jumalattomia loppumattomasti, ei ole Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen mukainen, vaan tulee sielunvihollisen aikaansaannoksena eri pakanuskonnoista. Raamatun opetus Jeesuksen omin sanoin on yksinkertainen: lusteet (pahan lapset) poltetaan viimeisellä tuomiolla ja kun tähän lisätään vielä profeetta Joelin sanat: ”Heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa.” on sanomattakin selvää, että Jumala luodessaan ”Uuden Taivaan sekä Uuden maan” tuhoaa jumalattomuuden kokonaisuudessaan niin, että siitä ei jää jäljelle mitään – kun jumalattomuus on tuhottu on lopputuloksena Jumalan lasten rauhan valtakunta.

Jumalan seurakunta, Kristuksen ruumis on kaihomielin sekä suurella hartaudella odottanut kautta historian tämän Johanneksen näyn toteutumista – kun Jeesus kokoaa omansa kaikista ilmansuunnista Häntä vastaan yläilmoihin: ”Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.”(1 Tess.4:16-18). Jumalan seurakunta on aina joutunut maailmassa ahtaalle, ennen Jeesuksen lihaksitulemista sitä vainottiin aivan kuten Jeesus itse sanoi aikansa uskonnollisille johtomiehille joiden isät olivat verisesti vainonneet Korkeimman lähettämiä palvelijoita ennen Häntä: ”Olette niiden lapsia, jotka tappoivat profeetat.” (Matt.23:31). Jumalan seurakunta on kautta aikojen saanut vastaansa jumalattomat sekä myös uskonnollisuuden mahdin – se on ollut vainottuna syntymästään asti. Vaikka seurakunnan kautta Kaikkivaltias Jumala on vuodattanut maailmaan siunauksiaan, on siitä huolimatta maailma vihannut sitä. Joosefin hurskauden kautta pelastui koko Egypti (1 Moos.41:34-36), Danielin hurskaus pelasti Baabelin kaikkien viisaitten hengen (Dan.2:24), Paavalin usko pelasti koko laivan henkilökunnan (Apt.27:24) eivätkä Jumalan antamat siunaukset hurskaittensa kautta lopu tähän, vaan Raamattu kertoo niitä lukemattoman määrän – kuitenkin maailma on aina vihannut Jumalan seurakuntaa sekä jokaista vanhurskasta joka on vilpittömästi palvellut maailmankaikkeuden Luojaa. Kiittämättömyys on ollut Jumalan seurakunnan palkka ja toistuvasti Jumalan tehdessä ihmeitään seurakuntansa kautta pelastaakseen tämän maailman ihmiset rakkautensa valtapiiriin, ovat ihmiset itsekkyydessään kuitenkin kääntyneet Pyhää Jumalaa sekä Hänen seurakuntaansa vastaan. Jokainen jonka sydämessä Kristus asuu toimii Jumalan työtoverina ihmiskunnan siunaukseksi – kuitenkin liian monet tämän maapallon ihmiset ovat olleet liian viisaita tarvitakseen opetusta, liian vanhurskaita tarvitakseen pelastusta sekä liian kunnioitettuja tarvitakseen Kristukselta tulevaa kunniaa. Vaikka Jumalan seurakunta erityisesti lopun aikana julistaa Pyhän Hengen voimassa (Evankeliumin julistustyö ei ole päättyvä vähäisemmällä voimalla kuin se alkoi helluntaipäivänä), niin siitä huolimatta ihmiskunta kääntää kerta toisensa jälkeen Jumalan rakkaudelliselle sanomalle selkänsä siitäkin huolimatta, vaikka vitsaukset kohtaavat lopunaikana jumalatonta maailmaa: ”He eivät tehneet parannusta murhistaan eikä velhouksistaan eikä haureudestaan eikä varkauksistaan.” (Ilm.9:21). Ei ole siis mikään ihme, että jokainen jonka sydämessä Kristus asuu odottaa kaihomielin hetkeä, jolloin Mestari saapuu noutamaan omansa pois tältä pahalta sekä täynnä itsekkyyttä olevalta maa-planeetalta. Kun Jumalan Pyhät kootaan Kristuksen luokse, poljetaan jumalattomat Jumalan vihan viinikuurnassa niin, että ”kuurnasta kuohui veri hevosten kuolaimiin asti, tuhannen kuudensadan vakomitan päähän.” Jumalan tulevan tuomion todellisuus, jota aito Kristuksen seurakunta julistaa, ei kuitenkaan saa ihmisiä kääntymään rakkaudellisen Luojan puoleen, vaan itsekkäästi maailma kulkee kohti tuhoaan.

 

-Marko Lind-

On syntynyt Uusi Maailmanjärjestys sekä koko maailmaa kattava Maailmankirkko johtajanaan Katolisen kirkon Paavi. On luotu maksujärjestelmä, jonka kautta kaikki rahaliikenne kulkee digitaalisesti. Kaikkea voidaan valvoa tehokkaasti. On seuraavan askelen aika saatanan lopunajan suunnitelmissa – nyt kaikkia vaaditaan kumartamaan petoa ja elämään sen ohjeiden mukaisesti. Ne, jotka eivät alistu pedon valtaan eivät saa itselleen tuota uutta maksujärjestelmää oikeaan käteensä tai otsaansa. Käytännössä se merkitsee sitä, että he eivät voi ostaa saatikka myydä.

Ilm.13:1-10

”Ja minä näin pedon nousevan merestä; sillä oli kymmenen sarvea ja seitsemän päätä, ja sarvissansa kymmenen kruunua, ja sen päihin oli kirjoitettu pilkkaavia nimiä. Ja peto, jonka minä näin, oli leopardin näköinen, ja sen jalat ikäänkuin karhun, ja sen kita niinkuin leijonan kita. Ja lohikäärme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan. Ja minä näin yhden sen päistä olevan ikäänkuin kuoliaaksi haavoitetun, mutta sen kuolinhaava parantui. Ja koko maa seurasi ihmetellen petoa. Ja he kumarsivat lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen vallan pedolle, ja kumarsivat petoa sanoen: ”Kuka on pedon vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan?” Ja sille annettiin suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita, ja sille annettiin valta tehdä sitä neljäkymmentä kaksi kuukautta. Ja se avasi suunsa Jumalaa pilkkaamaan, pilkatakseen hänen nimeänsä ja hänen majaansa, niitä, jotka taivaassa asuvat. Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja sen valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot. Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta. Jos kenellä on korva, hän kuulkoon. Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka miekalla tappaa, hänet pitää miekalla tapettaman. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko.”

Johannes näkee merestä nousevan pedon joka on selvästi maailmanpetovaltojen yhdistelmä jollainen kuvataan Danielin kirjan 7. luvussa. Daniel näki merestä nousevan ensin leijonan (kuvasi Babyloniaa), karhun (Meedian ja Persian kaksoisvalta), nelipäisen pantterin eli leopardin (Aleksanteri Suuren hellenistinen maailmanvalta ei Kreikka) ja lopuksi pedon, jolla oli päässään kymmenen sarvea (Rooma). Daniel ei nähnyt neljännen pedon sarvissa kruunuja kun taas Johannes näki – vasta Johanneksen jälkeen Rooman valtakunta jakautui itsenäisiin valtioihin. Ilmestyskirjan peto on Danielin kuvaamien maailmanvaltojen historiallisen kehityksen tulos!

Johannes näkee yhden pedon päistä olevan ikään kuin kuoliaaksi haavoitetun, mutta sen kuolinhaava parantui – surmanisku on Ranskan suuren vallankumouksen tapahtumat jotka lopettivat katolisen Paavin kirkon 1260 vuotta kestäneen vainon todellisia Jeesukseen uskovia kohtaan. Danielin näyssä (Dan.7.luku) Roomaa hallitsisi viimeisessä vaiheessa ”pieni sarvi” joka näytti muita sarvia suuremmalta (Dan.7:8,20) ja tuo ”pieni sarvi” ryhtyi sotaan pyhiä vastaan ja se voitti heidät ja piti heitä vallassaan – kysymys on Paavin johtamasta katolisesta porttokirkosta. Historiasta tiedämme, että pieni sarvi nousi ”sarvien joukosta” jatkaen Rooman maailmanvaltaa erilaisena, uskonnollisena mahtina. Tästä tapahtumasta meille kertovat historioitsijat ( Harnack 1901:269-270): ”Mitä tahansa roomalaisia aineksia barbaarit ja areiolaiset jättivätkin jälkeensä… ne joutuivat Rooman piispan suojelukseen, hänhän oli keisarin poistuttua näyttämöltä Konstantinnapoliin Rooman johtava henkilö. Tällä tavoin Rooman kirkko salaisesti syrjäytti Rooman maailmanvallan, joka todellinen jatko se on; valtakunta ei tuhoutunut, se on vain läpikäynyt muodonvaihdoksen… Se on poliittinen luomus ja yhtä mahtava kuin maailmanvalta, koska se on Rooman maailmanvallan jatko. Paavi, joka nimittää itseään ”Kuninkaaksi” ja Pontifex Maximukseksi”, on Caesarin seuraaja”. (Schaff 1902:93): ”Kristinuskon kohottaminen valtionuskonnoksi… merkitsi kirkolle suurta turmeltumisen mahdollisuutta. Rooman valtion lait, laitokset ja menettelytavat olivat yhtä juurtuneita syvälle pakanuuteen, eikä niitä voitu millään maagisella iskulla äkisti muuttaa toisiksi. Valtion kristillistäminen merkitsi sen vuoksi suuressa määrin kirkon maallistamista ja pakanallistamista. Maailma voitti kirkon yhtä suuressa määrin kuin kirkko voitti maailman, ja kristillisyyden ajalliset saavutukset teki monessa suhteessa tyhjäksi hengellinen menetys. Rooman valtakunnan kansanjoukot kastettiin vain vedellä mutta ei Hengellä eikä evankeliumin tulella, ja Rooma salakuljetti pakanallisia tapoja ja käytäntöjä pyhäkköön uuden nimisinä”. Mahtava Rooma aikansa suurmahtina ei siis kuollut, se vain muutti muotoaan – siitä tuli Paavin kirkko joka ylväästi perustamisestaan lähtien on väittänyt olevansa Jumalan asialla, vaikka todellisuudessa se on saanut vallan lohikäärmeeltä eli perkeleeltä.

Paavin kirkon verisestä historiasta minkä aikana se erityisesti vainosi aitoja Jeesuksen opetuslapsia jotka pitivät Raamattua kokonaisuudessaan Jumalan Sanana, erityisesti 1260 vuoden ajanjaksosta (42 kuukautta – aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa – 1260 päivää – 1260 kirjaimellista vuotta) kirjoitti mm. Martti Luther seuraavaa: ”Mitä kauhistusta ja vahinkoa senkaltainen keisarillinen paavikunta on tuottanut, ei taideta ensinkään luetella… Kuka voi luetella, kuinka paljon verta, murhaa, sotaa ja kauheutta paavit ovat nostaneet ja tehneet, sekä siinä että ovat itse sotineet, ja siinä että he ovat keisarit, kuninkaat ja päämiehet toinen toistansa vastaan kehottaneet” (Luther: ilmestyskirjan viimeinen esipuhe). Lisäksi ”uskonpuhdistaja” Luther kirjoitti: ”Pelkkänä perkeleenä hän (Paavi) vihdoin Jumalan yläpuolelle ja Häntä vastaan asettuen latelee valheitaan messuista, kiirastulesta, luostarielämästä sekä itse keksityistä teoista ja jumalanpalveluksesta. Sitä juuri aito Paavilaisuus on. Paavi tuomitsee, tappaa ja rääkkää kaikki kristittyjä, jotka eivät yli kaiken ylistä ja kunnioita hänen iljettävyyttään… Sillä hänen paavillinen vallankäyttönsä on itse asiassa valehtelemista ja murhaamista, ruumiin ja sielun syöksemistä iankaikkiseen turmioon. Sen olen monissa kirjoissani selkeästi osoittanut” (Luther 1984:222-223). Luther ei ole ollut, kun luomme katsauksen kirkkohistoriaan, suinkaan ainoa henkilö joka olisi pitänyt Paavin kirkko petona. Englannin uskonpuhdistaja John Wycliffe (1320-1384) ja Böömin uskonpuhdistaja Jan Hus (1369-1415) omasivat täysin saman käsityksen kuin myöhemmin Luther. Mainittakoon, että uskonpuhdistaja Hus maksoi hengellään totuudesta hinnan – katolisen kirkon toimesta hänet tuomittiin Konstanzin kirkolliskokouksessa ja poltettiin. Myös Calvin, Zwingli sekä lukemattomat muut protestanttiset uskonpuhdistajat olivat aikanaan täysin vakuuttuneita Paavin kirkon olevan saatanan luoma peto.

Inkvisitio oli katolisen kirkon instituutio, joka toimi sen määrittelemää harhaoppisuutta vastaan. Inkvisitio syntyi vuonna 1184, ja siitä muodostui kirkon pysyvä harhaoppisuutta vastustava instituutio. ”Kristinuskon verihuuruiseen historiaan surullisen jäljen jättänyt Inkvisitio perustettiin jo v. 1184 etsimään ja tuomitsemaan ns. harhaoppisia. Sillä oli itsenäinen tutkinta-, syytös- ja osittainen tuomiovalta, mutta mm. kuolemantuomiot ja niiden täytäntöönpanot jätettiin maallisille viranomaisille. Inkvisitio sovelsi menetelmiään yhtä hyvin harhaoppisiin kuin muuten vain omituisiin ihmisiin kuten kuviteltuihin noitiin n. 500 vuoden ajan. Inkvisitio loi urkinta- ja ilmiantojärjestelmän, ja se huolehti itse ilmiannettujen kuulusteluista ja kidutuksista. Kidutus oli salaista ja järjestelmällistä ja menetelmät oli suunniteltu tuottamaan äärimmäistä tuskaa ilman, että uhri varsinaisesti kuolisi. . Hyvä esimerkki keinoista oli ns. ’jalkauuni’, joka edellytti yksinkertaisesti koroketta, jolle sitoa uhri, hieman öljyä ja hiilipannun. Eräs mies oli raahattu oikeuteen käsissään laatikko, joka sisälsi hänen omien jalkojensa luita, jotka jalkauuni oli kypsyttänyt irti lihasta. (The Hiram Key: Kninght, Lomas 1996) Myös Janet Cave ja Laura Forman antavat kirjassaan Noidat ja noituus (Mystiikan Maailma / Lademan) näistä menettelytavoista karmaisevia esimerkkejä :“Kirkon menettelytavat olivat kuvottavat. Kun syytetty oli viimein tunnustanut, hänet sakotettiin, pantiin vankilaan tai poltettiin roviolla. Hänen omaisuutensa lankesi kirkolle, joten tunnustuksien saaminen oli siksikin välttämätöntä. Kidutus alkoi yleensä peukaloruuveilla, sitten seurasi tusina ruoskaniskua. Sääripuristimin murskattiin seuraavaksi sääret ja nilkat, minkä jälkeen uhria venytettiin piinapenkissä tai roikutettiin köydessä niin, että olkavarret menivät sijoiltaan. Eräs noitatuomari Heinrich von Schultheis ylisti kidutusta “Jumalan katsetta miellyttäväksi työksi“. Kerran hän viilsi erään naisen jalat auki ja kaatoi haavoihin kuumaa öljyä“. Uhrien ulvoessa kivusta ja menehtyessä tuskiinsa syyttäjät, pyövelit ja piispat kahmivat omaisuuksia. Eräs heistä, Bambergin piispa Johan Georg II oli vuonna 1631 ansainnut teloituttamiltaan ja vangitsemiltaan ihmisiltä 720 000 kultafloriinia. Inkvisiittorit olivat siis ilmiselvästi miehiä, jotka erityisosaamisestaan ja valitsemastaan ammatista myös sadistisesti nauttivat.” (Seppo Heinola)

Johannes näkee näyssään pedon yhden pään olevan ikään kuin kuoliaaksi haavoitetun, mutta sen kuolinhaava parani. Paavin kirkon, eli pedon, kuolinhaavan aiheutti Ranskan vallankumous, mutta Johannes näkee kuolinhaavan paranevan. On huomattava, että peto ei muutu lauhkeaksi lampaaksi vaan pysyy petona – kun kuolinhaava paranee on peto taas voimissaan ja tekee niitä tekoja joita se on terveenä tehnyt. Se on luonnollista pedon käytökselle jonka luonteenomaisiin piirteisiin kuuluvat pakkokeinojen käyttö sekä omantunnonvapauden ja uskonnonvapauden kieltäminen. Paavin kirkko, joka on saanut valtansa lohikäärmeeltä, on historiassa tapattanut toisinajattelijoita ja vuodattanut verta enemmän kuin minkään muun uskonnon edustajat tällä maa-planeetalla yhteensä ja kun tuon pedon kuolinhaava paranee, on sanomattakin selvää että se palaa niihin toimintamalleihin jotka pedolle ovat luontaisia. Tällä hetkellä me elämme kuolinhaavan jälkeistä aikaa, jossa kuolinhaava ei ole täysin parantunut – peto on nuolemassa haavojaan ikään kuin häntä ei olisikaan.

Paavin uskonnollis -poliittinen valta on kasvanut viimeisen kahdensadan vuoden aikana ennennäkemättömiin mittoihin. Tällä hetkellä Katolisen kirkon nykyistä Paavia (Benedictus XVI) voidaan perustellusti tituulerata maailman suosituimmaksi kristityksi, sillä hänellä on kannattajia koko maapallolla yli 1,2 miljardia. Paavin kirkko on tällä hetkellä maa-planeetan reilusti suurin kristillinen kirkkokunta, jonka keskusalueet ovat Etelä- ja Keski-Amerikka, Etelä-Eurooppa, pääpaikkana tietysti Paavin johtama Vatikaanivaltio. Katolisen kirkon valtakausi Suomessa sijoittuu 1100- 1500 luvuille. Tällä hetkellä Suomessa on katolisia arviolta 10 000: Jeesuksen pyhän sydämen pappien veljeskunta; dominikaanit; Birgittalaissisaret eli Kaikkein pyhimmän Vapahtajan sääntökunta (ks. oppikirja s. 17), Karmeliittasisaret, Ursuliinisisaret (lastentarhoja), Jeesuksen pikkusisaret > tekevät lähinnä hoito- ja opetustyötä; Studium Catholicum on dominikaanien perustama kulttuuri-instituutti Helsingissä, Ekumeeninen keskus taas katolisen kirkon tuella toimiva keskus Espoossa (lähinnä Isä Robert Caluwén elämäntyönä). Johanneksen näkemässä näyssä pedon yksi pää oli ikään kuin kuoliaaksi haavoitettu – Ranskan vallankumouksen jälkeen katolinen kirkko on joutunut muuttamaan ”näennäisesti” toimintatapojaan, mutta kahden viimeisen vuosisadan aikana se on ”kaikessa hiljaisuudessa” ottanut taas hyvin näkyvän osan maailman politiikassa sekä uskonnossa.

Kaikessa hiljaisuudessa, ekumenian sekä humanisuuden nimissä, katolinen kirkko haalii siipiensä suojaan kaikkia maailman uskontoja ja sielunvihollisen eksytys kaikessa valheellisessa loistossaan on ”uponnut kuin kuuma veitsi sulaan voihin” myös protestanttisissa kristillisissä suuntauksissa – kaikki tämä on salakavalasti tapahtunut ”väärän ykseyden nimissä” vetoomuksenaan Jeesuksen ylimmäispapillinen rukous, että ”he yhtä olisivat” (Joh.17:21). Saatana kokoaa lapsiaan tulevaa maailmanlaajuista porttokirkkoaan varten ja kun ”kuolinhaava on parantunut” se pedon raivolla hyökkää aitoja Jeesukseen uskovia kohtaan, jotka tahtovat elää vain Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen mukaisesti. On harmillista, että monetkaan niistä jotka nimittävät itseänsä Jumalan lapsiksi eivät tiedä mitä ”kulissien” takana oikeasti tapahtuu, mutta avatkoon tämä kirja todellisia totuuden etsijöitä Pyhän Hengen vaikutuksesta ymmärtämään sekä käsittämään sen, että me, tämä sukupolvi, olemme viimeinen kristitty sukupolvi tällä maa-planeetalla, sillä aivan kohta alkavat pedon agressiiviset vainot aitoja Jeesukseen Kristukseen uskovia kohtaan (Ilm.13:15). Lohikäärme, eli saatana, on ”kulissien” takana tehnyt lähes kaikki tarvittavat järjestelyt lopun ajan suurta veristä vainoa silmälläpitäen – katolinen oppi sekä Paavin vaikutusvalta on levinnyt valheen vaikutuksesta laajemmalle kuin monet ymmärtävätkään. Maailmanlaajuisesti karismaattiset, helluntailaiset ja evankeliset kristityt ovat jo nyt lähes täydellisesti sidoksissa porttokirkkoon, vaikka aikaisemmin historiassa heidän ”uskonpuhdistajansa” arvostelivat kovin sanoin Paavin kirkkoa porttokirkoksi. Suurta osaa tässä eksytyksessä näyttelee maailmanlaajuisen suuren helluntailiikkeen ”hedelmällinen” yhteistyö porttokirkon johtajan Paavin kanssa. Olen aikaisemmin tässä kirjassa tuonut esille maailmanlaajuisen helluntailiikkeen osuuden tästä tulevasta porttokirkosta, ja nyt sen perustelen tarkemmin. Koska helluntailiikkeen toiminta ei ole koskaan perustunut Raamatun kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, vaan pääpaino heidän julistuksessaan on ollut Jumalan Pyhän Hengen armolahjojen käyttö sekä niiden julistaminen, on ollut sanomattakin selvää, että sielunvihollisen salakavala hyökkäys juuri tätä herätysliikettä kohtaan johtuen heidän lähes olemattomasta Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen ymmärtämisestä, on ollut äärettömän hedelmällinen saatanan näkökulmasta katsottuna. Paavali kirjoitti omana aikanaan, että lopunajan eksytyksessä ne, jotka eivät olisi laittaneet koko toivoansa Kirjoitetun Sanan kokonaisvaltaiseen ilmoitukseen, eksyisivät: ”Silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.” (2 Tess.2:8-12).

Karismaattisten liikkeiden ja Paavin yhteistyö on tullut mahdolliseksi armolahjojen korostuksen myötä – on syntynyt katolinen karismaattisuus. ”Tienavaajina ovat toimineet ja toimivat arvostetut ko. liikkeiden johtajat ja suuria kuulijamääriä keräävät julistajat. Raamatun Sanan arvostuksen ja sen tottelemisen sijaan on tapahtunut selvä muutos kokemukselliseen ja tunteisiin perustuvaan kristittyjen yhteyteen. Yhteyden määräävä tekijä ei enää ole Sanan oppi vaan erilaiset kokemukset, jotka tulkitaan Pyhän Hengen toiminnaksi. Koska katoliset, anglikaanit, helluntailaiset, karismaatikot, evankeliset ym. kokevat ”voideltujen” julistajien kokouksissa samanlaisia ilmiöitä ne tulkitaan Jumalan tahdoksi yhteyden puolesta. Monen tunnetun julistajan sanomisia seuratessa ei voi muuta kuin kysyä: Mitä tapahtui uskonpuhdistuksen perinnölle? Mikä on ollut se hinta, jolla arvostetut julistajat ovat lähteneet kantamaan Rooman kirkon viiriä?” (ote Juhani Aitiomaan tekstistä)

”Suomessakin tunnetaan dokumentti ”Evankeliset ja katoliset yhdessä”. Kyseinen julistus allekirjoitettiin Rooman kirkon ja karismaattisten sekä evankelisten kristittyjen johtajien toimesta 29.3.1994. Yhteistä julistusta edelsi huolellinen suunnittelu ja monet neuvottelut Vatikaanin tarkassa kontrollissa alkaen jo vuosikymmenen alkupuolella. Julistus kehottaa kumpaakin osapuolta lopettamaan toinen toisensa käännyttämisen.” (ote Juhani Aitiomaan tekstistä)

”Tunnetuista kristityistä julistajista ehkä eniten Rooman kirkon ja protestanttisen vapaakristillisyyden eroa on kuronut kiinni Billy Graham. Grahamin nimi on maassamme yhdistetty raamatulliseen kristillisyyteen. Billy Grahamin julistajan ura on ollut kunnioitettava. Tuhannet ja tuhannet ovat kuulleet evankeliumin hänen suurkokouksissaan. Sitä surullisempaa on seurata hänen katolista uskontoa ylistäviä lausumiaan. Paavi ja Billy Graham ovat tavanneet useita kertoja ja molemmat ovat antaneet toisistaan kiittäviä lausuntoja.” (ote Juhani Aitiomaan tekstistä)

”New Orleansin suuri konferenssi 1987 oli eräs merkkipaalu katolisuuden ja sitä suosivan vapaakristillisyyden välillä. Karismaattiset katoliset yhdessä muiden karismaatikkojen kanssa kokoontuivat kaupunkiin ”Pyhän Hengen ja evankelioimisen konferenssiin”. Konferenssin sponsorina toimi laaja Amerikan herätyksen puolesta perustettu komitea (NARSC), joka perustettiin vuonna 1977. New Orleansin konferenssin puheenjohtajana toimi helluntailiikkeeseen lukeutuva Vinson Synan ja sen toiminnanjohtaja oli roomalaiskatolinen David F. Sklorenko. Muu johtajisto, koostui 40:n kirkkokunnan miehistä ja naisista. Billy Graham lähetti tervehdyksensä. Osallistujina ja puhujina olivat käytännössä kaikki nykyisen uudistuksen kärkihahmot kuten John Wimber, Kenneth Copeland, Marilyn Hickey, Charles ja Frances Hunter, Demos Shakarian, Bob Mumford jne… Reinhard Bonnke oli myös puhujana.” (ote Juhani Aitiomaan tekstistä)

”Tom Forrest on katolinen johtaja vuoden 2000 liikkeessä ja kiinteästi yhteydessä karismaatikkojen kanssa. New Orleansin konferenssin kohokohtia hänen mukaansa oli kun ”valtava Marian kuva tuotiin kokouspaikkaan… ja papisto alkoi spontaanisti heiluttaa tervehdystään kuvalle, monet nenäliinoillaan…” Paavia ylistettiin ”Pyhänä Isänä” – (nimitys , joka kuuluu yksin Jumalalle) messu kuvattiin katoliseen tapaan Jeesuksen todellisen ruumiin uhraamisena jne… Kaiken tämän keskellä puhuttiin paljon Pyhästä Hengestä ja etsittiin Hengen ilmiöitä. Orlandon konferenssi 1995 jatkoi samalla linjalla. ”Haitin katoliset tanssivat konga-tyylillä pitkin käytäviä laulaen villisti Kreolin kielellä. Viittaan pukeutuneet munkit ja nunnat hypähtelivät yhdessä helluntailaisten, metodistien, mennoniittojen ja episkopaalien kanssa. Jumalaa ylistettiin tanssimalla ympäri konferenssikeskusta sateenvarjot avoinna – ikään kuin merkkinä näkymättömästä Hengen sateesta”. Orlandon konferenssin puhujina olivat mm. katolinen piispa Sam Jakobs ja Benny Hinn. Gilbert Patterson oli puhujana helluntailiikkeen puolesta.. Kaikki puhujat kehottivat kirkkoja yhtymään. Maailman karismaattiset katoliset ovat suuri vaikuttaja karismaattisessa liikkeessä. Siksi karismaattiset johtajat kuten edesmennyt viinitarhaliikkeen perustaja ja johtaja John Vimber, karismaattiset profeetat ja johtajat kuten Rick Joyner ja Paul Cain, ”nauruherätyksen” jakajana tunnettu Rodney Howard-Brown, ”parantaja” Benny Hinn jne…. kaikki opettavat ja edistävät yhteyden muodostamista katoliseen uskontoon. Benny Hinn pitää paavia suuressa arvossa ja on tavannut tämän useammin kuin kerran.” (ote Juhani Aitiomaan tekstistä)

”1989 Hinn oli mukana valmistamassa paaville ”Rauhan Ruhtinas” palkintoa mutta vetäytyi osallisuudesta myöhemmin. Hän kuvaa osallistumistaan katoliseen messuun, jossa hän kertomansa mukaan koki mystisen kokemuksen tuntiessaan jonkun astuvan eteensä (ei näkyvässä muodossa). Tuntemus oli niin voimakas, että Benny ojensi kätensä ja tunsi ”silkkisen viitan ihanan pehmeyden” ja sitten ”tunsin ruumiin muodon ja oma olemukseni meni aivan turraksi…” Benny Hinn viittaa kokemuksellaan Jeesuksen olleen ruumiillisesti läsnä katolisessa messussa: ”Jumala todella antoi minulle ilmestyksen tuona iltana, kun osallistumme ehtoolliselle se ei ole vain ehtoollinen. Olemme osalliset itse Jeesuksesta Kristuksesta. Hän ei sanonut ´ottakaa ja syökää, tämä edustaa ruumistani´, hän sanoi: ´Tämä on minun ruumiini…´. Kun osallistumme ehtoolliselle, osallistumme Kristukseen… Olemme osalliset siihen mitä Hän sanoi: ´Tämä on minun ruumiini´. Katolisen kirkon opetuksen mukaan ehtoolliselle osallistujat syövät kirjaimellisesti Kristuksen ruumiin. Papin kädessä tavallinen ehtoollisleipä muuttuu Kristuksen ruumiiksi. Näin Kristus uhrataan jatkuvasti ehtoollisella maailman syntien edestä. Benny Hinn sanoo saaneensa Jumalalta ilmestyksen katolisella ehtoollisella ja hän ylistää katolisen ehtoollisen kokemusta.” (ote Juhani Aitiomaan tekstistä)

”Uraauurtavaa työtä yhteyden luomisessa katolisen kirkon ja helluntailiikkeen välillä teki amerikkalainen David DuPlessis. Hänkin arvosti enemmän kokemusta kuin Raamatun opetusta ja kuten nykyisessä uudistuksessa on tapana määrääväksi kriteeriksi nousee ”yhteys Pyhässä Hengessä”. Yhteys ilmenee samanlaisina tai samankaltaisina kokemuksina – eikä perustu yhteiselle päätökselle etsiä Raamatusta totuus ja toimia yhteisesti sen mukaan. Amerikan helluntailiikkeen johtajisto on viime vuosina kannattanut ekumeenista yhdistymistä. AOG:n (Amerikan helluntailiike Assemblies of God) nykyinen johtaja Thomas Trask on myötämielinen nykyiselle kaaokselle. Vinson Synan, tunnettu kirjoittaja ja erään helluntaisuunnan (Pentecostal Holiness Church) edustaja sanoi 1997 Kansas Cityssä yhdessä katolisten karismaattisten kanssa pidetyn konferenssin jälkeen: ”Pyhä Henki haluaa rikkoa muurit katolisten ja protestanttien välillä…” (ote Juhani Aitiomaan tekstistä)

”Protestanttisen ja katolisen kristillisyyden yhteyttä luodaan nykyisin myös Alfa-kurssin kautta. Suomessakin on aloitettu sen näkyvä kampanjointi seurakuntiin. Katolisten keskuudessa Alfa-kurssi on suosittu. Se on lähtöisin Holy Trinity Brompton seurakunnasta, joka on uudistuksen keskuspaikka Englannissa.” (ote Juhani Aitiomaan tekstistä)

Kuten edellisestä, varsin laajasta, Juhani Aitiomaan tekstistä huomasimme – karismaattisuus jonka lipunkantajana maailmanlaajuinen helluntailiike ehdottomasti on – on yhtynyt käytännön tasolla Paavin porttokirkkoon. Näin maailmanlaajuisesta helluntailiikkestä on tullut osa porttokirkkoa, sillä opettaahan Raamattu selvästi Apostoli Paavalin kautta:”Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: ”Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.” (1 Kor.6:16). On huomattava tässä asiayhteydessä, että helluntailiikkeen opetuksissa on aina ollut Paavin kirkon oppeja, (Katolisen kirkon harhaopeista laaja artikkeli internetsivuillani: www.sanansaattaja.com / Katolisen kirkon aikaansaama hapatus), ja täten on luonnollista, että se siirtyi itseään äitikirkoksi nimittävän katolilaisen kirkon ”siipien suojaan” – yhteistä helluntailiikkeellä sekä katolisuudella on epäraitis Raamatun näkemys, joka ei perustu kokonaisvaltaiseen Raamatun ilmoitukseen vaan on sekoitus Kirjoitettua Sanaa sekä pakanauskontoja.

Ekumenian, humanisuuden sekä New age:n kautta Paavin kirkko raivaa ”hiljaisuudessa” tietään asemaan, jossa se saatanan valheen kaikesta vaikutuksesta paljastaa todelliset pedon kasvonsa. Nyt se kuitenkin vielä tekee valmisteluja näyttävälle esiinmarssilleen haalien siipiensä suojaan eri uskontoja sekä kristillisiä suuntauksia. Kristikunnan eri kirkot yhdistetään toisiinsa Jumalan Sanan totuudesta välittämättä – kaikkea hallitsevaksi ajatukseksi tulee ”rakkaus ja yhteys”. New Age ja Uuden maailmanjärjestyksen kirjailijat tekevät erittäin selväksi, että Ekumeeninen liike, joka tunnetaan myös nimellä ”One Universal Church” on kaikkein tärkein organisaatio joka on erityisesti suunniteltu yhdistämään kaikki maailman uskonnot. Ekumineeninen liike, joka on vain ”käsikassara” valmistaen tietä lopunajan porttokirkolle, edistää humanismia, ekumeniaa ja karismaattisuutta (kielillä puhuminen). Tällä hetkellä Ekumeeninen liike leviää syövän lailla katolisten, babtistien sekä evankelisten protestanttien keskuudessa – myös eri uskontojen, jotka eivät edusta kristinuskoa, edustajat kehottavat seuraajiaan hyväksymään tämän saatanallisen valheen, joka inhimillisesti katsottuna on kannatettava ajatus – edistäähän se rauhaa maailmankansojen kesken – mutta joka oikeasti raadollisuudessaan tuo ilmi oikeat pedon kasvonsa vasta lopunajan verisissä sekä traagisissa tapahtumissa.

Kuten olemme aikaisemmin todenneet, niin tällä hetkellä me elämme kuolinhaavan jälkeistä aikaa, jossa kuolinhaava ei ole täysin parantunut – peto on nuolemassa haavojaan ikään kuin häntä ei olisikaan. Kulissien takana kuitenkin tapahtuu – ekumenian nimissä katolinen kirkko haalii yhteyteensä eri uskontoja sekä kristillisiä uskonsuuntia. Peto on ollut myös ahkera poliittisella rintamalla – entinen Iso-Briannian pääministeri, nykyinen suuri vaikuttaja ”Lähi-idän rauhanlähettiläs” Tony Blair (Anthony Charles Lynton ”Tony” Blair) on julkisuudessa tuonut esille haaveensa maailmanlaajuisen kirkon perustamisesta. Tony Blair on julkisuudessa puhunut Universaalin kirkon perustamisen puolesta esiintyen Paavin kanssa ”rinta rinnan” – peto joka on saanut vallan lohikäärmeeltä tekee jatkuvasti työtään noustakseen siihen mahtiinsa, jossa se oli 1260 vuoden ajanjakson vainotessaan todellisia Jumalan Pyhiä. Meidän kenenkään ei pidä aliarvioida Tony Blairin julkisuudessa esitettyjä lausuntoja maailmankirkon perustamisesta, sillä tämä Britannian entinen pääministeri on ollut menneisyydessään menestyksekäs puhuja ja hänet nimettiin myös useissa yhteyksissä vahvaksi ehdokkaaksi Euroopan unionin presidentin virkaan kun Lissabonin sopimusta oltiin saamassa voimaan. Katolinen kirkko ei ole ”kulissien” takana tehnyt hedelmällistä yhteistyötä vain Tony Blairin kanssa, vaan uskonnollisen maailmanmahdin perustamista suosivat myös lukemattomat valtaa pitävät poliitikot, mukaan lukien tämän hetken Amerikan Yhdysvaltojen Presidentti Obama, ja tulevaisuuden ”saatanallinen yhteenliittymä”, kuten tulemme tätä kirjaa lukiessamme myöhemmin huomaamaan, perustuu uskonnon sekä politiikan sekoittamiseen yhdeksi auktoriteetiksi, jota koko maailma vaaditaan kumartamaan.

”Antikristuksen piti nouseman Rooman valtakunnan 10:een osaan jakaantumisen jälkeen. (Dan.7:24). Tämä päättyi noin vuonna 500 jKr. Paavinvalta nousi valtaan 538 jKr. Paavinvalta toteutti Danielin kirjassa (Dan.7:25) ja Ilmestyskirjassa (Ilm.12:6) profetoidun 1260 vuoden hallintajakson; vuodesta 538 vuoteen 1798. Tällöin ranskalainen kenraali Berthier valloitti Rooman ja vangitsi paavi Pius VI:n. Ranskan vallankumouksen myötä paavinvalta menetti oikeutensa käyttää esivallan miekkaa toisinajattelijoita kohtaan. Se oli saanut kuolinhaavan. (Ilm.13:3). Kuolinhaava paranee: Vatikaanin valtio palautettiin Paaville Mussolinin toimesta vuonna 1929, ja tänään lähes koko maailma kumartuu Paavin edessä. Antikristuksella on numero: 666. Raamattu sanoo, että se on ”ihmisen luku”. Paaveilla on yhteinen arvonimi: VICARIUS FILII DEI, joka merkitsee ”Jumalan Pojan sijainen” maan päällä. Latinalaisilla kirjaimilla on määrätyt lukuarvonsa. Sijoittamalla nämä arvonimen kirjaimiin, saadaan summaksi 666. ( V ja U =5, I=1, C=100, A=0, R=0, S=0, F=0, L=50, D=500, E=0 ). Ilm.17. luvun portto: ratsastaa valtiovallalla, tappaa Jeesuksen todistajia (inkvisitio), istuu seitsemän kukkulan päällä (=Rooman kaupunki). ”Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain.” (Dan.7:25) Vain paavinvalta täyttää tämän tunnusmerkin. Koko maailma seuraa ihmetellen Antikristusta (petoa) (Ilm.13.3). Tämä tunnusmerkki on täyttymässä tänään, kun Paavi, matkoillaan ympäri maailmaa solmii diplomaattisia suhteita maan jos toisenkin kanssa. Paavi esitellään rauhan prinssinä, ja suuret maailman ja kirkkojen johtajat polvistuvat hänen edessään. He toivottavat hänen pyhyytensä, Paavin, tervetulleeksi.” (lainaus internetistä)

Kun Johanneksen näkemä peto saa lähitulevaisuudessa vallan ja vaatii osakseen palvontaa, ei yksikään todellinen Jeesuksen opetuslapsi murru painostuksen alla, sillä he muistavat Mestarinsa sanat: ”Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.” (Matt.10:28). Vain Kaikkivaltias Pyhä Jumala ansaitsee palvonnan, sillä huolimatta lopunajan traagisista tapahtumista, istuu Kaikkivaltias kuitenkin Valtaistuimellaan. Mitään ei tapahdu sellaista, josta Iankaikkinen Isä olisi tietämätön – kaikki menee tarkasti Hänen käsikirjoituksensa mukaan. Pyhien kärsivällisyys ja usko kiteytyy siihen tosiasiaan, että Kristus on kerran tuomitseva kaiken jumalattomuuden – ”joka vankeuteen vie, hän itse vankeuteen joutuu ja kuka miekalla tappaa niin hänet pitää miekalla tapettaman” (Ilm.13:10). Jeesus oli lihansa päivinä sanonut: ”Kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.” (Matt.26:52) – pyhien kärsivällisyys ja usko on siinä, että he eivät itse sodi lihallisin asein vaan jättävät asiansa sen haltuun joka oikein tuomitsee (1 Piet.2:23). Lopunajan verisissä vainoissa Kristuksen seuraajat antavat kaiken Mestarinsa käsiin – Hän tulee kerran tuomitsemaan oikein sekä antamaan Häneen uskoville palkinnoksi iankaikkisen elämän. Lailla Vanhan Liiton Kuningas Daavidin jokainen Jeesukseen uskova lopunajan taisteluissa katsoo vaikeuksien yli Korkeuksiin luottaen todellisen avun tulevan Kaikkivaltiaalta: ”Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä ihminen minulle tekisi?” (Ps.56:12). Kun Johanneksen näkemän pedon raivo tämän sukupolven aikana yltyy Jumalan Pyhiä vastaan kaikessa kiivaudessaan, tulee Korkein suojelemaan omiaan ylitsevuotavalla rauhallaan, aivan kuten Hän Psalminkirjoittajan kautta Häneen uskoville lupaa: ”Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee. Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu. Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille kostetaan. – Sillä: ”Sinä, Herra, olet minun turvani.” – Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi.” (Ps.91:5-9). Vaikka vastoinkäymisten ankarat tuulet puhaltavat vielä kerran tällä maa-planeetalla katolisen kirkon hirmuvallan toimesta – pedon jonka kuolinhaava tulee parantumaan – ei Kristukseen uskovaa voi Herrastaan erottaa mikään: ”Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? Niinkuin kirjoitettu on: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina.” Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room.8:35-39).

”Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä” (2 Tess.2:7-8). Elämme nyt ajassa, jossa ihmiset katselevat ihmetellen ekumenian voittokulkua joka tähtää katolisen kirkon ”uudelleen nousuun”, aivan kuten Johannes näyssä näki: ”Ja koko maa seurasi ihmetellen petoa”(Ilm.13:3). Paavin kirkko, joka ennen on verisesti vainonnut ”maailman mahtina” toisinajattelijoita 1260. vuoden ajan, on kuolinhaavansa tähden ollut tarkoituksella kulissien takana ikään kuin nuolemassa haavojaan ja viimeisen kahden vuosisadan aikana kierosti pyrkinyt ottamaan takaisin sen vallan, joka sillä menneisyydessä oli, mutta nyt ”rakkaudellisin asein”. Se on esiintynyt ”sutena lammasten vaatteissa” (Matt.7:15) ja Vatikaanin 2:ssa kirkolliskokouksessa (1962-65) valitsi kirkko ekumeeniset aseet saavuttaakseen saatanalliset tavoitteensa. Paavi Johannes Paavali II on puhunut voimakkaasti ihmisoikeuksien puolesta (Idefelt 1989:97). Kuitenkin kun Johannes näki näyssään pedon haavan parantuvan, se tarkoittaa sitä, että petomaiset luonteenpiirteet tulevat esille sen kaikessa raadollisuudessaan tämän sukupolven aikana. Katolisen kirkon pahuus sen kaikessa iljettävyydessään tulee näkymään maailman kaikille kansoille – sen tekee kuitenkin mahdolliseksi eräs toinen peto, joka Johanneksen näyssä ei tällä kertaa nouse merestä vaan maasta.

 

Ilm.13:11-18

”Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme. Ja se käyttää kaikkea ensimmäisen pedon valtaa sen nähden ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava parani. Ja se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden. Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi. Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin. Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa, ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi.”

Johannes näkee maasta nousevan pedon, joka on erilainen kuin aikaisempi, sillä oli kaksi sarvea niin kuin Karitsan sarvet ja se puhui kuin lohikäärme. Peto siis näyttää ulkoapäin rakkaudelliselta sekä suloiselta, lauhkealta lampaalta, onhan sillä ikään kuin Karitsan sarvet, mutta kun se puhuu niin ääni on perkeleen. Maailmassa on vain yksi supervaltio, joka on mahtipontisesti esiintynyt olevansa Jumalan asialla – Amerikan Yhdysvallat. Katolisen kirkon, eli ensimmäisen pedon aikana jolloin se vainosi toisinajattelijoita (1260- vuotta) pakenivat lukemattomat ihmiset Euroopasta tuolle uudelle mantereelle pakoon uskontovainoja sekä Paavin kirkon mielettömyyksiä. Amerikan Yhdysvaltojen perustuslakiin, joka astui voimaan 1789, kirjattiin siksi selkeästi uskonnonvapauden jalot periaatteet: ”Kongressi älköön säätäkö lakia, joka koskee uskonnon perustamista tai estää uskonnon vapaan harjoittamisen”. Nyt kuitenkin Johannes näkee näyssä näiden kahden pedon olevan täydellisessä yhteistyössä, sillä ne molemmat ovat saaneet lohikäärmeeltä vallan. Uskonnollinen sekä poliittinen mahti tähtäävät samaan lopputulokseen ja toimivat sulassa sovussa – USA ja Paavin kirkko johtajanaan valheen isä, tämän maailman ruhtinas eli perkele. Kun poliittinen, sotilaallinen, taloudellinen sekä uskonnollinen mahti lyövät kättä toisilleen, on sanomattakin selvää, että koko maailman on kumarrettava tuota yhteenliittymää.

Raamatun opetuksen mukaan, maa sekä meri ovat sielunvihollisen toiminta-aluetta: ”Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!” (Ilm.12:12). Johannes näkee ensimmäisen pedon nousevan merestä ja toisen maasta – maasta noussut peto saa lohikäärmeeltä äänensä ja merestä noussut peto valtaistuimensa sekä suuren vallan. Ilmestyskirja nimittää jälkimmäistä petoa myös ”vääräksi profeetaksi” (Ilm.16:13, 19:20), pyrkiihän se jäljittelemään Kristusta (sarvet niin kuin Karitsan sarvet) eli esiintyy kristillisesti – se on sielunvihollisen toimintamalli ollut aikojen alusta asti kuten Jeesus lihansa päivinä opetti: ”Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.” (Matt.7:15).

Amerikan Yhdysvallat, nousi pääosin asumattomalta mantereelta yhdeksi maailman supervallaksi varsin nopeassa tempossa. Alusta alkaen se tuli tunnetuksi ”vapauden maana”, jossa oli ihanteelliset toimintamahdollisuudet myös evankelisella kristillisyydellä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen USA:sta tuli johtava maailmanvalta. Presidentti Bill Clintonin kaudella Yhdysvallat koki maan historian suurimman taloudellisen kasvun. Tämä tapahtui taloudellisten linjauksien vuoksi, jotka auttoivat luomaan digitaalisen vallankumouksen ja Internetin luomat uudet toimintamahdollisuudet. Yhdysvaltojen talousjärjestelmä romahti kuitenkin vuonna 2008 maan pankkijärjestelmän lamaannuttua. Barack Obama nousi Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2009. Obaman virkaanastujaistilaisuus 20. tammikuuta 2009 kokosi Washingtoniin suuremman ihmisjoukon kuin mikään aikaisempi Yhdysvaltain presidentin vastaava tilaisuus. Arviolta jopa kaksi miljoonaa ihmistä seurasi paikan päällä, kun varapresidentti Biden ja presidentti Obama vannoivat valansa. Television välityksellä juhlaa seurasi eri puolilla maailmaa arviolta 1,5 miljardia ihmistä.Obama vannoi virkavalan käsi saman Raamatun päällä, jota myös hänen esikuvansa Abraham Lincoln oli käyttänyt virkaanastujaisissaan vuonna 1861.Obama kertoo omistavansa elämänsä Jumalan totuuden löytämiseen. Työttömyys kasvoi ja teollisuustuotanto pieneni. Talouden luottamus katosi ja valtava asuntolainakupla aiheutti Subprime-kriisin. Yhdysvallat veti perässään muun maailman taantumaan. Etenkin Yhdysvaltojen autoteollisuus kärsi. Monet kansalaiset menettivät asuntonsa ja työttömien määrä nousi 15 miljoonaan. Yhdysvaltain valtionvelka nousi vuonna 2010 jopa 13 biljoonaan dollariin. Velan määrä on kasvanut jo 90 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta. Jokaista Yhdysvaltain kansalaista kohden velan osuus on noin 43 000 dollaria. Vaikka taloudellinen lama kouriintuntuvasti on todellisuutta tuolle maailmanmahdille, tämänhetkinen Amerikan Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama on noussut tällä hetkellä yhdeksi maailman arvostetuimmaksi poliitikoksi. Yhdysvaltain imagon todettiin kesällä 2009 kohentuneen merkittävästi sen jälkeen, kun Barack Obama oli valittu maan presidentiksi. Yhdysvaltoihin suhtauduttiin Pew-tutkimuskeskuksen raportin mukaan entistä suopeammin kaikkialla muualla maailmassa paitsi Lähi-idässä. Time-aikakauslehti valitsi Obaman vuoden henkilöksi 2008. Talouslehti Forbes julkaisi 2010 listan maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä ja kärjessä oli odotetusti Yhdysvaltain presidentti Barack Obama. Barack Obamalle myönnettiin vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinto. Palkinnon myöntävä Norjan Nobel-komitea perusteli valintaa Obaman työllä ydinaseriisunnan ja maailmanrauhan puolesta. Useat kuitenkin ihmettelivät rauhanpalkintoa, sillä heidän mukaansa Obama ei ole vielä tehnyt mitään rauhan puolesta. Barack Obaman astuminen Yhdysvaltain presidentin virkaan aloitti uuden ajanjakson paitsi poliittisessa myös uskonnollisessa mielessä. Obama on kuvannut itse uskonnollista kokemustaan seuraavasti: ”Kysymys oli valinnasta. Kun polvistuin ristin alle, tunsin Jumalan Hengen kutsuvan minua lähelleen. Alistuin Hänen tahtoonsa, ja päätin omistaa elämäni Hänen totuutensa löytämiselle.” Amerikan Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama tunnusti Trinity United Church of Christ -kirkossa julkisesti uskonsa Kristukseen. Siellä hänet kastettiin ja vihittiin avioliittoon. Kirkosta tuli myös hänen hengellinen kotinsa. Obama on sanonut useissa haastatteluissa, että hänellä on ”persoonallinen suhde Jeesukseen Kristukseen” ja että hän uskoo Jeesuksen sovituskuolemaan ja ylösnousemukseen. Obama haluaa rakentaa uskonnolle uutta roolia, joka voisi erojen sijasta yhdistää kansalaisia. Kuvatessaan uskoaan Obama puhuu mielellään ”juurtumisesta kristilliseen traditioon”. Hänen tapansa suhtautua muihin uskontoihin on kuitenkin kristinuskon näkökulmasta ongelmallinen. Obama näkee kaikkien uskontojen taustalla ihmiskunnan yhteisen eettisen pyrkimyksen. Vaikka hän tunnustaa uskovansa henkilökohtaisesti Jeesukseen, hän kieltää, että kristinusko olisi ainoa tie Jumalan yhteyteen. Monet evankeliset kristityt kyselevätkin jo mielessään, onko Barack Obama viemässä ihmiskuntaa kohti Ilmestyskirjan ennustamaa synkretististä maailmanuskontoa?

On erityisesti huomioitava, että Amerikan Yhdysvallat on aina esiintynyt kristillisenä supervaltana. Kylmän sodan ajoista alkaen Amerikan presidenttien retoriikka on tukeutunut kristillisiin näkemyksiin. Viimemmäksi Georg W. Bush on antanut ymmärtää, että USA liittolaisineen on Jumalan puolella taistellessaan pahan valtoja vastaan oikeudenmukaisen maailmanjärjestyksen puolesta. Kun Persianlahden sota alkoi, Bush kutsui amerikkalaisen kristillisyyden ikonin Billy Grahamin Valkoiseen taloon rukoilemaan menestystä sotatoimille. Jumala siunatkoon Amerikkaa, oli presidentti George W. Bushin julistus sotapuheissaan ja Yhdysvaltalaiset papit siunasivat sotaan lähteviä miehiä. Amerikan Yhdysvallat esiintyy ikään kuin sillä olisi ”Karitsan sarvet”, mutta sen ääni on ollut lohikäärmeen – vakuuttaen kristillisyyttään se on kuitenkin historiassa toistuvasti turvautunut lihallisiin aseisiin vastoin Jeesuksen selvää opetusta: ”Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.” (Matt.26:52).

Amerikan Yhdysvallat on maailmanvalta, joka säätelee pitkälti koko maapallon tapahtumia. Spiegel-lehti kirjoittaa: ”Maailmanlaajuisten sopimusten solmiminen on käynnistynyt toden teolla vasta, kun Yhdysvaltain hallitus on ottanut ohjat käsiinsä… Kun puhutaan globaalista hallinnosta, voidaan sanoa, että Amerikka ei merkitse kaikkea, mutta ilman Amerikkaa mikään ei myöskään onnistu… Ainoa jäljellä oleva supervalta on myös viimeinen kansakunta, joka on säilyttänyt pitkälti kansallisen suvereenisuutensa…”Amerikka, näytä meille tie”, eurooppalaiset poliitikot ajattelevat liiankin usein mielessään etsiessään vastausta ihmiskunnalle tärkeisiin tulevaisuuden kysymyksiin” (Martin / Schuman 1998:247,248). Toisin kuin useimmat tulevaisuudentutkijat ovat olleet taipuvaisia ajattelemaan, Time-lehden tulevaisuusanalyysin mukaan tuleva vuosikymmen tulee olemaan Yhdysvaltojen vuosikymmen, ei välttämättä sittenkään Kiinan tai Intian vuosikymmen, vaikka sellaisen mielikuvan voi saada seuraamalla mediaa. Time-lehden analyysin mukaan amerikkalaisuus tulee jatkumaan, voimistumaan ja syvenemään maailmassa. Vaikka Yhdysvalloissa asuu vain 5% maailman väestöstä, tämä kuitenkin tuottaa 25% maailman bruttokansantuotteesta. Kun keskiluokka kasvaa ja vaurastuu Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Brasiliassa, tämä merkitsee kasvavia markkinoita Yhdysvalloille ja sen yrityksille.

Johannes näkee tämän toisen pedon, joka nousee maasta, toimivan siten, että se saa ihmiset kumartamaan ensimmäistä petoa joka nousi merestä ja joka oli saanut kuolinhaavan (Paavin kirkko). Vaikka tällä hetkellä Paavin kirkon ja Obaman näkemysero abortista vielä hiertää, on heidän yhteistyönsä alkanut varsin hedelmällisesti. Amerikan Yhdysvaltojen presidentti Barak Obama on kertonut julkisesti Paaville haluavansa vahvoja suhteita Vatikaaniin. Vatikaani taas puolestaan on sanonut tavoittelevansa Obaman hallintoon rakentavia suhteita rauhankysymyksissä, ympäristökysymyksissä sekä Lähi-idän politiikassa. Näemme miten maailmankuulut amerikkalaiset saarnaajat, kuten Benny Hinn, Billy Graham, Pat Robertsen, Robert Schuller, Paul Crouch ja monet muut yrittävät yhdistää kirkkoyhteisöt ja olla sillanrakentajia ennen kaikkea kohti Roomalaiskatolista Kirkkoa, jossa paavi (ensimmäinen peto) on huipulla. Tunnettu saarnaaja Robert Schuller sanoo:”Nyt on meidän protestanttien aika tulla Rooman Pyhän Isän luo ja sanoa: Kuinka voimme tulla kotiin.” Samanaikaisesti kun USA ainoana supervaltana saavuttaa maa-pallolla lisää suosiota, haalii Paavi siipiensä suojaan maailman eri uskontoja sekä kristillisiä suuntauksia. On mainittava tässä yhteydessä, että Johanneksen näkemä ensimmäinen peto, eli Paavin kirkko, nauttii tällä hetkellä valtavaa luottamusta maailman eri uskontojen parissa. Jo vuonna 1986 Assisissa Italiassa Paavin aloitteesta järjestetty tilaisuus kokosi 150 eri uskontojen johtavaa edustajaa jotka kokoontuivat rukoilemaan maailmanrauhan puolesta. Mukana oli tuolloin kirkkojen ja kirkollisten järjestöjen lisäksi budhalaisuuden, hindulaisuuden, islamin ja aninismin edustajia. Paavin kirkon, eli ensimmäisen pedon, toiminnassa kantavana voimana on ollut Neitsyt Marian ilmestykset Fatimassa (1917), joissa ennustettiin ”Rauhan aikakauden” toteutuvan uuden vuosituhannen aikana. Ensimmäisen pedon, eli Paavin kirkon, näkyvää esiinmarssia historian hämärästä on kommentoinut mm. Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatshov kanadalaisessa Toronto Star- lehdessä (9.3.1992): ”Kaikki se, mitä viime vuosina on tapahtunut Itä- Euroopassa olisi ollut mahdotonta ilman Paavin toimia ja hänen suunnatonta vaikutusvaltaansa – myös poliittista – koko maailmassa”. ”Kun Paavin viralle löydetään sellainen muoto, että muut kirkot ja uskonnolliset yhteisöt voivat sen hyväksyä, maailmassa on vain yksi todellinen supervalta, jossa maallinen ja uskonnollinen valta yhtyvät: suvereeni Vatikaanivaltio, toiselta nimeltään Pyhä istuin, jolle antavat tukea Yhdysvallat, Euroopan unioni ja muut maat ja kansat” (Olavi Rouhe).

Toinen peto käyttää kaikkea ensimmäisen pedon valtaa ja saattaa maan asukkaat kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä jonka kuolinhaava parani. Amerikan Yhdysvallat poliittisena, taloudellisena ja sotilaallisena mahtina tekee mahdolliseksi Paavin kirkon hirmuhallinnon. Koska kirkko ei itse tahdo liata suoranaisesti käsiään vereen, huolehtii USA kaikista niistä pakotteista valvona osapuolena, joita Katolinen kirkko tässä lopunajan suuressa vainossaan asettaa. On huomattavaa, että Paavin kirkko menneisyydessä teki aivan samoin – 1260:n vuoden ajanjaksona, kun Paavin kirkko verisesti vainosi toisinajattelijoita, se käytti maallista esivaltaa hirmutöidensä toteuttajana. Kun esimerkiksi Paavin kirkon inkvisitiolaitos (perustettiin 1184), joka tuli kuuluisaksi raakuudestaan, (ja josta myöhemmin Piispat ovat esittäneeet julkisen anteeksipyynnön), se luovutti kidutuksilla saadut ”tunnustukset” myöntäneet henkilöt maalliselle esivallalle, jotka täytäntöönpanivat kuolemantuomiot. Kun ensimmäinen peto saa lopunajassa mittaamattoman vallan, sen tekee mahdolliseksi ”esivalta”, joka täytääntöönpanee kidutukset sekä kuolemaantuomiot. Näin Paavin kirkko ei itse tahraa käsiään vereen ja se pystyy esiintymään kristillisenä – se vain luovuttaa toisinajattelijat maalliselle esivallalle. Ensimmäinen peto tarvitsee toista petoa ja päinvastoin – käskijä sekä käskyläinen toimivat yhteisen päämäärän saavuttamiseksi saatanan kaikella valheen voimalla vihan kohdistuessa todellisiin Jeesuksen opetuslapsiin. Amerikan Yhdysvallat säätää lain sekä asetukset jotka tulevat Katoliselta Paavin kirkolta – kuka ei niitä noudata, tuomitaan lainrikkojana edesvastuuseen kuoleman uhalla.

Toinen peto, eli Amerikan Yhdysvallat, tekee suuria ihmeitä, niin että se saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden sekä se villitsee niillä ihmeillä maan päällä asuvia joka johtaa siihen, että ihmiset tekevät pedon kuvan jolla ihmeen kautta annetaan henki, niin että pedon kuva puhuu. Tuon puheen vaikutuksesta se saa aikaiseksi sen, että ketkä eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin. Lisäksi se saa ihmiset laittamaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa, ettei kukaan muu voisi ostaa ja myydä kuin ainoastaan ne, joilla on pedon merkki tai sen luku. Amerikan Yhdysvallat tekee taloudellisella, poliittisella sekä sotilaallisella mahdillaan mahdolliseksi lopunajan näyttävimmän eksytyksen, mitä historia on koskaan tuntenut. Se on sekoitus kristillisyyttä, New age:a ja sen tekee mahdolliseksi Paavin johtama ”uskontojen sekoitus”, kaikesta tästä on esivalmistelut kulissien takana tehty huolellisen tarkasti. Saavutamme valerauhan, jonka Amerikan Yhdysvaltojen toiminta maailman taloudellisen tilanteen vakiinnuttamiseksi sekä erilaisten konfliktien estämiseksi tekee mahdolliseksi. USA:n rooli maailman ”poliisina” saavuttaa tilanteen, jossa se ansioituneesti ottaa kunnian turvallisten olojen luojana sekä rahatalouden vakiinnuttajana. Lisäksi toisella pedolla, eli Amerikan Yhdysvalloilla, on merkittävä rooli myös Israelin valtion syntymisellä, sekä sen tukemisella – kaikkien katseet on kohdistuneet tällä hetkellä Lähi-itään. Miljoonat evankeliset kristityt odottavat Jeesuksen toista tulemusta Israeliin – siellä tulee tapahtumaankin maailmanlaajuinen ihme, mutta ei suinkaan Jumalan suunnitelmista vaan lohikäärmeen, eli perkeleen.

Israelin valtio perustettiin 14. toukokuuta 1948 Tel Avivissa. Sionististen aatteiden innostamana nykyisen Israelin alueelle, joka silloin kuului Turkkiin, alkoi muuttaa juutalaisia vuosina 1881–1903 ja 1904–1914. Näiden muuttoliikkeiden aikana alkoi muodostua Israelin tulevan itsenäisyyden keskeisiä kansallisia instituutioita: heprean kieltä ryhdyttiin elvyttämään, ja alueella syntyi hepreankielistä lehdistöä ja kirjallisuutta. Juutalaiset perustivat myös poliittisia puolueita ja ammattiyhdistyksiä. Noin puolet toisen alijan aikana alueelle muuttaneista juutalaisista poistui vuoteen 1914 mennessä, jolloin ensimmäinen maailmansota keskeytti maahanmuuton. Ensimmäisessä maailmansodassa Iso-Britannia otti alueen hallintaansa. Brittien poistuttua alueelta Israel perustettiin 14. toukokuuta 1948 Palestiinan alueelle ennen Britannian mandaatin umpeutumista keskiyöllä 15. toukokuuta. Konflikti laajeni, kun Egyptin, Syyrian, Jordanian, Libanonin ja Irakin joukot hyökkäsivät Israeliin. Syttyneessä sodassa siirtomaajärjestelmää vastustanut Neuvostoliitto tuki Israelia, kun taas Britannia vanhana siirtomaaisäntänä tuki edelleen arabeja itsenäistyvää siirtomaataan vastaan. Taistelut käytiin lähinnä palestiinalaisille määrätyllä alueella. Sodan päätyttyä Israelin haltuun jäi suurempia alueita kuin YK:n jakosuunnitelmassa oli kaavailtu. Samalla Egypti miehitti Gazan ja Transjordania Länsirannan. Suuri määrä arabeja pakeni tai karkotettiin uuden juutalaisvaltion alueelta, YK:n mukaan 711 000. Näihin päiviin asti jatkuneen Lähi-idän kriisin vuoksi on pakolaiskysymys edelleen ratkaisematta. Israelin perustamisen jälkeen alkoi Euroopasta muuttaa alueelle suurin joukoin holokaustista selviytyneitä juutalaisia, ja maan väkiluku kaksinkertaistui ensimmäisen itsenäisyysvuoden aikana. Seuraavan vuosikymmenen aikana 600 000 juutalaista pakeni tai karkotettiin ympäröivistä arabimaista ja Iranista Israeliin.

Israelin valtiota ja juutalaisten ”uutta exodusta” eli paluuta ”Luvattuun maahan” pidetään varsinkin helluntailaisten ja luterilaisten fundamentalistikristittyjen joukossa ”kumoamattomana” todistuksena siitä, että ”Raamattu on erehtymätön, luotettava profeetallinen ilmoitus” ja että Jeesuksen ”toinen tuleminen” on nyt ovella. Tavallisesti fundamentalistiset helluntailaiset ja herätyskristilliset luterilaiset kyllä väittävät, että Raamattu on ”ennustanut tarkasti Israelin valtion perustamisen ja juutalaisten palaamisen luvattuun maahan” ja hurjimmat väittävät Raamatussa olevan ennustuksia nimenomaan Venäjän/Neuvostoliiton ja Suomen osuudesta ”juutalaisten paluussa Israeliin”. Tähän esimerkkiin nämä kristityt yleensä eniten vetoavatkin ja eräillä ei mitään muita esimerkkejä edes ole. Mutta kyseinen tulkinta ”Israelin valtion perustamisesta” ja ”juutalaisten paluusta” perustuu ainoastaan epähistorialliseen Vanhan tekstin tulkintaan, jossa on sivuutettu kyseisten Vanhan testamentin Jesajan/Deuterojesajan, Jeremian ja Hesekielin kirjojen konteksti ja historiallinen tilanne. Kun profeettakirjoja tutkitaan niiden historiallista taustaa vasten, ei ole vaikea nähdä, että kyseessä oli 586 eaa. jolloin Juuda ja Jerusalem tuhoutuivat Babylonian valtakunnan hyökkäyksessä. Ja tämän kansallisen katastrofin seurauksena juutalaisia vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Kun sitten Persian valtakunnan hallitsija Kyyros kukisti ja valloitti Babylonian 539 eaa. Kyyros antoi juutalaisille luvan palata takaisin kotimaahansa – ja niin he palasivatkin ja Kyyroksen aikalainen Deuterojesaja julistuksineen sijoittuu juuri tähän historialliseen tilanteeseen, kuten historiallisessa Vanhan testamentin eksegetiikassa on jo pitkään nähty.

Uusi testamentti ei sisällä mitään selvästi, yksiselitteisesti ja luontevasti ”juutalaisten valtion uudelleenperustamiseksi” tulkittavissa olevaa tekstiä. Kyseiset ”Israelin ystävät” vetoavatkin tyypillisesti Jeesuksen lopunajalliseen puheeseen sisältyvään vertaukseen viikunapuusta huomioimatta sitä, että Jeesuksen juuri edellä pitämässä Öljymäen lopunajallisessa puheessa sekä muissakin lopunajallisissa puheissaan (jotka toki ovat evankelistojen muotoilemia ja toimittamia) Jumalan valtakunta tulee hyvin pian, apostolien elämän aikana niin että apostolit eivät ehdi käydä edes kaikissa Israelin kaupungeissa ennen kuin Ihmisen Poika tulee (Matt.10:23, Apt.1:7-8). Jeesuksen opetuksissa erilaisissa evankeliumitraditioissa ei juutalaisten kansallinen valtio eikä juutalaisten ”kokoaminen takaisin” Israeliin näyttele mitään osaa, vaan hänen tähtäyspisteensä on Jumalan kirkkauden valtakunnan pikainen tuleminen ja tuomion lähestyminen lähitulevaisuudessa ja tästä tuomiosta Jumalan valtakuntaan pelastuminen tekemällä hänen tahtonsa ja oppinsa mukaisesti. Koko kansallisvaltioaate on myöhäistä perua, vasta romantiikan kaudelta ylipäätään.

Israel – valtio on laitettu pystyyn epäraamatullisten tulkintojen seurauksena ja tuon projektin on tehnyt mahdolliseksi Amerikan Yhdysvallat. Israel valtiona tuskin edes pysyisi pystyssä ilman Yhdysvaltojen massiivista poliittista ja sotilaallista tukea ja vaikutusvaltaa mm. YK:n turvallisuusneuvostossa. Sen lisäksi, että toisen pedon, eli Yhdysvaltojen tuki on tehnyt mahdolliseksi Israelin syntymisen, on hanke Jerusalemin temppelin uudelleen rakentamisesta ollut ”kulissien takana” kiivaassa vauhdissa. Jerusalemin Temppeli-instituutti on käyttänyt reilusti yli 30 miljoonaa dollaria juutalaisen temppelin jälleenrakentamisen valmisteluihin. Elämme aikaa, jolloin viimeisten päivien merkit toteutuvat kirjaimellisesti silmiemme edessä. Yksi jännittävimmistä merkeistä, joka kiehtoo Raamatun profetian tutkijoita, ovat valmistelut juutalaisen Temppelin jälleenrakentamiseksi. Temppeli-instituutin tarkoitus on, että tämän tulevan Temppelin tulee olla kaikkien “monoteististen uskontojen” rukoushuone. Temppeli-instituutin johtaja, Yehuda Glick, sanoo, että suuri osa Temppeli-instituutin rahallisesta tuesta tulee evankelikaalisilta kristityiltä. ”Eri puolilla maailmaa on 70 miljoonaa evankelikaalista kristittyä ja suurin osa heistä on tullut Israelin vahvimmiksi kannattajiksi.” Harmonista tulevaisuutta, jossa muslimit, kristityt ja juutalaiset sekoittuvat ja rukoilevat Kalliomoskeijan ja jälleenrakennetun juutalaisen Temppelin välissä on suunniteltu kulissien takana jo pitkään. Tätä projektia vetävät Interfaith Encounter Association’in juutalaiset jäsenet. Tämä järjestö toimii kehottamalla kaikkia kolmea uskontoa omaksumaan uuden teologisen katsantokannan, joka sallisi kaikkien kolmen uskonnon palvoa Temppelivuorella. Ei vain Israel tunnusta Antikristusta Messiaakseen (vrt. Joh. 5:43), vaan myös kaikki maailman valtiot. Väärä rauhanruhtinas hyväksytään globaalisesti ja tunnustetaan uskonnolliseksi ja poliittiseksi johtajaksi virallisilla sopimuksilla.

Tämä temppeli tarjoaa Antikristukselle ihanteellisen tilaisuuden petollisesti julistautua universaaliseksi “tämän ajan jumalaksi” (vrt. 2.Kor. 4:4) ja vaatia kaikkien ihmisten palvontaa. Juutalaisten oikeaoppiset näkemykset sopivat hänelle hyvin, koska israelilaisten enemmistö haluaa jälleenrakentaa temppelin siksi, että jatkuvasti hylkäävät oikean Messiaan ja Hänen ristinuhrinsa. He tahtovat ottaa uudelleen käyttöön VT:n uhrit syntiensä sovitukseksi. On käsittämätöntä, että miljoonat kristityt kartuttavat temppelirahastoa, koska nykyiset pyrkimykset jälleenrakentaa temppeli versovat suoraan Jeesuksen hylkäämisestä Jumalan Karitsana, joka yksin voi ottaa pois maailman synnit yhden ainoan kertakaikkisen uhrinsa kautta (Joh. 1:29). Kristuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen ei ollut mitään tarvetta palauttaa varjokuvamaisia VT:n uhreja: “Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä” (Hepr.. 10:4). Me olemme tempauksen ja kaikkien uskontojen väärän Kristuksen paljastamisen kynnyksellä. Israel valmistaa hänelle tietä, kuten myös kaikki luopuneet kristilliset kirkot, joista on tullut uskottomia oikealle Kristukselle. Ei-kristilliset uskonnot ovat jo kauan valmistautuneet väärän messiaan tulemukseen. Antikristus on Messias juutalaisille, Kristus petetyille kristityille, Krishna hinduille, viides Buddha buddhisteille ja imaami Mahdi muslimeille. Israelin nykyinen lähestymistapa temppelin rakentamiseen kaikkien kansojen palvontapaikaksi on osa moniuskonnollista petosta, jolle kaikki ihmiset ja uskonnot on nykyisin alistettu. Se tulee johtamaan liittoon Antikristuksen kanssa ja hän antaa Israelille oikeuden rakentaa temppeli, johon kaikkien uskontojen jäsenet ovat tervetulleita.

Dialogi juutalaisten ja muslimien kanssa on paaville prioriteetti, sillä nämä uskonnot pohjautuvat kaikki Abrahamin uskoon ja jakavat yhteisen monoteistisen perinnön kristinuskon kanssa. Sekä juutalaisuuteen että islamiin paavi liittää ajatukset uskosta ja pelastuksesta, mitä hän ei eksplisiittisesti tee minkään muun yksittäisen uskonnon kohdalla. Erityistä huomiota paavi on uskontojen joukosta kiinnittänyt juutalaisuuteen ja islamiin. Hän on poiminut islamin ja juutalaisuuden opeista sellaisia elementtejä, jotka hänen käsityksensä mukaan vastaa kristillistä totuutta. Juutalaisuuden ja islamin jumalakuvat sisältävät sen verran paljon totuutta, että hänen mukaansa juutalaisilla, kristityillä ja muslimeilla on yksi ja sama Jumala ja yhteinen Abrahamin usko. Paavin mukaan juutalaiset edelleen ovat Jumalan valittu kansa eikä Jumala ole peruuttanut tämän Israelin kansan erityisasemaa.Johannes Paavali II on sanonut, että muslimit kuuluvat erityisellä tavalla Jumalan pelastussuunnitelmaan, koska tunnistavat Luoja-Jumalan.

Maailman supervalta Amerikan Yhdysvallat väittää olevansa Jumalan asialla ”kristittynä maana” (sillä oli kaksi sarvea niin kuin karitsan sarvet) ja se on tehnyt mahdolliseksi Israelin valtion syntymisen sekä ylläpitänyt sen olemassaoloa taloudellisesti, poliittisesti sekä sotilaallisesti. Katolinen kirkko uskonnollisena mahtina on onnistuneesti luonut suhteet eri uskontoihin sekä kristillisiin liikkeisiin. Maailman johtavat poliitikot ovat antaneet tukensa Paaville tämän pyrkiessä ”ykseyteen” kaikkien uskontojen kanssa. Yhdysvaltojen tämän hetkinen presidentti on julkisuudessa tuonut selkeästi esille tahtonsa rakentaa uskonnolle uutta roolia, joka voisi erojen sijasta yhdistää kansalaisia. Obama näkee kaikkien uskontojen taustalla ihmiskunnan yhteisen eettisen pyrkimyksen. Vaikka hän tunnustaa uskovansa henkilökohtaisesti Jeesukseen, hän kieltää, että kristinusko olisi ainoa tie Jumalan yhteyteen. Amerikan Yhdysvaltojen presidentti Barak Obama on kertonut julkisesti Paaville haluavansa vahvoja suhteita Vatikaaniin. Vatikaani taas puolestaan on sanonut tavoittelevansa Obaman hallintoon rakentavia suhteita rauhankysymyksissä, ympäristökysymyksissä sekä Lähi-idän politiikassa. Näin syntyy uusi maailmanaika, yksi maailmankirkko, yksi uskonto: on aika saada pedon kuva puhumaan ja saamaan aikaan todellinen maailmanlaajuinen palvonta tätä saatanan luomaa mestarillista näytöstä kohtaan. Kaikkien katseet on kohdistettuna Israeliin – ja tuolle näyttömälle astuu antikristus.

Tietä antikristuksen väkevälle esiintymiselle valmistellaan, tuntuu kuin koko maailma odottaisi vapauttajaa. Esittelen seuraavaksi yhden vaihtoehdon, mutta korostan, että en missään nimessä väitä sen olevan ainoa. Kuitenkin on syytä luoda katsaus tämän hetken yhteen vaikuttajaan, jolla on jo miljoonia kannattajia. Maitreya on Share International -ryhmän käsityksen mukaan kaikkien uskontojen tulevaksi odotetun johtohahmon nykyinen ruumiillistuma. Alla on poimittuja tietoja heidän internetsivuiltaan: ”Ryhmän mukaan Maitreya on tällä hetkellä maailmassa. Kannattajiensa mukaan Maitreya on myös tehnyt uskonnollisia tunnustekoja ja ilmestynyt eri hahmoissa ihmisille ympäri maailman — buddhalaisille buddhana, kristityille Jeesuksena, juutalaisille Messiaana, ja niin edelleen. Maailma tulee tulvimaan Maitreyan aikaansaamia tapahtumia, joita ihmismieli ei voi ymmärtää. Yli 30 vuoden ajan brittiläinen taiteilija, luennoitsija ja kirjailija Benjamin Creme on valmistellut tietä maailmanhistorian suurimmalle tapahtumalle – Maailmanopettajan Maitreyan ja Hänen ryhmänsä, Viisauden Mestareiden julkisuuteen tulolle. Miljoonat ihmiset ovat kuulleet tämän informaation ja miljoonat odottavat tätä tapahtumaa tapahtuvaksi. Vuoteen 2005 mennessä Cremen tarinan on kuullut 30 miljoonaa ihmistä kautta maapallon. Heistä 20 miljoonaa uskoo tarinaan jossain määrin ja jopa 2 miljoonaa uskoo Cremen esittämään vakaasti. Maailmanopettaja tunnetaan eri maailmanuskonnoissa eri nimillä kuten Kristus, Imam Mahdi, Buddha, Krishna tai Messias, mutta kaikki nämä eri nimitykset viittaavat samaan yksilöön, Maailmanopettajaan, jonka henkilökohtainen nimi on Maitreya. Hän ei tule perustaakseen uutta uskontoa, vaan ollakseen opettaja kaikelle ihmiskunnalle. Hänen keskeinen viestinsä tiivistettynä on ”Jaa ja pelasta maailma.” Heille, jotka etsivät merkkejä Hänen tulostaan, Maitreya on manifestoinut ihmeitä kautta maailman ja siten koskettanut miljoonien sydämiä valmisteluna Hänen väistämättömälle julkisuuteen tulolleen. Kun Maitreya ja Hänen ryhmänsä on avoimesti maailmassa ojentaen auttavan kätensä ja oppinsa meille, ihmiskunnalle taataan ei vain tie selvitä nykyongelmistaan, vaan loistokas tulevaisuus, jossa oikeudenmukaisuus ja rauha vallitsevat.”

”Vuonna 1988 CNN ja monet muut mediat raportoivat Maitreyan ihmeellisen ilmaantumisen 6.000 ihmisen eteen Nairobiin, Keniaan, kesäkuun 11. päivänä. Viikkoa ennen tuota tapahtumaa merkki siitä oli nähtävissä: ”Lauantaina 4.6. suuri, kirkas tähti nähtiin; tavanomaista tähteä kirkkaampi.”, raportoi Kenya Times-sanomalehden toimittaja Job Mutungi. Maitreya, joka ilmentää Kristusperiaatetta, Kristusenergiaa, on ollut kyseisen viran haltija jo kahden tuhannen vuoden ajan. Palestiinassa hän manifestoi itsensä Kristuksena aloittaakseen silloin alkavan kalojen aikakauden. Hän käytti tuolloin henkistä varjostusta menetelmänä, jolla hänen tietoisuutensa ohjasi hänen oppilaansa, Jeesuksen, tekoja. Jeesuksen ympärillä olleet ovat sen vuoksi itse asiassa kokeneet Maitreyan, Kristuksen, tietoisuuden. Jeesus, joka oli oppilas vielä 2.000 vuotta sitten, on nykyään yksi Hierarkian korkeimpia viran haltijoita, Mestari Jeesus. Suuren osan nykyajasta hän on asunut Palestiinassa, mutta on vuonna 1984 muuttanut Roomaan. Suunnitelma on, että hän yrittää nostaa Kristityt kirkot niiden nykyisestä hajaannuksen ja riitelyn tilasta ja jos häntä pyydetään, hän ottaa vastaa täten uudestaan yhdistyneen kirkon johtajuuden. Näin tekemällä, hän toivoo voivansa korjata niitä väärinkäsityksiä ja ristiriitaisuuksia, joita vuosisatojen saatossa on ilmennyt hänen historiallisesta roolistaan ja niistä opetuksista, joita hän jakoi Maitreyan edustajana. Maitreyan tulon myötä, Jeesus on jo toisen kerran tärkeässä roolissa. Heidän julkinen yhteistyö tulee lopettamaan kaikki epäilykset koskien heidän välistä suhdettaan: Maitreya, Kristus opettajana ja Mestari Jeesus oppilaana.”

”Maitreyan opetukset: ”Vuosina 1977 – 1982 Maitreya välitti Benjamin Cremelle telepaattisesti osia opetuksistaan Cremen julkisten esiintymisten yhteydessä Lontoossa. Alati toistuva teema oli tarve lopettaa miljoonien nälkää näkevien hätä, ja estää nälkäkuolemien jatkuminen maapallolla, jossa todellisuudessa on ruoan liikatuotantoa. Tämä epätasapaino on itse asiassa yksi niistä pääasiallisista syistä, miksi Maitreya on palannut keskuuteemme jo nyt. Maitreya sanoo selvästi, että jos vain haluamme, voimme muuttaa toimintatapamme ja lopettaa nälän ja ne lukemattomat ongelmat, jotka olemme itse aiheuttaneet: ”Ihmiskunnan ongelmat on todellisia, mutta ratkaistavissa. Ratkaisu on aivan ulottuvillanne. Ottakaa tekojenne mittariksi veljenne tarve ja ratkaiskaa maailman ongelmat. Ei ole muuta tietä.” Kunhan vain alamme noudattaa tätä ohjetta ja luomme jakamisen periaatteen, ihmiset ja kansat alkavat taas luottaa toisiinsa, ja siellä missä on luottamus, siellä on myös oikeudenmukaisuus; ja siellä missä on oikeudenmukaisuus kaikille, siellä on myös aito ja pysyvä rauha kaikille. Kansat voivat, ja tulevat kokemaan veljeyden, yhteisiä tavoitteita ja yhteisiä toiveita. Uuden järjestelmän vallitessa sosiaalinen tarkoitusperä ohjaa markkinavoimia, eikä toisin päin. Kun jännitys maailmasta vähenee ja kun jakamisen periaate alkaa saada jalansijaa erinäisten sosiaalisten, poliittisten ja taloudellisten uudistusten myötä, myös ihmiset alkavat hiljalleen tuntea olonsa turvallisemmaksi ja rikollisuus vähenee vähenemistään. Tulemme näkemään uuden tasapainon maailmassa ja sekä ihmiset, että luonto tulevat reagoimaan positiivisesti. Luonnossa tulee olemaan suurempi harmonia ja ihmiset voivat elää lähemmässä kontaksissa luonnon kanssa. Tarvetta ydinenergialle ei enää ole, koska auringon energiaa ryhdytään hyödyntämään. Luonnon ja ihmisen suuremman harmonian myötä, myös ihmiset ovat onnellisempia, sillä luonnon järjestyksen häiritseminen on myös oman järjestyksemme häiritsemistä. Time -lehden artikkelissa, 21 syyskuuta 1993 kirjoitettiin: ”Viimeiset pari vuotta ovat olleet ihmeiden aikaa. Uskomattomat tapahtumat ovat seuranneet toisiaan, aivan kuin Luoja olisi antanut sävelen uudelle maailmalle…”. Maitreyan on myös tehnyt lukemattomia ihmeitä, niistä jotakin: Maitoa juova hindupatsas, Valoristi Novo Mestossa Sleveniassa, Parantava lähde Nordenaussa, Saksassa, Allahin nimi munakoisossa, Vuonna 1996 12-vuotias libanonilainen Hasnah Meselmani itki kolmen kuukauden ajan joka neljäs tunti veitsenteräviä kristalleja, Jo vuosien ajan viljapeltoihin ympäri maailman on ilmestynyt kuvioita, jotka ovat avaruusveljiemme tekemiä. Niiden esiintymistaajuus on lisääntynyt ja suuri osa niistä on ilmestynyt Englannissa ja erilaiset Neitsyt-Maria ilmestykset”. (Näin siis Maitreyan omilla internetsivuilla).

Maitreya tai joku muu hänen kaltainen ei kuitenkaan ole antikristus vaan katolisen kirkon Paavi. Se, että maailmaan tulee persoonia, jotka ovat sielunvihollisen voimissa kykeneviä tekemään suunnattomia ihmeitä, ei vie Paavin valta-asemaa Kristuksen vihollisena. Päinvastoin – koska katolinen kirkko on haalinut maailman suurimmat uskonnot sekä uskonsuuntaukset siipiensä suojaan se tällöin maailmankirkon ”päänä” sanelee ehdot jonka mukaan toimitaan, vaikka oikeasti kaikkea pahuutta hallitsee lohikäärme eli saatana. Kun Maitreyan internetsivustolla kirjoitetaan: ”Suunnitelma on, että hän (Maitreya) yrittää nostaa Kristityt kirkot niiden nykyisestä hajaannuksen ja riitelyn tilasta ja jos häntä pyydetään, hän ottaa vastaa täten uudestaan yhdistyneen kirkon johtajuuden.” ja ”Maitreya, Kristus opettajana ja Mestari Jeesus oppilaana” – tarkoittaa käytännössä sitä, että koska Paavi on katolisen kirkon mukaan ”Jumalan Pojan sijainen” hänen ottavan vallan tässä maailmankirkossa. Näin toteutuu se osa Johanneksen näystä, josta kirjoitetaan: ”Ja se käyttää kaikkea ensimmäisen pedon valtaa sen nähden ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava parani. Ja se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden. Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi. Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin” (Ilm.13:12-13).

Lopunaikana, siis aivan kohta, perkele tekee sellaisia ihmeitä, että maailman kansat haukkovat henkeään ja nämä ihmeet luovat ihmisissä uskoa Paavin kirkkoon maailmankirkon päänä. Kun kaikki uskonnot on alistettu Paavin kirkon alle, on ensimmäisen pedon kuolinhaava parantunut ja se rupeaa käyttäytymään pedolle tyypilliseen tapaan – palataan Katolisen kirkon aikaisempaan hallitsemistapaan, jossa toisinajattelijoita vainotaan verisesti. Maailmankirkko ottaa vallan – maailman keskeisimmät uskonnot, kristinusko, Islamilaisuus sekä juutalaisuus juontavat Vanhan Testamentin ilmoituksesta – Paavin mukaan näillä kaikilla on sama Jumala. Kaikki muut uskonnot, jotka eivät kuulu kristinuskoon, hyväksyvät palaamisen Paavilliseen oppirakennelmaan enemmistön maailmankirkon jäsenmaista näin vaatiessa. Kymmenen käskyn laki nostetaan arvoonsa – Amerikan Yhdysvallat toisena petona valvoo, että sitä noudatetaan. Koska Paavin kirkko on muuttanut kymmenessä käskyssä lepopäivän ajankohdan, eivät aidot Jeesukseen uskovat alistu Paavin vallan alle. Katolisen kirkon arkkipiispa Redion 18.01.1562 kirjoituksessaan myöntää Paavin kirkon muuttaneen lepoäivän ajankohtaa: ”kirkon arvovaltaa ei voitaisi sen tähden sitoa Raamatun arvovaltaan, koska kirkko oli muuttanut sapatin sunnuntaiksi, ei Kristuksen käskystä, vaan oman arvovaltansa nojalla”. (Canon and tradition, s.263). Tällöin toteutuu kirjaimellisesti se, mitä Johannes näyssään näki: ”Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus.” (Ilm.12:17). Kun Paavi säätää lepopäivän vietettäväksi sunnuntaina (auringonpäivänä), tahtovat aidot Jeesukseen uskovat olla Jumalan käskyille kuuliaisia ja viettää sitä perjantai-illasta lauantai-iltaan (auringonlaskusta auringonlaskuun). Paavin kirkko rupeaa vainomaan niitä, joilla on Jeesuksen todistus ja jotka pitävät Jumalan käskyt. Käskyt ovat kokonaisuus – aidot Jeesukseen uskovat eivät voi hyväksyä sitä, että yhtä käskyä on Paavin toimesta muutettu. On huomattava se tosiasia, että kristittyjen maiden laki on aikaisemmin perustunut Jumalan antamaan kymmeneen käskyyn, niin Amerikan Yhdysvalloissa kuin meillä täällä suomessakin. Vain muutamia kymmeniä vuosia taaksepäin meidänkin yhteiskuntamme lakeja asettaessaan kulminoi kaiken Jumalan kymmeneen käskyyn, eikä näin ollen ole outoa, että Paavin ehdotus palaamisesta ”kristittyjen maiden vanhaan järjestelmään” heidän väärentämiin käskyihin, (väärentämiin siksi, että he ovat niitä muuttaneet), menee läpi hyvin helposti eikä se aiheuta maailmanlaajuisia erimielisyyksiä. Saavumme aikaan, jossa kaikki jotka eivät noudata Paavin antamia ohjeita, luokitellaan maailmankirkon vihollisiksi.

Maailmankirkko, Uusi Maailmanjärjestys, jonka säännöt sanelee Paavi ja jota ylläpitää Amerikan Yhdysvallat avustajinaan maailman muut taloudelliset sekä sotilaalliset mahdit. Maailmankirkon tavoitteet ovat inhimillisesti ajateltuna mestarilliset, sen tarkoitus on lisätä rakkautta maailmaan, poistaa nälänhädät sekä rikollisuus. Koska moraalittomuus on saavuttanut maailmassa niin suuren vallan, on Paavin helppo saada voimaan laki, joka estää varastamisen, tappamisen, huorintekemisen jne. (kymmenen käskyä). Maailmankirkon ainoa uhka ovat aidot Jeesukseen Kristukseen uskovat, joilla on Jeesuksen todistus ja jotka tahtovat pitää kaikki Jumalan käskyt – he eivät tahdo olla osallisia tuossa eri uskontojen sulatusuunissa eli lopunajan porttokirkossa. Heidät nähdään suvaitsemattomina ja yhteisen hyvän nimissä heidät luokitellaan maailmankirkon vastustajiksi, terroristeiksi. Näin syntyy maailmanlaajuinen vaino Jumalan aitoa Seurakuntaa kohtaan – ja heidän osansa on sama kuin terroristien osa tämän päivän USA:n vainotessa heitä. Kaikki omaisuus takavarikoidaan eivätkä he saa omistaa mitään. Porttokirkko, jonka siipien suojassa on kaikki maailman suuret uskonnot, luo järjestelmän, jossa kaikkien tulee ottaa ”vallanalaisuuden” merkki joko oikeaan käteensä tai otsaansa. Käytännössä tämän toteutumisessa suurta roolia näyttelee toinen peto, eli Amerikan Yhdysvallat, joka taloudellisten pakotteiden uhalla saa muut maat äänestämään Paavin ehdotuksen puolesta. Ne, kenellä ei ole ”vallanalaisuuden” merkkiä, eivät saa myydä eivätkä ostaa mitään. Nykyisen teknologian ansiosta kaikki tämä käy varsin vaivattomasti (mikrosiru). Peto saa ihmiset saatanallisella valheellaan hyväksymään Jeesukseen uskovien vainot aivan samalla tavalla kuin aikoinaan Hitler saksassa juutalaisten joukkohävittämisen. Maapallon poikkeukselliset uhkakuvat luovat oikeuden syyttää Jumalan valittuja, aivan samalla tavalla kuin Hitler aikoinaan syytti juutalaisia Saksan ongelmista. Samalla tavalla kuin Hitler julmasti tapatti juutalaisia vieden heitä joukoittain keskitysleireille, tapahtuu nyt lopunaikana Jeesuksen omille – maailman hiljaa hyväksyessä nämä todelliset Jumalan Pyhät kohtaavat loppunsa kurjissa sekä epäinhimillisissä oloissa. Maailmanlaajuinen holokausti, jossa kohteena on Jumalan Pyhät – on alkanut.

Katolisen kirkon Paavi maailmankirkon päänä sanelemassa maailmanlaajuiselle ihmiskunnalle moraalikäsityksiä aivan samalla tavalla kuin aikoinaan kirkon vallanaikana – ekumenian nimissä kaikki uskonnot yhdistetty suureksi maailmanlaajuiseksi kirkoksi joka poliittisen vallan tuella toteuttaa saatanallisia tarkoitusperiään. Uskonsodat ovat taaksejäänyttä historiaa, eri uskontojen riitaisuudet vain ikäviä muistoja menneisyydestä – elämme Uutta Kultaista Aikakautta, josta New age aatteen palavimmat julistajat ovat jo pitkään uneksineet sekä haaveilleet. Kaikki uskonnot palvomassa samaa jumalaa täydellisessä harmoniassa. Nälänhädät, katastrofit ja kansojen erimielisyydet on nyt sovitettu – kriisi lähi-idässä on voitettu: muslimit sekä juutalaiset on vihdoin saatu rauhaan toisiensa kanssa. Tuntuu kuin koko maailmassa vallitsisi rauha, joka uutteralla ponnistuksella ”rakkauden” nimissä on saavutettu. Maailman rahavarannot jaetaan kaikkien kesken eikä yksikään kansa kärsi puutetta. Maanpäällinen paratiisi jossa ”Jumalan Pojan sijaisena” Paavi julistaa maailmaan veljesrakkautta siunaten kaikkia kansoja auktoriteetillään – maa-pallon ihmiset antavat kunnian ensimmäiselle pedolle sekä kumartavat sitä.

Paavin toimesta seuraavat kymmenen käskyä annetaan yhdentyneelle maailmalle:1.Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia. 2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä, 3. Pyhitä lepopäivä, 4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, 5. Älä tapa,6. Älä tee aviorikosta, 7. Älä varasta, 8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi, 9, Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta, 10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu. Kaaoksen vallassa oleva maailma ottaa ilolla vastaan Pyhän Paavin asetukset ikään kuin vastauksena maapallon moraalittomuuden ongelmaan. Paavin antamissa käskyissä on poistettu kuvaintekokielto (2 Moos.20:4) sekä muutettu lepopäivän ajankohta sunnuntaille, eli auringonpäivälle. Amerikan Yhdysvallat yhdessä muiden valtaapitävien maiden kanssa valvoo niiden noudattamista. Valvonnan tehostamiseksi säädetään erityislaki, jossa ihmisiä vaaditaan ottamaan otsaansa tai käteensä mikrosiru, jonka käyttöönottoa perustellaan mm. asioita helpottavana maksuvälineenä. Se sisältää omistajansa tilitiedot ja näin käytännössä helpottaa ostamista sekä myymistä – vastaa yhdistettyä pankki- ja henkilöllisyyskorttia. Kaikki käteisraha häviää ja rahaliikenne toimii vain digitaalisesti. On huomattava, että kun käteinen raha poistuu, tapahtuu vain se, mistä maailma on jo pitkään haaveillut. YK on jo pidempään haikaillut yhdestä maailman valuutasta, sen luominen alkaa dollarin ja euron yhdistymisellä ja sillä pyritään hallitsemaan maailman rahavarantoja. Taloustieteiden maisteri (väit.) Kaj Björk esitti Helsingin Sanomien haastattelussa 2009, että euroon siirtymisen hyvien kokemusten pohjalta voitaisiin kehittää globaalia rahayksikköä valuutoilla tapahtuvan nollasummapelin lopettamiseksi. Jos olisi vain yksi valuutta, vapautuisi hänen mukaansa paljon pääomaa ja työvoimaa muihin, tuottavampiin tehtäviin. Yksi tuloeroja aiheuttava tekijä olisi pois markkinoilta. Vastuun yhteisen valuutan järjestelmästä voisi Björkin mukaan ottaa aluksi jokin maailmanlaajuinen toimija, kuten YK tai Maailmanpankki.Ihmiset saadaan ottamaan tämä uusi ihonalainen sirumerkki, koska sitä markkinoidaan turvallisena (sitä ei voi hukata tai varastaa) ja käytännöllisenä, kun ei tarvitse kuljettaa rahoja ja useita eri kortteja mukanaan. Kaikki tarvittavat tiedot ovat tuossa yhdessä ihon alle laitettavassa sirussa.

Näin Uudessa Maailmanajassa Maailmankirkko saa ihmiset ottamaan itseensä sirun, jonka kautta he voivat valvoa järjestelmäänsä tehokkaasti. Tästä uudesta maksujärjestelmästä pääsevät osalliseksi vain ne, jotka hyväksyvät Paavin antamat käskyt sekä alistuvat Maailmankirkon alaisuuteen. Siru ei kuitenkaan ole se pedon merkki, josta Johanneksen ilmestyksessä puhutaan. Seuraava, Petteri Haipolan kirjoittama teksti kertoo osuvasti, että siru ei itsessään ole pedon merkki, vaan porttokirkon tehokas keino kontrolloida lopunajan järjestelmäänsä: ”Jotkut kristityt opettavat väärin siruun liittyviä asioita. He väittävät, että ihminen on kadotettu lopullisesti, jos häneen laitetaan siru, vaikka se tapahtuisi vasten hänen tahtoaan. Jos meihin laitetaan pedon merkki vasten tahtoamme, niin meitä vastaan tehdään syntiä. Jumala ei tuomitse synnin uhreja kadotukseen vaan synnin tekijät tuomitaan. Opetus, jonka mukaan siru ihon alla merkitsee väistämättä kadotukseen joutumista, ei ole Jumalasta. Jotkut kristityt ovat hysteerisiä ja pelkäävät, että heihin laitetaan siru heidän tietämättään terveyskeskuskäynnin yhteydessä tai heidän nukkuessaan. Sellaiseen pelkoon ei ole mitään syytä. Jumala ei ole väärämielinen tuomari, niin että tuomitsee ne kadotukseen, joita vastaan rikotaan ja pannaan heihin pedon merkki vasten tahtoa. Voimme luottaa siihen, ettei Jumala tuomitse ketään väärämielisin perustein kadotukseen. Isä on luvannut pitää huolen jokaisesta, joka tulee hänen tykönsä Jeesuksen Kristuksen kautta ja Jumalan armoon turvaten. Luota vain Jumalaan äläkä pelkää väärien uhkausten edessä helvetin tuomiota. Ihon alla oleva siru ei ole kadotuksen merkki. Kaikki kohdat, missä puhutaan kadotukseen joutumisesta pedon merkin yhteydessä, pitävät sisällään viittauksen pedon tai pedon kuvan kumartamiseen. (Ilm 13:14,15; 14:9-11; 19:20) Pelkkä siru ihon alla ei voi merkitä kadotukseen joutumista, koska siru voidaan pistää ja on väitteiden mukaan pistettykin ihmisiin vasten heidän tahtoaan. Kaikki, mikä menee yli Raamatun kuvausten, on yli kirjoitusten menevää eikä ole välttämättä totta. Väitteet, joiden mukaan pedon merkin avulla hallitaan ihmisten mieliä ja vaikutetaan heidän päätöksiinsä ovat yli kirjoitusten menevää scinece fictionia. Ihminen on vastuussa vain niistä synneistä, mitä tekee vapaaehtoisesti ja omasta valinnastaan. Paholainen ei tarvitse teknistä laitetta valjastaakseen ihmiset palvelemaan syntiä. Jumalattomat tekevät syntiä, vaikka heissä ei ole sirua, koska he rakastavat synnin tekemistä ja tekevät sitä omasta halustaan.” (Petteri Haipola)

Lisäksi Petteri Haipola kirjoittaa: ”Ihon alla oleva siru ei johda automaattisesti kadotukseen vaan se, että joku kumartaa petoa ja alistuu sen valtaan. Olisikin totaalisen väärämielistä toimintaa Jumalalta, että hän tuomitsisi ne ihmiset kadotukseen, joita vastaan on tehty syntiä ja pantu heihin pedon merkki vasten heidän tahtoaan. Jumala ei tuomitse synnin uhreja helvettiin vaan synnin tekijät. Synti erottaa meidät Jumalasta, ei jokin siru ihon alla. Jotkut opettavat asioita väärin, kun kertovat, että mikrosiru ihon alla johtaa väistämättä ja peruuttamattomasti kadotukseen. Maailmalla liikkuu väitteitä, joiden mukaan mikrosiru on asennettu lapsiin ja vankeihin vasten näiden tahtoa. Jos pedon merkki voitaisiin laittaa ihmisiin vasten heidän tahtoaan, ei se voisi aiheuttaa kenellekään sellaiselle kadotustuomion alle joutumista. Pat Necerato opettaa siis oikein, että pelkkä sirun oleminen ihon alla ei kadota ketään vaan se kadottaa, että joku antautuu palvelemaan syntiä ja kumartaa petoa tai pedon kuvaa, ja alistuu tietoisesti sekä tahallaan pedon valtaan. Kapina ja vihollisuus Jumalaa vastaan ovat syy kadotukseen, ei se, että joku tekee meitä vastaan syntiä laittamalla jotakin meihin vasten tahtoamme, jonka väitetään olevan pedon merkki.” (Petteri Haipola).

”Sirulla ei voida myöskään vaikuttaa ihmisen psyykeen ja päätöksiin, niin kuin kristittyjen välittämässä materiaalissa on väitetty olevan mahdollista tehdä jo 1980-luvulla tai viimeistään vuonna 1994. Sitä ei ole ainakaan missään todistettu ja sellainen ominaisuus pedon merkissä menee selvästi yli kirjoitusten. Ihminen ei ole vastuussa käytöksestään, jos häntä ohjaillaan vasten tahtoa, joten mitä merkitystä ihmisen pelastumisen kannalta olisi sellaisella sirulla? Paholainen pitää jumalattomia vallassaan näkymättömän henkivallan kautta, mikä aiheuttaa eron Jumalasta: sirua hän ei siihen tarvitse. Ihmiset tekevät syntiä ilman siruakin ja tekevät sen vielä mielellään omasta halustaan, koska he rakastavat syntiä. Jos maalliset johtajat tarvitsevat sirua pahoihin tarkoituksiinsa, niin se on sitten eri asia. Ihminen on silti vastuussa vain niistä teoista, valinnoista ja päätöksistä, jotka hän tekee vapaasta tahdostaan. Jos joku tietää, että siru aiheuttaa synnin tekoja ja ottaa silti sirun itseensä, koituu sirun ottaminen hänelle synniksi. Samalla perusteella voidaan tuomita humalan aikana tehdyt rikokset yhtä vakavina kuin selvin päin tehdyt. Humalatilaan on syynä tahallinen juopottelu. Kenenkään ei ole pakko juoda itseään känniin, joten humalassa tehdyiltä töppäyksiltä voidaan välttyä etukäteen pysymällä raittiina. Jos joku juotetaan humalaan väkipakolla tai huumataan, ei hän ole siitä itse vastuussa eikä myöskään kaikista teoista, joita hän syyntakeettomana tekee. Kun tätä periaatetta sovelletaan mikrosiruun, mikäli se olisi pedon merkki, voidaan ymmärtää se, milloin sirun ottaminen olisi syntiä ja milloin ei.” (Petteri Haipola).

”Me emme saa julistaa väitetyn pedon merkin eli mikrosirun ottamisesta kieltäytymistä siten, että se toisi pelastuksen sieluille. Jos joku ei ota pedon merkkiä, mikäli se on biosiru, niin hän ei pelastu sen ansiosta, että jättää merkin ottamatta. Ihminen voi pelastua vain jos uskoo Kristuksen Jeesuksen evankeliumin ja pysyy Kristuksessa loppuun asti uskon kautta, yksin armosta. (Joh 15:1-6; Room 11:17-23) Jos joku ei usko eikä pysy Kristuksessa, niin hänet poltetaan sammumattomassa tulessa, tulisessa järvessä, joka on toinen kuolema, kadotus. (Ilm 20:9-15). Jos mikrosiru laitetaan johonkin ihmiseen vastoin tämän tahtoa, ei se ihminen ole vastuussa siitä, että hänessä on mikrosiru, vaikka se pedon merkki olisi. Jumala ei tuomitse syyttömiä kadotukseen. Mikrosiru ei voi siten olla kadottava asia edes pedon merkkinä, jos se laitetaan ihmiseen vasten hänen tahtoaan. Julkisuuteen levinneiden varmistamattomien tietojen mukaan mikrosiruja on asennettu vauvoihin ja vankeihin, mutta nämä eivät voi olla Jumalan edessä vastuullisia siitä, että heille tehdään jotakin vasten heidän tahtoaan. Jos ihminen olisi mahdollista saattaa kadotettuun tilaan laittamalla häneen väkisin mikrosiru, olisi paholaisen helppo syöstä kristittyjä helvetin ikuiseen tuleen. Riittäisi, että kristityt otetaan vangiksi ja ”rokotetaan” heidät sirulla, minkä jälkeen heidät heti tapetaan. Näin saataisiin riistettyä hyvä osa pois Jumalan lapsilta. On varmaa, ettei Jumala suojele meidän ruumistamme väkivaltaa vastaan, koska hän ei suojellut apostoleita eikä Jeesustakaan. Joskus hän voi sen tehdä, mutta ei loputtomiin. Tästä syystä on mahdotonta, että mikrosirun laittaminen väkipakolla johonkin ihmiseen saattaisi tämän kadotustuomion alaiseksi. Väärä opetus siitä, että ihminen joutuu kadotukseen, jos häneen laitetaan vasten tahtoa mikrosiru tai hänet petetään ottamaan mikrosiru ihonsa alle, on saanut aikaan surullisia ilmiöitä. Tunnen erään henkilön, joka pelkää, että häneen laitetaan mikrosiru salaa terveyskeskuksessa verikokeen ottamisen yhteydessä tai hänen nukkuessaan. Hän luulee joutuvansa kadotukseen, jos näin pääsee tapahtumaan. Tällainen ei ole tervettä Jumalan vaikuttamaa uskoa. Väärä opetus on johtanut jotkut ihmiset vallan hysterian partaalle, jopa vainoharhaisuuteen. Sellainen opetus ei voi olla Jumalasta, joka väärentää näin pahasti Jumalan sanan ja oikeudenmukaisen tuomion periaatetta.” (Petteri Haipola).

”Me emme joudu kadotukseen, vaikka meidät tungettaisiin täyteen mikrosiruja vasten tahtoamme. Mikään muu luotu ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Room 8:32-39) Uskoa ei voida riistää pois sydämestä tunkemalla ihon alle jokin tekninen vempain tai syöttämällä meille myrkkyä, lääkettä tai huumeita. Pyhä Henki ei ole ihmisten keinoin karkotettavissa uskovaisen sydämestä. Jumala pitää huolen omistaan, mutta siihen huolenpitoon ei kuulu joka kerta väkivallalta varjeleminen. Vaikka meille tehtäisiin mitä tahansa vasten tahtoamme, emme silti kumarra sydämessämme petoa tai sen kuvaa, niin että joutuisimme kadotustuomion alle kerran uskottuamme evankeliumin sanoman. Vaikka meidät tungettaisiin täyteen mikrosiruja vasten tahtoamme, ei siten voida riistää Pyhää Henkeä pois meistä. Miten mahtavatkaan uskoa ne ”kerran pelastunut on aina pelastunut” harhaopin kannattajat, jotka uskovat samalla mikrosirun johtavan automaattisesti kadotukseen sen, keneen se laitetaan? Osa on keksinyt ratkaisuksi sen, ettei uskovia muka ole jäljellä silloin, kun pedon merkki on käytössä. Ilmestyskirja puhuu kuitenkin aivan toista ja siellä kerrotaan pyhien olevan maan päällä pedon merkin aikaan. (Ilm 13:5-18; 14:9-11; 15:2; 16:2; 19:20; 20:4). Raamatussa on mainittu pedon tai sen kumartaminen kadottavana asiana. Jos pedon merkkiin liittyvät kohdat lukee tarkoin, niin kadotusta ei mainita kertaakaan siten, että pelkästään pedon merkin ottaminen johtaisi ihmisen kadotuksen tilaan. (Ilm 13:11-18; 14:9-11; 15:2; 16:2; 20:4) Tarvitaan lisäksi pedon tai sen kuvan kumartaminen. Olisikin sangen epäreilua, jos ihminen voitaisiin saattaa kadotuksen tilaan vasten hänen tahtoaan, työntämällä jokin tekninen vempain ihon alle. Sellainen ei yksinkertaisesti ole oikeudenmukaisen Jumalan tuomio, että näin tapahtuisi. Mikrosirun avulla ei voida hallita ihmisen tahtoa ja mieltä niin, että usko tai Pyhä Henki saadaan pois ihmisen sydämestä. Sellaista opetusta on kuitenkin liikkeellä, että mikrosirun avulla manipuloidaan ihmisiä ja ohjaillaan heitä suurin piirtein mielin määrin, ikään kuin sirun haltija olisi jokin marionetti, jolla ei ole omaa tahtoa, mikäli ”ohjaamosta” eli pedon hallintakoneistosta niin päätetään. Tällaiset väitteet ovat silkkaa mielikuvituksen tuotetta ja fantasiaa. Sirun avulla ei voida koskaan vaikuttaa ihmisen mieleen siten, että usko tai Pyhä Henki saadaan sieltä sen avulla pois. Sirun avulla ei voida muutenkaan kontrolloida ihmisen käytöstä väitetyllä tavalla. Raamatussa ei puhuta halaistua sanaa siitä, että pedon merkin avulla kontrolloitaisiin ihmisten mieliä. Tämä on joidenkin ihmisten omaa keksintöä ja syy siihen on mahdollisesti rahan ansaitseminen valheiden avulla sekä oman kunnian ja korkean aseman tavoittelu kristillisissä piireissä” (Petteri Haipola).

On syntynyt Uusi Maailmanjärjestys sekä koko maailmaa kattava Maailmankirkko johtajanaan Katolisen kirkon Paavi. On luotu maksujärjestelmä, jonka kautta kaikki rahaliikenne kulkee digitaalisesti. Kaikkea voidaan valvoa tehokkaasti. On seuraavan askelen aika saatanan lopunajan suunnitelmissa – nyt kaikkia vaaditaan kumartamaan petoa ja elämään sen ohjeiden mukaisesti. Ne, jotka eivät alistu pedon valtaan eivät saa itselleen tuota uutta maksujärjestelmää oikeaan käteensä tai otsaansa. Käytännössä se merkitsee sitä, että he eivät voi ostaa saatikka myydä. Heillä ei yksinkertaisesti ole rahaa ostaa mitään, koska rahaliikenne kulkee tuon mikrosirun kautta. Kysymys kulminoituu Paavin antamiin käskyihin sekä Raamatusta nouseviin todellisiin Jumalan käskyihin – Paavi vaatii pitämään lepopäivänä sunnuntaita, mutta aidot Jeesukseen uskovat tahtovat pyhittää Raamatullisesti lepopäivän sen oikeana ajankohtana eli perjantai-illasta lauantai-iltaan. Lisäksi aidot Jeesukseen uskovat eivät voi myöskään hyväksyä Jumalasta esittävien kuvien tekemistä sekä niiden palvomista (tämän käskyn Paavin kirkko on ottanut pois), kuten Raamattu selvästi kymmenessä käskyssä opettaa: ”Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.” (2 Moos.20:4-6). Koska Paavinkirkko ei myönny Raamatullisen lepopäivän viettämiseen ja koska se jo vuosituhansien aikana on saanut kirkolleen sievoiset tulot Maria-patsaiden sekä Marian, Jumalan ja Jeesuksen kuvien myynnillä, puhumattakaan siitä, että heidän kirkkojaan koristavat vastoin Jumalan sanan opetusta tehdyt Jumalan kuvat, joutuvat vastakkain Raamattuunsa pitäytyvät Jeesukseen uskovat sekä Maailmankirkko johtajanaan Paavi. Lopputulos on selvä – aidot Jumalan Pyhät eivät ota maksujärjestelmä merkkiä käteensä saatikka otsaansa. He eivät myöskään aio kumartaa pedon kuvaa – Maailmankirkko julistaa heille kuolemantuomion. Jeesukseen uskovat joutuvat todellisen vainon kohteeksi – heidät luokitellaan harhaoppisiksi, uhkaksi maailmankirkon rauhaa rakastavalle yhteisölle. Heihin luodaan terroristien leima ja heidät mielletään pahantekijöiksi, todelliseksi uhkaksi nyt yhdentyneelle maailmanrauhalle.

Paavin kirkko on käyttänyt historiassa ennenkin pakkovaltaa – toisinajattelijoita se on vainonnut verisesti sekä ajanut nämä kirkonkiroukseen. Ennen Paavia löydämme historiasta monia hallitsijoita jotka ovat pakottaneet alamaisiaan kumartamaan heitä jumalina sekä myös Paavin hirmuhallintoajanjakson jälkeen, mm. Hitler, Mussolin jne.. Raamattu kertoo Nebukadnessarista, joka valtansa huipulla vaatii kaikkia alamaisiaan osoittamaan kunnioitustaan kumartamalla teettämäänsä kuvapatsasta: ”Teille, kansat, sukukunnat ja kielet, julistetaan: heti kun te kuulette torvien, huilujen, kitarain, harppujen, psalttarien, säkkipillien ja kaikkinaisten muiden soittimien äänen, langetkaa maahan ja kumartaen rukoilkaa kultaista kuvapatsasta, jonka kuningas Nebukadnessar on pystyttänyt. Mutta joka ei lankea maahan ja kumarra, se heitetään sillä hetkellä tuliseen pätsiin.” (Dan.3:4-6). Kuitenkin kautta historian voimme lukea, että aina on ollut niitä todellisia Jumalan Pyhiä, jotka eivät ole suostuneet kumartamaan muuta kuin Pyhää Jumalaa ja näin tekivät myös Nebukadnessarin aikaiset Jumalaan aidosti uskovat: ”Sadrak, Meesak ja Abednego vastasivat ja sanoivat kuninkaalle: ”Nebukadnessar! Ei ole tarpeellista meidän vastata sinulle tähän sanaakaan. Jos niin käy, voi meidän Jumalamme kyllä pelastaa meidät tulisesta pätsistä, ja hän pelastaa myös sinun kädestäsi, kuningas. Ja vaikka ei pelastaisikaan, niin tiedä se, kuningas, että me emme palvele sinun jumaliasi emmekä kumartaen rukoile kultaista kuvapatsasta, jonka sinä olet pystyttänyt.” (Dan.3:16-18). Se, kumartaako tämän maailman jumalaa eli saatanaa, vai kumartaako Taivaan Kaikkivaltiasta Luojaa on valinta, jossa ihminen joko ottaa itselleen pedon merkin tai sitten ei. Mikrosiru itsessään ei ole pedon merkki, se on vain maailmankirkon tehokas keino valvoa ihmisiä maapallolla. ”Taloudelliset painostuskeinot tehoavat ihmisiin yleensä hyvin. Ostamis- ja myymisoikeuden kieltäminen niiltä, jotka eivät suostu kunnioittamaan petoa ja noudattamaan sen säädöksiä Jumalan Sanan sijasta, tehoaa kaikkiin, varsinkin kun niitä tehostetaan kuolemanrangaistuksen uhkalla. Ilmestyskirja vakuuttaa, että tämä uhkavaatimus todella tehoaa kaikkiin – paitsi niihin, jotka on merkitty elävän Jumalan sinetillä. He kuolevat mieluummin kuin kumartavat petoa” (Olavi Rouhe).

Pedon luku on ihmisen luku. Paaveilla on yhteinen arvonimi: VICARIUS FILII DEI, joka merkitsee ”Jumalan Pojan sijainen” maan päällä. Latinalaisilla kirjaimilla on määrätyt lukuarvonsa. Sijoittamalla nämä arvonimen kirjaimiin, saadaan summaksi 666. ( V ja U =5, I=1, C=100, A=0, R=0, S=0, F=0, L=50, D=500, E=0 ). Kautta aikojen on ihminen joutunut valitsemaan joko Jumalan palvelemisen tai sielunvihollisen valheen mukaan elämisen – tottelemmeko Jumalan vai pedon käskyjä. Kun porttokirkko vaatii ihmisiä kumartamaan itseään, on kysymyksessä maailmanlaajuinen valinta joko Jumalan Lain tai maailman välillä. Jumalan asettaman lepopäivän viettäminen on aina ollut Jumalan kansan merkki: ”Minä olen Herra, teidän Jumalanne; minun käskyjeni mukaan vaeltakaa, minun oikeuksiani noudattakaa, ne pitäkää ja pyhittäkää minun sapattini; ne olkoot merkkinä välillämme, minun ja teidän, että tulisitte tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.” (Hes.20:19-20) ja ”Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä” (Hes.20:12). Kaikki ne ihmiset jotka alistuvat Paavin johdossa olevan maailmankirkon alaisuuteen totellen ”Jumalan Pojan sijaisen” (kuten Paavi itseään nimittää) asetuksia, viettäen lepopäivän sunnuntaina, alistuvat palvomaan auringonpäivää (sunday) ja täten ottavat itseensä pedon merkin.

Tämä julma maailma asettaa tulevaisuudessa mikrosirun jumalattomien käteen tai otsaan osoituksena siitä, että nämä oman valinnan kautta tahtovat kuulua pedon järjestelmään – tämä julma maailma näkee ulkokuoren! Mikrosirulla tämä saatanallinen maailma pystyy kontrolloimaan pedon valtapiiriin kuuluvien elämää, mutta Kaikkivaltias Pyhä Jumala näkee asiat syvemmältä. On korostettava, että vaikka jollakin ei olisi mikrosirua, se ei vielä takaa taivaspaikkaa eikä näin ollen mikrosiru ole se ”vedenjakaja” joka asettaisi ihmisen joko Jumalan tai saatanan lapseksi. Kristuksen Jeesuksen tuomioistuimen edessä jokaisen ihmisen sydämen salat paljastetaan eikä silloin ole mitään merkitystä millään ulkoisella tekijällä, kuten ei mikrosirullakaan. Raamattu kehottaakin siksi jokaista tutkiskelemaan sydämensä tilaa: ”Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.” (2 Kor.13:15). Lisäksi Raamattu opettaa myös, että jokaisella ihmisellä jo nyt on joko Jumalan merkki tai pedon merkki, eikä siis näin ollen Johanneksen ilmestyksessä mainittu pedon merkki ole vain tulevaisuutta, vaan tätä päivää: ”Käyttäytykää vain Kristuksen evankeliumin arvon mukaisesti, että minä, tulinpa sitten teidän tykönne ja näin teidät tai olin tulematta, saan kuulla teistä, että te pysytte samassa hengessä ja yksimielisinä taistelette minun kanssani evankeliumin uskon puolesta, vastustajia missään kohden säikähtämättä; ja se on heille kadotuksen, mutta teille pelastuksen merkki, merkki Jumalalta.” (Fil.1:27-28).

Tulevaisuudessa, lopun ajan vainoissa, jokainen todellinen Jeesuksen opetuslapsi saa kokea julmuutta ja kylmyyttä maailman taholta. Saamme kokea sitä siksi, että meidät, Jeesuksen omat, nähdään uhkana ihmisten (pedon) yritykselle rakentaa maan päälle ”Rakkauden Valtakunta”. Pitäytymällä Raamatun ilmoituksiin ja siihen, että Jumala (ei ihmiset) rakentaa tulevaisuuden valtakunnan joudumme ristiriitatilanteisiin maailman kanssa. Meidät luokitellaan fanaattiseksi uskonnoksi, kuten Islamilaisuus nyt. Julistamalla lähimmäisen rakkauden periaatetta ja Jumalan rakkauden olemusta, kymmentä käskyä sen alkuperäisessä merkityksessään, me olemme uhka maailmalle, joka haluaa tuhota kaiken, mikä olisi uhkana ”kultaiselle aikakaudelle”. Vaikka maailma nyt ja tulevaisuudessa julistaa rakkautta ja rauhaa, se on silti valmis, sen saavuttaakseen, tuhoamaan kaikki vastustajansa. Niinhän tekee nyt mm. Yhdysvallat yhdessä liittolaistensa kanssa: säälimättömästi tappavat niitä, jotka ovat itse ensin luokitelleet terroristeiksi. Maailma tulee aivan pian hurraamaan, kun todellisia Jumalan lapsia vastaan aletaan käyttämään vainoa. Näin saavumme tilanteeseen, jossa jokainen, joka tappaa Jumalan pyhän, luulee tekevänsä palveluksen Jumalalle: ”Ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle.” (Joh.16:2). Paavi ei kuitenkaan yksin pystyisi tähän, jollei sillä olisi tukenaan Amerikan Yhdysvaltoja ja EU;n kymmentä maata! Niin kuin aikoinaan Konstantinuksen aikoina (325 jKr.), niin tulevaisuudessakin; valtiot ja uskonnollisuus lyövät kättä toisilleen. Tässä vaiheessa Jeesuksen opetuslapsilla ei ole käytössään kauniita kirkkorakennuksia, vaan kokoonnutaan ihmisten kodeissa. Kun vaino käy kiivaammaksi ja uskovaisten koditkin takavarikoidaan, julistetaan osto ja myyntikieltoon, kokoontuvat ihmiset maanalaisissa bunkkereissa, asuintalojen kellareissa ja ulkosalla. Syntyy maanalainen Jumalan lasten liike. Maailma haluaa tuhota kaikki ne, jotka eivät halua olla rakentamassa kultaista aikakautta, maanpäällistä ”Rakkauden Valtakuntaa” ja siinä onnistuakseen mahdollisimman hyvin, julistetaan kaikki sen vastustajat osto ja myyntikieltoon. Vain ne voivat ostaa, jolle annetaan mahdollisuus siihen. Mikrosiru tekee mahdolliseksi valvonnan ja sen, ettei raha kulje väärien käsien kautta. Saavumme aikaan, jossa todellisilla Jeesuksen omilla ei ole mitään oikeuksia. Sosiaalihuolto ei auta puhumattakaan terveydenhuollosta. Jumalan kansa ajetaan tilanteeseen, jossa se on täysin riippuvainen Jumalastaan. Tällöin alkavat todelliset ihmeet tapahtua vainotun kansan keskuudessa. Kun ei ole mahdollisuutta lääkäreihin, niin taivaallinen Lääkärimme, Jeesus Kristus on silloin parantava taudit kansansa keskuudessa. Jos joku, joka tänä päivänä epäilee, ja on kuitenkin Jeesuksen opetuslapsi, sitä, ettei ihmeitä enää tapahdu, niin viimeistään silloin hän tulee huomaamaan Raamatullisen tosiasian; Jeesus on myös ruumiimme parantaja!

Polvistukaamme nyt, kun vielä aikaa on, Hänen eteensä ja rukoilkaamme armoa saada olla Hänen astioinaan lopunajan suuressa taistelussa. Taistelussa, jossa kerran niin halveksittu Jumalan Poika tulee kaikkien vainojen jälkeen olemaan voittajana ja hallitsemaan kirkkautensa valtaistuimella. Rukoilkaamme taivaallista valoa loistamaan syntiseen sydämeemme, jotta olisimme valmiit kun Hän tulee. Katsokaamme yksin Häneen, joka kuoli tuskallisen kuoleman syntiemme edestä Golgatalla ja unohtakaamme vajavaisuus, joka lähimmäisissämme näkyy, uskoen Jumalan rakkauden muuttavaan voimaan. Nyt jos koskaan tukekaamme toinen toisiamme Jumalan kansana, sillä kaikki me tarvitsemme inhimillisinä ihmisinä myöskin rakkautta, ei vaan Jumalalta, vaan myöskin toinen toisiltamme. Toteutukoon meissä, Hänen omissaan keskinäinen rakkaus myöskin käytännön tasolla niin, ettei enää ole mustaa eikä valkoista, ei rikasta eikä köyhää, vaan yksi sydän ja yksi sielu. Käykäämme katsomassa leskiä ja yksinäisiä. Johdattakoon Herra askeleemme myöskin sairaaloihin ja vankiloihin joissa on monia sisaria ja veljiämme raskaitten taakkojensa uuvuttamina. Unohtakaamme erimielisyydet toinen toistemme kanssa ja omistakaamme anteeksiantava sydän. Uhratkaamme omastamme niille, joilla on taloudellisia vaikeuksia. Tukekaamme kaikin tavoin evankelioimistyötä ja rukoilkaamme kaikkien edellä mainittujen ja monien muiden tärkeiden asioiden puolesta. Nouskaamme Jumalan kansana taisteluun sortoa ja väkivaltaa vastaan. Olkoon pukunamme yksin vanhurskauden haarniska ja älkäämme koskaan ylpeilkö omilla teoillamme. Antakaamme puheissamme ja teoissamme yksin kunnia Hänelle, joka on meidät synneistämme pelastanut. Älköön suustamme tulko loukkauksen sanaa, vaan olkoon puheemme rakkaudella höystettyä. Tuomio alkaa Jumalan huoneesta (1 Piet.4:17-18) ja siksi olkaamme aralla mielellä Hänen edessään säilyttäen puhtaan omantunnon. Tarrautukaamme niin kuin hukkumaisillaan olevat Hänen armoonsa uskoen sen pelastavaan voimaan. Sillä Hän on luvannut pitää omistaan huolen ja siksi meidän ei tarvitse pelätä, vaikka maailman yli on käyvä Jumalan tuomio.

Niin kuin aikoinaan Egyptissäkin, tärkeätä on, onko meillä ”veren merkki”! Tutkikaamme ahkerasti Raamattua ja rukoilkaamme, että lopunajan ankarissa sodissa meissä olisi Jumalan Pojan verinen sinetti, jotta tuhoa kylvämään lähetetyt enkelit kulkisivat ohitsemme, niin kuin ne kulkivat Israelin kansan ohitse Egyptissä Jumalan surmatessa maan esikoiset. ”Puhukaa koko Israelin kansalle ja sanokaa: …Ja he ottakoot sen verta ja sivelkööt sillä molemmat pihtipielet ja ovenpäällisen niissä taloissa, joissa he sitä syövät…. Sillä minä kuljen sinä yönä kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, sekä ihmiset että eläimet, ja panen toimeen rangaistustuomion, jonka minä olen langettanut kaikista Egyptin jumalista. Minä olen Herra. Ja veri on oleva merkki, teille suojelukseksi, taloissa, joissa olette; sillä kun minä näen veren, niin minä menen teidän ohitsenne, eikä rangaistus ole tuhoava teitä, kun minä rankaisen Egyptin maata.” (2 Moos.12:3-13). Kun lopunajan ankarat tuulet alkavat puhaltamaan, kun taistelu muodostuu kovemmaksi kuin koskaan aikaisemmin, niin silloin Jumala tulee varjelemaan omiansa ainutlaatuisella voimalla kautta historian. Älkäämme siis pelätkö, sillä Hän on vievä työnsä meissä päätökseen: ”Varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka.” (Fil.1:6)

Tällä hetkellä Johanneksen näkemät kaksi petoa (Katolinen kirkko ja USA) kokoavat voimiaan lopunajan suureen näytökseen. Myös Jeesukseen uskovien tulee ahkerasti viipyä Raamatun äärellä valmistautuen tuleviin verisiin vainoihin: ”Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia. Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit. Sillä ne, jotka nukkuvat, ne yöllä nukkuvat, ja jotka juovat itsensä juovuksiin, ne yöllä juovuksissa ovat. Mutta me, jotka olemme päivän lapsia, olkaamme raittiit, ja olkoon pukunamme uskon ja rakkauden haarniska ja kypärinämme pelastuksen toivo.” (1 Tess.5:4-8). Paavali kehottaa jokaista Jeesukseen uskovaa valmistautumaan nyt, että pahana päivänä voimme voitokkaasti tehdä vastarintaa sielunviholliselle: ”Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska, ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet, ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta” (Ef.6:13-18). Meidän kaikkien Jeesukseen uskovien tulee muistaa, että vain Raamatun mukainen opetus kokonaisuudessaan tulee ottaa vastaan ja kaikki muu hyljätä: ”Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.” (Gal.1:8-9).

Sielunvihollinen on aina tahtonut rakentaa maanpäällisen valtakunnan – eksytyksen vallassa olevien ihmisten kautta: ”Ja he sanoivat: ”Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan.” Niin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jonka ihmislapset olivat rakentaneet. Ja Herra sanoi: ”Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä. Tulkaa, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä.” Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta. Siitä tuli sen nimeksi Baabel, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan.” (1 Moos.11:4-9). Lopunajan Babylon: ”Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti.” (Ilm.17:5) tulee olemaan lohikäärmeen mestarillinen luomus, johon on kytkettynä maailman uskonnollinen, poliittinen sekä taloudellinen valta. Esivalmistelut, kuten tässä kirjassa olemme havainneet, on tehty, ja kohta on aika kahden pedon astua julkisesti näyttämölle. Se tulee tapahtumaan tämän sukupolven aikana – siksi rakkaat Sisaret ja Veljet Kristuksessa Jeesuksessa: ”Minä (Jeesus) tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi.” (Ilm.3:11)

Me elämme nyt aikaa, jolloin Jumala kokoaa täydellä sydämellä Häntä rakastavia ulos eri kirkkokunnista sekä herätysliikkeistä. Koska valtakristillisyyden ”isät” kelvottomina paimenina ovat liittyneet ekumenian nimissä porttokirkkoon, on maailmanlaajuisesti tapahtunut jo monen vuoden aikana, että Jumala itse kokoaa lampaansa kaikista eri kansoista ja antaa heille oikeat paimenet Jeremian ennustuksen mukaisesti: ” ”Voi paimenia, jotka hukuttavat ja hajottavat minun laitumeni lampaat, sanoo Herra. Sentähden näin sanoo Herra, Israelin Jumala, paimenista, jotka kaitsevat minun kansaani: Te olette hajottaneet minun lampaani ja karkoittaneet ne pois ettekä ole pitäneet niistä huolta. Katso, minä pidän huolen teidän pahain tekojenne rankaisemisesta, sanoo Herra. Ja minä kokoan lampaitteni tähteet kaikista maista, joihin olen ne karkoittanut, ja tuon ne takaisin laitumelleen, ja ne ovat hedelmälliset ja lisääntyvät. Ja minä herätän heille paimenia, ja ne kaitsevat heitä; eivät he enää pelkää eivätkä säiky, eikä heistä yhtäkään puutu, sanoo Herra.” (Jer.23:1-4). Eri kaupunkeihin suomessakin on syntynyt yhteisöjä, jotka tahtovat kokoontua vain ”Jumalan Seurakunnan” nimissä eivätkä tahdo olla osallisena minkään kirkkokunnan tai herätysliikkeen toiminnassa. He ovat ottaneet tosissaan Johanneksen ilmestyksessä Jumalan kehoituksen: Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.” (Ilm.18:4-5). Vain ja ainoastaan Raamattuun pitäytyvä kristillisyys on maailmanlaajuisesti, sekä myös suomessa, nostanut päätään ja se on yksi osoitus siitä, että Kaikkivaltias Pyhä Jumala kokoaa joukkojaan lopun aikana. Samanaikaisesti kun valtakristillisyys muodostuu Paavin johdolla lopun ajan porttokirkoksi – syntyy lopunajan apostolinen seurakunta. Olemme hetkessä, jossa jokainen joutuu valitsemaan ”lippunsa värin”: ”Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: ”tänä päivänä”, ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi; sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti.” (Hebr.3:12-14). Lopunajan seulominen on alkanut: ”Että heidän joukkonsa koeteltaisiin, seulottaisiin ja puhdistettaisiin lopun ajaksi” (Dan.11:35).

 

-Marko Lind-

Valtakristillisyyden sananjulistajat, nuo, joita mainostetaan mediassa näkyvästi ja jotka ovat saaneet taaksensa ihmisten enemmistön, pyrkivät opetuksillaan orjuuttamaan kuulijansa riippuvaisiksi heihin itseensä eikä Kristukseen, ja oikein on Jeesus heistä sanonut: ”Voi teitä, te lainoppineet, kun te olette vieneet tiedon avaimen! Itse te ette ole menneet sisälle, ja sisälle meneviä te olette estäneet.” (Luuk.11:52).

Ilm.12:1-9

”Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä. Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää. Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua; ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi. Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö. Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää. Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat, mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa. Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.”

Tässä kohdin ilmestystä palataan Jeesuksen syntymähetkeen – luodaan katsaus kristilliseen historiaan. Johannes näkee näyssään vaimon, joka merkitsee seurakuntaa (Jes.54:5-6, Gal.4:26, 2 Kor.11:2) – syntyihän Jeesus Daavidin suvusta ja Hänessä täyttyivät kaikki Vanhan Testamentin profeetalliset lupaukset Messiaasta – joutuvan sielunvihollisen armottoman hyökkäyksen kohteeksi tämän aikomuksena tappaa poikalapsi joka myöhemmin voitti saatanan vallan Golgatalla. Näky, jonka tämä Patmoksella vankeudessa oleva Jeesuksen opetuslapsi Johannes sai välitettäväksi Aasian seurakuntien kautta koko maailmalle kohdistui nyt Taivaan näkökulmaan hyvän sekä pahan taistelusta – aina siihen hetkeen, jolloin paimenille ilmoitettiin enkelien välityksellä Vapahtajan syntymä: ”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.” (Luuk.2:10-11). Vaimon päässä on seppeleenä kaksitoista tähteä jotka merkitsevät Israelin kahtatoista sukukuntaa (1 Moos.37:9) eivätkä suinkaan Neitsyt Mariaa, johon katolisen kirkon harhaopetus sen usein virheellisesti liittää. Johannes näkee nyt Taivaan näkökulmasta Herodeksen suunnattoman vainon Jeesus lasta kohtaan (Matt.2:16-18) sekä Kristuksen ylösnousemuksen kuolemansa jälkeen, jossa Hänet temmattiin Jumalan luokse Taivaaseen istumaan Isän oikealle puolelle suorittamaan ylimmäispapillista tehtäväänsä Häneen uskovien edestä (1 Joh.2:1).

Sielunvihollista kuvataan tässä suurena tulipunaisena lohikäärmeenä, jolla oli seitsemän päätä sekä kymmenen sarvea. Myöhemmin näyssä Johannekselle selitetään mitä tämä kuvaus merkitsi: ”Tässä on ymmärrys, jossa viisaus on: Ne seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta, joiden päällä nainen istuu; ne ovat myös seitsemän kuningasta; heistä on viisi kaatunut, yksi on, viimeinen ei ole vielä tullut, ja kun hän tulee, pitää hänen vähän aikaa pysymän.” (Ilm.17:9-10) ja ”Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat vallan niinkuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi pedon kanssa.” (Ilm.17:12). Kun Kristuksen sovitustyö maan päällä oli lähellä täyttymystään, lausui Jeesus itse: ”Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos.” (Joh.12:31). Messiaasta olevat ennustukset täyttyivät Jeesuksessa täydellisesti ja siksi sielunvihollinen vihasi Häntä syntymähetkestään lähtien – nyt viha on kohdistunut Hänen seuraajiinsa eli seurakuntaan.

Kautta historian on saatana ankarasti vainonnut Jumalan seurakuntaa ja käyttänyt maallisia valtioita ”käsikassaranaan” – saatana ei yrittänyt vain pakanallisen Rooman avulla tuhota Jeesusta heti syntymänsä jälkeen (Mat.2:16) vaan sitä ennen tämä jo vainosi eri valtioiden kautta Jumalan seurakuntaa siinä kuitenkaan onnistumatta (Matt.16:18). Raamattu kertoo perkeleen hyökänneen Israelin kansan kimppuun Kreikan, Meedian, Persian, Babylonin, Assyrian sekä Egyptin valtakuntien välityksellä ennen Jeesuksen syntymää. Nyt kun Jeesus on ylösnoussut Taivaaseen, kohdistuu saatanan viha niitä kohtaan, joilla on Jeesuksen todistus ja jotka pitävät Jumalan käskyt (Ilm.12:17). Apostoli Pietari varoitti aikansa uskovia: ”Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää.” (! Piet.5:8-9). Johanneksen ilmestyksessä mainittu 1260:n päivän, eli 1260 vuoden ajanjakso tapahtui katolisen kirkon toimesta, ja sitä käsittelimme jo edellisessä osiossa.

Jo Eedenissä, kun ihmiskunta oli langennut perkeleen toimesta syntiin, saatana tuli tietoiseksi siitä, että kerran Jumala on lähettävä tälle langenneelle enkelille (Jes.14:11-15, Hes.28:14) voitokkaan vastustajan sillä Jumala oli sanonut:”Minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi” (1 Moos.3:15). Siitä asti oli sielunvihollinen tietoinen siitä, että Kaikkivaltias Pyhä Jumala tulisi lähettämään ihmiskunnan pelastajan vanhan liiton profetioiden mukaisesti: ”Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.” (Jes.7:14) ja ”Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: ”Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi. Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät.” (Ps.2:7-9). Sielunvihollisen ankara hyökkäys kohdistui ensin Jeesukseen ja ylösnousemuksen jälkeen seurakuntaan, aivan kuten Johannes myöhemmin näyssään näki: ”Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!” (Ilm.12:12). Kun sielunvihollinen heitettiin ulos Taivaasta, se on siitä asti vainonnut mitä erilaisimmilla keinoilla Jumalan seurakuntaa – ensin vainoilla, sitten soluttautumalla seurakunnan sekaan ja lopun aikana – eli aivan kohta – taas verisillä vainoilla (Ilm.13:15). Jotkut virheellisesti luulevat saatanan olevan tällä hetkellä helvetissä katolisen kiirastuliopetuksen mukaan piinaamassa kadotettuja sieluja, mutta Raamatun kokonaisilmoitus, mukaan lukien tämä Johanneksen ilmestyksen kohta, puhuu karua kieltään siitä, että ”kansojen eksyttäjä” elää ja voi hyvin tällä maaplaneetalla.

Sielunvihollinen on ahkerasti sekä peräänantamattomasti taistellut kautta historian todellisia Jumalan Pyhiä vastaan. Se on vainonnut niitä verisesti 1260 vuoden ajan (530 -1790) katolisen kirkon toimesta, jolloin Jeesukseen uskovia poltettiin rovioilla, mestattiin sekä tapettiin vankeudessa. Saatana on ovelan salakavalasti esiintynyt historiassa ”lampaan vaatteissa” (Matt.7:15) aina näihin päiviin asti. Tällä hetkellä elämme maailmanlaajuisesti aikaa, jossa suuret uskontokunnat odottavat vapauttajaa kaikelle sille riistolle, mitä maaplaneetalla tapahtuu: buddhalaiset odottavat viidettä Buddhaa (Maitreyanaa), islaminuskoiset Iman Mahdinaa, hindulaiset Kalki-Avataranaa tai Krishnan uutta inkarnaatiota ja juutalaiset Messiasta – sielunvihollisen inkarnaatio; antikristus tulee täyttämään kaikki nuo odotukset! Salakavalasti sielunvihollinen on luonut maapallolle uskontojen viidakon ja täten toiminnallaan pyrkinyt peittämään alleen todellisen Raamatullisen uskon Kristukseen: kristittyjä 2292,4 milj. (33,2%), muslimeja 1549,4 milj. (22,4%), hinduja 948,5 milj. (13,7%), uskonnottomia 639,8 milj. (9,2%) (evoluutio/tieteenpalvonta-uskonto), buddhalaisia 468,7 milj. (6,7%), kiinalaisperäisten uskomusten kannattajia 458,3 milj. (6,6%), kansanuskontojen kannattajia 261,4 milj. (3,7%) (noituus), ateisteja 138,5 milj. (1,9%) (evoluutio/tieteenpalvonta-uskonto), uusien uskontojen kannattajia 64,4 milj. (0,9%) (new age), sikhejä 24,5 milj. (0,3%), juutalaisia 14,6 milj. (0,2%), muita 46,0 milj. (1,2%). (noituus, new age). Todellisia Jumalan Pyhiä jotka perustavat uskonsa vain ja ainoastaan Raamatun teksteihin on maapallolla vähän (Luuk.18:8) kun taas eri uskontoja on rajaton määrä – sielunvihollinen on valitettavan hyvin onnistunut esiintymään ”valkeuden enkelinä” (2 Kor.11:14) synnyttäen mitä erilaisimpia uskontoja sekä uskomuksia – profeetta Jesaja kuvaili omana aikanaan varsin terävästi sitä, kuinka ihmiset hulluudessaan veistävät itselleen jumalankuvia sortuen uskontojen harhaan: ”Kuka hyvänsä muovatkoon jumalan ja valakoon kuvan, ei se mitään auta. Katso, kaikki sen seuraajat joutuvat häpeään, ja sen sepittäjät ovat vain ihmisiä. Tulkoot kokoon kaikki ja astukoot esiin: vaviskoot ja hävetkööt! Rautaseppä ottaa työaseen ja työskentelee hiilten hehkussa, muodostelee kuvaa vasaralla ja takoo sitä käsivartensa väellä… puuseppä jännittää mittanuoran, kaavailee piirtimellä, vuolee kovertimilla, mittailee harpilla ja tekee miehen kuvan, inhimillisen kauneuden mukaan, huoneeseen asumaan… vieläpä veistää siitä jumalan ja kumartaa sitä, tekee siitä jumalankuvan ja lankeaa maahan sen eteen… hän tekee jumalan, jumalankuvan, jonka eteen hän lankeaa maahan, jota hän kumartaa ja rukoilee sanoen: ”Pelasta minut, sillä sinä olet minun Jumalani.” Eivät he tajua, eivät ymmärrä mitään, sillä suljetut ovat heidän silmänsä, niin etteivät he näe, ja heidän sydämensä, niin etteivät he käsitä. Ei tule heidän mieleensä, ei ole heillä järkeä eikä ymmärrystä, että sanoisivat:…lankeaisinko maahan puupölkyn eteen!” (Jes.44:10-19). Maa-planeetalla suurin osa ihmiskuntaa kautta historian on sokeudessaan sielunvihollisen salakavalan eksytyksen seurauksena sortunut palvelemaan kuvapatsaita sekä erilaisia uskomuksia: itse asiassa katolinen kirkko, sekoitus kristillisyyttä sekä pakanuskontoja, on selvä osoitus siitä, että epäjumalia ei kumarreta vain ns. pakanauskonnoissa, vaan myös kristillisyyden nimeä kantavassa maailmanlaajuisessa Paavin kirkossa sekä kyseisen kirkon harhaopetuksen tähden tämän päivän kaikissa kirkkokunnissa sekä herätysliikkeissä. Syy erilaisten uskontojen valtavaan menestykseen, myös valhekristillisyyden kukoistukseen, on yksinkertainen – ihmiset eivät tahdo alistua Raamatun Jumalan auktoriteetin alle ja siksi mieluummin sielunvihollisen eksytyksen seurauksena, usein itsekkään sitä ymmärtämättä, tahtovat mieluummin kehitellä itse oman uskontonsa, jossa he itse voivat sanella säännöt, tai sitten lisätä Raamatun uskoon jotakin omaa. Mestarillisesti saatana on ylistänyt ihmistä ihmiselle itselleen – sen seurauksena maa-planeetta on täynnä ihmisten itsensä luomia uskontoja jotka vievät kadotukseen ja näin täyttävät perkeleen Jumalanvastaiset tarkoitusperät ihmisten suhteen.

Sielunvihollinen on hyökännyt raivoisasti Raamattuun pitäytyvän kristillisyyden kimppuun myös julkijumalattomien kautta väittäen valheellisesti, että Jumalan pelastussuunnitelma (joka alkaa Mooseksen kirjan ensimmäisestä jakeesta loppuen Johanneksen ilmestyksen viimeiseen jakeeseen) kokonaisuudessaan olisi vain kopioitu muista pakanallisista uskonnoista. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä Raamatun ensimmäiset sivut (1 Moos.1:1-2) kertovat luomistapahtuman ja näin ollen se sijoittuu aikojen alkuun ennen mitään muuta uskontoa. Vaikka sielunvihollinen tieteen sekä eri uskontotutkijoiden kautta väittää valheellisesti Raamatun tekstien sekä ilmoituksen olevan vain kopiota pakanauskonnoista, todellisuudessa asia on päinvastoin – sielunvihollinen on itse eri uskontojen kautta luonut omia versioitaan Jumalan tahdosta ennen kuin näitä oltiin edes kirjoitettu Raamattuun. Saatana on valheiden mestari (Joh.8:44) ja siksi sen luomat uskonnot, jotka sisältävät paljon samankaltaisuuksia aidon JHVH- uskonnon kanssa, saattavat joidenkin mielestä todistaa Raamatun olevan vain plagioitu monelta osin pakanuskonnoista. Tähän kaikkeen löytyy kuitenkin yllättävän yksinkertainen selitys – Jumalan pelastussuunnitelma on suurelta osin ollut Taivaassa langenneen enkelin (Kointähti – Lusifer) tietoisuudessa aina siitä asti, kun se käärmeen muodossa houkutteli Eevan syömään kielletyn puun hedelmää paratiisissa. Koska se jo tuosta ajasta lähtien (1 Moos.3:15) on ollut tietoinen, antoihan Jumala jo Eedenissä tiedoksi ”käärmeen päänpolkemisen” (eli sen tappion), on sielunvihollinen eksyttäen ihmiskuntaa luonut omat versiot luomisesta, kymmenestä käskystä, Jumalan Pojan neitseellisestä syntymästä, ylösnousemuksesta sekä muista Raamatun opetuksista ennen kuin näitä oltiin edes kirjoitettu Raamatun lehdille. Vaikka eri uskontojen tutkijat väittävät joidenkin pakanauskontojen syntyneen ennen useita Raamatunkirjoituksia (Raamattu koostuu 66 eri kirjasta), joka onkin totta, ei se poissulje sitä tosiasiaa, että saatana sitä ennen tietoisena Jumalan suunnitelmista loi etukäteen uskontoja, jotka matkivat Jumalan pelastussuunnitelmaa, ja näin ollen valheen kaikella voimalla syyttää nyt tänä päivänä Kirjoituksiin pitäytyvää kristillisyyttä plagioinnista, vaikka todellisuudessa itse on varastanut Pyhän Jumalan ajatuksia.

Se kuka kirjoittaa ensin, tai tekee jotakin ensin, ei tarkoita sitä, että alkuperäiset ajatukset olisivat sen joka ensiksi kirjoitti ja toteutti jotakin. Saatana, Jumalan entisenä mahtavana enkelinä (Hes.28:14-15), oli siis tietoinen Jumalan suunnitelmista, ja ennen kuin monia Raamatun tekstejä kirjoitettiin, se ehätti luomaan uskontoja, jotka pääpiirteittään matkivat Korkeimman pelastussuunnitelmaa ennen kuin niitä edes kirjattiin Raamatun lehdille. Vanha testamentti kirjoitettiin noin vuosina 1000–160 eaa, ja monissa sen kirjoissa on eri-ikäisiä kerrostumia.Siihen kuuluu 39 (Vulgatassa 46, ortodoksisessa Raamatussa 51) kirjaa. Niiden alkuperäinen kieli oli enimmäkseen heprea, arameaa esiintyy vain muutamissa kirjakääröissä. Vanhan testamentin alun Toora eli viisi Mooseksen kirjaa saivat kanonisen muotonsa 300-200-luvuilla eaa, ja koko Vanha testamentti noin vuonna 100 jaa. Uusi testamentti kirjoitettiin noin vuosina 50–150. On siis täysin selvää, että koska kirjoitetun muotonsa Raamattu sai varsin myöhään – ehti sielunvihollinen luoda maapallolle uskontoja, joissa on paljon samaa kuin mitä kristinuskossa.

Maailmassa tapahtuu tälläkin hetkellä paljon ihmisten keskuudessa tällaista ajatusten sekä ideoiden hyväksikäyttöä (varastamista) ja siksi maailmanlaajuisesti on tullut käytännöksi patentoida keksintöjä, ettei kukaan muu kuin ajatusten alkuperäinen luoja pääsisi niistä hyötymään. Kuitenkin tässä maailmanajassa paljon varastetaan ihmisten keskuudessa (bisnesmaailmassa valitettavan yleistä) keksijöiden ideoita ja pohjimmiltaan samasta ilmiöstä on kysymys, kun käsittelemme uskontoja jotka ovat syntyneet ennen Raamatun Kirjoituksia. Saatana on yksinkertaisesti varastanut Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan ajatuksia ja luonut harhauttaakseen ihmiskuntaa niistä omia versioitaan ennen kuin edes Raamatun useita kirjoituksia on kirjattu profeettojen sekä apostolien toimesta Kaanoniin. Uskonnot, joissa on paljon yhtäläisyyksiä Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen kanssa, ja jotka ovat syntyneet ennen monia Raamatun tekstejä, ovat siis vain selvä osoitus siitä, että saatana valheen mestarina on hyväksikäyttänyt (varastanut) Jumalan ajatuksia. Paavali kirjoittaakin tästä langenneesta enkelistä osuvasti: ”Saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.” (2 Korl.11:14).

Suomessa toimiva ”Vapaa ajattelijoiden liitto ry” on saatanan valheiden vaikutuksesta hyökännyt valitettavan tehokkaasti Raamatullisen kristillisyyden kimppuun. Sen lisäksi, että kyseinen yhdistys on tehnyt maassamme erilaisia Raamatun kristillisyyteen kohdistuvia näyttäviä iskujaan (Jumalaa ei ole – kampanja sekä Raamattujen vaihtaminen pornolehtiin jne. ), se internetsivuillaan Prof.V.T Aaltosen laajan artikkelin kautta hyökkää kristinuskon kimppuun väittäen, että pakanauskonnot ennen Raamatun kirjoituksia olisivat todiste siitä, että kristillisyys on plagioinut opetuksensa muista pakanauskonnoista. Kyseisessä artikkelissa, joka on saanut lukemattomia ihmisiä eksytyksen valtaan, mainitaan mm. seuraavaa: ”On suorastaan hämmästyttävää havaita, miten paljon eri uskonnoissa on yhteisiä piirteitä ja miten paljon kristinoppiimme sisältyy pakanallisia mysteerioita, ihmeitä ja myyttejä. Mitä sanommekaan, kun saamme tietää alkeellisten ja vanhojen uskontojen tutkimuksen osoittaneen, että sellaiset uskomukset kuin Pyhä Kolminaisuus, ihmiseksi tullut Vapahtaja, neitseellinen syntyminen, toinen tuleminen, sakramentit, pyhien yhteys ym. ovat tai ovat olleet yleisesti omaksuttuja pakanamaailmassa aivan riippumatta kristinuskon vaikutuksesta. Ja mitä sanomme, kun saamme tietää, että »kymmenen käskyä» ovat olleet tunnetut jo muutamia vuosituhansia ennen kuin Jumala antoi ne Moosekselle. ” (Vapaa ajattelijoiden liitto ry / Prof.V.T Aaltonen)

Kyseinen internetsivustolla oleva artikkeli kertoo, kuinka ”parsilaisten pyhien kirjojen Zend-Avestan mukaan Ormuzd loi maailman ja ihmisen kuutena aikakautena seuraavassa järjestyksessä: taivaat, vedet, maa, puut ja kasvit, eläimet ja ihminen. Kun luoja oli suorittanut työnsä, hän lepäsi. Toisten persialaisten tarujen mukaan mies ja vaimo ensinnä luotiin selkäpuolelta yhdistettyinä toisiinsa ja sitten Ormuzd erotti vaimon miehestä. — Etruskilaiset ja kaldealaiset kirjoitukset kertovat luomisesta pääpiirtein samaan tapaan kuin persialaiset. Luomisen jälkeen tapahtuneesta syntiinlankeemuksesta kertoo persialainen taru suurin piirtein samaan tapaan kuin vanha testamentti. Pahojen henkien pääruhtinas lähetti saatanan käärmeen hahmossa tarjoamaan ensimmäisille ihmisille hedelmiä ihmeellisestä puusta, joka takasi kuolemattomuuden, ja he lankesivat kiusaukseen. Babylonialaiset tunsivat saman legendan luomisesta ja syntiinlankeemuksesta ainakin 1500 vuotta aikaisemmin kuin heprealaiset. Paratiisimyytti eli taru »kultaisesta ajasta» ennen syntiinlankeemusta on ollut tunnettu monien vanhojen kansojen, kreikkalaisten, persialaisten, hindujen, kiinalaisten, skandinaavien, meksikolaisten ym. keskuudessa.” Vedenpaisumustaru on myös ollut laajalti levinnyt ennen kuin heprealaiset tunsivat sitä. Vain egyptiläinen raamattu, joka on vanhimpia pyhiä kirjoja, ei kerro mitään vedenpaisumuksesta. Raamatun kertomus on saatu kaldealaisilta. Niin raamatussa kuin muinaisuskonnoissa usein esiintyvän luvun 7 johdosta huomautettakoon, että se on ikivanha pyhä luku, pohjana aurinko, kuu ja viisi kiertotähteä. Myös vanhan testamentin kertomus Baabelin tornista on laina kaldealaisilta. Saman tarun tunsivat hindut, meksikolaiset ym. Mitä Mooseksen Siinain vuorella Jumalalta saamiin laintauluihin tulee, on olemassa vanhempi auringon jumalaa Bacchusta koskeva legenda, jossa kerrotaan myöskin tämän jumalan lain olleen kirjoitetun kahteen kivitauluun. Raamatun kertomuksen Jumalaa vuorella koskeva osa on lainattu persialaisesta legendasta. Zoroasterista kerrotaan, että hänen ollessaan yhtenä päivänä rukoilemassa korkealla vuorella Herra ilmestyi hänelle ukkosen jyristessä ja salamain leimahdellessa ja antoi hänelle »lain kirjan». Zoroaster tuli alas vuorelta ja toi mukanaan paikalle kokoontuneille kuninkaalle ja kansalle tämän Ormuzdin ilmoittaman lain. Sille on annettu nimi Zend-Avesta (— elävä sana). Monilla muilla vanhoilla kansoilla esiintyy legenda, jonka mukaan ne ovat saaneet lakinsa jumalalta ja monissa kertomuksissa ilmoitetaan lain antamisen tapahtuneen vuorella pyhille miehille, kaikki tietenkin lakien arvovallan ja kunnioituksen tehostamiseksi.” (Vapaa ajattelijoiden liitto ry / Prof.V.T Aaltonen)

Saatanan valheen pettävästä vaikutuksesta Prof. V.T Aaltonen lähes mestarillisesti vertailee pakanauskonnossa olevia uskomuksia Raamatulliseen kristinuskoon ”Sapatin vietosta mainittakoon, että kaikki vanhat kansat, myös vanhat heprealaiset, pitivät viikon seitsemättä päivää »pyhänä päivänä». Viikon päivät näet omistettiin auringolle, kuulle ja viidelle kiertotähdelle. Kiertotähdistä on seitsemäs päivä ikimuistoisista ajoista omistettu Saturnukselle. Esim. Homeros ja Hesiodos kutsuvat sitä pyhäksi päiväksi, samoin assyrialaiset. Israelilaisilla sapatti oli alkuaan omistettu paon muistolle Egyptistä (5. Moos. 5:12–15), mutta luomiskertomuksen lainaamisen jälkeen babylonialaisilta seitsemäs päivä pyhitettiin siksi, että luoja kuuden työpäivän jälkeen lepäsi seitsemäntenä (2. Moos. 20:11).Kristityillä oli aluksi vapaus pitää pyhänä viikon ensimmäistä tai seitsemättä päivää, kunnes keisari Konstantinus Suuri, auringon palvoja, määräsi ensimmäisen päivän pyhitettäväksi. Suuri pakanallinen auringon juhlan päivä muuttui siten kristilliseksi pyhäksi päiväksi.” (Vapaa ajattelijoiden liitto ry / Prof.V.T Aaltonen)

Prof.V.T Aaltonen väittää valheellisesti, että Raamatullinen usko on varastanut opetuksia sekä näkemyksiä pakanauskonnoista, vaikka kuten aikaisemmin olemme käsitelleet, on saatana kaiken valheen vaikutuksesta luonut tarkoitusperiänsä palvelemaan maapallolle uskontoja, jotka sisältävät Jumalan pelastussuunnitelman mukaista sisältöä eksyttääkseen maa-planeetan ihmisiä: ”Monet vanhan testamentin tarut, sellaiset kuin Samsonia, Joonasta, Joosuaa ym. koskevat kertomukset ovat ikivanhoja eri tahoilla eri muodoissa esiintyneitä myyttejä. Muilla kansoilla nämä myytit ovat olleet jo paljon aikaisemmin kuin heprealaisilla. — Muuan hindulainen satu kertoo miehestä, nimeltään Saktideva, joka laivan haaksirikkoutuessa joutui mereen ja jonka suuri kala nielaisi. Kala joutui kalastajien pyydyksiin ja kun nämä aukaisivat sen vatsan, sieltä tuli esille Saktideva vahingoittumattomana. Kreikkalaisessa sadussa kerrotaan, että valas nielasi Herkuleen lähellä Joppaa, ja että Herkules oli valaan vatsassa kolme päivää. Kysymys on todennäköisesti vanhasta aurinkomyytistä; sen pohjana on auringon asema talvipäivän seisauksen aikaan, jolloin aurinko on kolme päivää ja kolme yötä »kalan vatsassa». — Kreikkalaisen Bacchuksen kerrotaan pysähdyttäneen auringon ja kuun liikkeen ja Buddhan oppilaiden mainitaan usein suorittaneen tämän ihmeteon. Sama myytti on ollut tunnettu vanhojen kiinalaisten ja meksikolaisten keskuudessa. — Eliaan taivaaseen nousu on sekin toisinto hindujen, kiinalaisten ym. kansojen mytologian samantapaisista ihmeistä. Tarinat ihmiseksi tulleista jumalista ovat vanhoina aikoina olleet yleisiä pakanakansojen uskonnoissa. Graves luettelee 20 Messiasta, Vapahtajaa ja Jumalan Poikaa, jotka ovat polveutuneet taivaasta, ottaneet päälleen ihmisen muodon ja jumaluutensa osoittamiseksi suorittaneet monia ihmetekoja. Nämä vapahtajat ovat laskeneet perustan ihmiskunnan pelastukselle ja pelastustyönsä suoritettuaan nousseet takaisin taivaaseen. Useat ovat syntyneet neitseellisesti ja monet on ristiinnaulittu. Jumalien, vapahtajien ym. neitseellinen syntyminen on ennen vanhaan ollut yleinen ilmiö. Muinaisessa Egyptissä mainitaan jumala Horuksen syntyneen neitseellisesti. Muita samalla tavalla syntyneitä ovat Krishna, Buddha, Attis, Romulus, Herkules, Persaeus, Eskulapius, Dionysos, Qetzalcoatl, Mithra, Zoroaster, Osiris, Konfutse, Fo-Hi, Platon, Pythagoras ja Ptolemaeus. Oma Kalevalammekin kertoo Väinämöisen syntyneen neitseellisesti. Primitiiviset kansat eivät yleensä ajattele lapsen syntyvän sukupuoliyhteyden seurauksena, vaan otaksuvat naisen tulevan raskaaksi »hengen» vaikutuksesta.” (Vapaa ajattelijoiden liitto ry / Prof.V.T Aaltonen)

Prof.V.T Aaltonen hyökkää myös itse Jeesuksen Kristuksen kimppuun väittäen, että oppi Raamatun Kristuksesta olisi vain kopiointia pakanauskonnoista: ”Samanlaisia ennustuksia Messiaasta kuin vanhassa testamentissa on monissa egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten, meksikolaisten ym. kansojen pyhissä kirjoituksissa. Tavallista on edelleen, että enkelit, paimenet ja tietäjät esiintyvät vapahtajien syntyessä ja että heidän tähtensä silloin ilmestyy taivaalle. Esim. Konfutsen syntyessä »viisi viisasta miestä tuli kaukaa paikalle, pilvistä kuului taivaallista musiikkia ja enkelit näyttäytyivät». — Vanhoilla kansoilla oli yleinen usko — eikä tämä usko ole vieläkään kokonaan hävinnyt — että taivaankappaleet tai niiden asukkaat vaikuttivat ihmisten syntymään ja elämään maan päällä. Ihmisen hyvän tai huonon onnen uskottiin riippuvan hyvien tai huonojen tähtien esiintymisestä hänen syntymähetkellään. Esim. Zoroaster ilmoittaa »viisaille miehille», että »tulee syntymään vapahtaja, josta tähti ilmoittaa iltapäivällä». Jo kauan ennen Jeesuksen syntymää monien pakanallisten, Jumalien ja vapahtajien syntymäpäivänä pidettiin joulukuun 25 päivää. Sinä päivänä syntyivät Egyptin Bacchus, Kreikan Bacchus, Adonis, Krishna, Changti, Chris, Horus, Osiris, Buddha, Mithra, Sakia ym. Keisari Aurelius (270–275 jKr.) julisti v. 1274 joulukuun 25. päivän »voittamattoman auringon» syntymäpäivänä yleiseksi roomalaiseksi juhlapäiväksi ja neljänneltä vuosisadalta lähtien tämä pakanallinen juhlapäivä sitten vähitellen tuli kristillisen kirkon joulupäiväksi. Kuten edellä mainittiin, v. 534 paavi määräsi Jeesuksen syntymäpäiväksi joulukuun 25. päivän. Poikalasten surmaaminen vapahtajan tuhoamiseksi on sekin todettu yleiseksi myytiksi monilla vanhoilla kansoilla. Esim. intialainen kuningas Kansa saadakseen Krishnan surmatuksi antoi käskyn: »Etsikää kaikki pikkulapset, mitä on, ja surmatkaa armotta jokainen poikalapsi, jossa ilmenee joitakin suuruuden merkkejä». Ja samoin kuin Joosef pakeni perheineen Egyptiin, samoin kerrotaan mm. Krishnan vanhempien vapahtajalapsensa kanssa paenneen Gokuliin.” (Vapaa ajattelijoiden liitto ry / Prof.V.T Aaltonen)

Prof.V.T Aaltonen vääristää myös Raamatun opetukset Jeesuksen kiusauksista ja asettaa Kristuksen vain yhdeksi ristiinnaulituksi muiden lukemattomien joukossa: ”Samaan tapaan kuin kerrotaan saatanan kiusanneen Jeesusta, kiusasi hän myöskin mm. Buddhaa, Zoroasteria ja meksikolaista Quetzalcoatlia. Buddhalle saatana lupasi kaikki maailman valtakunnat, mutta Buddha sanoi saatanalle kuten Jeesus »mene pois minun luotani». Muissa taruissa saatana epäonnistuu samalla tavalla. Saatana-käsitteen heprealaiset saivat Persiasta ja enkelit Babyloniasta sekä Persiasta. Kuten Jeesuksen, kerrotaan mm. Quetzalcoatlin paastonneen 40 päivää. Luku 40 on, kuten edellä jo mainittiin, yleinen mystinen luku vanhoissa kirjoituksissa. Uudessa testamentissa mainituista ihmeistä on tuskin yksikään sellainen, josta ei jo ennen olisi jossakin muodossa kerrottu muissa uskonnoissa. Kuolleita ovat herättäneet eloon Krishna, Horus, Marduk, Eskulapius ym. Samat jumalat ovat suorittaneet monenlaisia muita ihmetekoja, parantaneet sairaita, sokeita, kuuroja ym. Kreikkalainen Bacchus muutti veden viiniksi. Dionysos samoin muutti hänkin veden viiniksi ja ratsasti kahdella aasilla Dodonan temppeliin kuten Jeesus Jerusalemiin. Poseidon käveli veden pinnalla, Buddha lensi erään joen poikki, Pythagoras kulki ilmassa ja veden pinnalla, »heitti ulos perkeleitä» ja herätti eloon muutamia kuolleita. Hindujen Sakiasta (n. 600 vuotta eKr.) kerrotaan, että hän alkoi opettaa ja parantaa sairaita 28 vuoden ikäisenä. »Sokeaa näkivät, kuurot kuulivat, mykät puhuivat, halvaantuneet kävelivät ja rammat tervehtyivät», aivan niin kuin Jeesuksenkin aikaan. Graves mainitsee seuraavat 16 ristiinnaulittua vapahtajan (ajalta 1700–600 eKr.): Krishna (Intia), Hindul. Sakia (Intia), Tammuz (Syyria), Wittoba (Telingonese), Iao (Nepal), Hesus (kelttiläinen), Quetzalcoatl (Meksiko), Quirinus (Rooma), Prometeus (Kreikka), Thulis (Egypti), Indra (Tibet), Alkestos (Egypti), Atys (Fryygia), Chris (Kaldea), Bali (Orissa) ja Mithra (Persia). Vanhoista vapahtajista on — Gravesin mukaan — ainakin Krishnaa, Sakiaa, Bacchusta ja Prometeusta pidettävä historiallisina. Muiden historiallisuus on yhtä varma tai epävarma kuin Jeesuksenkin. Joka tapauksessa »vapahtaja» ihmisten syntien sovittajana oli ennen Jeesusta monilla tahoilla tunnettu oppi.” (Vapaa ajattelijoiden liitto ry / Prof.V.T Aaltonen)

Prof.V.T Aaltonen hyökkää kirjoituksessaan koko Jumalan alkuperäistä pelastussuunnitelmaa kohtaan: ”Useiden Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä todettujen luonnonilmiöiden ym. tapahtumien kerrotaan esiintyneen myöskin pakanajumalien kuollessa. Niin esim. Krishnan kuollessa aurinko pimeni ja taivaasta satoi tulta ja tuhkaa. Buddhan kuollessa tapahtui valtava maanjäristys ja ukkonen jyrisi taivaalla, Osiriksen ja Caesarin kuolemaan liittyi auringonpimennys ja Prometeuksen kuollessa maa tärisi, haudat aukenivat jne. Monien pakanajumalien ilmoitetaan kolmantena päivänä kuolemastaan tai kolmen päivän jälkeen nousseen kuolleista. Tällaisia ovat mm. Horus, Osiris, Chris, Quirinus, Prometeus, Quetzalcoatl, Atys ja Mithra. Helvettiin astuivat mm. Krishna, Zoroaster, Osiris, Horus, Adonis, Bacchus, Herkules ja Quetzalcoatl. Yli 3000 vuotta vanha hindujen pyhä kirja kertoo, että Krishna »astui helvettiin puhutellakseen pimeyden vankilassa olevia tarkoituksenaan saada heidät käännytetyksi ja johdetuksi takaisin taivaaseen, ja hän halusi omalla kärsimyksellään lyhentää heidän rangaistusaikaansa». Kaiken lisäksi Krishna »kirkastettiin» kuten Jeesus ja hän ilmestyi ylösnousemisensa jälkeen opetuslapsilleen. Ylipäätänsä erityisesti Krishnan elämänvaiheet ovat hämmästyttävässä määrässä samanlaiset kuin Jeesuksen. Ainakin Krishnan, Buddhan, Zoroasterin, Sakian, Prometeuksen, Quetzalcoatlin, Laotsen ja Lao-Kiun kerrotaan lopuksi »nousseen taivaaseen». Kreikkalainen historioitsija Plutarkos kertoo, että Romulus nousi taivaaseen v. 713 eKr.” (Vapaa ajattelijoiden liitto ry / Prof.V.T Aaltonen)

Edes Herran ehtoollista ei tämä jumalaton Prof.V.T Aaltonen jätä käsittelemättä: ”Myöskin Herran Ehtoollisen alkuperä on pakanallinen. Cicero mm. mainitsee siitä ja ihmetellen tätä toimitusta sanoo: »Miten ihminen voi olla niin hölmö, että saattaa kuvitella sen mitä syö olevan jumalaa?» Renan kirjoittaa mithraismista, joka syntyi Persiassa ja oli kristinuskon alkuaikoina laajalti levinnyt yli koko Rooman valtakunnan: »Sillä oli mystiset kokoustilaisuutensa ja pienten kirkkojen kaltaiset kappelinsa. Sen tunnustajia yhdisti toisiinsa voimakas veljeyden tunne; sillä oli ehtoollinen, niin samanlainen kuin kristillisten mysteerien ehtoollinen, ettei Justinus Marttyyri keksinyt sille muuta selitystä kuin että saatana oli pettääkseen ihmisiä päättänyt jäljitellä kristillisiä seremonioita ja siten varasti ne». Yhtenä esimerkkinä pakanauskontojen menoista mainittakoon, että mm. perulaisilla oli pyhä tilaisuus, jossa syötiin pyhitetyn lampaan verellä kostutettua pyhää leipää papin julistaessa: »Tätä leipää syödessänne muistakaa, että hänet, joka syö sen synnissä ja uskottomana, näkee Isämme, Aurinko, joka tulee rankaisemaan häntä hirveällä tavalla.» Villeillä kansoilla näyttää olevan yleinen sellainen käsitys, että syömällä jonkin eläimen tai ihmisen asianomaiseen siirtyy syödyn olion ominaisuuksia ja voimia. Tähän käsitykseen ei liity mitään uskonnollista sisällystä, se on tavallista taikauskoa.” (Vapaa ajattelijoiden liitto ry / Prof.V.T Aaltonen)

Lopuksi Prof.V.T Aaltonen kylvää myrkkyä jokaisen lukijansa ajatusmaailmaan: ”Tutustumisen kristinuskoon tässä kysymyksessä olevalta puolelta luulisi johtavan ajattelevan ihmisen paremmin ymmärtämään mm. kaikkea sitä, mitä raamattumme kertoo Jeesuksen elämästä ja opetuksista. Tarvitsee ajatella vain niitä monia »vapahtajia», joiden on kerrottu jo kauan ennen Jeesusta mm. nousseen kuolleista. Vanhojen pakanallisten tarujen valossa Jeesuksen ylösnousemus tuntuu vallan »luonnolliselta» tapahtumalta. Ennen vanhaan oli yleinen usko 1. »tapa», että jumalat kuolivat ja nousivat kuolleista. Uskonnolla, jonka vapahtaja ei ollut noussut kuolleista, ei olisi ollut sanottavia mahdollisuuksia kilpailla pakanauskontojen kanssa, ts. Jeesuksen oli »pakko» nousta kuolleista. Samalla tavalla käyvät Jeesuksen jumaluus ja ihmetyöt sekä kolmiyhteys paremmin ymmärrettäviksi. Ovatko pakanauskontojen jumalat ja vapahtajat olleet historiallisia vaiko legendojen sankareita, se on tässä yhteydessä toisarvoinen kysymys.” (Vapaa ajattelijoiden liitto ry / Prof.V.T Aaltonen)

Sielunvihollinen on mestarillisesti luonut elävän Raamatullisen uskon ”kopion” luomalla maaplaneetalle suuria yhdyskuntia / yhteisöjä jotka harhaanjohtavasti väittävät olevansa Kristuksen asialla, vaikka todellisuudessa ajavat saatanan tarkoitusperiä. Saatana esiintyy Jumalana ja saa aikaiseksi lopunajan suuren eksytyksen josta Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.” (2 Tess.2:7-12). Perkele esiintyy valkeuden enkelinä (2 Kor.11:14) ja saa ihmiset suurilla ihmeteoilla kumartamaan häntä – kaikki ne joutuvat tämän eksytyksen valtaan jotka eivät ole perustaneet uskoansa Kirjoitettuun Jumalan Sanaan (Matt.22:29). Syntyy uusi maailmanjärjestys, jossa jokaisella johtajalla on oma henkiopas, jotka todellisuudessa ovat demonisia henkiä. Nämä tekevät työtä saatanalle jotta tämä saavuttaisi tavoitteensa maan päällä. Nämä henkioppaat antavat johtajille tietoa kuinka sielunvihollisen maailmanlaajuinen suuri eksytys toteutetaan poliittisesti, hengellisesti sekä taloudellisesti: syntyy New Age – valhekristuksen valtakunta, jossa on eri uskontoja ja jotka näin muodostavat lopunajan suuren babylonin (Ilm.17:5) johtajanaan katolinen kirkko.

Sielunvihollinen on tehnyt erilaisia valmisteluja lopunajan suurta sekä viimeistä näytelmää varten – yksi tällainen on kulisseissa hallitseva ns. Illuminati (Committee of 300, CRF, Bilderberger Group, Skull & Bones), joka koostuu lähinnä 33 – tason vapaamuurareista. Heidän illuminatin tavoitteet (Dr. John Colemanin mukaan) ovat seuraavat: Perustaa Maailmanhallinto (One World Government) ja Uusi Maailmanjärjestys (New World Order), mukaanluettuna järjestön johdolla toimiva yhdistynyt kirkko ja yhteinen valuuttajärjestelmä. Saada aikaan täydellinen kansallisten identiteettien häviäminen. Suunnitella ja toteuttaa kaiken uskonnon, erityisesti kristinuskon tuhoaminen. Poikkeuksena järjestön oma ’maailmankirkko’, jonka avulla suunnitelma osaksi toteutettaisiin. Luoda tekniikka ja järjestelmiä, joiden avulla voidaan kontrolloida kaikkea ihmisten tekemistä. Pysäyttää teollistuminen ja ydinvoimatuotanto eli saavuttaa ns. jälkiteollinen nollakasvu-yhteiskunta. Rohkaista huumeiden käyttöä ja saattaa ne lopulta laillisiksi sekä saada pornografia hyväksytyksi yhtenä taidemuotona. Saada suurkaupungeissa aikaan väkiluvun vähenemistä, viime kädessä Pol Potin mallin mukaisilla väestönsiirroilla. Tukahduttaa kaikki tieteellinen tutkimus lukuun ottamatta sitä, jonka ILLUMINATI katsoo itselleen tarpeelliseksi. Huomion kohteena on erityisesti ydinvoiman käyttö. Saada aikaan (väestönkasvun hillitsemiseksi) ’rajoitettuja sotia’ kehitysmaissa ja niiden seurauksena nälkää sekä noin 3 miljardin ihmisen kuolema vuoteen 2050 mennessä. Nämä suunnitelmat sisältyvät asiakirjaan nimeltä ”Global 2000 Report”, jonka sanotaan olevan eräiden USA:n hallituksen korkeiden virkamiesten hyväksymä. Heikentää ihmisten, varsinkin nuorten, moraalia ja johdatella heitä mm. Rock-musiikin kautta huumeisiin ja kapinointiin vallitsevia oloja vastaan. Tätä koskeva toteutussuunnitelma tunnetaan nimellä ”Aquarian Conspiracy” (Vesimiehen ajan salahanke). Pitää ihmiset kaikkialla epävarmoina tulevaisuudesta aikaansaamalla kriisejä toisensa jälkeen ja sitten ”käsittelemällä” näitä kriisejä. Panna alulle uusia kultteja ja tehostaa jo olemassa olevien toimintaa mukaan luettuna erilaiset rock-kulttuuriin sisältyvät kultinomaiset ilmiöt, tarkoituksella heikentää kristinuskon vaikutusta. Jatkaa kristillisen fundamentalismi-suuntauksen tukemista, koska sitä voidaan käyttää tukemaan Israelin sionistista valtiota. Levittää tietoa uusista kulteista ja toteuttaa erilaisia mielenohjaus-kokeiluja (Mind Control). Viedä uskonnonvapauden ideaa ympäri maailmaa tarkoituksella kaivaa maata olemassa olevien ja erityisesti kristinuskon alta. Ns. ”Vapautuksen teologian” tukeminen on osa tätä työtä. Saada aikaan maailmantalouden täydellinen luhistuminen ja luoda totaalinen poliittinen kaaos. Ottaa hallintaan USA:n ulko- ja sisäpolitiikka. Antaa täysi tuki ylikansallisille instituutioille (YK, kansainvälinen valuuttarahasto, kansainväliset pankit) ja asteittain vähentää paikallisten instituutioiden vaikutusmahdollisuuksia. Tukea hallituksia, jotka pyrkivät tuhoamaan edustamiensa maiden suvereenisuuden. Organisoida maailmanlaajuista terrorismia. (Esim. Al-Qaida) Ottaa (ensinnä USA:n) kouluopetus haltuun päämääränä sen tuhoaminen alkaen peruskoulu- uudistuksista. Koko maailmaa vedetään kulissien takaa kuin ”sätkynukkea” – valmistelut antikristuksen näyttävälle ilmestymiselle ovat alkaneet jo vuosikymmeniä sitten ja saavat huipennuksen tämän sukupolven eläessä.

Eksytyksen pauloihin eivät ole joutuneet vain eri kansojen johtajat saatikka vapaamuurarit, vaan lukemattoman suuri joukko ihan tavallisia ihmisiä – vallalla olevan median julistuksen tuloksena ihmiset maapallolla on johdettu ihannoimaan vääränlaisia arvoja ja sen seurauksena maailmassa vallitsee tällä hetkellä saatanan mestarillisesti luoma ”hallittu kaaos”. Televisio, radio, lehdet sekä internet ovat eksyttäjän toimesta muotoutuneet osaksi ihmisen arkipäivää, joita ilman hyvin harva enää osaa olla. Moraalittomien, seksuaalisuutta sekä väkivaltaa korostavien elokuvien ja televisiosarjojen saattelemana perkele on television välityksellä voitokkaasti astunut liian monen kotiin tuhoten avioliittoja sekä luonut tätä kautta turvattomuutta kasvamassa olevan sukupolvemme keskuudessa. Satelliittien kautta saatana tuo maailmanlaajuisesti kaikenlaista törkyä, pornoa, seksiä, väkivaltaa sekä yliluonnollisia asioita käsitteleviä ”värväysdokumenttejään – ja elokuviaan” ihmisten olohuoneisiin ja näin Sakarjan ennustus kuvaa hyvin meille sitä, kuinka Kaikkivaltias Pyhä Jumala jo muinaisuudessa ilmoitti tulevia tapahtumia palvelijoidensa kautta ihmiskunnalle varoittaakseen sielunvihollisen eksytyksistä: ”Ja hän sanoi: ”Tämä on jumalattomuus.” Ja hän paiskasi hänet sisälle eefa-mittaan ja paiskasi lyijypainon sen suulle. Ja kun minä nostin silmäni, näin minä, katso, kaksi naista lähtevän liikkeelle, ja niillä oli tuulta siivissään, ja niiden siivet olivat kuin haikaran siivet; ja ne kantoivat eefa-mittaa taivaan ja maan välitse. Niin minä sanoin enkelille, joka puhutteli minua: ”Mihin ne kuljettavat eefa-mittaa?” Ja hän vastasi minulle: ”Ne menevät rakentamaan hänelle huonetta Sinearin maahan. Ja kun se on valmis, lasketaan hänet sinne paikoillensa.” (Sak.5:8-11). Eefa-mitta on on n.36-39 litraa eli television kuvaputken kokoinen – television kehityksen eräässä vaiheessa kuvaruudun ympärille (Telefunken / Loewe Optan) asennettiin lyijykansi estämään kuvaputkelle muodostuvan kuvan häiriöitä – kaksi naista kuvaa Isoa Britanniaa sekä USA:ta (heidän yhteistyöllään mm. Tel-Star niminen mannertenvälinen TV- satelliitti laukaistiin maata kiertävälle radalleen) – Tel-Star`ssa on laajalle levittäytyvät hontelon näköiset haikaramaiset ”aurinkopaneeli- siivet” ja kyseinen satelliitti kiitää juuri maan ylimmässä stratosfäärissä eli kirjaimellisesti maan sekä taivaan välillä – sana Sinear merkitsee ”kaunista esinettä”. Televisiosta lähetettävien moraalittomien ohjelmien kautta sielunvihollinen valtaa jatkuvasti alaa ihmiskunnassa: Sakarjan saamassa näyssä hänelle sanotaan kysymys olevan jumalattomuudesta ja jokainen aikaansa seuraava Jeesuksen todellinen opetuslapsi päätyy samaan johtopäätökseen tarkkaillessaan kuinka tehokkaasti televisio-ohjelmat muovaavat ihmisten käsityksiä tässä lopunajassa oikeasta sekä väärästä.

Maailmallisen valtamedian ohessa sielunvihollinen valtaa alaa myös ns. kristillisen median kautta. Kaikki se ei ole kristillistä, mikä kantaa kristillisyyden nimeä – hyvä esimerkki tästä on suomalainen televisiokanava TV7. Se on kaapelikanava, joka näkyy kaikissa Suomen kaapeliverkoissa maksuttomana peruskanavana Vaasan seutua lukuun ottamatta (v.2010). Lisäksi kanavaa voi katsella ilmaiseksi internetistä, jossa yksittäisiä ohjelmia voi katsoa myös ohjelma-arkistosta. Vaikka TV7:n internetsivuilla annetaan ymmärtää, että toiminta olisi aatteellista Ristin Tuki Ry:n kautta kulkevaa toimintaa, on kysymyksessä kuitenkin raaka bisnes, joka tulee esille heidän sivustollaan varsin selvästi katsottaessa henkilöstön yhteystietoja – toimintaa johtaa Osakeyhtiö Lighhouse Networkin toimitusjohtaja. TV7 väittää valheellisesti toimintansa nojaavan vain ja ainoastaan Jumalan Sanaan, vaikka todellisuudessa kanava on vääränlaisen ekumenian äänitorvi – se pyrkii sulauttamaan eri suunnista tulevat kristityt yhdeksi kokonaisuudeksi vääristäen Jeesuksen ylimmäispapillisen rukouksen (”että he yhtä olisivat”, Joh.17:11). Kanava tuottaa eri uskontosuuntien mukaista ohjelmistoa väittäen valheellisesti tämän olevan Raamatun mukaista toimintaa, jonka tarkoitus olisi saada kristityt oppimaan toisiltaan rakentumista yhdeksi Kristuksen ruumiiksi – mutta todellisuudessa se on saatanan luoma illuusio, jonka tarkoitus on koota valhekristityt ”saman lipun alle” osaksi maailmanlaajuista porttokirkkoa (Ilm.17:5). TV7:n toiminta on New Age- oppiin pohjautuvaa toimintaa, jonka tarkoitus on saada eri uskontokunnat ”saman jumalan äärelle” ilman mitään riitaisuuksia tai oppikiistoja. Kanava on todella tehokas ase saatanan käytössä lopunajan suuressa eksytyksessä ja käytännössä sen toiminta ei perustu kokonaisvaltaiseen Jumalan Kirjoitettuun Sanaan, vaan humanistiseen New Age- oppiin. Rakkauden nimissä kanava lähettää ohjelmia, joiden tarkoitus on saada yhteissopua aikaiseksi kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden taholla ja näin siitä on tullut erilaisten oppien sulatusuuni – aivan kuten sielunvihollinen lopunajan suuressa eksytyksessä haluaakin. Koska kysymys on saatanan aikaansaamasta mestarillisesti valheesta, on selvää, että suurin osa suomalaisista itseään kristityiksi nimittävistä ihmisistä hyväksyvät sen, eivätkä vain hyväksy, vaan vieläpä suosittelevat ymmärtämättömyydessään tätä New Age-kanavaa ystävilleenkin. Aito, vain Raamatun oppiin pitäytyvä Jeesuksen opetuslapsi katsoessaan TV7:n tuontoa, ymmärtää varsin pian sen maailmallisuuden sekä Raamatunvastaisuuden. Siellä toki on joukossa joitakin Raamatullisiakin ohjelmia – saatanan luomissa valheissa aina on jotakin totuutta kylvetty sekaan valheeseen – mutta esim. Bisnesmies Benny Hinnin täydellisen epäraitis julistus armolahjoista toistuvasti kyseisellä kanavalla, naissaarnaaja (Raamattu opettaa, että vain miehet voivat opettaa, 1 Tim.2:12) Joyce Meyerin opetukset jotka sotivat Raamatun kokonaisilmoitusta vastaan (eikä asiaa yhtään paranna se, että tämä henkilö esiintyy aina huolellisesti meikattuna sekä koruihin puettuna ja näin osoittaa jo pelkästään ulkoiselta olemukseltaan olevan ”maailmallisen hengen vallassa”, 1 Piet.3:3) ja lisäksi lukemattomat muut ohjelmat, joissa selvästi paistaa läpi ajan trendit, eli – Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen olemattomuus sekä sen tekstien lähes törkeä vääristäminen. Koska ohjelmat kanavalla ovat vain kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden julistuksen esilletuomista, eikä Raamatun opetuksen mukaisen todellisen Jumalan Seurakunnan (joka koostuu vain uudestisyntyneistä Jeesukseen uskovista eikä kirkkokunnista saatikka herätysliikkeistä), on sanomattakin selvää, että TV7 ei ole johdattamassa katselijoitaan aitoon kristinuskoon, vaan maailmanlaajuiseen porttokirkkoon, joka koostuu kaikista eri uskontosuunnista. New Age elää ja voi hyvin TV7:n kautta tulevissa ohjelmissa – onhan kyseinen kanava humanisuuden sanansaattaja. Jeesus opetti, että tulee tarkastella ”hedelmiä” (Matt.7:16) ja kun tarkastelemme TV7:n toimintaa maassamme, joka erityisesti viime vuosina on laajentanut huomattavasti toimintaansa, joudumme esittämään kysymyksen: onko kyseisen kanavan aikaansaannoksena Raamatunmukainen kristillisyys kasvanut vai vähentynyt ajassa jossa elämme? Valitettavasti luopumus Suomen maassa on todellisuutta ja TV7 siinä ”humanisuuden sanansaattajana” antaen oman panoksensa Raamatun tekstien vääristämisessä – kyseinen kanava ei ole Jumalan, vaan saatanan asialla. Jos se olisi Jumalan asialla, kuten se itse harhaanjohtavasti väittää, se ohjelmatuotannossaan hyväksyisi vain ohjelmat, jotka pitäytyvät kokonaisvaltaiseen Raamatun opetukseen, eikä sallisi kanavalta tulevan Benny Hinnin tai Joyce Meyerin kaltaisia julistajia. Kanava suosii myös Leo Mellerin julistusta, vaikka tämä on aikaisemmin profetioissaan ”karahtanut kiville” lukemattomia kertoja: 1993 Leo Meller puhui veret seisattavan puheen Palestiinan valtion syntymisestä. Hän väitti valtion syntyvän 13.12-1998 – jota tietenkään ei tapahtunut. Kasetillaan ”EUROOPAN HENKIRUHTINAS SUOMEN EDUSKUNNASSA JA KIRKOLLISKOKOUKSESSA”, hän mainitsee mm. 1.1-1999 Suomessa koetaan 80% inflaatio – jota ei tietenkään tapahtunut. Vuonna 1977 hän julisti, että MIKROSIRUA, (pedon merkkiä), aletaan laittaa ihmisiin 1998 ja projekti on saatettu päätökseen vuoteen 2001 mennessä – jota ei tietenkään tapahtunut. Vuonna 1989 hän sanoi, että CRACK- huumetta myydään vuoden päästä, eli vuonna 1990 kioskeissamme kautta maan- jota tietenkään ei tapahtunut. TV7 suosii ohjelmatuotannossaan julistajia sekä opetusta, joka ei kokonaisvaltaisesti perustu Raamatun teksteihin (osittain kylläkin), ja näin se osoittaa olevansa perkeleen asialla, joka aikojen alusta asti on pyrkinyt vääristelemään Jumalan Sanaa. Raaka bisnes, harhaopettajien suosiminen, vääränlaisen ekumenian hengessä toimiminen sekä kokonaisvaltaisen Raamatun opetuksen laiminlyöminen tekevät tästä kanavasta valhekristillisyyden tyyssijan.

Viimeisinä vuosikymmeninä ihmiset kautta maailman ovat tehneet itsestään internet-riippuvaisia – lähes kaikki toimii sen välityksellä. Saatana sai Aadamin sekä Eevan lankeamaan Eedenissä olevan ”hyvän sekä pahantiedon” puun hedelmän syömisestä. Paratiisissa ihmiselle annettiin mahdollisuus valita, olla syömättä ainoasta puusta, josta Jumala oli kieltänyt syömisen – mutta houkutus oli liian suuri ja Eeva käärmeen houkuttelemana sortui kapinointiin Korkeinta vastaan: ”Vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä”(1 Moos.3:6) ja aivan samalla tavalla ”Paratiisin käärme” houkuttelee nyt tämän päivän ihmisiä saamaan ”ymmärrystä” – tuloksena on internet, jonka kautta on mahdollista saada enemmän tietoa kuin sitä pystyisi kukaan käsittelemään ja näin ihmiskunta on langennut nyt samaan perkeleen ansaan tahtoessaan tulla viisaaksi sekä tietoiseksi lähestulkoon kaikesta kuin Aadam sekä Eeva Paratiisissa. Internetin ansiosta pahuus on saanut uudet kasvot: kodit hajoavat koska puolisot metsästävät internetin kautta itselleen salaisia rakastelukumppaneita, internetin kautta homous on pandemian lailla levittäytynyt todelliseksi vitsaudeksi koko maapallolla, internetin kautta leviävä rikollisuus on kasvanut räjähdysmäisiin mittoihin – lähes jokainen pääsee halutessaan käsiksi tietoihin, joilla voi olla turmiolliset vaikutukset hänelle itselleen sekä lähiympäristölle. Kontrolloimaton sekä hallitsematon internetin käyttö on muodostunut sairaaksi nettiriippuvuudeksi liian monen kohdalla: sielunvihollinen on aikaansaanut ihmisissä riippuvuuksien aallon – keskusteluriippuvuus, nettipeliriippuvuus, nettirahapeliriippuvuus, nettiseksiriippuvuus, nettiseurustelu, verkkoyhteisönriippuvuus, informaatioriippuvuus, surffailuriippuvuus sekä yleinen tietokoneriippuvuus. Alan kirjallisuudessa nettiriippuvuuden oireita kuvataan seuraavasti: ei pysty kontrolloimaan Internetin käyttöään – tulee levottomaksi, ellei pääse lukemaan sähköpostia vähintään kerran päivässä – jää yhteyteen pitemmäksi aikaa kuin oli tarkoitus ja menettää ajantajunsa – ei pidä taukoja nettiä käyttäessään – tuntee tarvetta käyttää Internetiä yhä enemmän saadakseen tyydytystä – tuntuu siltä, että verkossa on liian monta kiinnostavaa www-sivustoa, jotta malttaisi lopettaa niiden selaamista – tuntee vieroitusoireita, kun ei ole verkossa – ärtyy, jos joutuu lopettamaan Internetin käytön – tuntee syyllisyyttä, eikä siedä arvostelua omasta Internetin käytöstään – laiminlyö liikunnan – laiminlyö ruokailun tai siirtyy syömään monitorin edessä – laiminlyö ihmissuhteet, työn tai opiskelun Internetin käytön vuoksi – käyttää Internetiä yli varojensa – käyttää Internetiä paetakseen ongelmia tai kohentaakseen mielialaansa ja valehtelee perheensä jäsenille ja ystäville peittääkseen käytön laajuuden. Internetin käytön orjuuttavasta vaikutuksesta kertoo Asko erään tutkimuksen yhteydessä: ”Pari kuukautta sitten tajusin miten tyhmä olin ollut. Eihän tuosta ole ollut minkäänlaista hyötyä, ajan olisi voinut viettää vaikka kavereiden kanssa kahvilla. Vähensin netin käyttöä, yritin tutustua uusiin ihmisiin, mutta turhaan: torjumisen pelko oli liian suuri ja koska netissä sillä ei ole niin hirveästi väliä, niin menin takaisin sinne piiloon, pakoon todellisuutta. Vaikka kuinka haluisinkin, niin en pääse tästä ’helvetistä’ eroon mitenkään. Säälittävä elämä tosiaankin, mutta minkäs sille voi. Olen heikko ihminen, joka on antanut netin ottaa vallan itsestään samalla tuhoten elämäni.” (Asko, Prevnet-palaute 1998.) On todennäköistä, että lähitulevaisuudessa, virtuaalitekniikan kehittyessä reaalimaailma ja virtuaalimaailma voidaan yhdistää kokonaan. Virtuaalitodellisuudesta tulee olotila, jossa ihminen pystyy saamaan kaikkien aistiensa kautta hyvää oloa ja elämyksiä. Virtuaalitodellisuudesta kehittyy viihdemaailman seuraava ”killer application” television, videot ja pelikoneet korvaava tai niiden rinnalle nouseva multimedialaite – internet on yksi saatanan mestarillisesti luoma ”työkalu” lopun ajan suuressa eksytyksessä”. Vain hyvin harva osaa käyttää internettiä oikein, sillä kaikkialla siellä, missä ihmiselle tarjotaan rajaton määrä tietoa, on sielunvihollinen läsnä kuten tämä oli houkutuksineen läsnä Paratiisissa. Todelliset Jeesukseen uskovat ymmärtävät Raamatun opetuksien valossa suodattaa näkemäänsä sekä lukemaansa kaikkialla siellä missä kulkevatkin, mutta kaikki ne, jotka eivät tiedä Kirjoituksien ensiarvoisen tärkeistä opetuksista, ovat vaarassa sortua perkeleen ansaan nimeltä internet. Lähes rajaton tieto, porno, väkivalta sekä muu moraalittomuus uppoaa kuin ”kuuma veitsi sulaan voihin” kaikkialla siellä, missä ei rakasteta Jumalan totuuksia: ”Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen. (2 Tess.2:11-12).

Maailmalliset radiokanavat lähettävät vuorokauden ympäri maailmallisia ohjelmiaan eksyttäen ihmisiä vieraantumaan totuudesta joka löytyy Raamatusta. Musiikki – joka hallitsee radiokanavia – on sielunvihollisen inspiroimaa; seksistä, väkivallasta sekä vääränlaisesta rakkaudesta kertovaa musiikkia. Sielunvihollinen eli saatana on synnyttänyt maapallolle erilaisia musiikkityylejä ja niillä hullaannuttanut ihmiset vaikutuspiiriinsä: rock / pop-musiikki on syntynyt Länsi-Afrikan 1400- luvun orjakulttuurissa, josta se vietiin Länsi – Intiaan ja Amerikan Yhdysvaltojen eteläosaan. Alkukantaiset, käsin tehdyt instrumentit vaihtuivat myöhemmin klarinettiin, trumpettiin, kornettiin ja pasuunaan pianon, kitaran, banjon, bassoviulun ja rumpujen muodostaessa ”rytmiryhmän”. Blues on afroamerikkalaisen musiikin tyylilaji, joka kehittyi Yhdysvalloissa 1800-ja 1900-luvun vaihteessa mustan väestönosan keskuudessa. Se syntyi afroamerikkalaisen hengellisen musiikin, työlaulujen ja valkoisten Britanniasta tuotujen kerronnallisten balladeiden pohjalta. Blues vaikutti suuresti ensin jazzin ja bluesgrassin syntyyn, ja myöhemmin se oli perustana rhytm and bluesin ja rockmusiikin synnyssä. Rap eli hip hop -musiikki on 1970-luvulla New Yorkissa afroamerikkalaisten ja latinalaisamerikkalaisten keskuudessa syntynyt populaarimusiikin tyyli, joka on kehittynyt lähinnä soulin ja funkin pohjalta. Hip hopille on tunnusomaista loppusoinnullinen ja rytminen puhelaulu eli räppäys (engl. rapping) sekä toisten kappaleiden lainaaminen eli samplaaminen (engl. sampling). Metallimusiikki, toisinaan myös heavy metal, tunnetuimman alalajinsa mukaan, on sävyltään hyökkäävää ja raskassointista populaarimusiikkia, johon kuuluvat tyypillisinä piirteinä intensiiviset rytmit, sähkökitaran särösoundi ja monesti myös sanoitusten synkät aiheet. Tyylilaji kehittyi 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa Yhdysvalloissa ja Englannissa. Sen juuret ovat blues-rockissa ja psykedeelisessä rockissa. Allmusicin määritelmän mukaan ”kaikista rock and rollin alalajeista metallimusiikki on äärimmäisin, kun puhutaan äänenvoimakkuudesta, miehisyydestä ja mahtipontisuudesta”. Viime vuosikymmeninä musiikkimaailman turmiollisuutta on ylväästi edustanut Black Metal-musiikki, jonka edustajat usein itse myöntävät julkisesti olevansa saatanan asialla. Shining on yksi demonisimmista lauluyhtyeistä, joka julkisesti on myöntänyt, että haluaa mahdollisimman monen musiikkinsa kuuntelun myötä satuttavan itseään, sekoavan, käyttävän huumeita itsetuhotarkoituksessa, ja lopulta tappavan itsensä. Heidän ainoa tavoitteensa on levittää maailmaan pahuutta, sekopäisyyttä, mielisairautta, masennusta, että ihmiset ottaisivat Shiningista vaikutteita, tekisivät itsemurhia, ja satuttaisivat itseään kaikin mahdollisin keinoin. Maailmallisen musiikin kautta sielunvihollinen on onnistuneesti myrkyttänyt valtaosan ihmiskuntaa kääntymään rakkaudellista Jumalaa vastaan ja tämän se on tehnyt historian saatossa ensisijaisesti radion, mutta myös muun median kautta. Monet aliarvioivat musiikin vaikutusta, ja täten ovat täysin ymmärtämättömiä sille, että jo 1800-luvulla todettiin kuinka musiikki vaikuttaa ihmisen verenpaineeseen sekä aineenvaihduntaan. Ihmisen psyykkinen vireystila vaikuttaa hänen fysiologisiin toimintoihinsa ja fysiologinen vireystila taas hänen psyykkisiin toimintoihinsa. Musiikki stimuloi ihmistä yhtaikaa sekä psyykkisesti, että fyysisesti. Kun maailmallisten radioiden kanavilla soivat syvyydestä nousevat ”hitit”, ne vaikuttavat kuulijoihinsa enemmin kuin monet arvaavatkaan – liian monet suhtautuvat musiikkiin liian kevytmielisesti, mutta se on vain osoitus siitä, että sielunvihollisen mestarillisesti punoma juoni tämän erään viihteenhaaran kautta on päässyt päämääräänsä. Kaikki ne jotka vähättelevät musiikin merkitystä hengellisessä sodankäynnissä, ovat tietämättömiä siitä, että musiikin avulla vallattiin aikoinaan Jerikon kaupunki (Joos.6:20), paha henki poistui saulista kun Daavid soitti kannelta (1 Sam.16:23), vankilan ovet avautuivat kun Pietari ja Silas ylistivät Jumalaa (Apt.16:25-26) ja edes Taivaassa musiikki ei ole taaksejäänyttä ”historiaa” vaan sielläkin veisataan sekä ylistetään (Ilm.15:3). Yksikään joka ymmärtää musiikin suuren merkityksen ihmiselämässä, ei aliarvioi sen valheellista vaikutusta silloin, kun se on valehtelijoiden isän, eli saatanan käsissä – yksikin laulu, joka ei sanomallaan ylistä Jumalan Poikaa Jeesusta Kristusta ei ole sovelias uudestisyntyneen korville, eikä sellaisen kuuntelemista voi yksikään uudestisyntynyt suositella kenellekään lähimmäisilleen, riippumatta siitä, ovatko he uskossa elävään Vapahtajaan vai eivät. Sielunvihollinen ei yritä saavuttaa ihmisiä vain maailmallisten radiokanavien kautta, vaan myös valhekristillisyyttä edustavien radiokanavien aalloilla. Suomessa toimiva Radio Dei lähettää kanavansa kautta paljon hyviä keskustelu / opetusohjelmia, mutta kuitenkin samanaikaisesti suosii maailman hengestä syntyneitä lauluja, joiden turmiollista vaikutusta jo edellä käsittelimmekin. Näin huomaamme, että Johanneksen näkemän lohikäärmeen, eli perkeleen valta on lokeroitunut myös sinne, jotka väittävät olevansa Jumalan asialla. Radio Dei mainostaa itseään puhtaasti kristillisenä kanavana ja kuitenkin soitattaa kanavallaan maailmallista musiikkia – tämä ei ole selitettävissä mitenkään muuten kuin siten, että kyseinen kanava on sielunvihollisen pauloissa, joko tahtoen tai tahtomattaan.

Saatana pyrkii vääristelemään Jumalan kirjoitetun Sanan – se pyrkii tekemään sen ymmärtämisen mahdollisimman vaikeaksi, vaikka todellisuudessa Raamatun tekstit ovat yksinkertaisen selkeitä käsittää: ”Sillä tämä käsky, jonka minä tänä päivänä sinulle annan, EI OLE SINULLE VAIKEA TÄYTTÄÄ eikä liian kaukana. Se ei ole taivaassa, eikä sinun tarvitse sanoa: ’Kuka nousisi meidän puolestamme taivaaseen noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?’ Se ei ole meren takana, eikä sinun tarvitse sanoa: ’Kuka menisi meidän puolestamme meren taakse noutamaan sen meille ja julistaisi sen meille, että me sen täyttäisimme?’ Vaan sana on sinua aivan lähellä, sinun suussasi ja sydämessäsi, NIIN ETTÄ VOIT SEN TÄYTTÄÄ” (5 Moos.30:11-14). Tulipunainen lohikäärme, sielujen armoton vihollinen eli perkele, pyrkii vääristämään Jumalan suorat tiet mahdollisimman mutkaisiksi hänen palvelijoidensa kautta, kuten seuraavasta Pietarin lauseesta ymmärrämme hänen moittiessaan erästä hänen aikansa vääristelijää: ”Voi sinua, joka olet kaikkea vilppiä ja kavaluutta täynnä, sinä perkeleen sikiö, kaiken vanhurskauden vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä?” (Apt.13:10). Valtakristillisyyden sananjulistajat, nuo, joita mainostetaan mediassa näkyvästi ja jotka ovat saaneet taaksensa ihmisten enemmistön, pyrkivät opetuksillaan orjuuttamaan kuulijansa riippuvaisiksi heihin itseensä eikä Kristukseen, ja oikein on Jeesus heistä sanonut: ”Voi teitä, te lainoppineet, kun te olette vieneet tiedon avaimen! Itse te ette ole menneet sisälle, ja sisälle meneviä te olette estäneet.” (Luuk.11:52). Jeremiaan tavoin voimme todeta lukemattomien sananjulistajien olevan saatanan asialla, sillä he pyrkivät julistuksessaan tekemään Raamatun ymmärtämisen sidotuksi vain heidän omaan tulkintaansa – tarkoituksella he vääntelevät Jumalan sanoja: ”Te vääntelette elävän Jumalan, Herran Sebaotin, teidän Jumalanne, sanoja.” (Jer.23:36). Sielunvihollisen voimat ovat kaikkialla siellä, missä ihmiset hakevat omaa kunniaansa, jonka he ovat tehneet mahdolliseksi ensin vääristettyään Jumalan ilmoituksen, sillä oikea Sanan palvelija asennoituu Johannes Kastajan lailla toimintaansa: ”Hänen (Jeesuksen) tulee kasvaa, mutta minun vähetä.” (Joh.3:30). Kaikki sellainen ns. hengellinen toiminta, joka tekee kuulijoista riippuvaisia sananjulistajiin eikä Kristukseen Jeesukseen, on tulipunaisen lohikäärmeen aikaansaannosta jonka tarkoitus on salakavalan kierosti orjuuttaa ihmiset palvomaan muuta kuin Kaikkivaltiasta Pyhää Jumalaa sekä Hänen Poikaansa Jeesusta Kristusta. Kaikki sellainen sanoma, tuli se sitten uskontojen, median, sananjulistajien tai lähimmäisten kautta – joka ei kirkasta yksin Jumalan salaisuutta Kristusta – on roskana heitettävä syrjään sillä alkuperä on tällöin aina valheiden isän aikaansaamaa petosta.

Paavali kirjoitti aikansa kristityille kirjoittaessaan sielunvihollisen toiminnasta: ”sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat” (2 Kor.2:11) ja siksi todellinen Jeesuksen opetuslapsi ymmärtää perkeleen juonet eikä tietoisesti lähde leikkimään asioilla, joiden turmiollisen vaikutuksen hän tietää. Raamattu opettaa selvästi, että Jeesuksen opetuslapsi muuttuu Mestarinsa kaltaiseksi katsellessaan Häntä, joka Golgatalla uhrasi itsensä viattomana uhrina Häneen uskovien edestä ( 2 Kor.3:18). Tutkimalla ahkerasti Kirjoituksia, rukoilemalla sekä pyhityselämällä aito Jeesuksen opetuslapsi varjelee itsensä – Raamattu on hänen televisionsa, internettinsä sekä radionsa. Hän katselee haltioituneena Kristusta niin kuin jumalattomat televisiota, rukouksessa hän keskustelee Mestarinsa kanssa kuten jumalattomat internetin keskustelupalstoilla toistensa kanssa ja ”taivaskanavalta” hän kuulee Mestarinsa äänen samalla tavalla kuin jumalattomat kuuntelevat maailmallista musiikkia antaen eksyttää itsensä. Aito Jeesuksen opetuslapsi ei tarvitse televisiota, internettiä saatikka radiota kuin ainoastaan tarpeellisiin asioihinsa, koska hänellä on Raamattunsa – sieltä hän ammentaa voiman päivän jokaiseen hetkeen ja Kirjoituksista hän kuulee Mestarinsa äänen, aivan kuten Jeesus lihansa päivinä oli opettanut: ”Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.” (Joh.10:27).

Johanneksen näkemän tulipunaisen lohikäärmeen hyökkäykset eivät varmasti ole yhdellekään Jeesuksen opetuslapselle tuntemattomat, koska perkele vihaa jokaista aitoa Jumalan palvelijaa ja siksi vainoaa näitä mitä erilaisimmin tavoin. Jumalan lapsessa taistelee kaksi luontoa – uudestisyntynyt Jumalallinen ihminen sekä lihansa puolesta langennut Aadamin luonto. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni; sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin, mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.” (Room.7:21-23). Kaikkien kansojen eksyttäjä, Johanneksen näyssään näkemä tulipunainen lohikäärme, hyökkää viekkaasti ihmisen ajatusmaailmaan, vetoaa lihallisiin himoihin sekä inhimillisiin tarkoitusperiin tavoitteenaan synnyttää epäuskoa Jumalan lupauksiin ja näin viekoitella uskova horjumaan kohti iankaikkista tuhoa. Mestarillisesti se siteeraa usein Kirjoitettua Sanaa tarpeen vaatiessa vääristäen kuvan rakkaudellisesta Jumalasta – se kylvää ajatusmaailmaan arvostelun henkeä Korkeimman totuuksia sekä tarkoitusperiä vastaan. Kieroutuneesti se luo uhkakuvia ihmisen sisimpään pyrkimyksenään lamaannuttaa sekä alistaa ja samanaikaisesti se tarjoaa ulospääsyä kaikesta tästä niiden inhimillisesti upeiden ajatusten kautta, jotka se on ensin ihmisen ajatusmaailmaan kylvänyt. Se yrittää luoda pelkoa sekä turvattomuutta ja tätä kautta saada aikaiseksi epäluottamusta kaikkiin niihin lupauksiin, jotka Raamatussa on annettu jokaiselle Jeesukseen uskovalle. Se pyrkii vääristämään ihmismielessä Jumalan asettamia asioita – se on valheiden mestarin sotaa ajatusmaailmassa jota se käy jokaista Jeesukseen uskovaa kohtaan.

Jokaisessa ihmisessä, myös sinussa, on pimeä puoli? Osa sinusta, vaikka olisitkin Jumalan lapsi, rakastaa pahuutta! Se on valitettavaa, mutta se on TOSIASIA! Osa sinussa, ”sinun lihallinen mielesi”, haluaa tehdä kaikkea moraalitonta, haluaa ylpeillä saavutuksistaan, haluaa kokea seksin huumaa, haluaa rahaa ja sitä kautta valtaa sekä haluaa julistaa omaa herrauttaan, haluaa olla oman itsensä jumala: Room.7:14-23″Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen. Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen. Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä. Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu. Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei; sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu. Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni; sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin, mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on”.

MUTTA SEN OSAN ON KUOLTAVA (Gal.6:14)! SYNNIN VOIMA ON VOITETTU GOLGATALLA JA GOLGATAN VOITTO ON MEIDÄNKIN VOITTOMME! Selvä käsky Raamatusta kaikuu tänäänkin halki avaruuksien suoraan sydämiimme. Se käsky kuulostaa vaikealta täyttää, ja sitä se onkin jos ymmärrämme sen väärin, mutta kuitenkin se on Jumalan käsky. Vain sitä noudattamalla ja siihen pyrkimällä voimme saavuttaa voiton synnin kahleista, jotka niin mielellään kietovat meidät otteeseensa. Se käsky kuuluu: Kol.3:5″ Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne” Lailla Paavalin me joudumme toteamaan; Room.7:24 ”Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?

LIHA EI VOI KOSKAAN ALISTUA JUMALAN TAHDON ALLE! SE ON MAHDOTTOMUUS! JUMALALLE MERKITSEE VAIN SYDÄMEN ASENNE JA SIKSI TODELLINEN SOTA KÄYDÄÄN JOKAISEN IHMISEN SYDÄMESSÄ: Room.7:25- 8:1-13″ Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia. Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa, että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen. Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha; sen tähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan. … Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää. ” Suurin taistelumme, itse asiassa koko elämämme, pyörii vain ajatustemme ympärillä. Meillä jokaisella on oma pieni maailmamme, jonne ei näe kukaan muu ihminen – oma pieni turvallinen maailmamme.

On totta, että meidät tuomitaan tekojemme mukaan (Matt.16.27), mutta se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että niin teemme kuin uskomme. Me ihmisinä teemme vain sellaisia tekoja, KUIN HALUAMME TEHDÄ! Onnistuimme sitten siinä, tai emme, niin ne kuitenkin aina paljastavat ”sydämemme tilan”. Teoilla emme siis pelastu, mutta teot tulevat tuomitsemaan meidät. Meidän omat tekomme, koska ne ovat aina seurausta sydämemme tilasta. Ihmiset haluaisivat tehdä Jumalan tekoja, mutta mitä nuo teot ovat, joilla todellisuudessa on merkitystä? Niin kuin ihmiset aikoinaan kysyivät Jeesukselta, niin kysykäämme nyt samoin mekin: Joh.6:28-29″ Niin he sanoivat hänelle: ”Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?” Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt.”

On vain yksi ainut teko, jolla on todella merkitystä pelastumisemme kannalta: Room.3:23-28″Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen. Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta. Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.”

Uskon sota, missä se käydään? Tähän ja moniin muihin kysymyksiin saamme vastauksen vain Raamatusta, koska vain Jumala näkee ihmisten sydämen puutarhaan. Sydämen puutarhaan, jossa todellinen taistelu käydään! Me ihmisinä arvioimme lähimmäisemme usein vain ulkokuoren mukaan, mutta Jumala ei tee niin. Jos Hän tekisi, meillä kenelläkään ei olisi mahdollisuutta pelastua. Todellista uskon sotaa ei käydä koskaan näkyvällä tasolla – se käydään aina sydämen tasolla! Jumala ei ole niinkään kiinnostunut näkyvistä teoista, kuin sydämen asenteesta. Voit seurata maailmassa vallitsevia sotia ja valtataisteluja. Voit uhrata aikasi seuraamalla poliitikkojen keinotteluja matkalla maineeseen. Muista kuitenkin, että todellista sotaa ei käydä maailman sotatantereella, ne ovat vain seurausta siitä, että ihminen on hyljännyt Jumalan. Jos todellinen sota käytäisiin siellä, niin silloin lihan teoilla olisi merkitystä. MUTTA RAAMATUN MUKAAN NÄIN EI OLE! Kaikki hyvät teot ovat aina seurausta oikeasta sydämen asenteesta ja samoin pahat teot ovat seurausta väärästä sydämen asenteesta. Teoilla on merkitystä, vaikkakaan ei niin suurta, kuin yleensä opetetaan. Meidän tulee kriittisesti tarkastella niin omia, kuin muidenkin ihmisten tekoja. Vaikka teoilla ei olekaan merkitystä pelastumisemme kannalta, niin niillä on merkitystä silloin, kun vielä vaellamme täällä ajallisessa ajassa. Teot paljastavat meille sydämemme asenteen ja antavat näin ollen meille itse kullekin aina parannuksen teon mahdollisuuden! Vaikka teot eivät pelasta, niin ne viestittävät meille sydämemme tilasta.

Raamattu kertoo meille, että vain uskolla on merkitystä pelastumiseemme! Samalla se kertoo meille myöskin sen, että TODELLISTA USKON SOTAA EI KÄYDÄ RUUMIILLISELLA TASOLLA – TODELLINEN USKON SOTA KÄYDÄÄN AINA AJATUSTASOLLA! Jumala ei taistele sinun ruumiistasi, vaan sydämestäsi! Me jokainen käymme kovaa taistelua sydämessämme! Me jokainen Jumalan lapsi haluaisimme, että sydämemme maaperästä kasvaisi Jumalan istuttamia puita, jotka tuottaisivat hyviä hedelmiä. Taistelu on kovaa usein niin rauhallisen ulkokuoremme alla, sydämissämme! Voimme ulkoisesti näyttää tyyneltä ja kuitenkin sisällämme myrskyää. Sielujemme vihollinen pyrkii saamaan jokaisen Jeesuksen oman pois Jumalan tahdosta. Sen me tiedämme jokainen. Mutta miksi saatana siinä niin useasti onnistuu? Tiedämmekö, miten hän sen tekee? Kun Jeesus tulee toisen kerran, tuleeko Hän noutamaan sinut ja minut, vai jäämmekö me tänne, kun todelliset Jumalan lapset nostetaan korkeuksiin? Kun Jeesus tulee, niin olemmeko me silloin saatanan eksytyksessä vailla mitään todellista Jumalan antamaa näkyä? Onko meillä mitään syytä odottaa Jeesuksen tuloa? Onko meillä asiat kunnossa Jumalan kanssa? Sama viesti, kuin Jumalalla oli Aamoksen kautta Hänen omalle kansalleen ”aikoja sitten”, tulee kuuluttaa myös tänä päivänä jokaiselle, joka sanoo kuuluvansa Jumalan kansaan. Tuon viestin tarkoitus on saada meidät miettimään sitä, olemmeko todella Hänen opetuslapsiaan? Tuo viesti ei ole tarkoitettu naapurillesi, vaan sinulle ja minulle:Aam.5:18″Voi teitä, jotka toivotte Herran päivän tulemista. Miksi hyväksi on teille Herran päivä? Se on oleva pimeys, eikä valkeus”!

Luokaamme hetkeksi katseemme siihen, kuinka ovelasti sielujemme vihollinen pyrkii saamaan meidät eroon ainoasta todellisesta auttajastamme! Vain ymmärtämällä oma vajavaisuutemme ja Jumalan armon muuttava vaikutus yhdessä Hänen täydellisyytensä kanssa, sekä tapa, jolla sielujemme vihollinen yrittää jokaista Jumalan lasta eksyttää, voimme todellakin odottaa tuota ihanaa päivää, jolloin Jeesus Kristus on noutava omansa taivaan kotiin. Kun me ymmärrämme, että ainoa keino taistella omia himojamme ja sielunvihollista vastaan ajatusmaailmassamme on turvautua joka hetki Jeesukseen Kristukseen, niin silloin vasta voimme me, sinä ja minä, olla siinä joukossa, joka nostetaan Häntä vastaan yläilmoihin viimeisen pasuunana soidessa. Miten kiusaukset tulevat ja miksi ne saavat usein Jumalan lapsen hämmennyksiin ja niin useasti lankeamaan? Ehkä suurin syy on ollut se, että emme ole ymmärtäneet Jumalan kansana, missä todellinen taistelu käydään ja kenen kanssa. Maailman tapahtumat kiinnittävät usein katseemme nälänhätiin ja sotiin. Tiedotusvälineet syytävät maailmalle tietoa moraalittomuudesta ja pahuudesta, jota ajassamme esiintyy. Jos kiinnitämme katseemme vain maailman tapahtumiin, emmekä siihen, mitä me sydämessämme olemme ja asuuko Kristus meissä, niin olemme vain nielleet saatanan suuren valheen.

Luemme Raamattuamme ja katselemme maailman tapahtumia sen valossa ja unohdamme niin helposti sen, että missä todelliset taistelut käydään. Todellinen taistelu käydään aina sydämen maailmassa! Todellinen USKON SOTA KÄYDÄÄN AINA LOPPUJEN LOPUKSI OMAN ITSENSÄ KANSSA. Nälänhädät, sodat ja kaikki se moraalittomuus mitä esiintyy ihmiskunnan keskuudessa ovat asioita, joita tulee seurata, jotta olisimme tietoisia ajasta, jossa elämme, mutta se ei saa viedä huomiotamme pois hetkeksikään todelliselta taistelukentältä, meistä itsestämme. Todellinen taistelu, todelliset viimeiset Kristuksen ruumiin kiusaukset, käydään aina ajatusmaailmassa! Sinun ja minun ajatusmaailmassa. Se, miten siinä onnistumme, minkälaisia hedelmiä itse kunkin sydämen maaperä tuottaa, on sitten kaikkien nähtävissä. Vain keskittymällä varjelemaan omaa sydäntämme pahuudelta ja moraalittomuudelta, sen sijaan, että uhraisimme kaikki aikamme maailman tilanteen seuraamiseen, voimme olla väkeviä aseita lopun ajan suuressa taistelussa Jumalan riveissä ja myöskin vain sitä kautta voimme olla rohkaisuna veljillemme ja sisarillemme. Todellinen taistelu käydään aina sydämen maailmassa! Sinun sydämen puutarhastasi taistellaan jatkuvasti. Mitä puita sinun sydämen puutarhassasi kasvaa? Ohdakkeita ja piikikkäitä kaktuksiako vai kauniita hedelmäpuita, jotka ruokkivat niin sinua itseäsi kuin lähimmäisiäkin? Mitä siemeniä sinun sydämen puutarhaasi on istutettu? Kuka ne on sinne istuttanut? Odotatko maukkaita hedelmiä kaktuksen siemenistä? Kai tiedät, että millainen siemen, niin sellainen puu! Millä olet kastellut sydämesi puutarhan maaperää? Oletko ruokkinut sitä Jumalan Sanalla vai televisiosta tulleilla moraalittomilla elokuvilla? Oletko antanut taivaallisen sateen rukouksessa laskeutua sydämen puutarhaasi kastellen sitä, vai oletko internetistä hakenut tyydytystä himoillesi? Niin, millä oletkaan ruokkinut itseäsi? Kai tiedät, että taivaallinen istutus tarvitsee huolenpitoa kasvaakseen tuuheaoksaiseksi, hedelmää antavaksi puuksi.

Maailmankaikkeudessa on kaksi voimaa. Toinen on rakkauden Jumala, joka haluaa pelastaa ihmisen omaan rakkaudelliseen valtakuntaansa. Hän on luonut jokaisen ihmisen ja haluaa päästä elävään yhteyteen jokaisen luotunsa kanssa. Jumala on tehnyt omalta puoleltaan kaikkensa, antanut jopa oman rakkaan poikansa kuolla puolestamme, jotta tuo yhteys saataisiin kuntoon. Jumala haluaa, että sydämemme maaperä tuottaisi hyvää hedelmää; Mark.4:3-8″Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen. Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata. Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui. Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää. Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti.” Sitten on toinen voima, saatana, joka pyrkii estämään Luojan ja luodun elävän yhteyden. Se pyrkii valheillaan ja kieroudellaan vaikuttamaan luoduissa ihmisissä, sinussa ja minussa, vihaa rakkauden Jumalaa kohtaan. Tuo toinen voima, saatana, on jokaisen Jumalan lapsen vihollinen! Saatana pyrkii istuttamaan sydämen maaperään saatanallisia siemeniään ja jos ei olekaan siinä onnistunut, se kuitenkin pyrkii tukahduttamaan Jumalan antaman siemenen kasvun kokonaan; Matt.13:25 ” Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois.”

Sydämemme maaperästä käydään siis kovaa taistelua! Todellista taistelua ei käydä maailman sotakentillä, sitä ei käydä eduskunnassa käsiteltäessä maamme lakeja, sitä ei käydä Valkoisessa -talossa Amerikan Yhdysvalloissa, sitä ei käydä Katolisen kirkon ylhäisten istunnoissa, vaan todellinen taistelu käydään aina sydämen puutarhassa. Jokaisen ihmisen sydämen maaperässä – sinun ja minun sydämen puutarhassa.

Kristikunnassa opetetaan joskus virheellisesti, että saatana tekee uskovissa pahat teot. Se ei kuitenkaan ole totta! Saatana ei voi asua todellisessa uskovassa, mutta sitä vastoin hän kiusaa jokaista Jumalan lasta. Jotkut ovat erehtyneet vielä vakavampaan harhaan, luullen, että Jumala kiusaisi omiaan, mutta sen Raamattu selkeästi kieltää; Jaak.1:13-16″ Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: ”Jumala minua kiusaa”; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa. Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee; kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman. Älkää eksykö, rakkaat veljeni.” Saatana kiusaa yrittäen saada Jumalan lapsen lankeamaan vedoten kauniisti himoihin; 1 Piet.5:8-9″Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää.” Meillä on siis taistelu loppujen lopuksi oman itsemme kanssa, lähinnäkin siitä, pystymmekö kieltämään omat himomme ja seuraamaan Kristusta. Tai tarkemmin sanottuna siitä, luotammeko Jumalan voimaan suojella meitä; Jaak.1:24-25″Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta ja asettaa teidät nuhteettomina, riemuitsevina, kirkkautensa eteen, hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, hänelle kunnia, majesteetti, voima ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja iankaikkisesti, Amen.!” Saatana, joka pyrkii saamaan meidät lankeamaan, ei hellitä hetkeksikään. Me valitsemme jatkuvasti, kumman puolella me haluamme olla! Ei ole olemassa mitään ”keskitietä”, niinkuin jotkut virheellisesti antavat ymmärtää. Todellinen taistelu käydään ajatusmaailmassa ja siellä meidän tulee vastustaa perkelettä. Emme saa hetkeksikään luulla, että sota käydään näkyvällä, lihallisella tasolla. Lopun ajan suuressa taistelussa, niinkuin nytkin, taistelu käydään henkimaailmassa, ajatusmaailmassamme, sydämemme puutarhassa. Avatkoon Herramme Jeesus Kristus silmämme näkemään sen todellisuutena, sillä vaikka emme sitä voi inhimillisin silmin nähdä, niin Hengen silmin kylläkin; Ef.6:12″ Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.”

Kun ”elämän merellä” puhaltavat ankarat myrskyt, niin silloin Saatana viekkaasti ja salakavalasti hyökkää ajatusmaailmaamme esittäen tarjouksia, joista tuntuu olevan vaikea kieltäytyä. Sielujemme armoton vihollinen huutaa elämän myrskyissä kamppailevalle Jumalan lapselle kutsuvasti; ”tule nopeasti tänne, täällä on rauhaisa satama! Tule pois sieltä myrskystä, mitä sinä siellä teet”! Sielujemme armoton vihollinen saapuu aina silloin esittämään tarjouksiaan, kun olemme kaikkein heikkoja. Kun olemme turhautuneita, väsyneitä ja toivottomia ja kun luulemme että ”elämän myrsky” käy yli veneen laidan ja hukumme ( Matt.8:24-26). Aina ei kuitenkaan tarvita myrskyä, kun valehtelija saapuu Jumalan lapsen elämään kiusauksineen. Elämän arki tulee Jumalan lapsellekin monesti vastaan. Turhautuminen, keski-iän kriisi ja elämän karu todellisuus saavat usein meidätkin, vaikka olemmekin Jeesuksen verellä pestyjä Jumalan lapsia, masentumaan. Tarjoamalla uusia ulottuvuuksia joskus niin yksitoikkoiseen elämäämme, se saa meidät usein lankeamaan. Se yrittää saada meidät näkemään itsemme hyvin vähäpätöisenä ja merkityksettömänä ja tällä tavalla se saa meidät epätoivon valtaan. Valheellisesti se tarjoaa meille jotakin, jota ei kuitenkaan voi antaa!

Kauniisti ja salakavalasti saatana saapuu puhuen kauniita sanoja, viekkaita taruja sekä helliä lauseita, ja vain harvoin moni edes tietää kuka hänelle oli oikein puhunut. Monet Jumalan lapsetkin luulevat usein tuota ääntä, joka puhuu sydämellemme, Jumalan ääneksi. Saatana on valehtelija ja viekkaasti se esiintyy rakkauden lähettiläänä ja avun antajana, vaikka todellisuudessa on raateleva susi. Tämän huomaavat monet Jumalankin lapset usein liian myöhään. Ihmiset eivät useinkaan tunnista perkeleen ääntä, kun se puhuu sydämillemme! Monet aliarvioivat saatanan mahtia valehtelijana ja kuullessaan rakkaudellista ääntä, he luulevat sen aina tulevan Jumalan maailmasta. Asia ei kuitenkaan ole näin. Ihmisten täytyisi jo nyt vihdoin oppia, että tärkeää ei ole miten ja kuinka kauniisti jotakin sanotaan, vaan mitä sanotaan. Jos tutkimme Raamattuamme, voimme aina erottaa mistä ajatukset milloinkin tulevat. Kun osaamme Kirjoituksia, niin vain silloin voimme vastustaa perkeleen salakavalia juonia! Ne jotka eivät ole kiinnostuneita Raamatun sanomasta, joutuvatkin usein saatanan ovelien juonien kohteeksi, sillä eiväthän tällaiset ihmiset voi tietää, milloin kukakin heidän sydämelleen puhuu ( Matt.22:29).

Saatana ei saavu kiusauksineen elämäämme vain silloin, kun elämässämme on vaikeaa, tai kun olemme turhautuneita. Se saapuu myös silloin, kun koemme, että olemme onnistuneet jossakin. Aina silloin, kun onnistumme jossakin, niin saatana kuiskaa sydämellemme: ”Sinä onnistuit, sinä teit sen! Katso itseäsi ja ole ylpeä itsestäsi! Et ole niin kuin nuo muut, jotka eivät saa mitään aikaan, vaan sinä olet parempi, paljon parempi!” Näin se saa usein Jumalan lapsen ylpistymään ja luulemaan itsestään liikoja. Silloin sydämen valtaa ylpeys ja elämän korskeus. Älä koskaan ylpisty, jos olet onnistunut jossakin. Älä ikinä ota kunniaa itsellesi, sillä tiedäthän, kaikki hyvä tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä. Kun olet pitänyt hyvän saarnan, Raamattu-tunnin tai onnistunut laulamaan hengellisessä tilaisuudessa siten, että ihmiset tilaisuuden jälkeen ylistävät sinua ja taputtelevat olallesi, niin silloin kauhistu! Kauhistu siksi, että noiden ylistysten takana on aina saatana. Jos todellisuudessa olisit onnistunut pitämään hyvän saarnan, Raamattu-tunnin tai laulamaan todellisen ”taivaallisen laulun”, niin silloin he antaisivat kunnian Jumalalle Jeesuksessa Kristuksessa, ei sinulle. Jumala ei jaa kunniaansa kenenkään kanssa, ei edes sinun, vaikka olisit kuinka hyvä saarnaamaan tai laulamaan (Jes.42:8).

Perkele saapuu näyttämölle aina valhevaatteissa tarjoten ratkaisuja ja vaihtoehtoja, jotka sotivat aina Jumalan Pyhää tahtoa vastaan. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että vaikka perkele tulisi näyttämölle ihan omana itsenäänkin, niin monet siitä huolimatta lankeaisivat hänen pahuuteensa. Nimittäin – perkele ei ole niin ruma ulkoisesti kuin annetaan ymmärtää, vaikka hän sisäisesti onkin täynnä pahuutta. Monet luulevat, että perkele on jokin olio, jolla on sarvet ja rumat sorkat. Asia ei ole niin! Edellä mainittu kuvaelma pahuudesta on vain Katolisen kirkon aikaan saannosta. Perkele on Raamatun mukaan ollut joskus taivaan komeimpia enkeleitä (Jes.14:11-15). Jos sorrut pitämään sielujemme armotonta vihollista, perkelettä, elokuvien harhakuvitelmien tapaisena rumana ja iljettävän näköisenä, vastenmielisenä oliona, niin silloin olet niellyt saatanan valheen, sillä hän haluaakin sinun ajattelevan juuri noin. Kun ajattelet noin, et osaa varautua saatanan todellisiin hyökkäyksiin, kiusauksiin, jotka tulevat aina kauniissa ja rakkaudellisessa muodossa. Sielujemme armoton vihollinen saapuu näyttämölle aina kauniissa muodossa silloin, kun se kiusaa todellisia Jumalan lapsia. Perkele ei hyökkää vain ajatusmaailmaamme, vaan se voi tulla elämääsi puolisosi kautta, niin kuin se tuli aikoinaan Jobin luokse ( Job.2:9) tai se voi tulla jopa uskovaisen kautta, niin kuin aikoinaan Pietarin ( Matt.16:23). Kun Jumalan lapsi on jo langennut, niin saatana pyrkii kylvämään vihaa ja epätoivoa langenneen ajatuksiin usein muiden ihmisten, jopa uskovien kautta. Ihmisten, jotka pitävät itseään ”uskovina” tulisikin tarkoin miettiä puheitaan ja tekemisiään. He omilla toimillaan voivat saada monissa maan matkaajissa, jopa omissa langenneissa veljissään ja sisarissaan, enemmän aikaiseksi vihaa Jumalaa kohtaan, kuin rakkautta ja kunnioitusta. Monet itseään uskoviksi kutsuvat julistautuvat sielujenhoitajiksi ja kuitenkin usein lihallisen mielensä paisuttamina lausuvat ja tekevät asioita, jotka sotivat kaikkia rakkaudellisia periaatteita vastaan. Omilla toimillaan he näin ollen saavat enemmän aikaiseksi kielteisyyttä kuin myönteisyyttä Jumalan sanomalle! Parempi olisi, etteivät tällaiset ihmiset pyrkisi olemaan sielujenhoitajia ja auttamaan ketään, vaan keskittyisivät tarkoin seuraamaan vain omaa vaellustaan. Kun ihminen on langennut, kylvää perkele vihaa ja katkeruutta Jumalaa kohtaan langenneen ajatusmaailmaan! Se saa kaiken näyttämään toivottomalta ja lopulliselta. Jos silloin langenneen ihmisen ympärillä on vain tekopyhiä uskoviksi tekeytyneitä näyttelijöitä, joilla ei oikeasti ole tippaakaan Jumalan antamaa rakkautta sydämessään, niin lopputulos on hirvittävä.

Ihmisen langettua syntiin, saatana kylvää pelkoa ja tekee syntiin langenneen elämästä painajaisen, suoranaisen helvetin! Se käyttää häikäilemättömästi langenneen ihmisen mielikuvitusta hyväkseen ja saa monen jopa lopettamaan päivänsä ennen aikaisesti. Kuinka monet ovatkaan nähneet lohikäärmeitä ja muita kauhunäkyjä sortuen mielenterveydellisiin ongelmiin. Kaikki se roska, mitä langennut Jumalan lapsi on ”imenyt” sydämen maaperäänsä, katsoen milloin mitäkin kauhuelokuvia televisiosta, tulee nyt esille. Valheelliset kuvat saatanasta tulevat tällaiselle ihmiselle todellisuudeksi ja elokuvien kauhutarinat muodostuvat todeksi. Mutta tämä ei vielä perkeleelle riitä, vaan se pyrkii myrkyttämään langenneen ihmisen mielen todellista auttajaa, Jumalaa vastaan. Se pyrkii vakuuttamaan langenneen ihmisen valhetiedolla, että pelastusta ei ole! Ettei Jumalan armo olisikaan todellisuutta. Saatana esiintyy hyvänä houkutellessaan ihmistä syntiin. Sielujemme vihollinen esittää ongelmissaan kamppailevalle todelliselle Jumalan lapselle vaihtoehtoja, jotka eivät ole huonoja! Kuitenkin, ne ovat aina sellaisia vaihtoehtoja, jotka muodostuvat parhaan viholliseksi. Ne ovat aina vaihtoehtoja, jotka sotivat Jumalan täydellistä ja viisasta tahtoa vastaan! Aina kun ihminen uskoo kiusaajaan, on lopputulos ”ennenaikainen helvetti”, todellinen katastrofi ilman ulospääsyä!

Meneekö sinulla raha-asiat huonosti? Painaako työttömyys? Valittaako lapsesi, jos sinulla on niitä, aina siitä, ettet ole hyvä isä tai äiti, koska sinulla ei ole varaa ostaa heille samoja tavaroita, kuin rikkaiden vanhemmilla? Pyöriikö ajatuksesi täten vain raha-asioissa? Oletko sortunut ajattelemaan, että heittäisit ”uskosi nurkkaan” ja alkaisit tienaamaan rahaa? Ajatteletko, niin kuin monet kristityt; itsemme voimme uhrata, mutta lapsiamme emme voi? Onko ainut johtopäätöksesi siis uhrata itsesi lastesi ns. hyvinvoinnin takia, jotta he saisivat itselleen merkkivaatteet ja uusimmat kännykkämallit? Oletko niin epätoivoinen, että pelkäät tekeväsi kohta epätoivoisia asioita? Entä perhe-elämäsi? Oletko jo kyllästynyt partneriisi jonka kanssa olet avioliitossa, siinä määrin, että pelkäät kohta ajautuvasi toisen miehen tai naisen syliin? Eikö seksi suju, onko elämäsi vain yhtä riitaa? Oletko menettänyt uskosi avioliittoon? Teetkö Jumalan valtakunnan työtä? Jos teet, niin koetko olevasi siinä niin epäonnistunut, että pelkonasi on vain se, että vaihdat työnantajaa? Elätkö toivottomuudessa, etkä näe Hänen ihmeitään missään? Eikö kukaan tule elävään uskoon saarnojesi, laulujesi tai mitä sitten teetkin, seurauksena? Oletko loppu, oletko niin maassa, ettet kohta enää jaksa? Oletko menettänyt kaikki ystäväsi? Nauravatko kaikki sinulle, vaikka yrittäisit olla kuinka mukava ja vakuuttava? Pilkkaavatko ihmiset sinua? Oletko naurunaihe kirkkokunnallesi ja naapureillesi? Juoruavatko ihmiset sinusta ja tuntuuko siltä, ettei kukaan usko sinun puheitasi, vaikka olisitkin oikeassa? Oletko joutunut panettelujen uhriksi? Tiedä se, että kun näissä asioissa painit, niin aina silloin saapuu paikalle saatana tarjoamaan sinulle ratkaisuja elämäsi ongelmiin! Se tuli Jeesuksenkin luokse esittämään valheitaan vasta silloin, kun Hänellä oli nälkä Hänen paastottuaan 40 päivää ( Luuk.4:2-13). Samoin tekee saatana tänäkin päivänä. Se tulee luoksesi aina silloin, kun koet olevasi heikko ja loppuun palanut. Se tulee aina silloin, kun olet menettänyt toivosi.

Saatana kiusasi Jeesusta erämaassa, Hänen ollessaan väsynyt ja nälkäinen. Jeesus varoitti opetuslapsiaan siitä, että saman kohtelun kuin minkä Hän sai, tulisivat kaikki Hänen opetuslapsensakin saamaan ( Matt.10:24). Samalla tavalla kuin saatana kiusasi Jeesusta, se kiusaa jokaista ”Hänen omaansa”. Siksi luokaamme katseemme erämaahan, jossa Herramme Jeesus Kristus Jumalan Sanalla, Kirjoituksilla, vastusti saatanan kiusauksia. Luokaamme katseemme tuohon tapahtumaan ja huomaamme, että samanlaisia kuiskauksia saatana on niin monesti esittänyt meidänkin sydämellemme. Matt.4:1-3″Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä. Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle: ”Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” KÄSKE NÄIDEN KIVIEN MUUTTUA LEIVIKSI ja siinä olisi ratkaisu moneen ongelmaan! Jos Jeesus olisi muuttanut kivet leiviksi, olisi Hän saanut täyttää niillä vatsansa ja jatkamalla ”kivien muuttamista leiviksi”, olisi Hän tuolla toimenpiteellään poistanut nälän ja kurjuuden maailmasta. Jos Jumala on rakkaus, ja Jeesus Jumalan Poika, niin miksei Hän sitten halunnut poistaa nälänhätää ja kurjuutta maailmasta? Jos nälänhätä todella olisi vaivannut Jumalan Poikaa, saatikka sitten Jumalaa, niin miksi taivas vaikeni ja oli hiljaa ihmisten kärsiessä kurjuutta? Kuinka moni lapsi nälissään itkikään tuona aikana ja myöskin tänään, itsensä uneen haaveillen jokapäiväisestä leivästä? Eikö Jeesus itse myöhemmin kehottanut ”Isä meidän -rukouksessaan” anomaan jokapäiväistä leipää ( Matt.6:11)! Miksi anoa, jos Jumala ei kuitenkaan halunnut tehdä asialle mitään? Saatanan ehdotuksessa; ”Muuta kivet leiviksi” oli järkeä! Sitä ei voi kukaan ihminen kieltää. Esittämällä Jeesukselle ”yhden ratkaisun” erääseen ihmiskunnan suurimpaan ongelmaan, nälänhätään, se pyrki osoittamaan Jumalan välinpitämättömyyttä luotujansa kohtaan. Jos Jeesus olisi muuttanut kivet leiviksi ja antanut samat ohjeet opetuslapsilleen, ei maailmassa olisi tänäänkään nälänhätää. Ei kärsiviä lapsia Afrikassa eikä katulapsia Venäjän katuviemäreissä! Miksi Jeesus kuitenkin kieltäytyi? Mitä sellaista Jeesus tiesi, jota me tämän päivän ihmiset harvoin ajattelemme?

Jeesus vastasi saatanan kiusaukseen: Matt.4:4″ Mutta hän vastasi ja sanoi: ”Kirjoitettu on: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.'” Vetoamalla Kirjoituksiin halusi Jeesus osoittaa saatanalle, että JUMALA TIETÄÄ PARHAAN RATKAISUN IHMISKUNNAN ONGELMAAN! Jos jokainen ihminen pyrkisi elämään Jumalan Sanasta, ei maailmassa olisi nälänhätää ollenkaan. Jumalan rakkaus, joka silloin vaikuttaisi jokaisen ihmisen sydämessä, vaikuttaisi anteliaisuutta lähimmäisiä kohtaan, eikä näin ollen olisi rikkaiden ja köyhien syvää kuilua, niin kuin oli silloin, ja myöskin tänään. Jos Jeesus olisi muuttanut kivet leiviksi ei ihmisten sydämen tila olisi muuttunut miksikään! Jos maailmassa ei tänä päivänä olisi nälänhätää, niin rakastaisiko ihmiset silloin enemmän toisiaan?

Maailman nälänhätä kautta aikojen on aina johtunut ihmisen itsekkyydestä. Lääke siihen ei ole Jumalan ihme, tehdä jotakin sellaista, joka kuuluu meille ihmisille. Lääke maailman nälänhätään on Jumalan Sana, Raamattu, Kirjoitukset! Vain Jumalan Sanan muuttava vaikutus voi ottaa maailmasta pois kurjuuden ja epätoivon. Eikö juuri Jumalan käskyjen laiminlyöminen ole tehnyt tästä maailmasta sellaisen, kuin se nyt on? Eikö nälänhätä ole vain osoitus ihmisten ahneudesta ja halusta riistää lähimmäisiltään? Jumala antoi parhaan mahdollisen ratkaisun maailman nälänhätään antamalla oman poikansa Jeesuksen Kristuksen. Jeesus on Jumalan Sana ( Joh.1:1-14) ja uskomalla Hänen opetuksiaan lähimmäisenrakkaudesta ja anteliaisuudesta voi maailma saavuttaa tilan, jossa ei olisi nälänhätää eikä muutakaan eriarvoisuutta! Vastaamalla Kirjoituksiin Jeesus siis kiusauksissa ollessaan osoitti Jumalan erehtymättömyyden ja viisauden toteen näytetyksi. Usko sinäkin kiusauksissa ollessasi Raamatun ilmoitukseen, sillä silloin teet aina elämässäsi viisaimman ratkaisun! Saatana tarjoaa sinulle, niin kuin Jeesuksellekin, ratkaisua, joka ”pintapuolisesti” tuntuu oikealta ja kuitenkin sitä tarkasteltaessa osoittautuu valheeksi! Luota Jumalan viisauteen ja aina silloin eteesi aukeavat taivaan portit kaikkine salaisuuksineen.

Matt.4:5-6:”Silloin perkele otti hänet kanssansa pyhään kaupunkiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle ja sanoi hänelle: ”Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas; sillä kirjoitettu on: ’Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta’, ja: ’He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.”. Saatana esitti Jeesukselle saman kysymyksen, ”Jos sinä olet Jumalan Poika”, kuin minkä ihmiset tulivat Hänelle esittämään Hänen saarnatessaan Jumalan valtakunnan rakkaudellisia periaatteita ( Joh.6:42). Ihmiset epäilivät Jeesuksen sanoja vähätellen Hänen ”lihallista” alkuperäänsä ja vaatimattomuuttaan ”puusepän poikana”. Samoin kuin saatana esitti ”kiusauksen” Jeesukselle erämaassa, se esittää tänäkin päivänä niin monelle sananjulistajalle ja saarnaajalle sanoen: ”Jos olet Jumalan lapsi, niin tee ihmeitä! Jos olet taivaan perillinen, niin miksi eivät kuolleet herää ja sairaat parane, sillä onhan kirjoitettu Mark.16:17-18:” Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi.” Kuinka monet saarnamiehet ja Jumalan valtakunnan työntekijät ovatkaan sortuneet tekemään ihmeitä, jotta heidän sanomansa otettaisiin vakavasti. On ilmestyksiä milloin mistäkin ja ihmeitä yritetään saada aikaiseksi ”omatekoisin” konstein. Näin he pyrkivät ihmisten suosioon luullen, että ihmeet saisivat kuulijat paremmin ottamaan sanomansa vastaan! Sen sijaan, että monet pyrkivät saamaan itselleen valtaa, tulisi heidän enemmän tutkia Raamattuansa ja näin heidän saarnojansa ihmiset kuuntelisivat aivan uudenlaisella innolla. Jos he todella tutkisivat Jumalan Sanaa, heillä olisi aina silloin sanoma kurjille ja syntisille ihmisille Jumalalta.

Jeesus syntyi köyhyyteen ja ammattinakin Hänellä oli vain ”puusepäntyöt”. Hän tiesi, että monet katsoisivat Hänen saarnatessaan vain ”inhimillisiin” tekijöihin ja jättäisivät sen tähden vastaan ottamasta taivaallista sanomaa. Mutta se ei Jeesusta huolettanut, sillä Hän tiesi, että vaikka enkelit kantaisivat Häntä, niin paatuneet sydämet eivät siitä huolimatta tekisi parannusta Jumalan kasvojen edessä. Vain ne, jotka haluavat nähdä Jumalan salaisuudet, pääsevät niistä perille! Yksi Jumalan salaisuus on, että Hän julistaa tälle maailmalle aina totuutta köyhien ja sorrettujen huulilta. Ei koskaan rikkaiden ja valtaapitävien paatuneet sydämet ole julistaneet Jumalan lain periaatteita, eivätkä koskaan julistakaan. Jeesus esimerkillään, kieltäessään saatanan kiusauksen, näytti tämän päivän saarnamiehille oikean suhtautumisen ihmeisiin. Ei tule tavoitella niinkään ihmeitä, kuin Jumalan tuntemusta, ei tavoitella niinkään lahjoja, kuin lahjojen antajaa. Jos Jeesus olisi hypännyt temppelin harjalta, niin ei olisi ollut epäselvää, etteikö Jumalan enkelit olisi Häntä kannatelleet! Monet ihmisistä olisivat tuon ihmeen kautta uskoneet Hänen saarnansa. Kuitenkin, jos Jeesus olisi tehnyt niin, se olisi merkinnyt sitä, että Hänellä ei oikeasti olisi ollut mitään kerrottavaa kansalle, vaan Hän olisi halunnut vain huomiota ja näin ollen sortunut todelliseen Jumalan kiusaamiseen. Jeesus oli kuitenkin lihaksi tullut pelastus, todellinen synnitön karitsa, eikä Hänen täten tarvinnut saada ihmeillä huomiota osakseen. Jos eivät ihmiset uskoneet Häntä siksi, kuka Hän oli, niin se olisi ihmisten oma asia. Siksi Jeesus vastasikin saatanalle: Matt.4:7″ Jeesus sanoi hänelle: ”Taas on kirjoitettu: ’Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.” Eikö se ole Jumalan kiusaamista, jos pyytää Jumalaa tekemään ihmeitä vain sen vuoksi, että oma saarna tai julistustyö tuntuisi uskottavammalle? Eikö uskottavuus ole jotain aivan muuta? Jos Jumala vastaisi monien saarnamiesten rukouksiin ja ihmeitä rupeaisi tapahtumaan, niin eikö siinä kuitenkin kävisi niin, että ihmiset uskoisivat ihmeisiin, eivätkä suinkaan Jumalaan? Ihmeet ja merkit seuraavat aina julistettua Sanaa, ei päinvastoin!

Saatana esitti Jeesukselle vielä kolmannen kiusauksen: Matt.4:8-9″Taas perkele otti hänet kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi hänelle: ”Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua.” Jeesus tiesi maanpäällisen kohtalonsa, joka tulisi viemään Hänet Golgatan veriselle kummulle. Hän tiesi ahdistukset, jotka Hänen olisi käytävä läpi Getsemanessa. Hän tiesi, kuinka Hänen pitäisi väsyneenä saarnata pelastusta joutuen tinkimään omista tarpeistaan. Nyt Hänelle tarjottiin kaikki maailman rikkaudet kaiken tämän vastapainoksi. Miten houkutteleva tarjous? Samoin saatana tekee tänä päivänä kaikille Jeesuksen seuraajille. Se tarjoaa mahtia, loistoa, rikkauksia ja valtaa – ja niin moni niihin lankeaa. Mutta, jos tänä päivänä Jumalan lapset todella tietäisivät, niinkuin Jeesus tiesi, kuinka naurettava on tuo perkeleen tarjous, niin he osaisivat paremmin vastustaa tuota kiusausta. Sillä, me, Jumalan lapset omistamme jo kaiken! Kun Jumala asettaa taivaallisen valtakuntansa, niin me tulemme hallitsemaan yhdessä Hänen kanssaan kaikkea. Kun me alistumme Jumalan tahdon alle, niin me, Jeesuksen Kristuksen verellä pelastetut tulemme omistamaan kaiken. Ei yksikään loistelias temppeli saatikka maailman kultavarannot ole silloin ”maailman lasten” hallittavissa: 1 Kor.3:21-23″ Älköön siis kukaan kerskatko ihmisistä; sillä kaikki on teidän, teidän on Paavali ja Apollos ja Keefas, teidän on maailma ja elämä ja kuolema, nykyiset ja tulevaiset, kaikki on teidän. Mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan”.

Älä ikinä usko saatanan valheeseen, että elämän onnellisuus tulisi maailman rikkaudet omistamalla. Etkö ole jo riittävästi nähnyt tämän maailman rikkaita televisiossa ja lehdissä, jotka käyttävät huumeita ja alkoholia vain selviytyäkseen onnettomasta sydämentilastaan seuraavaan tuskalliseen päivään? Tiedä se, että elämän aarre on kätkettynä Jeesuksessa Kristuksessa, ei tämän maailman nautinnoissa! Jeesus oli itse ollut mukana luomisessa (Snl.8:25-31) ja täten Isänsä kanssa omisti jo kaiken loiston. Mihin Hän olisi tarvinnut tämän maailman rikkauksia, kun ne jo kuitenkin olivat Hänen? On totta, että tämän maailman rikkaudet on annettu saatanan haltuun, mutta ei lopullisesti. Siksi Jeesus vastasi perkeleen viimeiseen kiusaukseen erämaassa, Matt.4:10″Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois, saatana; sillä kirjoitettu on: ’Herraa, sinun Jumalaasi, pitää sinun kumartaman ja häntä ainoata palveleman.”

Kun saatana kuiskaa sinun korvaasi samat kiusaukset, mitkä se esitti erämaassa Jeesukselle, niin tee kuten Jeesus. Vastaa vedoten Kirjoituksiin ja tulet voittamaan Hänen nimessään. Tutki ahkerasti Jumalan Sanaa – tutki sitä yöt ja päivät ja ojentaudu sen mukaan! Vain siten voit selviytyä ”omasta erämaavaelluksestasi” ja vain siten voit kerran olla voittajana taivaan valtakunnassa. Silloin kun sinulla tulee ongelmia avioliitossa, tutki Raamattuasi ja löydä sieltä ohjeet ja toimi niiden mukaan. Älä katsele televisiosta ohjelmia, jotka tarjoavat nautintoja ja kehottavat sinua solmimaan uuden avioliiton. Älä kuuntele ystäviäsi, äläkä edes saarnamiehiä, jotka kehottavat sinua vaihtamaan puolisosi johonkin toiseen, joka ymmärtäisi sinua paremmin. Älä kuuntele profetioita, jotka kehottavat sinua jättämään puolisosi ja ottamaan rinnallesi uuden. Älä sorru vertailemaan muita ihmisiä omaan puolisoosi ja ajattelemaan mahdollisuuksia uuteen suhteeseen! Tai sitten tee, niin kuin saatana haluaa: vaihda puolisosi ja sen jälkeen on elämäsi oleva yhtä tuskaa ja ahdistusta! Etsi itsellesi uusi suhde ja huomaat eläväsi elävässä helvetissä. Huomaat, että saatanan petos oli täydellinen! Se sai sinut lankeamaan tarjoten sinulle jotakin, jota et kuitenkaan saanut! Tiedä se, että aina kun kiusauksissa ollessasi joku tarjoaa sinulle Raamatun vastaisia ratkaisuja, ne tulevat suoraan saatanan maailmasta. Mutta saatana ei vain tarjoa valheellisia ratkaisuja, vaan langettuasi niihin, se syyttää sinua. Se vie sinut todellisen epätoivon partaalle ja uskottelee sinulle, että sinulla ei olisi mitään mahdollisuuksia! Sorru huoruuteen ja huomaat, että yhtäkkiä tarvitset rauhattomuuteesi alkoholia, huumeita ja psykiatreja!

Jos painit köyhyyden kanssa ja lapsesi valittavat alituiseen siitä, ettet ole hyvä vanhempi, koska sinä et voi ostaa samoja tavaroita kuin rikkaiden vanhemmat, niin keskustele lastesi kanssa todellisesta elämän rikkaudesta, uskosta Jeesukseen Kristukseen. Puhu heille Jumalan rakkaudesta ja siitä, että todellinen elämän onnellisuus ei tule varallisuudesta. Näytä heille lehtileikkeitä tämän päivän julkkiksista ja rikkaista, jotta he ymmärtäisivät, että liian moni näistä joutuu elämässään käyttämään huumeita ja alkoholia vain siksi, että ovat niin onnettomia.

Kerro lapsillesi kuinka ”Elämän Ruhtinas”, Jeesus Kristus syntyi köyhänä majatalon seimeen ja osoita heille, että todellinen usko on Hänen jalanjäljissään kulkemista, ei rikkauksien haalimista! Kerro lapsillesi todellisesta elämän ihanteesta, Hänen opetuslapseudestaan. Opeta lapsillesi, että usein anteliaisuus ja tavaroiden osto on vain välinpitämättömyyttä, koska tällöin vanhemmat pyrkivät korvaamaan yhdessä vietetyn ajan vain tavaroilla, eivätkä halua todellisuudessa uhrata aikaansa lastensa kanssa leikkien ja keskustellen. Kerro heille totuus siitä, että monet rikkaat vanhemmat ostavat lapsilleen kaikenlaisia ylellisyystavaroita, vain koska heillä ei ole muuta tarjota lapsilleen. Mutta sinulla on, sinulla on tarjottavana todellinen elämän rikkaus; usko Jeesukseen Kristukseen! Mutta älä vain kerro lapsillesi todellisesta elämän onnellisuudesta, vaan elä itsekin siitä. Älä sorru näyttelemään heille jotakin sellaista, mitä et kuitenkaan ole. Lapset ovat aitoja ja huomaavat helposti epäaitouden, joten älä turhaan yritä jotakin sellaista, joka ei tule kuitenkaan ikinä onnistumaan. Liian monet ovat sitä yrittäneet ja lopputulos on ollut kauhistuttava! Kun itse uskot asiaasi, josta puhut ja opetat, niin vain silloin lapsesi voivat ojentautua oikeiden arvojen mukaan.

Jos hylkäät Jumalan neuvot ja ohjeet, jotka löytyvät aina Raamatusta ja sorrut saatanan esittämiin valheisiin elämän onnellisuudesta, niin silloin vasta elämässäsi todellinen maanpäällinen helvetti alkaa! Jos painit köyhyydessä ja uhraat itsesi kokonaan vain rahan haalimiseen, vaikkakin rehellisin keinoin, niin tiedä se, että silloin elämäsi muuttuu painajaiseksi. Iltaisin nukkumaan mennessäsi kiroat ratkaisuasi ja kaipaat tyynyksesi puhdasta omaa tuntoa. Kaipaat sitä, koska olet menettänyt sen! Saatana tarjosi sinulle rahattomuuteesi ratkaisua ja langettuasi hänen houkutuksiinsa huomaat olevasi vielä köyhempi sisäisesti, ja kadut katkerasti päivää, jolloin luulit onnen tulevan rahasta. Vaikka pystyt ostamaan lapsillesi vaikka mitä, niin tiedät kuitenkin sisimmässäsi, että he eivät rakasta sinua yhtään enempää kuin aikaisemminkaan, vaan tavaroita, joita olet heille ostanut! Todellisuudessa he kunnioittavat sinua silloin paljon vähemmin kuin aikaisemmin, sinun ollessasi köyhä, ja pitävät sinua nyt vain jonkinlaisena ”rahasampona”, josta aina tarvittaessa voivat kiskoa itselleen kaikenlaista hyötyä. Tarjoamalla lapsillesi todellisen rakkauden sijasta vain ylellisyystavaroita, lapsesi näkevät sinussa vain pellen, jolla ei ole mitään periaatteita. Itse asiassa lapsesi silloin odottavat vain kuolemistasi päästäkseen omaisuutesi kimppuun ja näin sinusta on tullut todellisen vanhemman irvikuva, koko vanhemmuuskäsitteen naurunaihe. Ainut pelastuksesi on, että niin moni muukin lapsen vanhempi on sortunut samaan. Mutta edes tuo ajatus ei mieltäsi lämmitä, vaan elämäsi on yhtä epätoivoa ja katkeruutta aina kuolemaasi asti, jolloin lapsesi juhlat vasta alkavat. Sortumalla haalimaan lastesi tähden tämän maailman rikkauksia joudut siis todelliseen epätoivoon. Mutta tämäkään ei saatanalle vielä riitä, vaan se syyttää sinua ratkaisustasi ja väittää ettei sinulla ole mitään mahdollisuutta pelastua!

Teetkö Jumalan valtakunnan työtä ja oletko pettynyt kun ei tuloksia tule? Vaikka kuinka saarnaat ja julistat, niin mitään ei tapahdu. Tiedä se, että aina silloin kun epäilet sanomaa, joka sinulle on uskottu, tulee saatana salakavalasti luoksesi esittämään saatanallisia vaihtoehtojaan usein jonkun ihmisen kautta. Kun olet pettynyt tuloksiin Jumalan valtakunnan työssäsi, niin tutki silloin Raamattuasi ahkerammin kuin koskaan aikaisemmin. Etsi Raamatusta kaikki kertomukset Johannes Kastajasta ( Matt.3:1-16 / 14:1-12 / Joh.3:23-36 / Luuk.7:19-28)! Lue kuinka Johannes Kastaja työssään sai vain hyvin vähäisiä tuloksia, vaikka hänestä oltiin profetoitu jo vuosisatoja aikaisemmin ”huutavana äänenä erämaassa”. Lue Johannes Kastajasta ja ymmärrä, että vaikka oltaisiinkin uskottu tärkeä työ, niin aina tulokset eivät kulje käsikädessä työn tärkeyden kanssa. Lue Johannes Kastajasta ja hänen väkivaltaisesta kuolemastaan ja ymmärrä, että työ tulee tehdä siitäkin huolimatta, vaikka kukaan ei uskoisi sanomaasi. Lue ja ymmärrä, että epäuskon valtaan joutui myös hän, vaikka oli saanut nähdä Pyhän Hengen laskeutuvan itse Herrojen Herran pään päälle ja vaikka oli kuullut tuolloin Jumalan äänen kastaessaan Jeesusta Kristusta. Lue ja käsität, että Jumalan valtakunnan työtä ei arvioida tulosten, vaan uskollisuuden mukaan!

Kun epäusko valtaa sydämesi niin lue Noasta (1 Moos.5:29-9:28) tai Eliasta (Kuningasten kirjat) tai mistä tahansa muusta Jumalan aseesta, ja ymmärrät, että taistelut kuuluvat Jumalan työntekijän elämään. Älä siis ikinä masennu, vaan ajattele niin kuin apostoli Paavali; 1 Kor.4:1-12″Sentähden, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme lannistu, vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä. Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva. Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden. Sillä Jumala, joka sanoi: ”Loistakoon valkeus pimeydestä”, on se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan kirkkauden tunteminen, sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen kasvoissa, levittäisi valoansa. Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä. Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut. Me kuljemme, aina kantaen Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, että Jeesuksen elämäkin tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa lihassamme näkyviin. Niinpä siis kuolema tekee työtään meissä, mutta elämä teissä.”

Jos Jumalan valtakunnan työntekijänä hylkäät Raamatun ohjeet, uskot saatanan valheisiin, niin sinulle tapahtuu näin: keskity tuloksiin, pyri saamaan mahdollisimman monta ”käännynnäistä” ja ala tekemään kaikenlaisia ”jippoja” sanoman eteenpäin viemiseksi, niin kuin tämä maailma sinua kehottaa, niin huomaat kohta, että olet menettänyt voiman julistaa ylipäätänsä mitään. Lipsu vähän Jumalan totuuksista, julista enemmän valheellista rakkauden-sanomaa ja asennoidu saarnaamaan vain sitä, mitä kirkkokuntasi milloinkin haluaa kuulla, niin silloin olet itse todellisen saarnan tarpeessa! Vaikka ystävät silloin taputtelevat olallesi, se ei auta, vaan sisäisesti koet valtavaa tuskaa ja silmissäsi näet vain pimeyttä ja epätoivoa. Lakkaa saarnaamasta Jumalan koko totuutta ja silloin ymmärrät, mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan; Matt.18:6-7″Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!”

Ovatko ystäväsi jättäneet sinut? Puhuvatko he pahaa sinusta selkäsi takana? Jos näin on, niin tiedä se, että et tarvitse ketään ihmistä niin paljon, kuin tarvitset Jeesusta. On hyvä olla ystäviä, mutta jos joudut tinkimään Raamatullisista periaatteistasi vain siksi, että saisit hyväksyntää, niin tiedä silloin, että he eivät oikeasti rakasta sinua sellaisena kuin olet, vaan yrittävät tehdä sinusta itsensä kopioita. Se jos mikä, on itsekästä, eikä sillä ole mitään tekemistä todellisen ystävyyden kanssa. Jos sinulla ei ole ystäviä siitä syystä, että uskallat sanoa, mikä on oikein ja mikä väärin, niin tutki ahkerasti Raamattua ja näin saat seurustella jatkuvasti todellisen ystävän, Jeesuksen Kristuksen kanssa, etkä silloin tarvitse ympärillesi mitään tekopyhiä näyttelijöitä! Pidä kaikki muu roskana Jeesuksen tuntemisen rinnalla. Jos kuitenkin joku rakastaa sinua sellaisena kuin olet, niin anna sille arvoa ja tiedä se, että myöskin itse arvostat häntä sellaisena kuin hän on. Älä koskaan vaadi muilta sellaista, mihin et itsekään pysty – muistathan, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan! Jos hylkäät Raamatun lukemisen ja päätät uskoa saatanan valheisiin, joita se ajatusmaailmaasi jatkuvasti syöttää, niin silloin teet todellisen tyhmyyden! Jos sorrut sielunvihollisen kiusaukseen maksaa takaisin samalla mitalla, niin tiedä silloin, että omatuntosi on kuin poltinraudalla merkitty ja monet yöt saat tuskissasi kiemurrella vuoteessasi, koska omatuntosi syyttää sinua, etkä saa unta. Jos maksat panettelijoille samalla mitalla takaisin ja näin luulet kohentavasi omaa mainettasi, niin silloin elämästäsi tulee vain taakka, ja koet olevasi kirouksen lapsi, eikä kukaan, ei edes Jumala pysty silloin taakkaasi helpottamaan. Vaikka saatana silloin taputtelee selkääsi kehuen sinua todelliseksi elämän taistelijaksi ja vaikka saisitkin itsellesi lihallisen käytöksesi vuoksi uusia lihallisia ystäviä, niin tiedä se, että kaikki se on vain valhetta ja yksikään näistä uusista ystävistäsi, niin kuin ei saatanakaan, jää rinnallesi seisomaan silloin, kun todelliset elämän myrskyt alkavat. Todellisuudessa, jos sorrut maksamaan takaisin samalla mitalla, menetät viimeisenkin ystäväsi, joka varmasti olisi halunnut taistella rinnallasi myös silloin, kun elämässäsi on kurjaa. Hän ei olisi ikinä jättänyt sinua, sillä antoihan Hän hengensäkin sinun puolestasi Golgatan keskimmäisellä ristillä. Vaikka kuinka uskottelisit itsellesi tekeväsi oikein ja puolustelet tekojasi niin ihmisten, kuin Jumalankin edessä, niin silti sydämessäsi soivat silloin Jeesuksen sanat; Matt.6:14-15″Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.” Niin kuin aikoinaan saatana kiusasi Jeesusta tekemään vääriä valintoja vedoten Kirjoituksiin, niin samoin se tekee tänäkin päivänä. Kuinka moni itseään Jumalan lapseksi nimittävä onkaan sortunut uskomaan ainoaksi oikeaksi menettelytavaksi seuraavan Raamatun kohdan, silloin kun he itse ovat joutuneet panettelujen ja juorujen kohteeksi; 2 Moos.21:24″… silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta…”Tiedä kuitenkin se, jos saatanan esittämään kiusaukseen lankeat, tai olet tällä hetkellä langennut, että anteeksi antamattomuudellasi vedät yllesi vain Jumalan vihan (Room.2:5)! Vanhan liiton aikainen ”silmä silmästä” periaate ei ole käytännössä!

Jos olet langenneessa tilassa, ja saatana väittää, ettet koskaan enää voisi olla elävässä uskossa, niin katso siitä huolimatta Jeesukseen Kristukseen. Älä usko saatanan valheisiin, ettei sinulla olisi mitään mahdollisuuksia! Sinulla on, vaikka olisit kuinka syvällä synnissä, aina mahdollisuus päästä Jumalan yhteyteen. Lakkaa nyt vihdoinkin uskomasta saatanan valheisiin ja lue Raamatusta seuraavat kohdat ja usko niihin, sillä ne ovat totta ja tarkoitettu jokaiselle syntiselle, siis jokaiselle meille, myöskin sinulle: 1 Joh.2:1-2″Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.” Room.10:13:”Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.” Snl.24:16:” Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen”, Jes.1:18:”Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.” Matt.9:13″Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: ’Laupeutta minä tahdon enkä uhria.’ Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” Et ole siis koskaan tehnyt mitään niin pahaa, ettet voisi saada syntejäsi Jumalalta anteeksi, jos kadut niitä todella! Kun uskot siihen työhön, minkä Herramme Jeesus teki puolestamme Golgatan keskimmäisellä ristillä, eli kuoli meidän syntiemme edestä, niin silloin sinulla on aina tie avoin Jumalan maailmaan: Room.10:13″ Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.”

Todellinen taistelu käydään aina sydämen puutarhassa! Taistelu on kovaa ja tuosta taistelusta selviämme voittajina vain, jos turvaamme Jeesukseen Kristukseen ja ahkerasti tutkimme Raamattuamme! Taistelu on niin kovaa, että joskus ihminen haluaisi lopettaa sodan, lopettaa taistelun ja hieman levätä. Juuri silloin saatana tekee sodankäynnissään ”takinkäännöksen”, ja antaa sinun olla rauhassa juuri niin kuin haluaisitkin. Silloin kun sinusta tuntuu, että nyt on rauha ja kaikki hyvin, kun sinusta tuntuu, että olet vihdoinkin onnistunut vaelluksessasi ja koet vain lepoa, niin silloin olet astumassa saatanan suurimpaan eksytykseen, suurimpaan valheeseen, millä se niin usein saa Jumalan lapsen nukahtamaan saatanalliseen valheuneensa. Ei ole siis ihme, että tänä päivänä kristikansa rukoilee herätystä, niin moni uskovana itseänsä pitävä kun vain nukkuu. Saatanan tarjoama lepo on uskovan kaikkein vaarallisin olotila! Tiesitkö, että vuosittain tuhansia ihmisiä palaa koteihinsa heidän nukkuessaan? He palavat poroksi, vaikka ympärillä roihuavat tappavat tulen lieskat. Jos he olisivat olleet hereillä, eivät he koskaan olisi kuolleet. Nukutko sinä, vaikka talosi seinät ympärilläsi ovat tulessa? Nukutko sinä, Jeesuksen opetuslapsi, vaikka ympärilläsi riehuvat moraalittomuus ja väkivalta? Nukutko, niinkuin Jeesuksen aikaiset opetuslapset Jeesuksen taistellessa Getsemanessa todellista rukoustaistelua (Matt.26:36-45)? Ei kukaan todellinen Jeesuksen opetuslapsi voi nukkua tässä ajassa jossa elämme, vaan taistelu, jota me jokainen käymme omassa sydämemme puutarhassa, kuuluu olennaisena osana Jumalan lapsen elämään (Room.13:11 / Ef.5:14). Meidät, Jeesuksen verellä lunastetut kalliit sielut on kutsuttu taisteluun, ei nukkumaan; 1 Tim.6:12″Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus”! Onko sinun elämässäsi nyt sellainen ajanjakso, että sinä vain lepäät? Puolusteletko omaa tilaasi vain ”lepona Herrassa”? Eikö sydämessäsi ole hätää hukkuvista sieluista, saatikka edes omasta sielusi tilasta? Tunnetko syntisyytesi ja haluat jatkuvasti tehdä parannusta vai koetko olevasi niin hyvä, ettet parannusta tarvitse? Jos tunnet vain lepoa, niin silloin olet todellisen herätyksen tarpeessa! Jos sinä vain lepäät laakereillasi, niin silloin on tilanteesi suorastaan kammottava: 1 Tess.5:2-6″Sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä. Kun he sanovat: ”Nyt on rauha, ei hätää mitään”, silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon. Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia. Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit.” Lepotila ei saisi olla yhdenkään uskovaisen olotila! Nukkuminen ei ole keino välttää saatanan kiusauksia, joita se syöttää ajatusmaailmaamme. Meidän tulee vastustaa saatanaa, ei antaa sille periksi.

On totta, että saatana pyrkii tekemään langenneen ihmisen elämästä helvetin syyttämällä ja vakuuttamalla, että mitään mahdollisuutta ei enää ole, mutta syytöksen äänet, joita kuulemme sydämessämme tehtyämme väärin, eivät aina ole kuitenkaan saatanan syytöksiä, vaan saattavat tulla Jumalan maailmasta. Kun olemme langenneet, kun omatuntomme syyttää ja tuntuu pahalta, niin älkäämme sulkeko korviamme, sillä silloin saatamme kääntää selkämme itse Jumalan Pyhän Hengen puheelle, joka kehottaa meitä parannukseen! Mistä sitten erotamme saatanan ja Pyhän Hengen äänen? Saatana ei koskaan kehota langennutta ihmistä Golgatalle, vaan sieltä pois. Jumalan Pyhä Henki taas sitä vastoin johdattaa ihmisen aina Jeesuksen ristin juurelle, josta vielä tänäkin päivänä vuotaa runsas anteeksianto! On helppo ymmärtää, mistä maailmasta milloinkin tarjotaan sadetta sydämemme puutarhaan, jos vain tunnemme Raamattumme. Sanoihan Jeesus, että me, Hänen lampaansa, kyllä tulisimme kuulemaan Hänen, Paimenemme äänen ( Joh.10:4).

Kun olemme todellisessa sodassa, ja siinä me Jumalan lapsina totisesti olemme, niin meidän on aina muistettava, että sydämemme puutarhasta taistelee kaksi voimaa, Jumala ja saatana. Jos asennoidumme siten, että emme halua kuunnella saatanan houkutuksia, syytöksiä ja valheita ja täten suljemme korvamme kaikelta, niin silloin vasta olemme nielleet saatanan todellisen valheen! Me Jumalan lapsina joudumme aina kuulemaan nuo saatanan kuiskaukset, joita se niin mielellään sydämeemme kuiskaa, mutta me emme joudu, meidän ei ole mikään pakko tehdä noiden kuiskausten mukaisia asioita. Siinä on se ero! Me kyllä joudumme kuuntelemaan kaikenlaisia ehdotuksia, mutta meidän ei ole koskaan pakko tehdä niiden mukaan. Jos suljemme korvamme kaikelta, niin kuin saatana haluaisi, niin silloin suljemme sydämemme myös Jumalan puheelta ja näin ollen taistelu on muuttunut vain tappion myöntämiseksi, vaikka emme ole edes todellisuudessa taistelleet. Taisteleminen vaatii rohkeutta, todellista uskollisuutta Jumalalle! Raamattu kertoo meille, että yksikään pelkuri ei peri taivasten valtakuntaa ( Ilm.21:8). Eikö se ole pelkurimaista, jos sulkee korvansa ja haluaa vain nukkua, samalla kun ympärillä taistellaan kallisarvoisista sieluista, myös sinun omasta sielustasi?

Älä ikinä pelkää taistelua – ole rohkea! Olkoon esikuvanasi Apostoli Paavali, jonka elämä oli todellista taistelua: 2 Kor.11:23-30″Olen nähnyt vaivaa enemmän, olen ollut useammin vankeudessa, minua on ruoskittu ylen paljon, olen monta kertaa ollut kuoleman vaarassa. Juutalaisilta olen viidesti saanut neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille; kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua kivitettiin, kolmesti olen joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen meressä ajelehtinut; Olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä; ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta. Ja kaiken muun lisäksi jokapäiväistä tunkeilua luonani, huolta kaikista seurakunnista. Kuka on heikko, etten minäkin olisi heikko? Kuka lankeaa, ettei se minua polttaisi? Jos minun kerskata täytyy, niin kerskaan heikkoudestani.” ÄLÄ IKINÄ PELKÄÄ TAISTELUA, SILLÄ JOS OLET JUMALAN LAPSI, NIIN SILLOIN OLET KUTSUTTU SOTILAAKSI TAISTELEMAAN HYVYYDEN PUOLELLA: Ef.6:13-18″Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska, ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet, ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;” Vain tietämällä, missä todellinen sota käydään, osaamme varautua siihen! Jos olemme ulkokultaisia ja sorrumme ajattelemaan miltä kukakin näyttää, niin silloin on varmaa, että saatana pystyy huijaamaan meitä. Älkäämme koskaan ajatelko siten, että todellinen sota käytäisiin näkyvällä tasolla, sillä näin ei ole! Uskon sota käydään aina sydämen puutarhassa, sydämen puutarhasta, ja siksi on tärkeää, että itse kukin otamme yllemme Jumalan koko sota-asun ollen valmiina vastustamaan saatanan kiusauksia, houkutuksia ja syytöksiä, joita se niin mielellään ajatusmaailmaamme syöttää.

Saatana hyökkää myös olosuhteiden kautta: sairaudet, köyhyys sekä muut vastoinkäymiset se selittää Jumalasta johtuviksi pyrkimyksenään saada epäuskoa aikaiseksi. Kun ihminen on taisteluissa sairauden tai köyhyyden, tai ehkäpä jonkun muun vastoinkäymisen kanssa, pyrkii sielunvihollinen saamaan kärsivässä aikaiseksi epäluottamusta Jumalan lupauksiin sekä vääristämään rakkaudellisen Jumalan välinpitämättömäksi – suorastaan tyranniksi, joka ei valehtelijoiden isän eli perkeleen mukaan edes tahtoisi auttaa kärsivää lastansa. Raamattu kuitenkin opettaa, että Jumala ei ketään kiusaa (Jaak.1:13) ja lisäksi se vakuuttaa sairauksien sekä muiden vastoinkäymisten johtuvan sielunvihollisesta koska kaikki hyvä tulee Valkeuksien Isältä (Jaak.1:17). Kaikki kärsimys sekä tuska on sielunvihollisen aiheuttamaa ”tavalla tai toisella” – Jumala ei aiheuta kärsimyksiä. Jokainen sairaus, maapallolla esiintyvä köyhyys sekä muut vastoinkäymiset ovat perkeleen aikaansaannosta tarkoituksenaan synnyttää halveksuntaa Jumalaa kohtaan. Samanaikaisesti kun Johanneksen näkemä tulipunainen lohikäärme luo ympärilleen kärsimystä sekä tuskaa, lupaa Jumala lohduttavasti Sanassaan: ”Avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.” (Ps.50:15). Jeesuksen opetuslapsi voittaa sielunvihollisen hyökkäykset jotka se kohdistaa ajatusmaailmaan turvautumalla Kirjoitettuun Sanaan, aivan kuten Jeesus teki erämaassa (Mark.1:12) heti kasteensa jälkeen lausuen jokaisen saatanan hyökkäyksen jälkeen sanat: ”on kirjoitettu” (Matt.4:7) ja tämän seurauksena voimme lukea:”Silloin perkele jätti hänet; ja katso, enkeleitä tuli hänen tykönsä, ja he tekivät hänelle palvelusta.” (Matt.4:11). Sielunviholliselle on annettu oikeus vain kiusata sekä houkutella – vastustaminen Raamatun teksteillä voittaa perkeleen salakavalat hyökkäykset, aivan kuten Apostoli Jaakob kirjoitti: ”Vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.” (Jaak.4:7).

Sielunvihollinen hyökkää ajatusmaailmaan myös muulloin kuin vastoinkäymisten hetkellä kiusaten ihmistä erilaisilla himoilla, jotka syntiinlankeemuksen seurauksena vaikuttavat ihmisen lihallisessa kokonaisuudessa. Kun Jumalan Pyhä Henki laskee uudestisyntyneen sisimpään halun elää Jeesuksen opetuksen mukaista ”kaitaa Ristin tietä”, tarjoaa sielunvihollinen helppoa elämää – liian monet sortuvat tähän perkeleen valheellisesti maalaamaan elämäntapaan, jossa on armoa ilman katumusta sekä siunauksia ilman kuuliaisuutta. Sielunvihollinen pyrkii valheellisesti vääristämään ihmisen ajatusmaailmaan väärän kuvan rakkaudesta väittäen, että jos rakkaus olisi todellista niin se ei sisältäisi mitään ehtoja – mutta Raamatun opetuksen mukaan rakkaus sisältää aina ehdot: ”kaikki nämä siunaukset tulevat sinun osaksesi ja saavuttavat sinut, jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä.” (5 Moos.28:1-2). Perkeleen hyökkäys Jumalan tahdon mukaista vaeltamista vastaan – joka on kuuliaisuudessa elämistä – kohdistui myös Herraamme Jeesukseen Hänen opetuslapsensa Pietarin kautta kun Vapahtajamme oli ilmoittanut opetuslapsilleen tiensä johtavan kärsimyksiin: ”Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko.” (Matt.16:22) sanoi Pietari, mutta Jeesus nuhteli häntä kovin sanoin: ””Mene pois minun edestäni, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten.” (Matt.16:23). Ristin kaita tie on jokaisen Jeesukseen uskovan kuljettava, ja siitä Mestarimme opetti heti tämän tapauksen jälkeen opetuslapsilleen sanoen: ””Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.” (Matt.16:24-25). Helppoa tietä kirkkauteen ei lupaa muu kuin itse saatana, tuo valheiden väsymätön isä, joka kaikessa pyrkii vääristämään Iankaikkisen Jumalan rakkaudellisen tahdon. Samalla tavalla kuin se kiusasi Vapahtajaamme Hänen lihansa päivinä heti kasteen jälkeen erämaassa tarjoten inhimillisesti hienoja vaihtoehtoja kärsimykseen (Matt.4:1-11) tarjoaa saatana myös tänä päivänä jokaisen ihmisen sisimpään pyrkimyksenään saada Jumalan luotu olento eroon Luojastaan. Johanneksen näkemä tulipunainen lohikäärme yrittää epätoivoisesti synnyttää ihmisen ajatusmaailmaan kiusauksen tehdä valintoja inhimillisen järjen mukaan välttääkseen Ristin kantamisen ja salakavalasti se vetoaa syntiin langenneeseen Aadamilta perittyyn lihaan, mutta tästä Jeesuksen velipuoli Jaakob kirjoitti varoituksen hänen aikansa uskoville: ”Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: ”Jumala minua kiusaa”; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa. Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee; kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman. Älkää eksykö, rakkaat veljeni. Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.” (Jaak.1:13-17). Jumala ei kiusaa ketään, eikä Hän tarkoituksella pyri tekemään luotujensa elämää vaikeaksi – päin vastoin – kun ihminen tahtoo vaeltaa Jumalan tahdon mukaan hän saa osakseen siunauksia Taivaan aarrekammioista (5 Moos.28:1-2).

Johanneksen näkemä tulipunainen lohikäärme hyökkää viekkaasti jokaisen Jeesukseen Kristukseen uskovan kimppuun myös näiden lähimmäisten kautta aina silloin, kun se vain on mahdollista. Raamattu opettaa, että huono seura turmelee hyvät tavat (1 Kor.15:33) ja siksi aito Jeesukseen Kristukseen uskova ei istu siellä missä pilkkaajat istuvat (Ps.1:1), vaan on tekemisissä jumalattomien kanssa vain evankelioidessaan heitä (Matt.18:11). On valitettavaa, että juuri ihmisten kautta sielunvihollinen on saanut paljon tilaa tämän päivän seurakunnissa – demokraattinen johtamistapa on saanut aikaiseksi seurakuntien maallistumisen. Kun seurakunta on sortunut päätöksissään kuuntelemaan enemmistön eikä Jumalan ääntä, on tilanne ajautunut samanlaiseksi kuin Jeesuksen ollessa tuomittuna Pilatuksen edessä – kansa enemmistöllään vaati itse Jumalan Pojan surmattavaksi: ”Pilatus sanoi heille: ”Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?” He sanoivat kaikki: ”Ristiinnaulittakoon!” Niin maaherra sanoi: ”Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?” Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen: ”Ristiinnaulittakoon!” Ja kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan että meteli yhä yltyi, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: ”Viaton olen minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne.” (Matt.27:22-24). Kaikkialla siellä, missä kuunnellaan enemmän ihmisten enemmistön kuin Jumalan ääntä, hyökätään ankarasti itse Jumalan Poikaa vastaan, sillä ”enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.” (Apt.5:29). Aito Jeesuksen opetuslapsi tutkii ahkerasti Kirjoituksia, eikä luota yhdenkään ystävänsä sanaan, ennen kuin on itse varmistanut Raamatusta sen, onko ystävän puhe tullut sielunvihollisesta vai Jumalalta. Hän tietää, kuinka salakavalasti perkele yrittää päästä päämääräänsä ihmisten eksyttämisessä, ja hän ymmärtää, että samalla tavalla kuin Jeesuksen opetuslapsi Pietari (Matt.16:22) yritti käännyttää itse Mestaria pois ristin tieltä, yrittää tulipunainen lohikäärme ystävien kautta usein käännyttää jokaista Jumalan aitoa palvelijaa elämän ”lavealle tielle” pois ”ristin tieltä.

Erityisesti sielunvihollinen hyökkää ankarasti Jumalan asettamaa avioliittoa vastaan. Tämän se tekee siksi, että se tietää sen olevan tehokasta toimintaa – avioerojen seurauksina usein myös uskova puoliso lankeaa erilaisiin houkutuksiin tai pettymyksen murtamana lankeaa pois kokonaan seuraamasta Jeesusta. Lapset, joita avioliitoissa usein on, kärsivät tunnemaailmassaan ikuisia arpia, jotka avioero aiheuttaa. Jos avioliitossa toinen osapuoli ei ole elävässä uskossa, mutta toinen on tullut uskoon avioliitossa ollessaan, on ovet auki perkeleellä uskosta osattoman puolison kautta astua sisään tähän Jumalan asettamaan instituutioon mahtipontisesti kylväen eripuraa aviopuolisoiden välille. Uskosta osaton puoliso on tulipunaisen lohikäärmeen, eli perkeleen, asialla – sanomattakin lienee selvää, että sota sielunvihollisen sekä Iankaikkisen Jumalan välillä on on karua todellisuutta tällaisessa avioliitossa, jossa taistelukentällä toisilleen kerran rakkauslupauksen antaneet sotivat nyt sielunvihollisen aikaansaannoksena toisiaan vastaan uskosta osattoman puolison usein edes ymmärtämättä asioiden todellista näkökulmaa. Koska toinen puolisoista ei voi ymmärtää Jumalan tahtoa kokonaisuudessaan, sillä häntä ei kuljeta Jumalan Pyhä Henki vaan perkeleen voima, hän usein hyökkää aitoa Jumalan lasta kohtaan vedoten ulkonaisesti viisaisiin perusteluihin saaden puolellensa ympäristöstä suurimman osan ihmisiä valheellisten väittämiensä tueksi – liian usein he jumalattomuudessaan vetoavat syyttäessään aitoa Jeesuksen opetuslasta tämän langenneen jopa suoranaiseen Jumalan pilkkaan. Tämä ei ole ollenkaan outoa saatikka uutta sielunvihollisen viekkaassa käytöksessä, sillä saihan tämä valehtelijoiden isä aikoinaan Jeesuksen aikaiset ihmisetkin syyttämään itse Elämän Herraa Jumalan pilkasta (Matt.26:65) sekä opetuslapsia samaisesta asiasta (Apt.24:5-6). Jeesus itse lihansa päivinä opetti: ”tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle.” (Joh.16:2). Liian usein saatanan myrkky on puettu kristillisyyden valhekaapuun ja Jumalan kirjoitettua Sanaa viekkaasti apuna käyttäen nämä vihollisen lähettiläät aikaansaavat lukemattomissa avioliitoissa hämmennystä – itse eläen Raamatun vastaisesti he kuitenkin Kirjoituksiin vedoten tuomitsevat lähimmäisensä kuten aikoinaan itseään täynnä olevat fariseukset tuomitsivat ihmiskunnan pelastajan Jumalan pilkasta (Luuk.5:21).

Johannes näki näyssään Miikaelin sekä hänen enkelinsä sotivan lohikäärmettä vastaan ja heitettävän tämän ulos Taivaasta – saatana on nyt maanpäällä villitsemässä kansoja eikä suinkaan jossakin maan alla helvetissä piinaamassa jumalattomia sieluja kuten harhaopettajat valheellisesti mielikuvitukseen vedoten väittävät. Saatana kiusaa maa-planeetalla asuvia sillä hän tietää hänellä olevan vain vähän aikaa (Ilm.12:12). Villityksillään perkele on kylvänyt eripuraa koko maa-planeetalle ja saanut aikaiseksi erilaisten uskontojen kirjon sekä jumalanvastaisuuden pandemian joka leviää leviämistään. Se sotii ankarasti jokaista yksilöä kohtaan tänä aikana uskontojen, median, ympäristön sekä ihmisten välityksellä ja on saanut maapallolla aikaiseksi tilanteen, jossa ihmiset ovat eksyksissä odottaen vapauttajaa tälle kaikelle riistolle mitä auringon alla tehdään. Tällä hetkellä elämme maailmanlaajuisesti aikaa, jossa suuret uskontokunnat odottavat vapauttajaa kaikelle sille riistolle, mitä maaplaneetalla tapahtuu: antikristus tulee täyttämään kaikki nuo odotukset! Perkeleen viimeinen suuri eksytys kohtaa tätä maa-planeettaa ja täyttymyksensä se saa tämän sukupolven aikana! On lohdullista kuitenkin tietää, että Kaikkivaltias Pyhä Jumala varjelee omiansa – todellisilla Jeesuksen opetuslapsilla on otsassaan elävän Jumalan sinetti (Ilm.7:2-3).

 

Ilm.12:10-18

”Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos. Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti. Sentähden riemuitkaa, taivaat, ja te, jotka niissä asutte! Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!” Ja kun lohikäärme näki olevansa heitetty maan päälle, ajoi hän takaa sitä vaimoa, joka oli poikalapsen synnyttänyt. Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääksensä erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa poissa käärmeen näkyvistä. Ja käärme syöksi kidastansa vaimon jälkeen vettä niinkuin virran, saattaakseen hänet virran vietäväksi. Mutta maa auttoi vaimoa: maa avasi suunsa ja nieli virran, jonka lohikäärme oli syössyt kidastansa. Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus. Ja se asettui seisomaan meren hiekalle.”

Johanneksen näyssä seurakunnan historiaa tarkastellaan yhä. Jeesus oli sanonut maan päällä ollessaan: ”Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos.” (Joh.12:31). Hetkenä jolloin Kristus uhrasi itsensä Golgatalla voitettiin saatanan valta ja Kristuksen noustua ylös Taivaaseen oli saatana joukkoineen jo heitetty alas maanpäälle. Raamattu kertoo vanhan liiton aikana saatanan olleen Taivaassa syyttämässä Jumalan valittuja. Kirjoitukset kertovat hurskaasta miehestä nimeltä Job, jota tulipunainen lohikäärme syytti Taivaassa seuraavasti: ”Mutta kun eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli myöskin saatana heidän joukossansa. Niin Herra kysyi saatanalta: ”Mistä sinä tulet?” Saatana vastasi Herralle ja sanoi: ”Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta.” Niin Herra sanoi saatanalle: ”Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa.” Saatana vastasi Herralle ja sanoi: ”Suottako Job pelkää Jumalaa? Olethan itse kaikilta puolin suojannut hänet, hänen talonsa ja kaiken, mitä hänellä on; olet siunannut hänen kättensä työn, ja hänen karjalaumansa ovat levinneet ympäri maata. Mutta ojennapa kätesi ja koske kaikkeen, mitä hänellä on: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi.” (Job.1:6-11) ja lisäksi Sakarja vanhan liiton profeettana näki saatanan syyttämässä Joosuaa:”Ja hän näytti minulle ylimmäisen papin Joosuan seisomassa Herran enkelin edessä ja saatanan seisomassa hänen oikealla puolellaan, häntä syyttämässä.” (Sak.3:1). Kun Jeesus Kristus mursi saatanan vallan Golgatalla, heitettiin tuo kansojen villitsijä sekä syyttäjä alas maanpäälle – hänellä ei enää ollut sijaa Taivaassa sillä Kristus oli voittanut uhratessaan itsensä ihmiskunnan pahuuden tähden! Taivaassa iloittiin Karitsan voitosta, sillä nyt oli tullut pelastus, voima sekä meidän Jumalan valtakunta ja Hänen voideltunsa valta (Ilm.12:10). Samanaikaisesti kun Taivaassa riemuittiin Karitsan voitosta esitettiin ”voi-huuto” maan tähden, sillä nyt saatana oli astunut alas maa-planeetalle pitäen suurta vihaa.

Tuosta hetkestä lähtien sielujen armoton vihollinen on vaivannut maanpäällä olevia ihmisiä kylväen eripuraa heidän keskuuteensa syyttäjän muodossa. Se on saanut maa-planeetalla asuvat ihmiset syyttämään toisiaan milloin mistäkin – lukemattomat sodat sekä muut ihmisten väliset riitaisuudet ovat seurausta sen ahkerasta toiminnasta. Se on saanut ihmiset kääntymään toisiaan vastaan kylväen heidän mieliinsä oikeutettua katkeruutta joka kumpuaa aina ihmisen itsekkäistä vaikuttimista. Ahkerasti se on saanut jopa ne, jotka väittävät olevansa Jumalan lapsia, kääntymään toisiaan vastaan – lukemattomat eri kirkkokunnat sekä herätysliikkeet ovat seurausta valheesta, joka on ruokkinut salakavalasti totuudesta vieroksuvia itseään täynnä olevia nälkäisiä ihmisiä. Syyttäjänä se on kohdistanut syytöksensä myös maailmankaikkeuden Luojaa kohtaan pesiytyen totuutta vieroksuvien ihmisten ajatusmaailmaan saaden heidät syyttämään kaikesta maa-planeetalla esiintyvästä kurjuudesta Kaikkivaltiasta Jumalaa. Valheen isänä se on mestarillisesti luonut inhimillisesti upeita järjestelmiä tälle maapallolle – erilaiset uskonnot sekä ”liikkeet” ja lukemattomat aatteelliset järjestelmät ovat seurausta valheen mahdista, joka syytösten kautta on saanut ihmiset ihannoimaan omia itse luotuja järjestelmiään paremmiksi kuin Jumalan iankaikkiset suunnitelmat. Agressiivisesti syyttäen se hyökkää myös jokaisen Jeesuksen oman ajatusmaailmaan väittäen, että Kristuksen veri ei olisi riittävä pelastukselle ja valitettavan monet se saa näin vaipumaan epätoivoon omien inhimillisten yritysten keskellä. Salakavalan kierosti se hyökkää todellisten Jeesuksen opetuslasten kimppuun näiden lähimmäisten kautta vaikuttaen syyttävissä ihmisissä samaa mielenlaatua kuin sillä itsellään on. Saatanan olemukseen sen valheen ja syyttämisen lisäksi kuuluu myös hillitön raivo – tämä sama raivo on nähtävissä jokaisessa jumalattomassa sen tullessa esiin tilanteissa, joissa Jumalan Valtakuntaa julistetaan tavalla tai toisella. Raivokkaasti se hyökkää jokaisen Jeesukseen Kristukseen uskovan kimppuun keinoja kaihtamatta ja tässä työssään se levittää kärsimystä sekä kurjuutta tälle maa-planeetalle tarkoituksenaan tukkia jokaisen uskollisen todistajan suu kertomasta totuutta Ristiinnaulitusta Jumalan Pojasta. Kaikin keinoin koettaa saatana estää Evankeliumin tulen leviämisen ja siitä syystä sen raivo kohdistuu ensisijaisesti uskostaan uskollisesti todistaviin Jeesuksen seuraajiin.

Saatana ei voi kuitenkaan tukahduttaa sitä tulta, joka Pyhän Hengen voimasta palaa Jeesukseen uskovien sydämissä! Profeetta Jeremia kuvailee hyvin sitä tunnetta, joka jokaisen Jumalan lapsen sisimmässä vaikuttaa hänen tultuaan jumalallisesta luonnosta osalliseksi, siitäkin huolimatta, vaikka tämä saisi osakseen ihmisten pilkkaa sekä vainoa: ”Sinä olet taivutellut minua, Herra, ja minä olen taipunut; sinä olet tarttunut minuun ja voittanut. Minä olen ollut nauruna pitkin päivää, kaikki pilkkaavat minua. Sillä niin usein kuin minä puhun, täytyy minun parkua, huutaa väkivaltaa ja sortoa; sillä Herran sana on tullut minulle häväistykseksi ja pilkaksi pitkin päivää. Mutta kun minä sanoin: ”En tahdo ajatella häntä enkä enää puhua hänen nimessään”, niin sydämessäni oli kuin polttava tuli, suljettuna minun luihini. Ja väsyksiin asti minä koetin sitä kestää, mutta en voinut.” (Jer.20:7-9). Todellinen Jeesuksen opetuslapsi ei vaikene Jumalan tahdon julistamisesta missään tilanteessa, sillä hän muistaa Mestarinsa sanat jotka kehottavat häntä todistamaan uskostaan Kristukseen: ”Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.” (Matt.10:32-33). Vaikka sielunvihollinen kuinka koettaa painostaa sekä agressiivisesti hyökätä jokaista Jumalan lasta kohtaan mitä erilaisimmilla tavoilla keinoja kaihtamatta, se ei voi heitä kuitenkaan voittaa Kristuksen verellä pestyjä jos he vain uskossaan luottavat Jumalan Sanan lupaukseen Apostoli Johanneksen kautta koskien sitä, että heissä vaikuttava Henki on suurempi kuin se mikä maailmassa on: ”Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.” (1 Joh.4:4). Kun saatana heitettiin ulos Taivaasta, kun Uusi Liitto Kristuksen uhrikuoleman kautta astui voimaan, annettiin jokaiselle Jeesukseen uskovalle Hänen omien sanojensa mukaan Pyhä Henki (Jer.31:33), joka vaikuttaisi intoa sekä voimaa julistaa Golgatan työn suuruutta kaikkialla siellä, missä uskovat kulkisivat: ”kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.” (Apt.1:8). Vaikka sielunvihollinen yrittää valheellisesti jopa Kirjoituksiin vedoten kohdistaa hyökkäystänsä aitoihin Jumalan Pyhiin väittäen näiden sotivan julistuksellaan sekä elämällään itse Kaikkivaltiasta vastaan (Joh.16:2), samoin kuin se teki historiassa itse Elämän Herralle (Matt.9:3) ja näin käännyttäen uskovan lähimmäiset aitoa Jeesuksesta todistavaa vainoamaan, ei Raamattuun luottavaa Jumalan lasta voi kuitenkaan tuonelan portit voittaa (Matt.16:18). Tulipunainen lohikäärme tietää, että se voi yrittää vääristää Kirjoituksia aseenaan aitoja Jumalan Pyhiä vastaan, mutta koskaan se ei voi vastustaa kirjoituksia koska Jumalan voima on puettu niihin (Joh.1:1). Saatanan syytökset ovat tehottomia uskostaan todistavia sekä Raamatun opetuksiin pitäytyviä kristittyjä vastaan, koska Kristuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa murrettiin saatanan valta lopullisesti ja täten jokainen Jeesukseen uskova tuli tuosta vallasta osalliseksi: ”Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin. Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun.” (Kol.2:13-15). Ei edes kuolema pysty vaientamaan aitoa Jeesuksen opetuslasta, sillä tämä ymmärtää saatanan mahdin olevan vain Korkeimman sallimissa rajoissa ja täten käsittää lopullisen tuomiovallan olevan vain Kristuksella: ”Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.” (Matt.10:28).

Kristuksen veri on jokaisen Jeesukseen uskovan kerskaus – Kristus on kuollut jokaisen Häneen uskovan puolesta. Karitsan veri on osoitus maailmankaikkeudelle Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan suunnitelman onnistumisesta ihmiskunnan pelastamiseksi ja siksi Kristus ristillä lausui nuo ihanat sanat: ”Se on täytetty” (Joh.19:30). Jokainen, joka turvaa Kristuksen veren ansioihin, julistaa maailmankaikkeudelle uskoa Jumalan Sanan lupauksiin aivan samalla tavalla kuin aikoinaan juutalaiset sivellessään Jumalan käskystä verta oviensa pihtipieliin välttääkseen Egyptiä kohtaavan tuhon (2 Moos.12:7). Jokainen joka laittaa luottamuksensa Jeesuksen veren ansioihin ja tunnustaa suullansa uskonsa Kristukseen osoittaa luottamusta Jumalan lupaukseen antaa anteeksi kaikille jotka uskovat Hänen Poikansa uhrikuolemaan (Room.10:9-10). Karitsan veren julistaminen on totuuden julistamista Kristuksen ylösnousemuksesta: ”Mutta kun Kristus tuli tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan Kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen.” (Hebr.9:11-12). Jokainen Jeesuksen opetuslapsi voittaa Karitsan veren kautta todistaessaan uskostaan Kristukseen, eikä yksikään todellinen uskova ole halukas rakastamaan maailmaa enemmän kuin Mestariaan: ”Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: ”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.” (Matt.16:24-25).

Johannes näkee näyssään vaimon eli seurakunnan lentävän erämaahan kahdeksi ja puoleksi ajaksi. Tuo aikajakso, joka mainitaan myös 1260:ksi päiväksi (Ilm.12:6) on tuhatkaksisataakuusikymmentä vuotta – ja se merkitsee Paavin valtakautta ( 530-1790) jota olemme käsitelleet aikaisemmin. Paavin valtakauden päätepisteenä oli Ranskan vallankumous (1790-luvulla) joka lakkautti katolisen kirkon hirmuvallan. Tuona vainon sekä hirmuvallan aikana Jeesukseen uskovia tapettiin mestauslavoilla, vankiloissa sekä kidutushuoneissa katolisen kirkon toimesta, joka väitti olevansa harhaanjohtavasti Jumalan asialla. Jumalan Pyhiä vainottiin sekä hävitettiin tulella ja miekalla Paavin toimesta, mutta maa auttoi tätä jäännösseurakuntaa antamalla turvapaikkoja erämaasta: tuona aikana Jeesukseen uskovat löysivät turvapaikan Pohjois-Italian ja Itä-Ranskan alpeilta, Irlannista sekä muilta seuduilta. Eri osissa Ranskaa evankelisia kristittyjä kokoontui vielä 1700-luvulla ”erämaan kokouksiin” (assemblèès du Dèsert). Korkein ei kuitenkaan hyljännyt seurakuntaansa tuon vainon aikana, vaan samalla tavalla kuin Israel kulki autiomaassa ”kotkan siivin” lähdettyään Egyptin orjuudesta (2 Moos.19:4) kuljetti Kaikkivaltias Jumala Uuden Liiton seurakuntaa suojeluksessaan turvallisille seuduille aikana jolloin uskovat olivat joutuneet katolisen kirkon hirmuvallan kohteeksi. Jeesukseen uskovat ovat aina saaneet täydessä uskon varmuudessa luottaa saavansa turvan Kaikkivaltiaan siipien suojissa: ”Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.” (Ps.91:4)

Tuon ajanjakson jälkeen saatana on yrittänyt vaikuttaa ihmiskunnassa, etenkin nyt viimeisten vuosikymmenien aikana, enemmistön mielipiteisiin hyökäten heidän kauttaan Jeesukseen uskovien kimppuun – vesimassat kuvaavat väkijoukkoja (Ilm.17:15). Tässä se on valitettavan hyvin onnistunut, sillä ihmisten mielipiteiden ansiosta on tässä ajassa jossa me elämme ihmisten halveksunta kohdistunut erityisesti Jumalan Kirjoitettuun Sanaan sen kaikissa muodoissaan. Olemme jo aikaisemmin käsitelleet sitä, kuinka maailma on täynnä erilaisia uskontoja sekä aattellisia ryhmittymiä jotka humanisuuden nimissä ”New age” lipun alla valtaavat jatkuvasti elintilaa maa-planeetalla pyrkimyksenään syrjäyttää Raamatun kokonaisvaltaiseen opetukseen perustuva usko. Olemme käsitelleet myös laajaa valhekristillisyyttä joka sielunvihollisen vaikutuksesta leviää maapallolla kulovalkean tavoin. Erityisesti nyt lopun aikana saatana kohdistaa vihansa Jumalan Siinailla annettuihin kymmeneen käskyyn sekä niiden tulkintaan kuten Johannes näyssään näki: ”Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus” (Ilm.12:17). Lopunajan suurissa tapahtumissa juuri kymmenellä käskyllä on ratkaiseva merkitys, kuten tulemme tätä kirjaa lukiessa huomaamaan. Johannes näkee lohikäärmeen asettuvan seisomaan meren hiekalle – kansojen sekä ihmismassojen sekaan (Ilm.20:8). Nyt alkavat Johanneksen ilmestyksen varsinaiset lopunajan näytökset.

 

-Marko Lind-

Kun Johannes näki näkynsä n.90 vuotta jKr, olivat ne tapahtumat, joita me nyt voimme lukea historian lehdiltä, hänelle tulevia tapahtumia. Tämä on hyvä sisäistää, sillä nyt Johanneksen kuvailema 1260 päivän aikajakso ei ollut vielä hänen aikanaan tapahtunut – ja meille se on kuitenkin luettavissa olevaa historiaa. 1260 päivää, tulkittuna Raamatun tulkintaperiaatteella jossa päivä vastaa yhtä kirjaimellista vuotta, Johannes näki seurakunnan vainon, jonka toimeenpanijana oli paavikunta 530-luvulta aina 1790-luvulle asti (42 kk =1260 päivää = 3 ja puoli vuotta on 1260 päivää).

Ilm.11:1-2

”Ja minulle annettiin sauvan kaltainen ruoko ja sanottiin: ”Nouse ja mittaa Jumalan temppeli ja alttari ja ne, jotka siinä kumartaen rukoilevat. Mutta temppelin ulkopuolella oleva esikartano erota pois, äläkä sitä mittaa, sillä se on annettu pakanakansoille; ja he tallaavat pyhää kaupunkia neljäkymmentäkaksi kuukautta.”

Johannekselle annettiin sauvan kaltainen ruoko ja hänen käskettiin mitata Jumalan temppeli, alttari sekä ne jotka siinä kumartaen rukoilevat. Temppelin ulkopuolella oleva esikartano tuli erottaa pois, eikä sitä pitänyt mitata koska se oli annettu pakanakansoille, jotka tallaavat pyhää kaupunkia neljäkymmentäkaksi kuukautta. Koska uudessa Jerusalemissa ei ole temppeliä (Ilm.21:22) ja koska maanpäällinen Jerusalemin temppeli oli tuhottu n. 20 vuotta aikaisemmin kuin Johannes sai näkynsä, täytyy Raamatun kokonaisilmoituksen tähden asia ymmärtää vertauskuvallisesti – temppeli on vertauskuva Jumalan seurakunnasta ja samalla myös näky Taivaan temppelistä, josta Johannekselle näytettiin välähdys jo kahdeksannessa luvussa (Ilm.8:3-5). Kun Johannesta käskettiin mitata temppeli, alttari sekä siinä rukoilevat, kehotettiin häntä yksinkertaisesti huomioimaan, että kaikki Taivaassa sujui Jumalan alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti – näin Johanneksesta tuli sen todistaja, mitä hän itse totesi. Temppelin, suitsutusalttarin sekä alttarilla rukoilevien mittaaminen merkitsi Jumalan pelastussuunnitelman täydellistä avautumista Johannekselle: koska hänen tuli profetoida monille kansoille, kansanheimoille, kielille ja kuninkaille, niin Jumalan täydellisen suunnitelman tuli tulla eläväksi todellisuudeksi tälle Raamatun viimeisen näyn esille tuojalle. Samalla tavalla kuin Hesekielille (Hes.40:2-5)) paljon ennen Johannesta näytettiin uuden maanpäällisen Jerusalemin temppeliä, näytettiin nyt Johannekselle Taivaan temppeli – ihmiskunnan koko kohtalo jota hallittiin Taivaasta käsin. Hesekiel näki vasken kaltaisen miehen mittaavan temppeliä, mutta Johannes sai itse käskyn mitata sen – se minkä Hesekiel näki oli vain vertauskuvallista suhteessa Johanneksen näkyyn. Samalla tavalla kuin Hesekiel, samalla tavalla Johannes sai näyn siksi, että hänen tuli ilmoittaa näkynsä ihmisille: ”Ihmislapsi, katso silmilläsi, kuule korvillasi ja ota huomioosi kaikki, mitä minä sinulle näytän; sillä sinut on tuotu tänne sitä varten, että nämä sinulle näytettäisiin. Ilmoita kaikki, mitä näet, Israelin heimolle.” (Hes.40:4). Koko maailmankaikkeuden historia oli Johanneksen edessä – ja siitä me nyt luemme Johanneksen ilmestyksestä.

Johanneksen tuli tarkastaa – itse mitata – Jumalan pelastussuunnitelman ”syvyys ja leveys” (Ef.3:14-19), eli mitata Jumalan temppeli, alttari ja alttarilla rukoilevat. Jumalan temppelin muodostavat kaikki Hänen omansa – Häneen luottamuksensa laittaneet ihmiset. Jumalan temppeli ei ole mikään ihmiskäsin tehty temppeli, sillä itse Jeesus oli lihansa päivinä sanonut viitaten mahtavaan Jerusalemin temppeliin, josta sen ajan uskonnollinen ihmisryhmä oli äärettömän ylpeä: ”Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä.” Niin juutalaiset sanoivat: ”Neljäkymmentä kuusi vuotta on tätä temppeliä rakennettu, ja sinäkö pystytät sen kolmessa päivässä?” Mutta hän puhui ruumiinsa temppelistä.” (Joh.2:19-21 ). Raamattu opettaa, että Jumalan temppeli muodostuu jokaisesta Hänen omastaan, ja samanaikaisesti jokainen uudestisyntynyt on itse Jumalan temppeli: ”Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?” (1 Kor.6:19). Jumalan seurakunta muodostuu kaikista Jeesukseen Kristukseen uskovista ja on itsessään temppeli: ”Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä.” (Ef.2:19-22). Jumalan todellinen seurakunta Raamatun valossa on valitettavan monelle tämän päivän ihmiselle vielä suuri tuntematon maailma, ja siksi erilaiset lahkot hallitsevat tässä maailmanajassa, mutta samoin kuin Johannekselle annettiin välitettäväksi sanoma, se annettiin myös häntä ennen profeetta Hesekielille Jumalan seurakunnasta: ”Sinä, ihmislapsi, saata Israelin heimolle sanoma tästä temppelistä, että he häpeäisivät rikkomuksiansa; ja he mitatkoot sen sopusuhtaisuuden.” (Hes.43:10). Jumalan seurakunnan omistaa Kristus: ”Salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.” (Ef.5:32). Jokainen Jeesukseen uskova tulee yhdeksi Hänen kanssaan – yhdeksi seurakuntaruumiiksi Kristuksessa Jeesuksessa. Korkeimman seurakunta on hengellinen temppeli ja vain sellaisen Kaikkivaltias Pyhä Jumala tunnustaa omakseen – kirkkokunnat ja herätysliikkeet ovat vain ihmisten keksimiä organisaatioita, eivätkä täten se seurakunta josta Raamattu kannesta kanteen meille selväsanaisesti opettaa: ”Hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon, rohkeuden ja kerskauksen.” (Hebr.3:6)

Kaikkivaltias Pyhä Jumala asuu Taivaan Kaikkeinpyhimmässä ja Jeesus Kristus on ylimmäisenä pappina noustuaan ylös Taivaaseen toimittamassa Kaikkeinpyhimmässä ylimmäispapillista työtään rukoillen joka hetki Häneen uskovien edestä (Hebr.7:25). Vanhan liiton maanpäällisessä temppelijumalanpalveluksessa kerran vuodessa ylimmäinen pappi uhrasi koko kansan syntien edestä ja vain kerran vuodessa hänellä oli oikeus mennä Kaikkeinpyhimpään (Hebr.9:7). Vanhan liiton maallisesta pyhäköstä kertoo hebrealaiskirjeen kirjoittaja seuraavaa: ”Olihan tosin ensimmäiselläkin liitolla jumalanpalvelussäännöt ja maallinen pyhäkkö. Sillä maja oli valmistettu niin, että siinä oli etumainen maja, jossa oli sekä lampunjalka että pöytä ja näkyleivät, ja sen nimi on ”pyhä.” Mutta toisen esiripun takana oli se maja, jonka nimi on ”Kaikkeinpyhin”; siinä oli kultainen suitsutusalttari ja liiton arkki, yltympäri kullalla päällystetty, jossa säilytettiin kultainen mannaa sisältävä astia ja Aaronin viheriöinyt sauva ja liiton taulut, ja arkin päällä kirkkauden kerubit varjostamassa armoistuinta.” (Hebr.9:1-5). Vanhan liiton uhrijumalanpalvelus loppui Jumalan lähettäessä kertakaikkisen uhrinsa ihmiskunnan syntien tähden – Jumala antoi oman rakkaan Poikansa kertakaikkiseksi uhriksi ja täten Kristus ylösnoustessaan raivasi tien Kaikkeinpyhimpään syrjäyttäen koko vanhanliiton temppelijumalanpalveluksen: ”Mutta kun Kristus tuli tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan Kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa! Ja sen tähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.” (Hebr.8:11-15). Kun Jeesus meni Kaikkeinpyhimpään, hän yksinkertaisesti meni istumaan Isänsä oikealle puolelle Taivaaseen: ”Mutta pääkohta siinä, mistä me puhumme, on tämä: meillä on sellainen ylimmäinen pappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa, tehdäkseen pappispalvelusta Kaikkeinpyhimmässä, siinä oikeassa majassa, jonka on rakentanut Herra eikä ihminen. (Hebr.8:1-2). Maanpäällinen pyhäkkö oli vain ”heijastus” Taivaallisesta Pyhäköstä: ”mikä on taivaallisten kuva ja varjo, niin kuin ilmoitettiin Moosekselle, kun hänen oli valmistettava maja. Sillä hänelle sanottiin: ”Katso, että teet kaikki sen kaavan mukaan, joka sinulle vuorella näytettiin.” (Hebr.8:5) ja kun Johannes mittasi Jumalan temppelin ja suitsutusalttarin, joka sijaitsi Kaikkeinpyhimmässä, hän itse asiassa totesi Jumalan seurakunnan ja Kristuksen ylimmäispapillisen työn merkityksen – syvyyden ja leveyden: ”niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä.” (Ef.3:18-19). Kun Johannes oli aikaisemmin näyssään nähnyt suuren joukon jota kukaan ei voinut laskea seisovan Taivaan Valtaistuimen ja Karitsan edessä (Ilm.7:9-10), hän totesi sen lisäksi nyt mitatessaan temppelin sekä alttarin Kristuksen olevan Kaikkeinpyhimmässä Jumalan oikealla puolella ja myös Häneen uskovien pääsyn Kristuksen veren kautta Kaikkeinpyhimpään, aivan kuten hebrealaiskirjeen kirjoittaja oli häntä aikaisemmin kirjoittanut: ”Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy Kaikkeinpyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta, ja koska meillä on ”suuri pappi, Jumalan huoneen haltija”, niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa” (Hebr.10:19-22). Sen minkä Johannes nyt mitatessaan totesi, oli vain toistoa niistä ilmoituksista, jotka Kaikkivaltias Pyhä Jumala profeettojensa sekä apostoliensa kautta oli ilmisaattanut maailmalle jo ennen häntä – ja kuitenkin tämän Raamatun viimeisen kirjan tekijän tuli itse mitata kaikki, sillä näin siitä tuli Johanneksen oma todistus; Johanneksen ilmestys.

Johanneksen tuli mitata myös ne, jotka kumartaen alttarilla rukoilevat – täyttävätkö Jumalan temppelissä rukoilevat ne ehdot, jotka heille on asetettu. Kaikkeinpyhimpään pääsevät Hebrealaiskirjeen kirjoittajan mukaan vain ne jotka ovat turvautuneet Jeesuksen veren ansioihin (Hebr.10:19-22). Vanhan liiton maanpäälliseen temppeliin ei päässyt kukaan joka oli ulkopuolella Jumalan pelastussuunnitelmasta ja joka ei kuulunut Israelin kansaan: ”Näin sanoo Herra, Herra: ei yksikään muukalainen, sydämeltään ja ruumiiltaan ympärileikkaamaton, saa tulla minun pyhäkkööni, olkoon se kuka tahansa muukalainen, joka israelilaisten keskuudessa on.” (Hes.44:9). Kuitenkin Johannes näki aikaisemmin näyssään suuren joukon jota kukaan ei voinut laskea kaikista kansanheimoista, sukukunnista, kansoista ja kielistä seisovan Kaikkeinpyhimmässä Valtaistuimen sekä Karitsan edessä (Ilm.7:9-10) ja täten se on yksi Raamatun selkeimpiä kuvauksia siitä, että kaikki Jeesukseen uskovat kuuluvat Jumalan Israeliin (Ef.2:11-13). Tuo suuri joukko oli puettu valkeisiin vaatteisiin, se oli valkaissut vaatteensa Karitsan veressä ja täten hebrealaiskirjeen kirjoittajan mukaan he olivat oikeutettuja rukoilemaan alttarilla Jumalaa (Hebr.10:19-20) koska Jeesuksen veren kautta jokaisella Kristukseen uskovalla on pääsy Kaikkeinpyhimpään. Alttarilla rukoilevat siis täyttivät ne vaatimukset, jotka Jumala oli heille asettanut – vaikka Jumalan seurakunta on vielä maanpäällä, on se kuitenkin Kristuksessa asetettu jo ”Taivaallisiin” (Ef.2:6) ja täten maanpäällinen seurakunta on Taivaan kansalaisista koottu suuri joukko, jota ”kukaan ei voinut lukea”.

Johanneksen tuli erottaa temppelin ulkopuolella oleva esikartano pois ja täten se kuvaa Jumalan seurakunnan ja maailman ihmisten välistä suurta kuilua – kaikki eivät pääse Taivaaseen eivätkä täten kuulu Jumalan temppeliin:”Näin sanoo Herra, Herra: ei yksikään muukalainen, sydämeltään ja ruumiiltaan ympärileikkaamaton, saa tulla minun pyhäkkööni, olkoon se kuka tahansa muukalainen, joka israelilaisten keskuudessa on.” (Hes.44:9). Ne, jotka pääsevät Jumalan temppeliin, ovat turvautuneet Kristuksen veren ansioihin – ovat laittaneet luottamuksensa Jumalan Pojan suorittamaan sovitustyöhön Golgatan keskimmäisellä Ristillä ja antaneet kastattaa itsensä Jeesuksen nimeen (Gal.3:26-29). Jumalan temppeliin pääsevät vain ne, jotka kuuluvat Jumalan Israeliin ja ovat saaneet Israelin kansalaisoikeudet Kristuksen veren kautta: ”Muistakaa sentähden, että te ennen, te lihanne puolesta pakanat, jotka olette saaneet ympärileikkaamattomien nimen niiltä, joita, lihaan käsillä tehdyn ympärileikkauksen mukaisesti, sanotaan ympärileikatuiksi – että te siihen aikaan olitte ilman Kristusta, olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa; mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä. Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän” (Ef.2:11-14). Suhde Jeesukseen Kristukseen ratkaisee sen, kuuluuko ihminen Jumalan Israeliin vai pakanoihin.

Pakanat, eli Raamatun kokonaisilmoituksen mukaan ne jotka eivät ole laittaneet luottamustansa Jumalaan, ja jotka eivät Kristuksen veren kautta kuulu Jumalan Israeliin, tallaavat 42 kuukautta Pyhää kaupunkia, eli Jumalan seurakuntaa 1260 vuoden ajan. Pyhän kaupungin tallaaminen kuvaa maan päällä elävien Jumalan lasten joutumista vainojen kohteeksi – eikä se mitenkään liity Israelin valtiossa sijaitsevan Jerusalemin tapahtumiin. Ilmestyskirjan lukemattomissa selitysteoksissa juuri tässä kohden mennään useasti harhaan – se on seurausta vain siitä, että nämä selitysteosten tekijät eivät ole ymmärtäneet Raamatun opetusta Jumalan Israelista. Johanneksen ilmestys tulee tarkastella Ristin valossa, Karitsan veren evankeliumin näkökulmasta – ilman sitä sorrutaan samaan, mihin Jeesuksen aikaiset uskonnolliset johtomiehet, jotka jatkuvasti ylpeilivät Jerusalemin temppelillään sekä muutoinkin katsoivat sen ajan profeetallisia ennustuksia inhimillisesti ja olivat unohtaneet täysin hengellisen näkökulman – jopa niin, että ristiinnaulitsivat itse Jumalan Pojan roomalaisten kätten kautta ristille pahantekijänä sekä Jumalan pilkkaajana! Uudestisyntynyt Jumalan lapsi ymmärtää Raamatun Kirjoitusten hengellisen merkityksen, aivan kuten Apostoli Paavali kirjeessään Korinttolaisille toteaa:”Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti. Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. (1 Kor.2:12-14). Liian monta ilmestyskirjan selitysteosta on valitettavasti kirjoitettu maallisesta näkökulmasta, vaikka kirjoittajat itse ovat väittäneet olevan Jumalan Hengen inspiroimia, ja siksi ne ovat jääneet vain ”selittelijöiden selityksiksi” eivätkä täten ole pystyneet avaamaan sitä todellista näkemystä, joka Johanneksen ilmestyksen kautta maalataan jokaisen uudestisyntyneen silmien eteen – luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä mikä Jumalan Hengen on (1 Kor.2:14).

Pakanat tallaavat Pyhää kaupunkia 42 kuukautta – vainoavat Jumalan seurakuntaa tuon ajan, eli 1260 vuoden aikajakson. Tähän vuosimäärään päästään Raamatun selkeiden opetusten perusteella: ”Aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa” (Dan.7:25, 12:7), ”neljäkymmentä kaksi kuukautta” (Ilm.11:2), ”Tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää” (Ilm.11:3, 12:6), ”Vuosi, kaksi vuotta ja puoli vuotta” (Ilm.12:4) ja ”neljäkymmentä kaksi kuukautta” (Ilm.13:5). Vertaamalla edellisiä Raamatunpaikkoja päädymme siihen, että kysymys on samasta 1260 vuodesta – Danielin kirjan sekä Ilmestyskirjan profeetallisissa ajanjaksoissa yksi päivä vastaa yhtä kirjaimellista vuotta. Tätä tulkintaperiaatetta käytettiin myös Hesekielin ennustuksissa (Hes.4:6 vert. 4 Moos.14:34). Danielin kirjassa luvussa yhdeksän esitetty ennustus 70 vuosiviikosta on selvä osoitus siitä, että profetiassa päivä vastaa yhtä kirjaimellista vuotta. (Aiheesta perusteellinen selvitys William H. Shean teoksessa; Selected Studies on Prophetic Interpretation). Jumalan seurakunnan vainon aikaa kuvataan seuraavissa jakeissa – aikaa, jolloin Jumalan todellisia Pyhiä tapettiin enemmän kuin Hitler ja Stalin yhdessä saivat ikinä toisinajattelijoita surmatuiksi. Siihen mihin eivät nämä kaksi hirmuhallitsijaa pystyneet, pystyi aikoinaan katolinen kirkko Paavin johdolla – seuraavaksi Johanneksen välityksellä luomme katseemme historian synkkiin hetkiin, pimeään keskiaikaan eli vuosiin 530 – 1790.

Ilm.11.3-14

”Ja minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan.” Nämä ovat ne kaksi öljypuuta ja ne kaksi lampunjalkaa, jotka seisovat maan Herran edessä. Ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, lähtee tuli heidän suustaan ja kuluttaa heidän vihollisensa; ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, on hän saava surmansa sillä tavalla. Heillä on valta sulkea taivas, niin ettei sadetta tule heidän profetoimisensa päivinä, ja heillä on valta muuttaa vedet vereksi ja lyödä maata kaikkinaisilla vitsauksilla, niin usein kuin tahtovat. Ja kun he ovat lopettaneet todistamisensa, on peto, se, joka nousee syvyydestä, käyvä sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava heidät. Ja heidän ruumiinsa viruvat sen suuren kaupungin kadulla, jota hengellisesti puhuen kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi ja jossa myös heidän Herransa ristiinnaulittiin. Ja ihmiset eri kansoista ja sukukunnista ja kielistä ja kansanheimoista näkevät heidän ruumiinsa kolme ja puoli päivää, eivätkä salli, että heidän ruumiinsa pannaan hautaan. Ja ne, jotka maan päällä asuvat, iloitsevat heidän kohtalostaan ja riemuitsevat ja lähettävät lahjoja toisilleen; sillä nämä kaksi profeettaa olivat vaivanneet niitä, jotka maan päällä asuvat. Ja niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua meni heihin Jumalasta elämän henki, ja he nousivat jaloilleen, ja suuri pelko valtasi ne, jotka näkivät heidät. Ja he kuulivat suuren äänen taivaasta sanovan heille: ”Nouskaa tänne!” Niin he nousivat taivaaseen pilvessä, ja heidän vihollisensa näkivät heidät. Ja sillä hetkellä tapahtui suuri maanjäristys, ja kymmenes osa kaupunkia kukistui, ja maanjäristyksessä sai surmansa seitsemäntuhatta henkeä, ja muut peljästyivät ja antoivat taivaan Jumalalle kunnian. Toinen ”voi!” on mennyt; katso, kolmas ”voi!” tulee pian.”

Kristikunnassa on virheellisesti tulkittu lukemattomissa Johanneksen ilmestystä käsittelevissä kommentaareissa kahta säkkipukuista todistajaa ja tämä johtuu siitä, että nämä virheelliset tulkinnat ovat pyrkineet inhimillisesti selittämään Pyhän Hengen ilmoittamia totuuksia – joka ajatuksenakin on mahdottomuus ja sotii ankarasti sitä uskonpuhdistajien julistamaa totuutta vastaan, että Raamattu selittää itse itsensä. Kun tarkastelemme tässä kirjassa kahta säkkipukuista todistajaa – Raamatusta löytyy itsestään avain näihin vertauskuviin.

Jotkut harhaopettajat ovat mielikuvituksessaan vailla minkäänlaista Pyhän Hengen inspiraatiota tulkinneet asian niin, että ainakin toinen säkkipukuisesta todistajasta olisi Elia, mutta tämä on mahdottomuus, sillä itse Jeesus on ilmoittanut Elian jo tulleen puhuessaan Johannes Kastajasta: ”Sillä kaikki profeetat ja laki ovat ennustaneet Johannekseen asti; ja jos tahdotte ottaa vastaan: hän on Elias, joka oli tuleva.” (Matt.11:13-14). Kun Johannes näki näyssään kaksi säkkipukuista todistajaa – kysymys ei ollut yksilöihmisistä, vaan yksinkertaisesti Vanhan ja Uuden liiton Kirjoituksista ja näiden Kirjoitusten kautta elävästä seurakunnasta. Raamatulliset perustelut tälle totuudelle ovat harvinaisen seikkaperäiset sekä kiistattomat: Jeesus itse sanoi, että Pyhät Kirjoitukset todistavat Hänestä (Joh.5:39), psalmin kirjoittaja sanoi, että ”Sinun Sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.” (Ps.119:105), Raamatun kirjoitukset ovat syntyneet Pyhän Hengen vaikutuksesta – ja öljy on Pyhän Hengen vertauskuva (2 Piet.1:19-21, 2 Tim.3:16, Jes.6:1). Lampunjalka tarkoittaa myös seurakuntaa, kuten Johannekselle aikaisemmin näyssä oli ilmoitettu: ”Ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa” (Ilm.1:20) ja kahdesta öljypuusta, uuden ja vanhanliiton seurakunnasta Apostoli Paavali kirjoittaa roomalaisille: ”Sillä jos sinä olet leikattu luonnollisesta metsäöljypuusta ja vasten luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä luonnolliset oksat tulevat oksastettaviksi omaan öljypuuhunsa” ( kts. Room.11:17-24). Johanneksen näkemät kaksi säkkipukuista todistajaa, jotka ovat ne kaksi öljypuuta sekä lampunjalkaa, kuvaavat yksinkertaisesti Raamatun kokonaisilmoitusta jaettuna kahteen osaan – vanhan sekä uuden Liiton Kirjoituksiin, sekä tietysti – Kirjoitusten kautta eläviin Jumalan lapsiin, eli seurakuntaan.

Kun Johannes näki näkynsä n.90 vuotta jKr, olivat ne tapahtumat, joita me nyt voimme lukea historian lehdiltä, hänelle tulevia tapahtumia. Tämä on hyvä sisäistää, sillä nyt Johanneksen kuvailema 1260 päivän aikajakso ei ollut vielä hänen aikanaan tapahtunut – ja meille se on kuitenkin luettavissa olevaa historiaa. 1260 päivää, tulkittuna Raamatun tulkintaperiaatteella jossa päivä vastaa yhtä kirjaimellista vuotta, Johannes näki seurakunnan vainon, jonka toimeenpanijana oli paavikunta 530-luvulta aina 1790-luvulle asti (42 kk =1260 päivää = 3 ja puoli vuotta on 1260 päivää). Kahdella todistajalla, Vanhan sekä Uudenliiton Kirjoituksilla, oli kyllä tuon vainonkin aikana samat valtuudet kuin muulloinkin (Jumalan Sana on aina voimallinen) ja kuitenkin se oli tuon ajan pukeutuneena ”säkkivaatteisiin” keskiajan kirkon kieltäessä muita kuin pappejansa sekä piispojansa tulkitsemasta Raamattua sekä siten, että Jumalanpalvelukset pidettiin latinaksi (jota normaali kansa ei ymmärtänyt) – Jumalan Sana oli verhoutunut säkkiin, surun ja murheen merkkeihin. Katolinen Paavin kirkko vainosi tuon ajanjakson ajan tehokkaasti niitä, jotka pitivät hallussaan ilman kirkon erillistä lupaa Kirjoituksia ja tapatti aitoja Jeesukseen uskovia kerettiläisinä sekä noitina rovioilla, mestauslavoilla sekä vankiloissa. Aika, jota me tämän päivän ihmiset kutsumme historiassa pimeäksi keskiajaksi, ei kuitenkaan voinut estää Jumalan Sanan valoa tunkeutumasta sen ajan ihmisten sydämiin ja siksi kirkkohistoriasta voimme lukea tuon vainon ajan Jeesukseen uskovista kapinallisista, jotka Jumalan Sanalla tehokkaasti sotivat sen ajan paavin valtaa vastaan – osa heistä pelastui kuollen normaalikuoleman Jumalan yliluonnollisen varjeluksen ansiosta, osa mestattiin sekä poltettiin paavin kirkon toimesta. Vaikka Jumalan Sana, Vanhan sekä Uudenliiton tekstit, olivatkin säkkiin verhoutuneena katolisen kirkon toimesta 1260:n vuoden ajan, oli sen vaikutus tuona aikana aivan sama kuin aina muulloinkin eikä sitä paavin kirkko kovasta painostuksesta huolimatta pystynyt tuhoamaan – sanoihan Jeesus: ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa. (Matt.24:35). Jumalan Sana oli tuona aikana tuli, joka tuhosi sen vastustajat, aivan kuten Raamatun Sana Jeremiaan kautta opettaa: ”Minä teen sanani sinun suussasi tuleksi ja tämän kansan polttopuiksi, ja se kuluttaa heidät.” (Jer.5:14) ja ”Eikö minun sanani ole niinkuin tuli, sanoo Herra, ja niinkuin vasara, joka kallion murtaa?” (Jer.23:29). Jumalan Sana on se, joka tuomitsee jumalattomat viimeisenä päivänä ja siksi tuo tuli, eli Jumalan Sana, tuhosi sen vastustajat aivan kuten Jeesus oli lihansa päivinä opettanut: ”Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.” (Joh.12:48). Viimeisenä päivänä on paavin kirkon edustajat, nuo jotka 530- luvulta aina 1790-luvulle vainosivat todellisia Jumalan Pyhiä, vastuussa tekemisistään Kristuksen tuomioistuimen edessä – tuossa hetkessä jumalattomat poltetaan iankaikkisella tulella.

Ranskan vallankumous (1789-1799) lopetti paavin kirkon aikaansaaman 1260- vuoden vainon todellista Jumalan seurakuntaa kohtaan. Valitettavasti vallankumous sokeudessaan hyökkäsi myös sen ajan aitoja Jeesukseen uskovia vastaan ja saavutti tilanteen, jossa kaikki kristillisyys julistettiin pannaan – kirkon sortovaltaa vastaan nousseet eivät osanneet erottaa aitoa kristinuskoa epäaidosta eivätkö käsittäneet, että aito kristillisyys ei suinkaan ollut syynä kirkon harjoittamaan sortoon. Ranskan vallankumouksen rajuin vaihe kesti 3 ja puoli päivää, eli kolme ja puoli vuotta. Kristinusko syrjäytettiin kokonaan Ranskassa v.1793: kristillinen kalenteri hylättiin ja tilalle otettiin kymmenpäiväinen viikko, järjenpalvonta julistettiin valtion uskonnoksi, Pariisin kaikki kirkot määrättiin suljettavaksi ja Notre Damen kirkko Pariisissa julistettiin järjen palvonnan temppeliksi. Johanneksen näkemä peto joka nousi syvyydestä, hyökkäsi koko kristillisyyttä vastaan, niin epäaitoa kuin aitoakin, ja tuloksena oli kahden säkkipukuisen todistajan – Vanhan ja Uudenliiton Kirjoitusten – hetkellinen tappio. Nämä uskolliset todistajat viruvat sen suuren kaupungin kadulla, ”jota hengellisesti puhuen kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi”: kysymys symbolisesta kielestä (kts. hengellisesti puhuen) – Ranska oli tuon ajan Sodoma ja Egypti ( Sodoma tunnettiin siveettömyydestään ja Egypti siitä, että se ei tunnustanut aitoa elävää Jumalaa), jossa kristinusko kokonaisuudessaan julistettiin kielletyksi. Kolmen ja puolen vuoden ajan (3 ja puoli päivää) ”maan päällä asuvat, iloitsevat heidän kohtalostaan ja riemuitsevat ja lähettävät lahjoja toisilleen” ja näin tapahtui Ranskassa – ihmiset iloitsivat kristillisyyden tappiosta, koska olivat kyllästyneet kirkon harjoittamaan hirmuvaltaan. Kun kolme ja puoli vuotta oli kulunut – vuoden alkupuolella 1796 kristilliset Jumalanpalvelukset sallittiin jälleen ja vuotta myöhemmin ryhdyttiin valmistelemaan uutta lakia uskonnon harjoittamisesta. Kaksi säkkipukuista todistajaa, Vanhan sekä Uudenliiton Kirjoitukset, nousivat taas jaloilleen ja nousivat Taivaaseen pilvessä – Jumalan Sana sai arvostusta sekä hyväksyntää. Napoleonin sotapäällikkö Berthier miehitti Rooman 1798 ja paavi vietiin vankina Ranskaan. Vallankumouksen jälkeen Ranskassa Raamatun tutkiminen saavutti ennennäkemättömät mittasuhteet: Raamattuseuroja perustettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ranskan vallankumous kaikkia kristillisiä arvoja kohtaan rappeutti sen ajan yhteiskunnan ja näin Johanneksen näkemässä ilmestyksessä kerrotaan, että ”kymmenes osa kaupunkia kukistui ja maanjäristyksessä sai surmansa seitsemäntuhatta henkeä” – vallankumouksen seurauksena henkiset sekä fyysiset tappiot kohdistuivat niihin, jotka ymmärtämättömyydessään olivat julistaneet ihmisen viisauden palvottavaksi uskonnoksi.

Historian lehdiltä Ranskan vallankumouksesta: ”Kauniit puolialastomat tytöt kiipeävät kilvan alttarille. Heidän piirileikkinsä siirtyvät kaduille, missä… he pukeutuvat messuvaatteisiin ja kasukoihin ja heiluttavat pilkaten suitsutusastioita, vihkivesiastioita, pirskottimia ja ristejä… Kirkoissa lauletaan, juodaan ja rakastellaan urkujen säestyksellä… Nämä häpeälliset näytelmät toistuvat maakunnissa. Ne kirkot, joita ei ole suljettu, hajotettu tai muutettu teatterisaleiksi, maneeseiksi tai varastoiksi, ovat tästä lähin useiden vuosien ajan Järjen temppeleitä. Kaikkialla esitetään pyhiä asioita häpäisevissä naamiaisissa. Lyonissa… piispaksi puettu aasi viedään juhlakulkueessa marttyyrin haudalle, se pannaan polvistumaan pyhän savun keskellä ja sen ympärillä rikotaan pyhiä esineitä” (Aubry 1962:104-106, ote Olavi Rouheen kirjasta: Ilmestyskirja).

Ranskan vallankumous (Wikipedia): ”Ranskan suuri vallankumous oli Ranskan historian ajanjakso välillä 1789 –1815 (tai 1789–1799), jolloin oloihin tyytymättömät demokraatit ja tasavaltalaiset kumosivat absolutistisen monarkian luoden tilalle ensin perustus­laillisen monarkian, myöhemmin tasavallan, ja uudistivat valtion hallintorakenteita. Samalla katolisen kirkon asema muuttui täysin, sillä se menetti valtion­uskonnon asemansa, ja Ranskaan hyväksyttiin ajatuksen- sekä uskonvapaus. Ranskan vallankumouksesta johdetaan monia modernin demokratian keskeisimmistä arvoista, kuten kansanvalta, ihmisoikeudet ja oikeusvaltion periaate. Ranskalaiset olivat lain edessä tasa-arvoisessa asemassa, ja aatelistolta ja papistolta poistettiin niillä ennestään olleet säätyerioikeudet. Vallankumouksen uudistukset eivät jääneet ainoastaan Ranskan sisäisiksi, vaan levisivät ympäri Eurooppaa, minkä vuoksi se on yksi keskeisimmistä merkkipaaluista Euroopan historiassa. Muita vallankumouksen myötä syntyneitä uudistuksia ovat metrijärjestelmä, vasemmisto–oikeisto-jako, yleinen asevelvollisuus ja julkinen koulutus. Vallankumouksen alussa johtohahmoja olivat Amerikan vallan­kumouksesta ja Englannista vaikutteita saaneet ”vallankumousten kenraali” Lafayette ja ”vallankumouksen aivot ja kieli” Mirabeau. Vuonna 1793 vallankumouksen johtoon nousi esisosialisti Maximilien Robespierre. Hänet tunnetaan poikkeuksellisen ankarana, ja hänen aikanaan Ranskassa pidettiin julkisia giljotiini­teloituksia Pariisissa. Muualla Ranskassa ihmisiä teloitettiin muun muassa hukuttamalla (Nantes) ja ampumalla (Lyon). Teloituksissa sai surmansa kymmeniätuhansia ihmisiä. Lisäksi Euroopassa käynnistyivät niin sanotut Napoleonin sodat.”

 

Ilm.11:15-19

”Ja seitsemäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kuului taivaassa suuria ääniä, jotka sanoivat: ”Maailman kuninkuus on tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellullensa, ja hän on hallitseva aina ja iankaikkisesti.” Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta, jotka istuivat valtaistuimillaan Jumalan edessä, lankesivat kasvoillensa ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, sanoen: ”Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut hallituksen. Ja pakanakansat ovat vihastuneet, mutta sinun vihasi on tullut, ja tullut on aika tuomita kuolleet ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi profeetoille ja pyhille ja niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät, pienille ja suurille, ja turmella ne, jotka maan turmelevat.” Ja Jumalan temppeli taivaassa aukeni, ja hänen liittonsa arkki näkyi hänen temppelissään, ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää ja maanjäristystä ja suuria rakeita.”

Kun seitsemäs enkeli puhaltaa pasuunaan syntyy Taivaassa riemu sekä ylistys – maailman pahuus on tullut päätepisteeseen ja Kaikkivaltias Jumala Pojassaan Kristuksessa Jeesuksessa ottaa maailman kuninkuuden: Jumalan pelastussuunnitelma on tullut päätökseensä. Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. (1 Kor.15:51).

Kaksikymmentä neljä vanhinta lankeavat Jumalan edessä kasvoillensa sanoen: ”Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut hallituksen. Ja pakanakansat ovat vihastuneet, mutta sinun vihasi on tullut, ja tullut on aika tuomita kuolleet ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi profeetoille ja pyhille ja niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät, pienille ja suurille, ja turmella ne, jotka maan turmelevat.” Niin kauan, kun pasuuna soi (Ilm.10:7, kts. ”niinä päivinä”) ja se soi useita päiviä – eli pidemmän ajanjakson, on maan ihmisillä vielä mahdollisuus tehdä parannus, mutta kun ääni loppuu – silloin armon ovet ovat lopullisesti kiinni (huom. Paavali ei kirjoita: kun pasuuna alkaa soida, vaan ”pasuunan soidessa” – ylösnousemus tapahtuu siis tämän pitkän aikajakson aikana, ei sen alussa).

Jokaisen Jeesukseen uskovan tulee olla varautunut viimeisen pasuunan ääneen eikä kenenkään ”lampusta” saa puuttua öljyä – jokaisen tulee valvoa omaa tilaansa. Lihansa päivinä Jeesus oli opettanut: ”Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan. Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä. Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa. Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa. Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat. Mutta yösydännä kuului huuto: ’Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.’ Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon. Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: ’Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat.’ Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: ’Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.’ Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin. Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: ’Herra, Herra, avaa meille!’ Mutta hän vastasi ja sanoi: ’Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä.’ Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.” (Matt.25:1-13). Taivaassa riemuitaan Johanneksen näyssä siksi, että vihdoinkin maailman pahuus, joka oli jatkuvasti hyökännyt todellisia Jumalan Pyhiä vastaan, oli tullut hetkeen, jolloin se saisi kuoliniskun – nyt oli tullut aika maksaa palkka aidoille Jumalan palvelijoille ja turmella ne, jotka maan turmelevat. Kaikki se, mistä Jeesukseen uskovat olivat mitään pelkäämättä julistaneet vainojen, sorron sekä pilkan alla, tapahtui nyt koko maailman silmien edessä – jumalattomia kohtasi heidän saarnojensa mukaisesti Kristuksen tuomio ja taas toisaalta Jeesukseen uskovien ylösnousemus kuten Apostoli Paavali oli kirjoittanut.

Pakanakansat ovat vihastuneet, sillä saatanan kaikki valheet paljastuvat – seuraa syvä pettymyksien aalto. Kaikilla niillä valheilla, joilla se oli kietonut ihmiskuntaa otteisiinsa, paljastuvat raadollisuudessaan maan ihmisille. Kun pasuunan puhallus loppuu – silloin tuomitaan kaikki ihmiset kukin tekojensa mukaan (Room.2:6). Raamattu kertoo, että sielunvihollinen on ollut valehtelijoiden isä sekä murhaaja alusta asti (Joh.8:44) ja nyt kaikki ne, jotka ovat pilkkana pitäneet Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan rakkaudellisen sanoman Hänen Pojastaan Kristuksesta Jeesuksesta, eivätkä ole uskoneet Golgatan uhrikuolemaan, ymmärtävät joutuneensa saatanan valheiden sekä petoksen uhriksi – ei ole mitään salaista joka ei Kristuksen tuomioistuimen edessä tulisi paljastetuksi. Tuossa hetkessä ”katkeran kalkin” joutuvat syömään myös ne, jotka harhaanjohtavasti esiintyivät Jumalan lapsina ajaakseen omia itsekkäitä pyrkimyksiään: ”Voi teitä, jotka toivotte Herran päivän tulemista. Miksi hyväksi on teille Herran päivä? Se on oleva pimeys, eikä valkeus – ikäänkuin jos joku pakenisi leijonaa ja häntä kohtaisi karhu, tahi joku tulisi kotiin ja nojaisi kätensä seinään ja häntä pistäisi käärme. Eikö Herran päivä ole pimeys, eikä valkeus, eikö se ole synkeys, jossa ei valoa ole? Minä vihaan, minä halveksin teidän juhlianne enkä mielisty teidän juhlakokouksiinne. Sillä vaikka te tuotte minulle polttouhreja ja ruokauhrejanne, eivät ne minulle kelpaa, enkä minä katso teidän yhteysuhrienne, syöttövasikkainne, puoleen. Vie pois minun edestäni virttesi pauhina, en tahdo kuulla sinun harppujesi soittoa.” (Aam.5:18-23). Tuossa hetkessä valhekristillisyys kohtaa Kristuksen ja jokainen sellainen joka on vain näytellyt Jumalan lasta eikä kuitenkaan ole sitä ollut kohtaa tuomarinsa: ”Sillä ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.” (Matt.10:26). Kun todellisille Jumalan Pyhille maksetaan palkka, joutuvat jumalattomat teoistaan tilille – kun seitsemännen pasuunan ääni sammuu on pelastuksen mahdollisuus jumalattomilta iäksi kaikonnut: ”Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa, vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille. (Ilm.10:5-7). Kun todelliset Jumalan Pyhät iloitsevat ja Taivas riemuitsee – jumalattomat joutuvat kohtaamaan Karitsan vihan.

Vaikka luulisi, että nyt Johanneksen ilmestys lähenee päätepistettään, todellisuudessa seitsemännen pasuunan ääni aloittaa uuden tapahtumasarjan – tällä kertaa se on tosin viimeinen ja dramaattisin. Koko Johanneksen ilmestys on kuin ”näky näyn sisässä” (Hes.1:16) ja sinetit, pasuunat sekä vitsaukset kertovat lukijalleen saman tarinan kuitenkin eri näkökulmista sekä syvyysasteista katsottuna – se on mestarillisesti rakennettu kokonaisuus. Karitsan viha kohtaa kaikkea jumalattomuutta Johanneksen ilmestyksen loppuosassa kiivaammin kuin aikaisemmin – ja kuitenkin samalla Jumalan suunnaton armo julistaa kolmen enkelin kautta evankeliumia (luku 14), joka on maapallolla ikimuistettava ja samalla viimeinen vetoomus ihmiskunnalle kääntyä armollisen Jumalan puoleen. Kaikkivaltiaan suunnaton rakkaus luotujaan kohtaan ilmenee seuraavissa Apostoli Pietarin sanoissa: ”Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” (2 Piet.3:9). Viimeiseen asti Korkein tahtoo tarjota armoaan ihmiskunnalle – siitä kertovat meille Johanneksen ilmestyksen loppuluvut. Jumala ei ole ilkeämielinen tyranni, kuten jumalattomat väittävät Hänen olevan, vaan Rakastava Taivaallinen Isä, joka laupeudessaan tahtoo kaikkien ihmisten tekevän parannuksen – jumalaton maailma tullaan tuhoamaan Korkeimman toimesta yksinkertaisesti siksi, että paatuneet ihmiset itsekkyydessään toistumiseen kieltäytyvät vastaanottamasta Jumalan apua elämäänsä eivätkä tahdo rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään. Jumala ojentaa auttavaa kättänsä ihmiskunnalle loppuun asti – vain harva kuitenkin valitettavasti ymmärtää sen ja siksi he jatkavat pahuudessaan. Maapallon lopullinen tuhoutuminen on seurausta ihmiskunnan pahuudesta – Jumala on rakkaudessaan kyllä tehnyt kaikkensa ihmisten pelastamiseksi kuten ilmestyskirjan loppuosa kiistattomasti osoittaa. Jumalan kaikki teot ovat oikeudenmukaiset ja täynnä rakkautta: ”Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.” (Ps.107:42). Itseasiassa maapalloa kohtaava täydellinen tuho johtuu yksinkertaisesti siitä, että Kaikkivaltias ”turmelee ne jotka maan turmelevat” (Ilm.11:18). Korkein ei siis itse asiassa tuhoa, vaan pelastaa oikeamieliset Uuteen Jerusalemiin: näin Jumala toimii hyvän sekä viisaan puutarhurin tavoin kitkiessään puutarhastaan pois tuhoa aiheuttavat rikkaruohot, jotka pyrkivät tuhoamaan lisääntymisellään kaiken kasvun puutarhasta. Kaikkivaltiaan on pakko tuhota pahuus tällä maaplaneetalla – jos Hän ei sitä tekisi niin rakastaisiko Hän edes luomaansa planeettaa saatikka ihmisiä tällä maapallolla? Kaikkivaltias Pyhä Jumala rakastaa – ja siksi Hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tuhota kaikki jumalattomuus vastauksena Hänen Pyhiensä rukouksiin: ”Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?” (Ilm.6:10).

 

-Marko Lind-