10 LUKU- ENNUSTUKSET TOTEUTUVAT

Sen sijaan, että ihmiskunta olisi valinnoissaan huomioinut Raamatun Jumalan, he ovat tehneet itsestään riippuvaisia omista keksinnöistään: sähköstä, internetistä sekä satelliiteista, ja täten ymmärtämättömyyttään, vaikka väittävät viisaita olevansa, he ovat itse asiassa tehneet tulevan katastrofin joka koskettaa koko maa-planeettaa, mahdolliseksi oman riippuvaisuutensa kautta – kun nämä tuhoutuvat edes hetkellisesti on suuri katastrofi valmis

 

Ilm.10:1-11

Ja minä näin erään toisen, väkevän enkelin tulevan alas taivaasta; hänen verhonaan oli pilvi, ja taivaankaari oli hänen päänsä päällä, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, ja hänen jalkansa niinkuin tulipatsaat, ja hänellä oli kädessään avattu kirjanen. Ja hän laski oikean jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle ja huusi suurella äänellä, niinkuin leijona ärjyy; ja kun hän huusi, antoivat ne seitsemän ukkosenjylinää ääntensä puhua. Ja kun ne seitsemän ukkosenjylinää olivat puhuneet, yritin minä kirjoittaa, mutta minä kuulin äänen taivaasta sanovan: ”Pane sinetin taakse, mitä ne seitsemän ukkosenjylinää puhuivat, äläkä sitä kirjoita.” Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa, vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille. Ja sen äänen, jonka minä olin kuullut taivaasta, kuulin taas puhuvan minulle ja sanovan: ”Mene ja ota tuo avattu kirjakäärö, joka on meren ja maan päällä seisovan enkelin kädessä.” Ja minä menin enkelin tykö ja pyysin, että hän antaisi minulle sen kirjasen. Ja hän sanoi minulle: ”Ota ja syö se; se on karvasteleva vatsassasi, mutta suussasi se on oleva makea kuin hunaja.” Niin minä otin kirjasen enkelin kädestä ja söin sen; se oli minun suussani makea kuin hunaja; mutta sen syötyäni minun vatsaani karvasteli.Ja minulle sanottiin: ”Sinun tulee taas profetoida monista kansoista ja kansanheimoista ja kielistä ja kuninkaista.”

Johannes näkee näyssään väkevän enkelin, joka kuvauksen puolesta muistuttaa Kristusta (vrt.Ilm.1:7, 15 ja 16:4-3), mutta ei kuitenkaan ole, sillä Ylösnoussut Vapahtaja on suurempi kuin yksikään enkeli (Hebr.1:2-6). Tämän Johanneksen näkemän väkevän enkelin kädessä oli kirjakäärö joka ei ollut salainen, sillä se oli avattu. Tuo pieni avattu kirjakäärö oli sama, mistä Danielille sanottiin: ”Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.” (Dan:12:4). Kun Johannes myöhemmin söi kyseisen kirjakäärön ja sen jälkeen sai tehtäväkseen profetoida kaikille kansoille, ymmärrys Johanneksen kautta lisääntyi lopunaikojen ihmisille, kuten Danielille siitä oltiin paljon aikaisemmin ilmoitettu. Jumala ei tee koskaan mitään ilmoittamatta palvelijoilleen profeetoille (Aam.3:7) ja lopunaikojen salaisuutta, Jumalan suurta suunnitelmaa ihmiskunnan kohtalosta alettiin avaamaan jo Danielille omana aikanaan, kuten seuraavista enkelin sanoista huomaamme: ”Ja minä tulin opettamaan sinulle, mitä on tapahtuva sinun kansallesi päivien lopulla” (Dan.10:14). Se mitä Danielille ilmoitettiin sai lisää valoa ja ymmärrystä Apostoli Johanneksen kautta satoja vuosia myöhemmin Patmos- saarella hänen saadessaan näyn jonka tallensi Aasian seurakunnille ja joka on levinnyt ympäri maailmaa – se kirja jonka Daniel sinetöi lopun aikaan asti oli nyt Johanneksen edessä satoja vuosia myöhemmin täysin avoimena. Johannes syödessään kirjakäärön ja profetoidessaan ilmestyksensä kautta (Johanneksen ilmestys) koko maailmalle lopun ajan tapahtumista, on lisännyt ymmärrystä niiden keskuudessa, jotka sitä ovat tutkineet aivan kuten enkeli ilmoitti Danielille (Dan:12:4). Se, mistä Daniel sai vain vähän ymmärrystä, paljastuu täydellisyydessään nyt Apostoli Johanneksen kautta Raamatun viimeisen kirjan; Johanneksen ilmestyksen kautta.

On kuitenkin asioita, joita Jumala ei tahdo ilmoittaa yleisesti kaikille ihmisille, vaan ainoastaan joillekin palvelijoilleen, ja siksi Johannesta kielletään kirjoittamasta mistä ukkosenjylinät puhuivat aivan samoin kuin Apostoli Paavalikin kirjoitti kirjeessään Korinttolaisille kertoessaan vierailustaan Paratiisissa (2 Kor.12:2-4). Ihmiskunnalle annetaan tiedoksi yleisesti vain niitä asioita, joilla on merkitystä heille itselleen ja paljon asioita jätetään Korkeimman taholta kertomatta: ”Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten ikuisesti, että me pitäisimme kaikki tämän lain sanat.” (5 Moos.29:29). Tieto asioista voi palvella ihmisiä vain tiettyyn pisteeseen asti ja kuitenkin ihminen uskoessaan Kristukseen tulee yhdeksi Hänen kanssaan ja täten tietoiseksi Pyhän Hengen vaikutuksesta asioista, jotka käyvät yli inhimillisen ymmärryksen sekä ihmisen normaalin käsityskyvyn (Jer.33:3). Ihmisen ei kuitenkaan koskaan tule janota tietoa enemmän kuin Kristuksen tuntemusta, sillä silloin tämä lankeaa samaan valheelliseen sielunvihollisen ansaan kuin aikoinaan Aadam sekä Eeva Paratiisissa (1 Moos.3:4-6) syödessään hyvän sekä pahantiedon puusta lisätäkseen omaa ymmärrystään – jokaisen ihmisen tulee nöyrästi ottaa vastaan se tieto mikä ylhäältä annetaan ja samanaikaisesti ymmärtää, että ilman Jumalaa me emme ymmärrä mitään. Vaikka Johannes näyssään paljastaa ihmiskunnan kohtalon, vain Pyhän Hengen kautta se on mahdollista ymmärtää niin kuin se on tarkoitettu, sillä inhimillisen viisauden kautta se on vain hullutus jota yksikään jumalaton ei voi käsittää.

Johannes näki väkevän enkelin seisovan maan sekä meren päällä ja kohottavan oikeansa kätensä vannoen Kaikkivaltiaan Jumalan nimeen, että kun seitsemäs enkeli puhaltaa pasunaan ei enää olisi oleva aikaa, vaan Jumalan salaisuus kävisi täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan minkä Hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille. Vaikka ihmiskunta tänä päivänä on nähnyt sekä kuullut ikävistä asioista jotka maanpiiriä kohtaavat tiedotusvälineiden sekä median kautta, ja vaikka ihmiset ovat itse joutuneet lukemattomien katastrofien keskelle, ei se ole saanut heitä tekemään parannusta, eivätkä he ole käsittäneet, että kun seitsemäs enkeli puhaltaa pasunaan on parannuksen tekeminen mahdottomuus – aikaa parannuksen tekemiseen ei yksinkertaisesti enää silloin ole! Vaikka erilaiset uhkakuvat ovat varjostaneet maapallon tilaa (osa jo toteutunut, osa odottaa toteutumistaan), kuten taloudellinen sekasorto, maailman uusi rahajärjestelmä, rajut säänmuutokset, kulkutautien (pandemioiden) puhkeaminen, moraalinen romahdus, homoseksuaalinen epidemia, lasten tottelemattomuus, suuri maailmanlaajuinen mielenterveysongelmien pandemia, ydin – sekä biologisten aseiden käytön uhka, maapallon saastuminen sekä yleinen turvattomuus, eivät ne ole saaneet ihmiskuntaa tekemään parannusta, sillä ymmärtämättömyydessään he ovat luulleet, että aikaa olisi loputtomiin – kun Johanneksen näyssä seitsemäs enkeli puhaltaa pasuunaan, silloin ei ole oleva enää aikaa, vaan ihmiskunnan mahdollisuus vaikuttaa asioihin on totaalisesti loppunut! Sen sijaan, että ihmiskunta olisi valinnoissaan huomioinut Raamatun Jumalan, he ovat tehneet itsestään riippuvaisia omista keksinnöistään: sähköstä, internetistä sekä satelliiteista, ja täten ymmärtämättömyyttään, vaikka väittävät viisaita olevansa, he ovat itseasiassa tehneet tulevan katastrofin joka koskettaa koko maa-planeettaa, mahdolliseksi oman riippuvaisuutensa kautta – kun nämä tuhoutuvat edes hetkellisesti on suuri katastrofi valmis: Iltalehti uutisoi rajusta aurinkomyrskystä joka uhkaa vuonna 2013 (4.07.2010): ”Tietokoneet, kännykät, navigointivälineet ja monet muut elektroniset laitteet saattavat mennä sekaisin ja rikkoutua. Lisäksi sairaaloiden välineet, pankkisysteemit ja lennonvalvontavälineet voivat lakata toimimasta, mikäli pahin toteutuu vuonna 2013. Tuolloin aurinko saavuttaa 22 vuoden syklin mukaisen lämpöhuippunsa. Auringonpilkkuja on ennätysmäärä ja auringon lämpötila sekä säteily kasvaa huippuunsa. USA:n avaruushallinnon Nasan mukaan ”avaruusmyrsky” voi iskeä kuin salama ja aiheuttaa katastrofaalisia seurauksia Maassa. Se häiritsee viestintälaitteita, kuten satelliitteja ja navigaattoreita, lentomatkustamista, pankkeja, tietokoneita, kaikkea, joka on elektronista. Se aiheuttaa vakavia ongelmia koko maailmaan. Auringon ääritila on osa sen magneettikenttien liikkumista ja niin sanottua Halen jaksoa, joka kestää 22 vuotta. Kyseessä ei siis ole uusi asia, mutta Fischerin mukaan tämänkertaisesta odotetaan aiempaa pahempaa. Lisäksi ihmiset ovat entistä riippuvaisempia elektroniikasta, joten vaikutukset voivat olla ennalta-arvaamattoman vakavia.”

Ihmiskunta painii nyt suurempien ongelmien kanssa kuin koskaan aikaisemmin: tiedemiehet ovat huolissaan maapallon napojen kallistumisesta: kysymyksessä on ilmiö, joka esiintyy joka 26 000:nes vuosi ja on siis jälleen toteutuva lukemattomien ennustusten mukaan vuonna 2012, kun planeetat; aurinko ja galaksit ovat konjuktiossa, saaden maapallon asennon äkillisesti muuttumaan jopa aivan tuntien aikana, luonnollisesti todella vakavin seurauksin – alkaa ennennäkemättömän rajut tulvat, maanjäristykset ynnä muut luonnon katastrofit, joiden seurauksena suurin osa ihmisistä kuolee! Tutkijat toteavat, että tämä kosminen ilmiö on tapahtunut aikaisemminkin, kun maapallomme muljahti nykyiseen asentoonsa; tuolloin emme vielä olleet ihmettelemässä sitä kauhun päivää, joka on jälleen toteutuva vuonna 2012, nyt kun 26 tuhatta vuotta edellisestä napojen kallistumisesta on kulunut. Monien tutkijoiden lisäksi mayaintiaanit sekä sumerilaiset ovat päätyneet samaan vuosilukuun: sumerilaisten mukaan 2012 tulee maailmanloppu, mayaintiaaninen mukaan silloin alkaa ”uusiaika”. Yksi maapallon uhkakuva on myös se, että tiedemiehet pelkäävät mehiläisten häviävän ja täten muodostavan suuren uhkan maailman viljasadoille: tällöin katastrofi uhkaa koko maapalloa! Vuodesta 2006 lähtien on kuollut yli kolme miljoonaa yhdyskuntaa Yhdysvalloissa ja miljardeja mehiläisiä maailmanlaajuisesti. Mehiläispopulaatioiden romahtaminen on valtava uhka viljasadoille. Ilmiöstä kertovan brittilehti Guardianin mukaan kolmannes kaikesta syömästämme ruoasta on riippuvaista mehiläisten pölytyksestä ja täten mehiläisten häviäminen merkitsee suurta katastrofia koko maapallon väestölle, jota jo nyt on liikaa suhteessa siihen, mitä maaplaneetta pystyy elättämään. Ihmiskunta ei ole kuitenkaan kääntynyt Luojansa puoleen vaikka on ollut tietoinen kaikista uhkakuvista jotka maa-planeettaa tulisivat kohtaamaan, vaan sitkeän peräänantamattomasti se on jatkanut jumalattomuudessaan ollenkaan ymmärtämättä sitä, että kun seitsemäs enkeli Johanneksen näyn mukaan puhaltaa pasunaansa, niin silloin mahdollisuus muutokseen on mahdotonta koska enää ei ole oleva aikaa!

Ihmiset ovat sokeudessaan sekä Jumalan vastaisuudessaan pyrkineet kokoamaan joukkojaan tarkoituksenaan tehdä maanpäällinen paratiisi tälle maa-planeetalle: Ihmiskunta on kehityksen tuloksena yhdentynyt EU:ssa, GATT:ssa, YK:ssa, NATO:ssa, Länsimaiden yhdistyneessä liitossa, yhteisessä valuutassa ja yhdistyneessä pankkimaailmassa, kansainvälisissä liiittoumissa ja tämä sama yhdentyminen on vallalla myös uskonnoissa sekä bisneselämässä – jokainen voi havaita kuinka valtaa keskitetään ja kuinka kaikista, jopa marketeista sekä ostoskeskuksista, pyritään tekemään suuria kokonaisuuksia puhumattakaan kuinka esimerkiksi lukemattomat suomalaiset yritykset myydään johonkin isompaan konserniin ulkomaille – maailma yhdentyy ja ymmärtämättömyydessään valmistautuu kohtaamaan Jumalansa, aivan kuten Raamatun Kirjoitukset tuhansia vuosia sitten ovat ennustaneet. Yksittäiset valtiot joutuvat luovuttamaan itsenäisyytensä ja antautumaan kansainvälisten suuntien johtoon – Norjan, Ruotsin ja Suomen on nöyrryttävä ja taivuttava kansainvälisiin lakeihin, niin tulee myös Israelin ja Arabivaltioiden taipua kansainvälisiin lakeihin, joilla niitä tullaan hallitsemaan. Huomaamme nykyään etteivät Israel ja Arabivaltiot yksin ole päättäjiä Lähi-Idän selkkauksessa, vaan lähimpiä pääneuvottelijoita ovat YK, USA ja EU. He taivuttavat osapuolet hyväksymään ratkaisuja, jotka ovat sopusoinnussa kansainvälisen sosialismin kanssa. Lähihistoriasta huomaamme, että vanhat liittoumat alkoivat muotoutua uudelleen, läntinen kommunismi luhistui, ydinsodan uhka päättyi ja maailmanyhteisö alkoi suuntautua kohti yhtenemistä. Tieteessä alettiin kiihtyvästi kokeilla materialismin ja henkisyyden yhtenäistämistä ja täysin uudenlaista todellisuusnäkemystä – maailma on yhdistymässä aivan kuten Raamatun lopunajan profetiat ovat ennustaneet. Ihmiskunta on luullut kokoamalla voimiansa pelastavansa tämän maapallon, vaikka todellisuudessa se on lähestymässä kiihtyvällä vauhdilla sitä hetkeä, jolloin seitsemännen enkelin puhaltaessa pasuunaan ei enää ole oleva aikaa!

Vaikka maapallon uhkakuvat ovat 2000 -luvulla perusteltua todellisuutta ja vaikka ihmiset kaikkialla pelkäävät mikä maanpiiriä kohtaa (Luuk.21:26), ei todellisuus ole kuitenkaan saanut ihmiskuntaa kääntymään sen Jumalan puoleen, joka on Raamatun välityksellä ennustanut näin tapahtuvan. Kun seitsemäs enkeli puhaltaa pasunaan käy Jumalan salaisuus täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka Hän on ilmoittanut palvelijoilleen profeetoille – Jumalan Pyhien varoitukset, joita he ovat sitkeän peräänantamattomasti julistaneet tulevat nyt toteutumaan ja kaikki ihmiset saavat sen nähdä. Ilmiö on täysin sama kuin Nooan päivinä ja josta Jeesus itse oli sanonut: ”Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.” (Matt.24:37-39). Samalla tavalla kuin ihmiset Nooan päivinä väheksyivät tämän vanhurskaan saarnaajan sanomaa siitä, että jumalattomat tuhotaan (silloinen jumalaton maailma tuhottiin vedellä), väheksyvät tämän päivän jumalattomat jokaista todellista Jeesukseen uskovaa sekä tämän sanomaa koskien sitä, että Jeesus on tuleva takaisin tuomitsemaan tämän jumalattoman elämäntyylin. Samalla tavalla kuin Nooan aikana todelliset hurskaat pelastettiin (1 Moos.6:18), tullaan tekemään myös lopunajan suuressa seulonnassa – Jumalan Pyhät nostetaan Jeesusta vastaan yläilmoihin maailman käydessä kohti lopullista tuhoaan.

Jumalan salaisuus käy täytäntöön, eli jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova saa pelastuksen samalla tavalla kuin Nooan aikana hän sekä perhekuntansa, sillä Jumalan salaisuus on Apostoli Paavalin mukaan tämä: ”Salaisuus on ilmestyksen kautta tehty minulle tiettäväksi, niinkuin olen siitä edellä lyhyesti kirjoittanut; josta te sitä lukiessanne voitte huomata, kuinka perehtynyt minä olen Kristuksen salaisuuteen, jota menneiden sukupolvien aikana ei ole ihmisten lapsille tiettäväksi tehty, niinkuin se nyt Hengessä on ilmoitettu hänen pyhille apostoleilleen ja profeetoille: että näet pakanatkin ovat kanssaperillisiä ja yhtä ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta, (Ef.3:3-6). Jokainen joka uskoo Jeesukseen Kristukseen kuuluu siihen Jumalan perheeseen joka perii Uuden Jerusalemin ja koska millään ulkonaisella teolla ei ole merkitystä vaan ainoastaan sydämen uskolla, niin kaikki ovat tervetulleita vastaanottamaan evankeliumin Kristuksesta Jeesuksesta. Jumalan armo Hänen Pojassaan Kristuksessa Jeesuksessa on siis ollut mahdollista vastaanottaa vaikka olisi kuulunut mihin kansaan tai kansanheimoon tahansa – Jumala on ollut kaikille täydellisen tasapuolinen ja siksi kukaan ei voi syyttää Häntä epäoikeudenmukaisuudesta. Samalla kun seitsemännen enkelin pasunaan puhallus merkitsee ajan loppumista, se merkitsee myös sitä, että evankeliumi Kristuksesta saavuttaa täyttymyksensä – taistelu sieluista on ohi ja Jumala on merkinnyt lopullisesti ne, jotka pääsevät Iankaikkisiin majoihin, Uuteen Jerusalemiin. Enää kenelläkään ei ole mahdollista tehdä parannusta ja päästä tuohon suureen Jumalan perheeseen – armon ovet ovat lopullisesti kiinni.

Johannes sai näyssään käskyn syödä enkelin kädessä olevan pienen kirjakäärön, aivan samalla tavalla kuin Hesekiel ennen häntä (Hes.2:8, 3:1). Kun Johannes söi pienen kirjakääröön hänen käskettiin sen jälkeen profetoida monista kansoista, kansanheimoista, kielistä sekä kuninkaista – hänen kauttansa annettiin viimeinen varoitus ihmiskunnalle. Hänen tuli julistaa armonaikaa, ennen kuin seitsemäs enkeli puhaltaisi pasunaansa, kirjakäärön sisältämää hyvää sanomaa eli evankeliumia Kristuksesta. Se maistui suussa makealta mutta vatsassa karvasteli – Sanan vastaanottaminen maistuu hyvälle, mutta sen välittämiseen liittyy aina suurta tuskaa (Ps.119:3, Jer.15:16, Jer.20:7-9). Johanneksen tehtäväksi tuli Sanan välittäminen, hän söi Sanan ja välitti sen eteenpäin – tiedon välittäminen ihmiskunnan kohtalosta saisi ankaraa vastustusta niiden taholta, jotka eivät tahtoisi alistua Jumalan tahdon alle. Kun ihminen tahtoo sydämestään julistaa vain Raamatullisia totuuksia, hän saa kokea samaa vastustusta ihmisten taholta ja samaa huolenpitoa Jumalan taholta kuin Apostoli Johannes sekä vanhan liiton profeetta Jeremia: ”Sinun sanasi tulivat, ja minä söin ne, ja sinun sanasi olivat minulle riemu ja minun sydämeni ilo; sillä minä olen otettu sinun nimiisi, Herra, Jumala Sebaot. En ole minä istunut iloitsemassa ilonpitäjäin seurassa. Sinun kätesi tähden minä olen istunut yksinäni, sillä sinä olet täyttänyt minut vihallasi. Miksi kestää minun kipuni ainiaan ja haavani on paha eikä tahdo parantua? Sinä olet minulle kuin ehtyvä puro, kuin vesi, joka ei pysy. Sentähden, näin sanoo Herra: ”Jos sinä käännyt, niin minä sallin sinun kääntyä, ja sinä saat seisoa minun edessäni. Ja jos sinä tuot esiin jaloa, et arvotonta, niin sinä saat olla minun suunani. He kääntyvät sinun tykösi, mutta sinä et käänny heidän tykönsä. Ja minä teen sinut vahvaksi vaskimuuriksi tätä kansaa vastaan, ja he sotivat sinua vastaan, mutta eivät voita sinua; sillä minä olen sinun kanssasi, minä vapahdan ja pelastan sinut, sanoo Herra. Minä pelastan sinut pahain käsistä ja päästän sinut väkivaltaisten kourista.” (Jer.15:16-21). Jokainen joka julistaa vain ja ainoastaan Raamatun totuuksia, joutuu niiden ihmisten vainottaviksi jotka eivät tahdo alistua Jumalan täydellisen tahdon alle vaikka väittäisivätkin olevansa jopa Jumalan palvelijoita. Sutena lampaanvaatteissa sielunvihollinen hyökkää salakavalasti jumalattomien sekä ulkokultaisten uskonnollisten ihmisten kautta armottomasti niitä vastaan, jotka julistavat Taivaan Isän sydämeltä tulevia totuuksia, jotka usein, kuten aikoinaan Hesekielin kohdalla, sisältävät ”valituksia ja huokauksia, huutoa ja tuskaa” (Hes.2:10). Vaikka ihmiset liian usein tahtovat kuulla vain julistajia, jotka heidän korvasyyhyynsä julistavat rauhaa vaikka rauhaa ei ole (Jer.6:14), tulee jokaisen todellisen Jeesukseen uskovan omia itselleen se opetus jonka Apostoli Paavali antoi Timoteukselle: ”Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta: saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella. Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.” (2 Timm.4:1-4). Yksikään todellinen Jumalan Pyhä ei julista puolinaisia totuuksia, vaan koko totuuden – vaikka koko maailma kääntyisi tätä vastaan hän pitää kiinni Raamatun kokonaisilmoituksesta eikä lipsu siitä vähääkään!

Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta Sanasta joka Jumalan suusta lähtee (5 Moos.8:3) ja siksi aito Jeesukseen uskova ei vain tutki Kirjoituksia, vaan ahmien syö Sanaa saaden siitä näin voimaa jokapäiväiseen elämäänsä. Sielunvihollinen on pyrkinyt aikojen saatossa vääristelemään Jumalan Kirjoitettua Sanaa, ja siinä se on valitettavan hyvin onnistunutkin – vallalla olevat kristilliset yhteisöt 2000-luvulla vääristävät Raamatun opetuksia sekä vähättelevät sen arvovaltaa vaikka he väittävät olevansa Jumalan asialla. Jokainen Jeesukseen uskova, joka perustaa uskonsa vain Raamatun opetuksiin joutuu väkisinkin vallalla olevan kristillisyyden säälimättömiin hampaisiin – uskonnollisuus vihaa aina Kirjoituksiin pitäytyvää elävää uskoa Kristukseen. Sana on makea syödä ja vatsassa se muuttuu karvaaksi, tämän ovat saaneet kokea lukemattomat aidot Jumalan Pyhät kautta historian aina näihin päiviin asti – tänä päivänä Raamattuun uskonsa pitäytyvä ajetaan ulos kristillisistä yhteisöistä, kirkkokunnista sekä herätysliikkeistä ja heitä vainotaan henkisesti jopa niin, että monet joutuvat vainon tähden eroon sukulaisistaan sekä ystävistään. Tämä on karua todellisuutta 2000-luvulla ja mitä lähemmäksi tulemme seitsemännen enkelin pasunaan puhallusta, sitä karvaammaksi muuttuu Sanan maku vatsassa kaikilla niillä, jotka tahtovat elää Jeesuksen ja Apostolien opetusten mukaisesti. Raamatun oppia pitää julistaa kokonaisuutena eikä siten, että sillä pyritään viihdyttämään ihmisiä. Kirjoitukset asettavat kuulijansa aina valinnan paikalle, eikä koskaan todellinen julistus kätke sisäänsä sitä mahdollisuutta, että ihminen ilman pyhitystä voisi saavuttaa kirkkauden saatikka, että ihminen jatkaessaan synnin tekemistä voisi päästä kerran Uuteen Jerusalemiin. Raamatun opetus parannuksen teosta, katumisesta, ristin kaidasta tiestä, uudestisyntymän välttämättömyydestä, itsehillinnästä, itsensä uhrautumisesta sekä aidosta lähimmäisenrakkaudesta joka ei etsi omaansa ei saa kaikkia kuulijoita ihastumaan sen sanomaan, koska ne jotka kieltäytyvät ottamasta tällaista sanomaa vastaan tahtovat elää elämäänsä itsekkäästi, mutta kuitenkin sitä on julistettava, sillä Totuus tekee vapaaksi (Joh.8:32). Samalla tavalla kuin Apostoli Paavaliin suhtauduttiin 2000 vuotta sitten niiden taholta, jotka olivat ihastuneita itsekkyyteen, samalla tavalla suhtaudutaan tänäkin päivänä jokaiseen todelliseen Sanan julistajaan, joka julistaa Raamatun sanomaa kokonaisuudessaan siitä mitään tinkimättä: ”Muutamien päivien kuluttua Feeliks tuli vaimonsa Drusillan kanssa, joka oli juutalainen, haetti Paavalin ja kuunteli hänen puhettaan uskosta Kristukseen Jeesukseen. Mutta kun Paavali puhui vanhurskaudesta ja itsensähillitsemisestä ja tulevasta tuomiosta, peljästyi Feeliks ja sanoi: ”Mene tällä haavaa pois, mutta kun minulle sopii, kutsutan sinut taas.” (Apt.24:24-25). Todellinen Jumalan Sanan julistus saa aina vastustusta niiden taholta, jotka eivät halua alistua Jumalan tahdon alle – jokaisen julistajan vatsassa Sana siis näin muuttuu karvaaksi.

Jokainen todellinen Sananjulistaja joutuu tulemaan osaksi Kirjoituksia ennen kuin voi julistaa uskottavasti – hänen tulee syödä Sanaa kuten Johannes joutui syömään pienen kirjakäärön. Hänen tulee itse elää Sana todeksi kohdallaan, ja se onnistuu vain sitä syömällä (Matt.4:4), vasta sitten hän voi julistaa Jumalan täydellistä tahtoa lähimmäisilleen tehokkaasti. Jumalan Pyhän Hengen voima laskeutuu sellaisen julistajan ylle, joka itse elää kuten Raamattuun on kirjoitettu ja väistyy niiden julistajien yltä, jotka valheellisesti kiskovat hyötyä joko rahallisesti tai saadakseen itselleen mainetta sekä kunniaa esiintymällä olevansa Jumalan asialla eivätkä kuitenkaan ole. Todellinen sydämen nöyryys voidaan saavuttaa vain Kirjoituksia ahmimalla eikä yksikään pintapuolisesti Raamattua tutkiva voi ikinä päästä Jumalan salaisuuksista täydellisesti perille sillä Korkein paljastaa salaisuuksiaan vain aidolle etsijälle. Leipäpapit sekä hyvin palkatut valtakristillisyyden julistajat eivät voi ikinä julistaa Jumalan Sanaa Pyhän Hengen voitelussa, sillä sananjulistajan työ on kutsumus eikä leipätyö, aivan kuten Apostoli Paavali opetti: ”Sillä me emme ole niinkuin nuo monet, jotka myyskentelevät Jumalan sanaa; vaan puhtaasta mielestä, niinkuin Jumalan vaikutuksesta, Jumalan edessä, me Kristuksessa puhumme.” (2 Kor.2:17). Aidon sananjulistajan motiiviksi kelpaa vain puhdas rakkaus Kaikkivaltiaaseen Pyhään Jumalaan sekä Hänen Poikaansa – todellisen sananjulistajan motiivina on aina rakkaus Kristukseen, eikä hän ikinä hinnoittele saarnojaan saatikka vaadi esiintymisistään mitään korvausta. Vaikka Raamattu ilmoittaa selvästi, että sananjulistajan tulee saada toimenkuvastaan palkkansa (1 Kor.9:14,18), se ei saa koskaan perustua vaatimuksiin kuukausipalkasta saatikka esiintymisistä, vaan sen pitää perustua ulkopuolisten anteliaisuuteen – Raamattu ei missään opeta vaatimaan mitään mutta antamisen ilosta se puhuu paljonkin. Siitä erottaa aidon sekä epäaidon sananjulistajan – ne jotka tahtovat hyötyä taloudellisesti Jumalan palvelijan toimenkuvastaan ovat saatanan eivätkä Jumalan asialla. Sellaiset saarnamiehet, jotka tahtovat saada mainetta sekä kunniaa julistustyöstään ovat saaneet palkkansa ihmisiltä – Jeesuksen sanojen mukaan Jumala ei heitä palkitse mitenkään: ”Kavahtakaa, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmisten nähden, että he teitä katselisivat; muutoin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa. Sentähden, kun annat almuja, älä soitata torvea edelläsi, niinkuin ulkokullatut tekevät synagoogissa ja kaduilla saadakseen ylistystä ihmisiltä. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.” (Matt.6:1-2). Sana tulee syödä, siitä täytyy tulla julistajan jokapäiväistä leipää ja täten Kristuksen kuva sananjulistajassa kirkastuu kirkastumistaan eikä sen seurauksena todellinen julistaja tahdo ikinä hyötyä sanomastaan rahallisesti saatikka saada osakseen ihmisten palvontaa – todellisen julistajan palkka on olla Herraa lähellä (Ps.73:28) ja siksi todellinen julistaja ei kumarra ihmisiä vaan Kaikkivaltiasta Jumalaa. Hän ei etsi ihmisten ystävyyttä – hän on Jumalan ystävä! Pappi tai saarnamies joka saarnaa vain saadakseen vakituisen kuukausipalkkansa tai jonkin rahasuorituksen esiintymisestään on vain näyttelijä matkalla helvettiin, eikä hän totisesti ole syönyt Sanaa, vaan ainoastaan tutkinut sitä pintapuolisesti saadakseen itselleen hyötyä sen julistamisesta. Aidon Jumalan palvelijan tulee syödä Sanaa, eli tulla siitä osalliseksi – vasta sitten hän on kykenevä kertomaan siitä muillekin.

 

-Marko Lind-

9 LUKU- ENNUSTUKSET TOTEUTUVAT

Islam sotaisana uskontona on saanut maailmassa yhä enemmän kannattajia niiden keskuudessa, jotka samanaikaisesti väittävät vihaavansa fanaattisia sotaisia uskontoja. On ihmisjärjelle käsittämätöntä, kuinka naisia alistavana uskontona Islam saatanan vaikutuksesta on voitokkaasti pesiytynyt myös hyvinvointivaltioihin, joissa samanaikaisesti taistellaan tehokkaasti naisten tasa-arvon puolesta. Seka-avioliittojen, vääränlaisen propagandan sekä tehokkaan värväystoiminnan ansiosta Islam on yksi maailman nopeimmin leviävistä uskonnoista.

Ilm.9:1-12

”Ja viides enkeli puhalsi pasunaan; niin minä näin tähden, taivaasta maan päälle pudonneen, ja sille annettiin syvyyden kaivon avain; ja se avasi syvyyden kaivon, ja kaivosta nousi savu, niinkuin savu suuresta pätsistä, ja kaivon savu pimitti auringon ja ilman. Ja savusta lähti heinäsirkkoja maan päälle, ja niille annettiin valta, niinkuin maan skorpioneilla on valta; ja niille sanottiin, etteivät ne saa vahingoittaa maan ruohoa eikä mitään vihantaa eikä yhtään puuta, vaan ainoastaan niitä ihmisiä, joilla ei ole Jumalan sinettiä otsassaan. Ja niille annettiin valta vaivata heitä viisi kuukautta, vaan ei tappaa heitä; ja ne vaivasivat, niinkuin vaivaa skorpioni, kun se ihmistä pistää. Ja niinä päivinä ihmiset etsivät kuolemaa, eivätkä sitä löydä; he haluavat kuolla, mutta kuolema pakenee heitä. Ja heinäsirkat olivat sotaan varustettujen hevosten kaltaiset, ja niillä oli päässään ikäänkuin seppeleet, kullan näköiset, ja niiden kasvot olivat ikäänkuin ihmisten kasvot; ja niillä oli hiukset niinkuin naisten hiukset, ja niiden hampaat olivat niinkuin leijonain hampaat. Ja niillä oli haarniskat ikäänkuin rautahaarniskat, ja niiden siipien kohina oli kuin sotavaunujen ryske monien hevosten kiitäessä taisteluun. Ja niillä oli pyrstöt niinkuin skorpioneilla ja pistimet, ja pyrstöissänsä niillä oli voima vahingoittaa ihmisiä viisi kuukautta. Niillä oli kuninkaanaan syvyyden enkeli, jonka nimi hebreaksi on Abaddon ja kreikaksi Apollyon. Ensimmäinen ”voi!” on mennyt; katso, tulee vielä kaksi ”voi!”-huutoa tämän jälkeen.”

Kun viides enkeli puhaltaa pasuunaan, avataan syvyyden kaivo josta nousee riivaajahenkiä johtajanaan sielunvihollinen, perkele – yhdeltä nimeltään myös Apollyon. Johanneksen saama näky viidennestä pasuunaan puhaltajasta on symbolinen, sillä heinäsirkat, jotka tavallisesti syövät maan vihantaa, saivat nyt kiellon olla koskematta siihen sekä maan ruohoon. Tähti, joka oli maan päälle pudonnut on tietysti saatana (Jes.14:12), skorpionit yhdessä pudonneen tähden kanssa käyvät yhteen Jeesuksen lihanpäivinä lausuman kuvauksen kanssa: ”Silloin hän sanoi heille: ”Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman. Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava.” (Luuk.10:18-19). Tässä yhteydessä on huomattava, että sinetillä merkittyjä ei sielunvihollisen joukon annettu vahingoittaa – Jeesukseen Kristukseen uskovat varjeltuivat tältä vitsaukselta. Kuitenkin, sinetillä merkittiin vain todelliset Jumalan Pyhät, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus (Ilm.12:17) ja täten syvyydestä tulevan eksytyksen uhreiksi joutuvat julkijumalattomien kanssa samalla tavalla myös ne, jotka väittivät olevansa Jumalan palvelijoita eivätkä kuitenkaan olleet – sanoihan Jeesus itse lihansa päivinä: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.” (Matt.7:21).

Viimeinen suuri maailmanlaajuinen eksytys kohdistuu niihin, jotka ovat laiminlyöneet Jumalan Sanan tutkimisen itsekkyyttään sekä laiskuuttaan ja jotka ovat mielistyneet vääryyteen, vaikka väittäisivätkin olevansa Jumalan palvelijoita. Apostoli Paavali kirjoitti: ”silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.” (2 Tess.2:8-12). Apostoli Paavalin mukaan Jumala lähettää väkevän eksytyksen, että ne tuomittaisiin jotka eivät ole uskoneet totuutta, eli Jumalan Sanaa (Ps.119:160) ja jotka ovat mielistyneet vääryyteen. Jumalan Sanan eli Raamatun ahkera tutkiminen sekä sen mukaan ojentautuminen tekee ihmisestä todellisen Jumalan Pyhän – siitä kirjoitti omana aikanaan maailman viisain mies Kuningas Salomo seuraavaa:”Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni, niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon – niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa, jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta, silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen. Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito. Oikeamielisille hänellä on tallella pelastus, kilpi nuhteettomasti vaeltaville, niin että hän suojaa oikeuden polut ja varjelee hurskaittensa tien. Silloin ymmärrät vanhurskauden ja oikeuden ja vilpittömyyden – hyvyyden tien kaiken; sillä viisaus tulee sydämeesi, ja tieto tulee sielullesi suloiseksi, taidollisuus on sinua varjeleva ja ymmärrys suojeleva sinut. Se pelastaa sinut pahojen tiestä, miehestä, joka kavalasti puhuu; niistä, jotka ovat hyljänneet oikeat polut vaeltaaksensa pimeyden teitä; niistä, jotka iloitsevat pahanteosta, riemuitsevat häijystä kavaluudesta, joiden polut ovat mutkaiset ja jotka joutuvat väärään teillänsä. – Se pelastaa sinut irstaasta naisesta, vieraasta vaimosta, joka sanoillansa liehakoitsee, joka on hyljännyt nuoruutensa ystävän ja unhottanut Jumalansa liiton. Sillä hänen huoneensa kallistuu kohti kuolemaa, hänen tiensä haamuja kohden. Ei palaja kenkään, joka hänen luoksensa menee, eikä saavu elämän poluille. Niin sinä vaellat hyvien tietä ja noudatat vanhurskasten polkuja. Sillä oikeamieliset saavat asua maassa, ja nuhteettomat jäävät siihen jäljelle; mutta jumalattomat hävitetään maasta, ja uskottomat siitä reväistään pois.” (Snl.luku2).

Salakavalasti riivaajahenget ovat pesiytyneet ihmiskunnan moraalikäsityksiin muuttaen valkoisen mustaksi ja totuuden valheeksi. Totuus Kaikkivaltiaasta Pyhästä Jumalasta on kaikunut lukemattomien todellisten evankeliumin julistajien toimesta kuin kuuroille korville, koska ihmiset eivät ole tahtoneet alistua Raamatun Jumalan tahdon alle vaan mieluummin ovat jatkaneet omaa itsekästä elämäänsä. Sen sijaan uskonnot, jotka eivät vaadi mitään edustajaltaan vaan antavat lupauksen paremmasta tuonpuoleisesta elämästä ja lisäksi siunaavat niihin uskovan vielä tässäkin elämässä rikkaudella sekä menestyksellä, ovat menestyneet maa-planeetallamme. Näin miljoonat ja taas miljoonat ovat antaneet pettää itseään tyhjillä lupauksilla vain siksi, että ovat olleet lyhytnäköisiä maailmankaikkeuden tarkoituksen suhteen – he eivät ole ajatelleet nenäänsä pidemmälle vaan ovat tahtoneet elää hetken hekumassa ajattelematta laisinkaan seurauksia. Sielunvihollinen on salakavalasti onnistunut myrkyttämään ihmiskunnan sen ainoata todellista auttajaa, maailmankaikkeuden Luojaa vastaan, ja samalla saanut ihmiskunnan näkemään Jumalan ilkeämielisenä tyrannina Hänen rakkaudellisen totuutensa sijaan.

Lisäksi sielunvihollinen, eli yhdeltä nimeltään Apaddon, on saanut ihmiset toimimaan omia moraalikäsityksiään vastaan – Islam sotaisana uskontona on saanut maailmassa yhä enemmän kannattajia niiden keskuudessa, jotka samanaikaisesti väittävät vihaavansa fanaattisia sotaisia uskontoja. On ihmisjärjelle käsittämätöntä, kuinka naisia alistavana uskontona Islam saatanan vaikutuksesta on voitokkaasti pesiytynyt myös hyvinvointivaltioihin, joissa samanaikaisesti taistellaan tehokkaasti naisten tasa-arvon puolesta. Seka-avioliittojen, vääränlaisen propagandan sekä tehokkaan värväystoiminnan ansiosta Islam on yksi maailman nopeimmin leviävistä uskonnoista. Samanaikaisesti kun ihmiset arvostelevat kristinuskoa liian julmaksi uskonnoksi, he kuitenkin tahtovat ymmärtämättömyyttään alistua sotaisan Islamin vallan alle ja näin osoittavat olevansa niitä, joista Raamattu puhuu Paavalin sanoin seuraavaa: ”Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet” (Room.1:22). Samanaikaisesti kun todelliset kristityt elävät todeksi opettajansa Jeesuksen käskyjä rakastaen lähimmäisiään ja vieden evankeliumin sanomaa Kristuksesta henkensä uhalla muslimimaihin, joissa heitä uskonsa tähden vainotaan sekä tapetaan, vaatii sotaisa Islam itselleen oikeuksia niissä maissa, joissa muslimeja on edustettuina. Samanaikaisesti kun sotaisa Islam kieltää muiden uskontojen julistamisen niissä maissa, joissa se on pakollinen valta-uskonto, se vaatii moskeijoita eli rukoushuoneita niihin maihin, joissa muslimeja on edustettuina. Häikäilemättömänä uskontona muslimit tarttuvat kiihkomielisesti heti aseisiin, jos sitä uskontona arvostellaan, vaikka samanaikaisesti se itse julkaisee loukkaavia tekstejä muista uskonnoista, kuten kristinuskosta. Kun Jeesukseen uskovat kouluttavat keskuudestaan rauhaa rakastavia lähetystyöntekijöitä, kouluttaa Islam keskuudestaan sotaisia sotureita itsemurhaiskuihin niihin kohteisiin, joita se pitää vääräuskoisina. Saatanan salakavala valhe tehdä yhdestä maailman sotaisammasta uskonnosta rakkaudellinen uskonto on riivaajahenkien vaikutuksesta lailla syövän pesiytynyt onnistuneesti koko maapallollemme. Tämä saatanallinen harhaoppi on pesiytynyt myös Suomeen, josta on viime vuosien aikana tullut erilaisten uskontojen ”kulta-aitta” – samaan aikaan kun kristinuskoa lukemattomien eri tahojen toimesta vainotaan, ja sen harjoittaminen jopa kouluissa kielletään tavalla tai toisella, valtaavat itämaiset uskonnot, mukaan lukien sotaisa Islam, jalansijaa menestyksekkäästi.

Sielunvihollinen on tehnyt historian saatossa myös vallalla olevasta kristillisyydestä, siis siitä suuresta joukosta, joka valheellisesti väittää olevansa Jumalan asialla ottaen itselleen salakavalasti Jumalan palvelijoiden jalon nimen, sotaisan uskonnon, joka ei ole jättänyt rauhaan edes todellisia Jumalan Pyhiä – niitä jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus (Ilm.12:17). Näin valhekristillisyys sekä oikea kristillisyys on julistanut Pyhän sodan toisilleen – aitojen Jumalan palvelijoiden puolella on Kaikkivaltias Pyhä Jumala sekä Hänen lukemattoman suuri taivaallinen sotajoukkonsa (2 Kun.6:17), kun taas valhekristillisyyden puolella on lukemattoman suuri ihmisjoukko, joka ylläpitää mahtiaan tällä maa-planeetalla demokraattisuuden, eli enemmistön nimissä johtajanaan syvyyden enkeli Apollyon, eli saatana. Kun Amerikan Yhdysvallat väärän kristillisyyden edustajana ”Jumalan nimissä” pommitti lähihistoriassa Irakia säälimättömästi, todelliset Jumalan Pyhät uhrasivat pyyntöjä Taivaalliselle Isälleen rukoillen Irakilaisten sekä koko konfliktin raukeamisen puolesta. Kun ihmiskunnan verisessä historiassa sen ajan vallalla oleva kristillisyys, Katolinen kirkko, tapatti miljoonia toisinajattelijoita, rukoilivat todelliset Jumalan Pyhät maailmaan rauhaa sekä rakkautta. Kun Jeesuksen aikainen uskonnollinen enemmistö, joka väitti olevansa Jumalan asialla, ristiinnaulitsi itse Jumalan Pojan ristille roomalaisten kätten kautta, rukoili Jeesus anteeksiantoa vainoojiensa puolesta (Luuk.23:34). Näin sielunvihollinen on kautta aikojen pyrkinyt vääristämään aidon Jumalan palvelemisen sotaisilla juonillaan – ja valitettavan hyvin se on tässä onnistunutkin. Tänä päivänä itseään kristillisiksi kutsuvat valtiot takovat aseisiinsa lainauksia Raamatusta (esim. USA) hyökäten törkeästi milloin minkäkin syyn tähden heikompien kanssaveljiensä kimppuun ja näin antavat kristinuskoa seuraaville ihmisille täysin väärän kuvan Raamatun kristillisyydestä. Tänä päivänä itseään kristillisiksi kutsuvat organisaatiot, kirkkokunnat sekä herätysliikkeet, opettavat jäseniään liittymään sotaisiin armeijoihin perustelunaan sen yhteiskunnan puolustaminen, jossa he itse vaikuttavat. Vallalla oleva kristillisyys mustamaalaa jatkuvasti aitojen Jumalan palvelijoiden jaloa nimeä – ja tämä on vaikuttanut sen, että useimmat ihmiset pitävät Raamatun Jumalaa sotaisana Jumalana vaikka todellisuudessa Kirjoitukset opettavat selvästi sen, että Jumalaan uskovien yksi tehokkain ase on lähimmäisenrakkaus. Vallalla oleva maailmanlaajuinen valhekristillisyys, eri kirkkokunnat sekä herätysliikkeet, sekä kristillisiksi itseään kutsuvat valtiot eivät ole julistaneet sotaa vain toinen toisilleen, vaan häikäilemättömästi ne ovat hyökänneet aitoja Jumalan Pyhiä vastaan – Raamatun opetuksiin uskovat on kylmästi laitettu syrjään vallalla olevan valhekristillisyyden tieltä. Vain Kirjoituksiin luottamuksensa laittaneet Jeesuksen opetuslapset ovat tänä päivänä hyljeksittynä kaikissa niissä maissa, joissa kirkkokunnat sekä herätysliikkeet juhlivat saatanan eksyttävän valheen vaikutuksesta voittokulkuaan – saatana on tehnyt todellista myyräntyötään ihmisten keskuudessa ja harva tänä päivänä edes tietää, mitä on oikeasti Raamatun mukainen kristillisyys. Siinä missä Islam luokitellaan sotaisaksi uskonnoksi, siinä samassa luokitellaan myös kristinusko – vain sen tähden, että vääränlainen kristillisyys on vallalla. Hyvin harva enää tietää tässä maailmanajassa sen, että oikea kristillisyys on Jeesuksen sanojen mukaan täynnä rakkautta eikä missään nimessä hyväksy minkäänlaista väkivaltaa keskuudessaan: ””Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.” (Matt.26:52) ja ”Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.” (Joh.13:35)

New age eli uuden aikakauden oppi on yksi aikakautemme pahimmista harhaopeista. Se ei kiellä Raamatun Jumalan olemassaoloa, vaan tulkitsee kaikkien uskontojen edustajien palvovan samaa jumalaa, vaikka he eivät itse tietäisikään sitä. Näin se on salakavalasti sekoittanut oikean sekä väärän julistaen, että itse asiassa väärää ei olekaan, vaan kaikki ihmiset eripuolilla maailmaa, vaikka he palvoisivatkin eri uskontojen jumalia, olisivat kuitenkin saman jumalan lapsia ja täten muodostaisivat erilaisuudessaan yhden oikean uskonnon. Kun Raamattu opettaa Jeesuksesta, että ei: ”ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman. (Apt.14:12) niin New age julistaa ihmisten pelastuvan kaikkien jumalien nimissä, sillä eri jumalat sekä uskonnot ovat tuon uskonnon mielestä vain saman jumalan eri ilmentymiä. Samalla tavalla kuin saatana Paratiisissa ei kyseenalaistanut Jumalan olemassaoloa, eikä kieltänyt Jumalan puhuneen ensimmäiselle ihmisparille, vaan otti itselleen oikeuden tulkita Jumalan sanoja tehden ne kyseenalaisiksi lausuen: ”Onko Jumala todellakin sanonut” (1 Moos.3:1) se tekee myös tämän päivän suuressa eksytyksessä. New age oppi ei kiellä Raamatun Jumalan olemassaoloa, mutta tehokkaasti se vääristää ihmisten ajatukset kyseenalaistamaan Raamatusta tulevan opetuksen ehdottomuuden. Salakavalan kierosti se myrkyttää ihmisten mielet luulemaan, että Kaikkivaltias Jumala on ilmoittanut itsensä eri nimillä eri uskonnoissa ja näin Raamatullinen totuus yhdestä Jumalasta joka on ilmoittanut itsensä Raamatussa vesittyy ”uuden aikakauden” opetusten tuloksena. New age liikkeelle tunnusomaista on mielenkiinto rajatietoon, paranormaaleihin ilmiöihin, okkultismiin, meditaatioon, karmaan, jällensyntymään sekä vaihtoehtolääkintään. Tälle suurelle harhaopille tunnusomaista on vaikutukset budhalaisuudesta, joogasta, kristillisestä mystiikasta, psykosynteesistä, jungilaisesta terapiasta, tiibetin budhalaisuudesta, transsendenttisestä meditaatiosta, sufilaisuudesta, transaktioanalyysistä, est-terapiasta, kabbalismista, telepatiasta, henkiparannuksesta, ennaltatietämisestä sekä jälleensyntymisestä. Jopa Vatikaani on arvostellut New agea varsinaisten uskontojen rajojen hämärtämisestä sekä kristinuskon olennaisten totuuksien heikentämisestä, vaikka itse Vatikaanikin on sielunvihollisen voimien täydellisessä pimeydessä ollen itse porttokirkon lipunkantaja.

Spiritismi on yksi laajemmin levinnyt harhaoppi, salakavala sielunvihollisen eksytys, joka sai alkunsa vuonna 1848 Hydesvillessä, New Yorkissa. Erityisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeen liikkeen merkitys kasvoi, koska ihmiset halusivat saada yhteyden kuolleisiin läheisiinsä. Spiritististä istuntoa johtaa meedio, jonka uskotaan pystyvän välittämään sanomia kuolleelta henkilöltä. Henget voivat puolestaan tuottaa fysikaalisia ilmiöitä kuten koskettamista, liikkumista sekä ihmisiin ja esineisiin vaikuttamista. Ajatuksen voimalla ilmaan kohoaminen eli levitaatio on myös yksi spiritistien suosima ilmiö. Spiritistisen opin perusteoksia on käännetty pääkielet mukaan lukien mm. Viron, Ruotsin, Norjan, Venäjän sekä Suomen kielelle. Kokonaisuudessaan tämä oppi pyrkii sekoittamaan Raamatullista termistöä, sekä sen sisältöä siten, että esim. spiritistien istunnoissa on tullut varsin yleiseksi rukoilla kaikkien osallistujien kesken Jeesuksen opettama ”Isä meidän” – rukous. Spiritismi on vallannut kristillistä kenttää huolestuttavissa määrin ja valitettavan monet ovat ajautuneet tähän salakavalaan sielunvihollisen eksytykseen. Spiritismin perusajatuksena on ajatus kuolemattomasta sielusta, vaikka Raamattu opettaa selvästi, että vain Kristuksessa Jeesuksessa sielu on kuolematon (Room.6:23, 1 Joh.5:11-12, 1 Kor.15:15-23, 1 Tess.4:16-17) – muutoin sielu kuolee (1 Moos.2:17, Room.5:12). Kaikki ne, jotka ovat huolellisesti tutkineet Kirjoituksia, ovat helposti ymmärtäneet spiritistisen harhaopin, sillä Raamattu opettaa selvästi, ettei kuolleisiin ole mahdollista saada yhteyttä, vaan kuolleet nukkuvat ”kuolonunta” (Joh.11:11-13) kunnes Jeesus Kristus on herättävä viimeisellä tuomiolla Hänen omansa elämän ylösnousemukseen ja jumalattomat tuomion ylösnousemukseen (Joh.5:28-29). Raamatun selkeä opetus kuolleiden tilasta kumoaa täysin spiritismin salakavalan vaikutuksen, ja siksi siltä ovat kautta aikojen varjeltuneet todelliset Jumalan Pyhät jotka ovat tunteneet Raamattunsa. Heillä on ollut rakkaus totuuteen ja siksi Jumala on painanut heihin sinettinsä, eikä syvyydestä tullut eksytys ole näin ollen päässyt heihin käsiksi – kaikki ne, jotka ovat väheksyneet Raamatun kokonaisvaltaista opetusta ovat sen sijaan tähän suureen eksytykseen langenneet. Koko spiritismiä ei edes olisi olemassa, jos ihmiset olisivat uskoneet sen, mitä Raamattuun on kirjoitettu.

Raamatun selkeä opetus on, että kun ihminen kuolee, niin Jumalan eläväksi tekevä henki poistuu ihmisestä (Saarn.12:7) ja tällöin Ihminen nukkuu kuolonunta. Hän ei tiedä maailmanmenosta mitään: (Saarn.9:5) ”Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään”, (Saarn.9:10) ”Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä”, (Ps.146:4) ”Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin”. Ihminen siis yksinkertaisesti nukkuu ja on täysin tietämätön tämän maapallon tapahtumista: (1 Tess.4:13) ”Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole”. Jeesus, Herramme ja Vapahtajamme kertoi sen ajan ihmisille erittäin selvästi sen, mitä kuolemassa tapahtuu: (Joh.11:11-14) ”Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: ”Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta.” Niin opetuslapset sanoivat hänelle: ”Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi.” Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta. Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: ”Lasarus on kuollut”. Jeesukseen uskovat Hänen aikanansa olivat hyvin perillä siitä, milloin maan tomussa nukkuva ihminen nousee ylös. Lasaruksen äiti ei luullut, että Lasarus jo olisi Aabrahamin helmassa tai missään muussakaan autuaaksi tekevässä paikassa. Hän tiesi, että vasta viimeisenä päivänä Lasarus nousisi ylös: (Joh.11:21-24) ”Ja Martta sanoi Jeesukselle: ”Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot.” Jeesus sanoi hänelle: ”Sinun veljesi on nouseva ylös.” Martta sanoi hänelle: ”Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä”. (lue laaja artikkeli aiheesta internetsivustoltani www.sanansaattaja.com / sielun kuolemattomuus)

Maapallon eri uskonnot, New age sekä spiritismi ovat omalta osaltaan tehneet myyräntyötä ihmiskunnassa saaden ihmiset kääntymään pois Luojastaan ja kuitenkin kaikkein pahin eksytys on pesiytynyt itse kristikuntaan – vallalla oleva kristillisyys, jonka lippulaivoina ovat eri kirkkokunnat sekä herätysliikkeet, ovat saatanan, syvyydestä tulevan enkeli Apollyonin asialla, eivätkä Jumalan, vaikka toisin väittävät. Katolilaisuus, joita on tällä hetkellä maailmassa eniten – ja joka on surmannut historian saatossa todellisia Jumalan Pyhiä enemmän kuin Stalin sekä Hitler yhteensä – on luonut maapallolle todellisen väärän kristillisyyden valhekaavun. Katolilaisuuden perässä ovat seuranneet protestantit, vaikka väittävätkin Paavin kirkkoa porttokirkoksi. Katolinen kirkko kutsuu itseään äitikirkoksi ja protestantit ovat kuin pieniä lapsia jotka kantavat yhä taskussaan äitinsä kuvaa – katoliset harhaopetukset ovat pesiytyneet kristikuntaan muuttaen sen valhekristillisyydeksi hapatuksellaan. Todelliset Jumalan Pyhät, Jeesuksen aidot opetuslapset, ovat joutuneet valhekristillisyyden hampaisiin siksi, että aidot Korkeimman lapset tahtovat kaikelle perustelun vain ja ainoastaan Jumalan Sanasta eli Raamatusta. Koska valhekristillisyys, kirkkokunnat ja herätysliikkeet lippulaivoinaan, eivät tahdo itse elää Raamatunmukaista kristillisyyttä todeksi vaan vääristäen Kirjoituksia tahtovat elää inhimillisen syntiin langenneen luonnon johdattamaa valhekristillisyyttä joka sikiää pakanuudesta, on se joukko, joka perustaa oppinsa vain Raamatun teksteihin, heille ikävä muistutus siitä, kuinka Jumalan Sana on voimallisempi kuin mikään kaksiteräinen miekka (Hebr.4:12) antaen lukemattomille siihen turvaaville todellisen perustan elämälle – ja tätä todellisuutta vastaan sielunvihollinen kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden kautta armottomasti hyökkää. Sielunvihollinen sekä sen demoniarmeija vihaa yli kaiken Raamatusta nousevaa totuutta, ja siksi pyrkii itse vääristelemään sen syntiin langenneen mielen mukaiseksi houkutellen näin ihmisiä pois totuudesta – ja sen lisäksi hyökkää armottomasti totuuden julistajia vastaan (Ilm.12:17).

Johanneksen näkemä syvyydestä nousema demoniarmeija johtajanaan itse perkele, luo maapallolle eksytyksien viidakon. Se esiintyy harhaanjohtavasti väittäen olevansa Jumalan asialla ja saa ihmiset uskomaan sen valheisiin sekä ihmeisiin. Se jäljittelee Korkeimman ihmeitä saaden jopa tulenkin taivaalta lankeamaan vain houkutellakseen ihmeiden sekä merkkien avulla horjuvia ihmissieluja omakseen (Ilm.13:13). Tämän se toteuttaa maailmanlaajuisen karismaattisen liikkeen kautta, jonka tunnusmerkkinä ovat ihmeet sekä merkit. Sielunvihollinen väheksyy Raamatun arvovaltaa ja korostaa ihmeitä sekä merkkejä, aivan kuten maailmanlaajuinen karismaattinen liike tekee saaden yhä laajempaa kannatusta ajassa jossa elämme. Ihmiset etsivät jo Jeesuksen maanpäällisen elämänsä aikana merkkejä, mutta Jeesus sanoi heille: ”Tämä sukupolvi on paha sukupolvi: se tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki. Sillä niinkuin Joonas tuli niiniveläisille merkiksi, niin Ihmisen Poikakin on oleva merkkinä tälle sukupolvelle.” (Luuk.11:29-30). Kun sielunvihollisen syvyydestä tulevat joukot karismaattisen maailmanlaajuisen liikkeen kautta julistavat ihmeitä ja merkkejä, he unohtavat Jeesuksen tärkeän opetuksen: ”Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.” (Matt.22:29). Kun maailmanlaajuinen karismaattinen liike yrittää eksyttää ihmisiä erilaisilla ihmeillä, aidot Jumalan palvelijat varjeltuvat tältä salakavalalta eksytykseltä tutkimalla ahkerasti Jumalan Sanaa eivätkä usko mihinkään sellaiseen, joka sotii vastaan Raamatun kokonaisvaltaista opetusta. Todelliset Jumalan Pyhät ymmärtävät, että tärkeintä eivät ole ihmeet eikä merkit, vaan se, että nimi on kirjoitettuna Elämän Kirjassa. Ihmeet ja merkit kyllä seuraavat elävää uskoa, ja niiden pitääkin seurata (Mark.16:17-18), mutta koskaan niihin ei saa laittaa julistuksen pääpainoa, kuten Jeesus lihansa päivinä selvästi opetuslapsilleen opetti: ”Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava. Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa.” (Luuk.10:19-20). Sielunvihollisen demoniarmeija Johanneksen näkemän viidennen enkelin pasuunaan puhalluksen seurauksena julistaa ihmeitä sekä merkkejä, mutta aito Jeesuksen opetuslapsi lailla Apostoli Paavalin julistaa ristiinnaulittua Kristusta:”Mutta pois se minusta, että minä muusta kerskaisin kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä, jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle, ja minä maailmalle!” (Gal.6:14). Sielunvihollisen julistuksen keskeisenä tekijänä ovat ihmeet sekä merkit, mutta aitojen Jumalan palvelijoiden julistuksen keskipisteenä on Raamatun opetuksen mukainen opetus Kristuksesta Jeesuksesta – tässä on ero aidon sekä epäaidon julistuksen välillä. Tämän päivän maailmanlaajuinen karismaattinen liike sielunvihollisen eksytyksen uhrina on kuin vanhan testamentin Kuningas Saul – se ei luota Jumalan Raamatussa antamiin lupauksiin eikä se usko Korkeimman antamiin ohjeisiin jotka löytyvät Kirjoituksista, vaan se hakee vastauksia ”vainajahengiltä” väittäen niitä harhaanjohtavasti Jumalan antamiksi yliluonnollisiksi kyvyiksi kertoa tulevaisuudesta (1 Sam.28:7). Lukemattomat ymmärtämättömät ihmiset menevät tähän sielunvihollisen mestarillisesti kutomaan juoneen – joka kuitenkin olisi helppo paljastaa jos he vain lukisivat Raamattua – ja saa heidät seuraamaan karismaattisen liikkeen opetuksia sekä julistamaan niitä itsekin. Heidän loppunsa on kuitenkin kuin aikoinaan luopiokuningas Saulin – Karitsan vihan kohdatessa kaikkea jumalattomuutta he heittäytyvät omaan miekkaansa (1 Sam.31:4).

Suomen karismaattisuuden lipunkantaja; helluntaiherätys, 2010 kesäjuhlissaan Keuruulla toi selvästi ilmi herätyksen valitettavan nykytilan: ihmeiden sekä merkkien ylikorostuneen julistuksen lisäksi he pyrkivät kasvattamaan vuosittaisen kesätapahtumansa kävijämäärää (hengellisessä mielessä tarkasteltuna vähintäänkin kyseenalaisella) ruotsalaisella huippuartistilla, jonka esiintymisellä törkeästi sekä Raamatun vastaisesti (Matt.10:8) rahastettiin kävijöitä – kristillisenä mainostettu massatilaisuus ei ollut ilmainen, kuten yleensä kristilliset tilaisuudet ovat, vaan maksoi jokaiselle kävijälle kymmeniä euroja ja jokainen voi vain mielessään kysyä: tarjottiinko herätyksen korostamaa Pyhän Hengen kosketusta vastineeksi rahalle? Oliko oikein ja Raamatullista ottaa tilaisuudesta maksua ajatellen niitä köyhiä jotka mahdollisesti kesäjuhlilla taloudellisesta ahdingostaan huolimatta kävivät, ja jotka eivät ehkä köyhyytensä tähden päässeet kyseiseen tilaisuuteen vaikka olisivatkin tahtoneet? Helluntaiherätyksessä julistus otti historiallisen ensiaskeleen kohti julkista törkeää rahastusta, josta Apostoli Paavali varoitti aikansa Korinttolaisia (2 Kor.2:17). Tämä oli kuitenkin vain odotettu seuraamus vuosia kestäneelle bisnesmäiselle ja Raamatun vastaiselle toimintamallille, jota on menestyksekkään törkeästi harjoitettu herätyksen piirissä mm. heidän Raamattuopistonsa korkeilla lukukausimaksuilla jo pitkän aikaa – pääsääntöisesti vain taloudellisesti hyvin menestyneet tai velkaa ottaneet ovat viimeisen vuosikymmenen aikana voineet opiskella Raamattua Isossa Kirjassa. Harhaopille on tyypillistä, että Raamatunvastaisuus lisääntyy eikä se pysy piilossa (Matt.10:26), ja siksi ihmeiden sekä merkkien Raamatunvastaisen korostamisen lisäksi Apostoli Johanneksen näkemä syvyydestä nouseva demoniarmeija otti lisää valtaa kyseisen liikkeen toiminnassa ”hintalappujen” muodossa kun oli kysymyksessä ruotsalaisen viihdemaailman ”itseään kristityksi kutsuva” vetonaula, jota hyväksikäyttäen tämä karismaattisuudella ratsastava liike hyötyi kesäjuhlilla kävijöistä taloudellisesti ajatellen ruhtinaallisesti. Vuoden 2010 kesäjuhla Keuruulla bisnesmäisyydessään oli kuin mikä tahansa maallisen organisaation järjestämä suvijuhla – tilaisuuksissa julistajat esittivät toistuvasti rahankeräyspuheitaan ja mikäli jollakin tilaisuuksiin saapuneella ei sattunut olemaan käteistä rahaa mukanaan, isoille televisioruuduille heijastettiin puhelinnumero, johon soittamalla ihmiset köyhtyivät kymmeniä euroja. Julistuksen lomassa esiteltiin herätyksen ääni- sekä kirjallista tuotantoa, jotka tietysti olivat korkeaan hintaan kesäjuhlilla myytävissä. Jo pelkkien parkkipaikkojen hinnat yllättivät varmasti monet vähävaraiset juhlilla kävijät – jos Jeesus olisi tullut kasvavan helluntaiherätyksen kesäjuhlille, jota herätys salakavalasti mainosti kristillisenä tapahtumana, Jumalan Poika olisi varmasti lausunut: ”Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi’, mutta te teette siitä ryövärien luolan” (Matt.21:13). Epäraamatullinen armolahjojen julistus, joka ei perustu Raamatun kokonaisvaltaisiin teksteihin vaan inhimilliseen järkeilyyn jonka tarkoituksena on lisätä lahkolaisten lukumäärää, ei selvästikään enää riitä helluntaiherätykselle, vaan toiminta saa yhä räikeämpiä muotoja – sen lisäksi että kyseinen liike Raamatunvastaisella julistuksellaan eksyttää etsiviä sekä horjuvia sieluja tavoittelemaan woodoolaisia pakanauskonnon ilmiöitä ”armolahjojen nimillä”, se vie vielä niiltä kylmästi rahatkin. Vaikka kesäjuhlilla varmasti oli myös paljon aitoja Jumalan palvelijoita palvelutehtävissä, he hukkuivat kylmän sekä suunnitelmallisen bisneksen jalkoihin – Johanneksen näkemän syvyydestä tulevan enkelin toiminta heinäsirkka-armeijoineen saa ajassa jossa elämme yhä näkyvämpiä sekä räikeämpiä piirteitä – helluntalaisten kesäjuhla Keuruulla oli siitä yksi selvä osoitus ja sen vaikutusta ei voi aliarvioida, sillä se on euroopassa yksi suurimpia herätysliikkeiden järjestämiä vuotuisia kesätapahtumia keräten vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä. Vaikka helluntalaisuus itse arvostelee usein kovinkin sanoin luterilaista valtakirkkoamme maallistuneisuudesta, se itse on kuitenkin johtajiensa toimesta valinnut tämän ”kultaisen tien” seuraten valtakirkkomme perässä – on vain lyhyen ajan kysymys, kun se moraalittomuudessaan saavuttaa saman rappiotilan kuin tämän päivän luterilainen porttokirkko osana maailmanlaajuista katolista Paavin kirkkoa.

On syytä tässä yhteydessä luoda katsaus helluntailiikkeen epäraamatulliseen opetukseen kielilläpuhumisen armolahjasta – syntyihän aikoinaan koko helluntailiike kyseisen ilmiön ympärille. Helluntailiikkeessä oli aikoinaan käsitys hengenkasteesta (on monilla vieläkin), sellainen, että ihminen ei ollut hengessä kastettu, jos ei puhunut kielillä. Kärjistynein tulkinta liikkeen sisällä oli, että ihminen ei ole edes uskossa, jos ei puhunut kielillä. Tämä vaikutti monen liikkeessä olevan jäsenen elämään siten, että peläten muiden luokittelevan maalliseksi, alkoivat he puhua itse keksityillä kielillä, pulisten ja kaikenlaisia lausahduksia päästäen. Monet liikkeen sisällä eivät sortuneet kuitenkaan tähän ja siksi heidät luokiteltiin toisen luokan uskoviksi. Näin ollen kyseiset hurmosliikkeet omalla väärällä, Raamatun vastaisella opetuksellaan ovat lisänneet ja lisäävät tänäkin päivänä raskaita taakkoja jäsentensä hennoille hartioille. Hurmosliikkeiden opettajat opettavat armolahjoista! He väittävät itsellään olevan kaikkein eniten tietoa kyseisestä asiasta. Kuitenkin, he ovat kielilläpuhumisesta tehneet itselleen ja koko liikkeelle ”tunnusmerkin”. He luokittelevat keskuudessaan ihmisiä eri kasteihin, riippuen siitä, onko saanut kielet vai ei. He väittävät tietävänsä kaiken armolahjoista ja kuitenkaan edes sitä, ketä varten kielet ovat, he eivät tiedä! Eivät kielet ole merkiksi uskoville, vaan niille jotka eivät usko! 1 Kor. 14:22″Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko”.

Miten heidän keskuudessaan puhuttu ”pulinakieli” on merkkinä niille, jotka eivät usko? Eivätkö he juuri omien keskuudessa ”nokkimisjärjestyksellään” osoita jotain aivan muuta? Eivätkö he näin itse tuomitse oman opetuksensa käytännössä vain harhaopiksi? Jotta he saisivat edes ulkopuoliset vakuuttuneeksi, saatikka omansa, siitä, että heillä tosiaan on Jumalan antama armolahja, täytyisi heidän ensin käsitellä uudestaan hengenkaste ja sen seuraukset ja täten poistaa nokkimisjärjestys keskuudestaan? Jos he itse taistelevat keskuudessaan siitä, kuka on saanut henkikasteen ja näin ollen on uskovainen, niin silloinhan koko kielilläpuhuminen on heidän mielestään, vastoin Raamatun selkää opetusta, vain uskovaisten sisäinen merkki! Toisaalta, kun Raamattu sanoo, että kielet ovat merkki niille, jotka eivät usko, ja kun he ovat tehneet kielistä puhumisesta itselleen merkin, niin voihan se olla selvä osoitus helluntailiikkeen jäsenten hengellisestä tilasta (kielet merkkinä niille jotka eivät usko) Omalla käytännöllään he kertovat ulkopuolisille, että Helluntailiike koostuu ei uskovista!

Kun ihminen täyttyy Pyhällä Hengellä, ei hänen Raamatun opetuksen mukaan tarvitse puhua kielillä! Jeesus oli täynnä Pyhää Henkeä äitinsä kohdusta asti, eikä Hänkään puhunut kielillä (Luuk.1:15)! Raamatussa on kertomuksia ( n. 50 kohtaa) esimerkkitapauksista, kun ihmiset täyttyivät Pyhällä Hengellä eivätkä puhuneet kielillä! Paavali kirjoittaa:1 Kor.12:29-30″ Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja? Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään?” Raamattu kertoo, että hedelmä Pyhällä Hengellä täyttymisestä on, ei suinkaan kielilläpuhuminen, vaan; Gal.5:22″Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.” Itse asiassa kielillä puhumisen armolahja Pyhän Hengen vaikutuksesta luetellaan vasta listan loppupäässä, ei niin kuin hurmosliikkeet, tekemällä siitä elämän ”elinehdon”! 1 Kor.12:28: ”Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä.”

Oletko koskaan ajatellut, että kun Pyhä Henki, jonka tulisi johdattaa Jumalan lapsia Jeesuksen sanojen mukaan ”kaikkeen totuuteen”, tuntemaan Jumala Jeesuksessa Kristuksessa ja Hänen Sanansa eli Raamattu, ei ole monenkaan ihmisen kohdalla, joka väittää olevansa täyttynyt Pyhällä Hengellä, kuitenkaan johdattanut kyseistä ihmistä läheisempään suhteeseen Jumalan kanssa? Monet, jotka sanovat olevansa täyttyneitä Pyhällä Hengellä eivät kuitenkaan ole kasvaneet Raamatullisissa totuuksissa! Mistä johtuu, että kielillä puhuvat katolilaiset muuttuvat enemmin katolilaisiksi ja saman aikaisesti kielillä puhuvat helluntalaiset muuttuvat enemmän helluntalaisiksi, puhumattakaan babtisteista jne.? Jeesus sanoi; Joh.16:13″Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen”. Ihmisillä, jotka väittävät olevansa täyttyneitä Pyhällä Hengellä, tulisi olla myöskin jotakin näyttöä, sillä sanoihan Jeesus: Matt.7:16-20″Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.”

Kirkkokunnat, jotka opettavat armolahjoista ja väittävät itsellään niitä olevan, eivät kuitenkaan eroa kirkkokunnista, joilla ei kyseisiä armoituksia heidän mielestään ole, paremmalla vaelluksellaan! Kielillä puhumisen armolahja mm. helluntailiikkeen mukaan on uskovan kasvua varten. Miksi näissä hurmosliikkeissä esiintyy kuitenkin niin paljon lihallisuutta ja maailmallisuutta? He väittävät itsellään olevan kielilläpuhumisen lahjan ja kuitenkin elävät monesti jumalatonta elämää. Tämä ei päde tietenkään kaikkiin yksilöihmisiin, tiedän monia vilpittömiä ja vakaita Jeesuksen opetuslapsia mm. helluntailiikkeessä, mutta yleisesti ottaen tämä pätee. Jos omistaa kielillä puhumisen lahjan, jonka tarkoitus on hurmosopin mukaan kasvattaa lahjan saajaa, niin miksi ei kasvua ole useinkaan tapahtunut?

Helluntailiike opettaa, että on olemassa kahdenlaisia kieliä, joita annetaan uskovalle. Otan lainauksen helluntailiikkeen ”oppikirjasta”, Isosta Raamatun Tietosanakirjasta osa 3, s.108; ”Kielillä puhuttaessa voi UT:ssa olla kyseessä jokin muutoin tunnettu, mutta puhujalle vieras kieli. Useimmiten ei kuitenkaan ole kyse tavallisesta kielestä.” Oletko koskaan miettinyt, että saarnaajat, jotka väittävät itsellään olevan kielilläpuhumisen armolahjan matkustaessaan vieraskielisiin maihin saarnaamaan armolahjoista, tarvitsevat tulkin? He itse opettavat, että on kahdenlaisia kieliä, toiset ns. enkelien kieliä ja toiset eri maiden kieliä. Miksi näissä hurmosliikkeissä saarnaajilla ei koskaan ole kuin vain yhdenlaisia kieliä? He opettavat kielilläpuhumisesta monia vilpittömiä Jumalan lapsia ja itse osaavat vain pulista ja saarnatessaankin tarvitsevat tulkkia. Jos heillä kerta on kielilläpuhumisen lahja, niin miksi he tarvitsevat tulkkia? Miksi Jumalan Pyhä Henki ei anna heille koskaan noita ”toisenlaisia” kieliä? Afrikassa ja monissa muissa kehitysmaissa elää satoja tuhansia lapsia ja äitejä ilman lohtua huomisesta. Nälissään ja alastomina he kerjäävät ruokaansa ollen kaiken lisäksi vielä pakanallisten uskontojen orjia. Nuoria tyttöjä ympärileikataan julmasti ja heitä pakotetaan uskomaan erilaisiin uskomuksiin, jotka vain lisäävät taakkaa heidän hennoille ja kärsineille hartioilleen. Samaan aikaan hurmosliikkeet juhlivat länsimaissa kehuskellen kielilläpuhumisen armolahjoistaan. Kuka saa ”mielettömiä” näkyjä, milloin on nauruherätystä jne.

Sen sijaan, että nämä hurmosliikkeet etsisivät vain nautintoja hengen maailmasta, he voisivat ruveta rukoilemaan todellista kielten puhumisen armolahjaa, kykyä puhua erimaiden kielillä. Hurmosliikkeet opettavat, kuten mm. helluntalaisuus, että kielillä puhumisen armolahja esiintyy kahdella tavalla, myös kykynä puhua eri maiden kieltä. Miksi heidän keskuudessaan ei tällaista kuitenkaan esiinny? Miksi vain pulinaa, josta ei kukaan saa mitään selvää ja joka näyttää usein aivan mielipuolisten touhulta? Jos Jumala todella vastaisi heidän rukouksiinsa, niin kuin he väittävät, niin miksi Hän ei antaisi heille todellista kielten puhumisen armolahjaa ja tekisi heidät näin kykeneviksi lähtemään kehitysmaihin kertomaan sorretulle ja kärsivälle kansalle todellista ilouutista Jeesuksesta Kristuksesta? Nyt nuo hurmosliikkeen edustajat vain pulisevat ja valittavat tulkkien puutetta. Mihin he tulkkeja tarvitsevat, jos heillä ainoastaan on kerta oikea opetus armolahjoista? Niin, missä ne kaivatut kielet viipyvät? Ne totisesti olisivat tarpeen tämän päivän kylmässä ja karussa maailmassa. Maailmassa, jossa on nälänhätää ja kurjuutta enemmän kuin koskaan aikaisemmin!

Oletko koskaan miettinyt, mikä on kielillä puhumisen merkitys? Hurmosliikkeen edustajat sanovat, että uskova näin rakentaa itseään. Kun ihminen rukoilee pulisten, eikä ymmärrä mitään, niin oletko miettinyt, miten hän tietää saavansa rukousvastauksia? Olen tavannut ihmisiä, mitkä sanovat rukoilevansa vain kielillä. Kuinka he tietävät, mitä pyytävät ja keneltä? Kuinka he saavat rukousvastauksia, kun eivät tiedä edes, että mitä rukoilevat? Eikö juuri Jeesus varoittanut, että tulisi harkiten miettiä mitä rukoilee:Matt.6:7″Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niin kuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan.” Rukous on ihmisen puhetta Jumalalle ja päinvastoin? Rukous ei ole vain pyyntöjä ihmisen puolelta, vaan myöskin kuuntelemista, mitä Jumala sanoo. Miten ihminen, joka rukoilee vain kielillä, joita ei itse ymmärrä, voi puhua Jumalan kanssa? Miten ihminen voi kasvaa tällaisessa rukouksessa? Miksi Jumalan tahto olisi tehdä kaikki asiat monimutkaiseksi? Miksi rukouksenkin tulisi olla jotakin sellaista, ettei sitä kukaan ymmärrä? Jos Jumala haluaisi ihmisten rukoilevan vain ”pulisten”, niin miksei Hän Raamattuakin kirjoituttanut vain ”pulinaksi”? Jumalan tehtävä on tehdä sanomansa mahdollisimman yksinkertaiseksi. Sama logiikka pätee kaikkeen muuhunkin Jumalan suunnitelmaan. Myös kielilläpuhumisen armolahjaan. Samoin kuin Paavali sanoi aikoinaan eräälle noidalle, niin sama sanoma tulee kuuluttaa hurmosliikkeelle, joka väärillä Raamatuntulkinnoillaan on saanut monet eksyksiin naurettavilla nauruherätyksillään sun muilla vastaavilla tempauksillaan puhumattakaan väärästä kieltenpuhumisen armolahjan tulkinnasta; Apt.13:10″Voi sinua, joka olet kaikkea vilppiä ja kavaluutta täynnä, sinä perkeleen sikiö, kaiken vanhurskauden vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä?”

Lukemattomat ihmiset hurmosliikkeissä eivät ole tutkineet mitä Raamattu opettaa kielillä puhumisesta, vaan sokeasti ovat uskoneet opettajiinsa. Itse asiassa samaa pätee kaikissa kirkkokunnissa oleviin epäraamatullisiin tulkintoihin. Ihmiset ovat sokeasti uskoneet vain sen, mitä heille on puhuttu tarkastamatta totuuden alkuperää Raamatusta! Joskus tuntuu siltä, kuin ihmisillä ei olisi omia aivoja ollenkaan. Ehkä seuraava esimerkkikertomus valaisee sinua siitä, kuinka sokeasti ihminen voi uskoa asioihin, mitä hänelle opetetaan. Eräässä kehitysmaassa on eräs heimo, jossa on sellainen tapa, että kun naiset tulevat raskaaksi, he sitovat punaisen nauhan vatsansa yläpuolelle. He tekevät näin siksi, ettei lapsi syntyisi suun kautta. Eräs lähetyssaarnaaja oli kerran kysynyt eräältä tällaiselta raskaana olevalta naiselta, auttaako nauha oikeasti? Tyytyväisenä toimintatapaansa oli nainen voitonvarmana vastannut; Kyllä auttaa, yksikään lapsi ei ole syntynyt suun kautta! Sidotko sinä nauhan vatsasi ympärille? Uskotko sinä, että lapsi voi syntyä suun kautta?

Kieli tarkoittaa puhuttua kieltä tai kielitaitoa, se on määritelmä sanalle ”kieli”. Jumala antaa kaikki Hengen lahjat käytännöllistä tarkoitusta varten! Kun tutkimme kielilläpuhumisista Raamatun opetuksen mukaisesti, tulemme huomaamaan tämän lahjan käytännöllisen tarkoituksen!

Jeesus sanoi seuraajilleen; ”Menkää siis, ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt.28:19). Kuinka apostolit saattoivat mennä kaikkialle maailmaan, samalla, kun itse osasivat vain yhtä tai kahta kieltä? Aina kun Jumala on antanut pienelle ihmisille jonkun tehtävän, Hän antaa aina myöskin kyvyt ja lahjat sen tehtävän suorittamiseen! Samoin teki Jeesus Kristus, joka tuli maan päälle ihmisruumiissa. Lähettäessään opetuslapset saarnaamaan evankeliumia (ilouutista) kaikkialle maailmaan, antoi Jeesus myöskin kyvyn puhua muiden maiden kieliä! Miten olisikaan muuten ollut mahdollista saarnata ihmisille, jotka puhuivat ja ymmärsivät eri kieltä kuin opetuslapset? Mark.16:17″ Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he …puhuvat uusillä kielillä”! Jeesus antoi opetuslapsilleen käskyn, mutta myöskin lupauksen tuon käskyn suorittamiseen. Yliluonnollisen Pyhän Hengen lahjan, kyvyn puhua muiden maiden kielillä!

Raamattuun on kirjattu kolme esimerkkiä kielillä puhumisesta, (Apt.luvuissa 2,10 ja 19). Apt.2:1-4″Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niin kuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itse kunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.” Tuli on voiman symboli! Jumala lähetti lahjan tulisien kielien muodossa niin, että sen vastaanottajat tietäisivät Hänen vahvistavan heidän heikot kielensä kykeneviksi Jeesuksen antamaan lähetystehtävään. Samoinhan Jumala vahvisti Moosesta lähettäessään tämän faraon eteen (2 Moos.4:10-12) ja samoin Hän myöskin kosketti Jesajan huulia taivaallisella alttarilta otetulla hehkuvalla hiilellä (Jes.6:6-7). Jeesuksen lupaama kielilläpuhumisen lahja annettiin apostoleille! Apt.2:5-11″Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaa pelkääväisiä miehiä, kaikkinaisista kansoista, mitä taivaan alla on. Ja kun tämä ääni kuului, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä. Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: ”Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet? Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa, Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset, kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.” Helluntaipäivä oli juutalaisten pyhäpäivä, jota vietettiin 50 päivää Pääsiäisen jälkeen. Hurskaat Israelilaiset tulivat kautta koko Rooman valtakunnan Jerusalemiin juhlimaan. Tuolloin Jerusalemissa oli ainakin 15 kansallisuutta ja Jumala valitsi tuon päivän Pyhän Hengen lahjan ensinäytökseksi, jotta nämä vierailijat kuulisivat evankeliumin! Moni heistä ottikin sanoman vastaan ja täten veivät mennessään mukanaan Helluntain jälkeen omaan maahansa. Apostoleille annettiin yliluonnollinen kyky puhua näiden kansallisuuksien kielillä ja tästä esimerkkitapauksesta huomaamme, että kielilläpuhuminen oli ensisijaisesti evankeliumin työhön annettu lahja, kyky kertoa sanomaa ihmisille heidän omalla kielellään.

Helluntain ihme ei ollut kuulemisen lahja, niin että vieraita kieliä voitiin ymmärtää, (niin kuin monet virheellisesti opettavat), vaan puhumisen lahja. Kielillä puhumisen lahja ei ole korvilla kuulemisen lahja kuulijoita varten, vaan puhumisen lahja puhumista varten. Eihän Helluntain ihmeeseen liittynyt tulisten korvien, vaan tulisten kielten laskeutuminen uskovien päälle! Kielillä puhumisen lahja ei ole ”taivaallinen kieli”, jota ymmärtää vain Jumala sekä ne, joilla on kielten tulkinnan lahja. Eihän kuulijat olleet täyttyneet Pyhälle Hengellä apostolien puhuessa heille, VAAN APOSTOLIT OLIVAT TÄYTTYNEET PYHÄLLÄ HENGELLÄ! Raamattu opettaa selvästi Apostolien tekojen luvussa 2, että sekä opetuslapset että ne, jotka kuuntelivat, ymmärsivät mitä julistettiin (jae 11)!

Toinen esimerkki kielillä puhumisesta löytyy Apostolien teoista luvusta kymmenen. Apt.10:44-46″ Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat. Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin, sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. ” Kornelius oli italialainen, mutta Pietari oli juutalainen ja puhui arameaa. Roomalaisperheiden palvelijat (näin historia kertoo) olivat usein eri puolilta maailmaa. Kielimuuri oli esteenä, mutta oletettavasti Pietari ”puhui kielillä” julistaen evankeliumia Korneliuksen perheväelle. Pyhä Henki tuli Korneliukseen ja hänen perheenjäseniinsä ja silloin juutalaiset ymmärsivät heidän ”ylistävän Jumalaa” kielellä, jota he itse ymmärsivät! Tuossa kohtaamisessa oli läsnä eri kieltä puhuvia. Kun Pyhä Henki tuli Korneliuksen ja hänen perheensä päälle, ymmärsivät juutalaiset heidän ylistävän Jumalaa. Enää ei kielimuuri ollut esteenä, vaan he ymmärsivät toisiansa! Tuossa Raamatun paikassa ei puhuttu mitään ”pulinakieltä”, vaan erimaiden kieliä, jotta ilouutinen, evankeliumi saavutti Korneliuksen eri kansallisuudesta huolimatta. Kornelius ja hänen perheensä vastaanottivat SAMAN KIELILLÄPUHUMISEN LAHJAN SAMALLA TAVALLA KUIN OPETUSLAPSET HELLUNTAI PÄIVÄNÄ! Myöhemmin Pietari kuvasi tapahtumaa seurakunnan johtajille: Apt.11:15″ Ja kun minä rupesin puhumaan, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, niin kuin alussa meidänkin päällemme”!

Kolmas ja viimeinen Raamatun paikka kielilläpuhumisesta käytännössä liittyi Paavalin puheeseen 12 efesolaiselle opetuslapselle. Apt.19:6″ Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat”. Helluntain ihmeessä ja Korneliuksen tapauksessa puhuttiin eri maiden kieliä! Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö tässäkin tapauksessa olisi ollut samoin. Tämä Raamatun paikka ei kerro yksityiskohtaisesti, kuten kaksi edellistä, miten kielillä puhuminen esiintyi. On väärin väittää, että tässä kohdassa oltaisiin puhuttu jotain ”käsittämätöntä pulinakieltä”, koska kyseinen kohta ei mainitse mitään sellaisesta. Päin vastoin, Luukas, joka Apostolien teot on kirjoittanut, kertoo näiden efesolaisten puhuneen kielillä ja ennustaen siten, että apostolit sen ymmärsivät! Eivät ennustaneet ja puhuneet kielillä siten, että se olisi ollut jotakin käsittämätöntä monkerrusta, josta kukaan ei olisi saanut selvää, niin kuin tämän päivän hurmosliikkeissä valitettavasti on tapana! Raamattu kertoo, että kielillä puhumisen lahjan saaminen Pyhän Hengen vaikutuksesta ilmeni AINA sellaisessa yhteydessä, jolloin ihmisiä oli koolla useammista eri kieliryhmistä, niin että kielimuuri erotti heidät toisistaan.

Apt.4:31″Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.” Edellisestä Raamatun paikasta voimme lukea, että ihmiset täyttyivät Pyhällä Hengellä eikä kielillä puhumista esiintynyt. Paikalla ei kuitenkaan Raamatun mukaan ollut ketään vieraskielistä. Helluntailiike opetti, ja opettaa vieläkin, että kun ihminen täyttyy Pyhällä Hengellä hän puhuu uusilla kielillä! Kuitenkin, niin kuin huomasimme, ihminen voi täyttyä Pyhällä Hengellä eikä välttämättä puhu uusin kielin. Pyhän Hengen kasteen tarkoituksena ei ole mutista tai pulista ei-ymmärrettävällä tavalla, vaan vastaan ottaa voima evankeliumin julistamista varten! Sanoihan Jeesus: Apt.1:8″vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.”

Edellä mainitut Raamatun paikat ovat ainoat, joissa Pyhän Hengen antamaa kielillä puhumista esiintyi käytännössä. Huomasimme, että kielilläpuhumisen lahja ilmeni aina kykynä puhua eri maiden kieltä. Se ei koskaan esiintynyt jonakin epämääräisenä pulinana vaan voimana ja kykynä saarnata evankeliumia kansallisuuksista riippumatta. Opetusta kielilläpuhumisesta löytyy Raamatusta vain ensimmäisen Korintolaiskirjeen 14;sta luvusta. On hyvin mielenkiintoista huomata, että hurmosliike, joka mainostaa itseänsä kielillä puhuja- kansana on muodostunut vain yhden Raamatun luvun ympärille. Jumalan Sana, Raamattu on paksu kirja ja oppi vain yhden luvun ympärille rakennettuna tuntuu jo inhimillisestikin ajateltuna hyvin mielivaltaiselta! Käytännön kielillä puhumista Jumalan lasten keskuudessa Pyhän Hengen vaikutuksesta esiintyy vain kolme kertaa! Uuden Testamentin 27;stä kirjasta vain kolme edes mainitsevat kielillä puhumisen lahjaa. 39 henkilöä kirjoittivat Raamatun kirjat. Näistä 39:stä vain kolme; Luukas, Paavali ja Markus – mainitsevat kielillä puhumisen. Meidän tulisi korostaa vain niitä kysymyksiä, joita Jumalakin pitää etusijalla. Jos kielillä puhumisen armolahja Pyhän Hengen vaikutuksesta ei saanut Jumalaltakaan palstatilaa kovinkaan paljoa, niin miksi ihmeessä maailman hurmosliikkeet pitävät sitä tärkeimpänä Raamatun asiana, vaikka väittävät elävänsä Jumalan tahdossa?

Siirrymme ensimmäisen Korinttolaiskirjeen 14:sta lukuun! Se on ainoa Raamatun luku, jossa käsitellään ja annetaan opetusta kielillä puhumisesta. Se on väärinymmärretyimpiä Raamatun kohtia hurmosliikkeiden opettajien keskuudessa. Sen ymmärtävät väärin myöskin hurmosliikkeiden harhaanjohdetut jäsenet! Maailman ihmiset ovat saaneet mahdollisuuden pilkata kristikansaa väärän hurmoksellisuuden tähden! Ja onko se mikään ihme? Pyöriväthän ihmiset lattioilla, naureskelevat, huutavat, hyppivät, itkevät, parkuvat mutisten epämääräistä muminaa ja kaiken lisäksi esiintyvät tietäjinä ja profeettoina. Hurmoksellisissa liikkeissä tunnusomaista on huono Raamatun tuntemus! Jumalan ilmoituksesta ei tiedetä paljoakaan, eikä se tunnu kovin monia kiinnostavankaan. Onhan se mukavampaa kokea hengen maailmoista jos jonkin näköisiä tuulahduksia.

Paavalin kirje korinttolaisille on ainoa, jossa Paavali käsittelee kielilläpuhumista. Ei ole Raamatun mukaista tutkia kielillä puhumista siten, että erotetaan jae sieltä ja jae täältä, niin kuin ei mitään muutakaan Raamatun opetusta. Kokonaisuus on aina ratkaiseva! Jotta ymmärtäisimme paremmin Paavalin viestiä seurakunnalle, luokaamme hetkeksi katsaus Korinttiin. Korinttin muinainen kaupunki oli kuuluisa kansainvälisistä satamistaan. Se oli kansallisuuksien sulatusuuni ja se aiheutti sen, että usein jumalanpalvelukset muodostuivat kaaottisiksi ja sekaviksi. Ihmisiä jumalanpalveluksiin osallistui eri kulttuureista ja eri kielistä. Paavalin kirjeestä huomaamme, että monet rukoilivat, todistivat ja saarnasivat kielellä, jota muut eivät ymmärtäneet. Tästä syystä Paavali kirjeessään kehotti, että jos tulkkausta ei voitu järjestää, niin piti pysyä vaiti!

1 Kor.14:6-9″Jos minä nyt, veljet, tulisin luoksenne kielillä puhuen, mitä minä teitä sillä hyödyttäisin, ellen puhuisi teille ilmestyksen tai tiedon tai profetian tai opetuksen sanoja? Niinhän on elottomain soittimienkin laita, huilujen tai kitarain: kuinka tiedetään, mitä huilulla tai kitaralla soitetaan, elleivät ne soi toisistaan erottuvin sävelin? Niinikään, jos pasuuna antaa epäselvän äänen, kuka silloin valmistautuu taisteluun? Samoin tekin: jos ette kielellänne saa esiin selvää puhetta, kuinka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin tuuleen.”. 1 Kor.14:19: ”Mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä. ” 1 Kor.14:27-28: ”Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön; mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle.” On täysin hämmentävää, että jotkut opettavat, että kielillä puhuminen on pulinaa, jota ei kukaan ymmärrä! Paavalin johdonmukainen opetus läpi kirjoitusten on luonteeltaan täysin vastakkainen ( 1 Tim.6:20 / 2 Tim.2:16)! Kun luet tarkasti 1;sen Korinttolaiskirjeen 14:sta luvun, huomaat, että epäjärjestystä ja väärää hurmoksellisuutta vastaan Paavali juuri kyseisessä luvussa taistelee, niin kuin kaikissa muissakin kirjoituksissaan! Paavalin sanoma on selvä: Jos et saa kielelläsi aikaiseksi selvää puhetta, pysy vaiti seurakunnassa!

Tässä vaiheessa on huomioitava eräs tärkeä seikka. Helluntailiike opettaa, niin kuin muutkin hurmosliikkeet, että kun ”pulinakielet” tulkataan, niin se olisi mm. profetia. Näin on sotkettu keskenään profetoimisen armolahja ja kielilläpuhumisen lahja. Raamattu ei kuitenkaan missään kohdin mainitse, että kielillä puhumisen tulkkaus johtaisi profetiaan (Jumalan ilmoitukseen ihmisille)! Sen sijaan Raamattu opettaa erittäin selkeästi, että kielilläpuhumisen armolahja Pyhässä Hengessä on joko rukousta tai evankeliumia uskosta osattomille. Missään kohdin Raamattua ei ole yhtäkään esimerkkiä siitä, että profetia olisi tullut siten, että ensin oltaisiin puhuttu jotain käsittämätöntä kieltä! Jotkut perustelevat käsityksensä, sotkiessaan profetian ja kielilläpuhumisen, seuraaviin Raamatunpaikkoihin. 2 Piet.1:20-21″Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.” Monet harhaopettajat opettavat, että kun jonkun ihmisen kautta tulee profetia, niin sitä ei voisi kyseisen Raamatun paikan mukaan ymmärtää! Siksi he väittävät profetian tulevan usein kielillä puhumisen kautta! Asia ei kuitenkaan ole niin. Niin kuin luimme, niin Pietari kirjeessään puhuu profeetallisesta Sanasta, eli Kirjoituksista, ei profetiasta ( jae 19). Kun luet tarkasti edellä mainitun Raamatun paikan, niin kiinnitä katseesi sanoihin: YKSIKÄÄN RAAMATUN PROFETIA! Edellä mainittu Raamatun kohta ei millään tavalla liity Pyhän Hengen antamaan profetian armolahjaan, joka esiintyi apostolisena aikana ja joka kuuluu uuteen liittoon!

Seuraava Raamatun paikka, joka on Paavalin ensimmäisessä kirjeessään Korinttolaisille luvussa 14:sta on ollut hurmosliikkeiden väärällä tulkinnalle (sotkettu profetia ja kielilläpuhuminen) ehkä eniten käytetty Raamatun paikka: 1 Kor.14:5″Soisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin soisin teidän profetoivan; sillä profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, ellei tämä samalla selitä, niin että seurakunta siitä rakentuu.” Tässä Raamatun jakeessa ei sanota, että profetoiva olisi sama, vaan parhaimmillaan ”samassa asemassa” eli samanarvoinen. EI SAMA! Vaikka kielillä puhuja selittäisi, ei hän kuitenkaan vielä silloin profetoisi, vaan olisi yhtä tärkeä! Paavali kirjeessään päin vastoin käyttää ”palstatilaa” runsaasti juuri selittäessään, vastoin hurmosliikkeiden opetusta, että kielillä puhuminen on eri armoitus, kuin profetoiminen ja ettei niillä OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ KESKENÄÄN! 1 Kor.14:22-24″Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko; mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille, vaan uskoville. Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne? Mutta jos kaikki profetoisivat ja joku uskosta tai opetuksesta osaton tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja kaikki langettaisivat hänestä tuomion”.

Palatkaamme nyt kuitenkin kielilläpuhumisen armolahjaan. Paavalin ensimmäinen kirje Korinttolaisille 14:sta luku ei missään kohdin opeta, että kielilläpuhumisen armolahja olisi jotakin epämääräistä pulinaa, jota ei kukaan ymmärrä. Hurmosliikkeet ovat vain tulkinneet täysin mielivaltaisesti, vastoin Apostolien teoissa esiintyviä käytännön esimerkkitapauksia, kielilläpuhumisen vain ”mongerrukseksi”, jota ei kukaan ymmärrä! Paavalihan juuri tuossa kyseisessä kirjeessä (1 Kor. luku 14) kirjoittaa, ETTEI OLE OLEMASSAKAAN SELLAISIA KIELIÄ, JOITA EI KUKAAN YMMÄRRÄ: 1 Kor.14:10″ Maailmassa on, kuka tietää, kuinka monta eri kieltä, mutta ei ainoatakaan, jonka äänet eivät ole ymmärrettävissä.” Raamattu ei missään kohdin mainitse, että kukaan Jumalan palvelija olisi KOSKAAN PUHUNUT SAMANLAISIA KIELIÄ KUIN TÄMÄN PÄIVÄN HURMOSLIIKKEISSÄ! Tulkinta kielilläpuhumisesta mongerruksena on vain hurmosliikkeiden tulkintaa; ”näin ehkä oltaisiin voitu puhua, kielet olisivat voineet olla ehkä tällaiset jne”! Päin vastoin, jokainen Raamatun kohta, jossa mainitaan käytännössä esiintyvä kielilläpuhumisen armolahja Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli aina puhetta jonkin muun maan kielellä, niin kuin olemme huomanneet! Tämän päivän hurmosliikkeiden kielet ovat vain pulinaa tuuleen, eivätkä ne tule Jumalan maailmasta. Samaa mieltä lienee apostoli Paavali: 1 Kor.14:9″Samoin tekin: jos ette kielellänne saa esiin selvää puhetta, kuinka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin tuuleen.”

Paavali ensimmäisessä kirjeessään Korinttolaisille vetoaa vanhaan Testamenttiin lupauksesta, joka annettaisiin uuden liiton uskoville. Raamattu kertoo meille, että uusi liitto tehtäisiin kaikkien kansojen kanssa (niin kuin se tehtiinkin)! Vetoamalla kirjoituksiin Paavali juuri osoittaa, että kielten puhumisen armolahja on juuri kyky puhua eri maiden kielillä: 1 Kor.14:20-21″Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vaan pahuudessa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi- ikäisiä. Laissa on kirjoitettuna: ”Vieraskielisten kautta ja muukalaisten huulilla minä olen puhuva tälle kansalle, eivätkä he sittenkään minua kuule, sanoo Herra.”

Jotkut opettavat, että ”mongerrus” olisi enkelien kieliä! He perustelevat sen seuraavalla Raamatunkohdalla: 1 Kor.13:1″ Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.” Huomattakoon, että Paavali kirjoittaa; VAIKKA eikä KUN! Lue tämä jae asiayhteydessään, (jakeet 2 ja 3) äläkä irrota jakeita sieltä täältä! Huomaat, että Paavali kirjoittaa myös; ”vaikka minulla olisi kaikki usko” (oliko hänellä kaikki usko, ei tietenkään)…”vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi” (antoiko hän ruumiinsa poltettavaksi, ei, vaan hänet mestattiin pyövelin käsissä)! Huomaat siis, että hän ei sanonut puhuvansa enkelien kielillä, vaan esitti ”olettamuksia” opettaessaan rakkauden suurta merkitystä! Raamatussa ei ole yhtään esimerkkitapausta, jossa enkelit olisivat puhuneet jotakin käsittämätöntä kieltä, vaikka kertomuksia ihmisistä, jotka ovat kohdanneet enkelin, on hyvin paljon. Kaikissa Raamatun ilmestyksissä enkelit ovat puhuneet ymmärrettävää kieltä! Johannes näyssään kuvailee enkelien kieltä mm. seuraavasti: Ilm.5:11-13″Ja minä näin, ja minä kuulin monien enkelien äänen valtaistuimen ja olentojen ja vanhinten ympäriltä, ja heidän lukunsa oli kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta ja tuhat kertaa tuhat, ja he sanoivat suurella äänellä: ”Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan voiman ja rikkauden ja viisauden ja väkevyyden ja kunnian ja kirkkauden ja ylistyksen.” Ja kaikkien luotujen, jotka ovat taivaassa ja maan päällä ja maan alla ja meren päällä, ja kaikkien niissä olevain minä kuulin sanovan: ”Hänelle, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti!” On täysin mielivaltainen tulkinta, että enkeleillä olisi oma kieli!

Kielillä puhumisen armolahja on Pyhän Hengen antama lahja puhua erimaiden kielillä. Se ei ole mitään käsittämätöntä mongerrusta, eikä enkelien kieliä! Monet kuitenkin perustelevat hurmoksellista tulkintaansa seuraavalla Raamatun paikalla: 1 Kor.14:14″ Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.” Ensinnäkään, tämä Raamatun jae ei puhu mistään pulinakielestä, jollaista hurmosliikkeissä esiintyy, vaan se kertoo meille, että kun esim. suomalainen oppimaton saa Kenian kielen armoituksen Pyhän Hengen vaikutuksesta, niin on täysin selvää, ettei rukoilija itse ymmärrä kyseistä kieltä! Tällöin hänen ymmärryksensä on hedelmätön. Paavali kuitenkin kehotti kirjeessään ”armoituksen saajaa” rukoilemaan, että saisi kyvyn ymmärtää kieltä, jota puhuu ja sitä kautta myöskin lahja tulisi paremmin käytetyksi.

Monet taas puolustelevat järjetöntä mongerrustaan seuraavalla Raamatunpaikalla: 1 Kor.14:23″ Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?” Tässä Raamatun kohdassa ei anneta missään kohdin ymmärtää, että kysymyksessä olisi jokin sellainen kieli, jota hurmosliikkeissä käytetään. Tuossa jakeessa tarkoitetaan, niin kuin kokonaisvaltainen Raamattu selkeästi opettaa, eri maiden kieliä. Jos seurakunta kokoontuu ja monet ihmiset alkavat puhua todellisella Pyhän Hengen antamalla armolahjalla, vieraiden maiden kielillä, niin on selvää, että sekaannusta syntyy, ja silloin järjestys kokoontumisessa häiriintyy. Ei pitäisi olla mitään epäselvää, millaisista kielistä tässä Raamatun kohdassa on kysymys, koska kun opetuslapset puhuivat eri maiden kieliä helluntaipäivänä, luuli kansanjoukko heitä juovuksissa oleviksi( Apt.2:13)!

Paavali opetti kirjeessään Korintolaisille, että kun joku oli saanut todellisen kielillä puhumisen armolahjan Pyhästä Hengestä, kyvyn puhua vieraiden maiden kieliä, niin hänen tulisi rukoilla myöskin armoitusta selittää kielet. Myöskin hän kehotti rukoilemaan, että saisi kielten selittämisen armolahjan, vaikkakaan ei itse puhuisi kielillä, jotta ei sekaannusta tilaisuuksissa esiintyisi, vaan näin kaikki kuulijat rakentuisivat! Sillä ainahan on mahdollista, että kokoukseen tulee myöskin uskosta osattomia. (olihan riivattu mieskin aikoinaan synagoogassa Jeesuksen aikana Luuk.4:33). 1 Kor.14:13″ Sen tähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää.” Kielten selittämisen armolahja on yksinkertaisesti Jumalan Pyhän Hengen lahja ymmärtää erimaiden kieliä. Ei jokin yliluonnollinen kyky ymmärtää enkelien kieliä (enkeleillä ei ole mitään eri kieltä) tai jotain mongerrusta, jota hurmosliikkeissä, mm. helluntalaisuudessa paljon esiintyy! Hurmosliikkeissä harvat osaavat selittää puhumansa kielet! Paavali kuitenkin nimenomaan käski rukoilemaan, että jos on kielillä puhumisen armolahja, niin tulisi rukoilla, että saisi myöskin kyvyn selittää ne. Olen laittanut merkille kun ihmiset puhuvat mongerrellen (olen entinen helluntalainen ja kokemusta on), että usein he toistavat vain samoja sanoja. Kuitenkin, sanoma, jolla he pyrkivät näitä naurettavia kieliään selittämään, on joka kerta eri.

Tarkastelkaamme vielä muutamia Korinttolaiskirjeen kohtia, joilla ihmiset pyrkivät puolustamaan hurmoksellisia, epäaitoja kieliään: 1 Kor.14:15-16″Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni. Sillä jos ylistät Jumalaa hengessä, kuinka oppimattoman paikalla istuva saattaa sanoa ”amen” sinun kiitokseesi? Eihän hän ymmärrä, mitä sanot.” Kenellä tämän tekstin mukaan on ongelmana ymmärtäminen? Tämä teksti ei tue hurmosliikkeissä esiintyviä ”pulinakieliä”, eikä edellä mainittu Raamatun kohta tarkoita, että joku puhuisi jotakin ymmärtämätöntä kieltä, jota ei itse ymmärrä! PÄIN VASTOIN, PUHUJA TÄSSÄ RAAMATUN PAIKASSA YMMÄRTÄÄ, KUULIJA EI!

1 Kor.14:2:”Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.” Tätä Raamatun paikkaa käyttävät usein pulinakielten puolestapuhujat, perustellessaan hurmoksellisia epäraamatullisia kieliään. Tämä jae ei anna ymmärtää, että puhuja ei itse tietäisi mitä puhuu, vaan että kuulijat eivät ymmärrä hänen puhettaan! Jos minä esim. sanon, että ei minua kukaan ymmärrä, en tietenkään silloin tarkoita, ettenkö itse ymmärtäisi itseäni. Kyllä minä voin itse ymmärtää itseäni, vaikka muut eivät ymmärtäisikään. Tämä Raamatun jae ollaan tulkittu, vastoin selkeää opetusta siten, että tässä kielillä puhuva ei itse ymmärtäisi mitä puhuu! Kuitenkin jae selvästi osoittaa, että ei ongelma ole puhujalla, vaan kuulijoilla!

Monet harhaopettajat opettavat, että on olemassa salainen taivaallinen rukouskieli, jota paholainen ei ymmärrä. He perustelevat käsityksensä: Room.8:26 ”Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla”. Raamattu ei kuitenkaan missään vaiheessa kehota uskovia rukoilemaan salassa, vaan päin vastoin, kuullessaan uskovan rukouksen saatana vapisee! Raamattu opettaa meille myöskin, että Jumalan lapsi on täytetty Pyhällä Hengellä ja että Jeesus asuu jokaisessa uskovassa Pyhän Henkensä kautta rukoillen Isän edessä edestämme! Edellä mainittu Raamatun kohta tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että Jeesus meissä rukoilee puolestamme!

Monet saatuaan karismaattisissa kirkkokunnissa kielillä puhumisen armolahjan ovat kertoneet omasta kokemuksestaan. He ovat kertoneet, että he kielillä puhuessaan eivät pysty lopettamaan, vaan jatkavat mongerrustaan niin pitkään kuin henki heille puhuttavaa antaa. Tämä tällainen kokemus osoittaa sen, että nuo ”kielet” eivät ole voineet olla Jumalasta! Niin kuin mikä tahansa armolahja, niin myöskin kielillä puhuminen on aina ihmisen hallittavissa: 1 Kor.14:32″Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset”. Monilla on hurmosliikkeissä ns. kielilläpuhumisen armolahja, mutta ei kuitenkaan kykyä selittää kieliä. Kuitenkin olen monesti itse huomannut ollessani karismaattisissa tilaisuuksissa, että ihmiset rukouksen aikana mumisevat eikä tällaisessa rukoustilanteessa ole minkään laista järjestystä rukouksen suhteen. Raamattu opettaa meille kuitenkin, että jos ei ole selittäjää kielille, tai jos ei itse ole saanut armoitusta selittää kieliään, niin olkoon sellainen ihminen hiljaa seurakunnan kokouksissa ja rukoilkoon kielillä yksinäisyydessä: 1 Kor.14:27-28″ Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön; mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle.”

Selkeä Raamatun opetus on, että kielillä puhumista tulee esiintymään siihen saakka kunnes Herramme Jeesus tulee! Myöskin selkeä Raamatullinen opetus kielillä puhumisesta on, että Pyhän Hengen antama ”kielillä puhumisen” armolahja on kyky puhua muiden maiden kieliä. Lupaus Pyhästä Hengestä, joka varustaa Hänen omansa voitokkaaseen evankelioimistyöhön, on yhä voimassa. Kun maailma yhdistyy ja ihmiset eri kulttuureista ja kansoista ovat paljon keskenään tekemisissä, niin Jumalan Pyhän Hengen lahjaa, kykyä puhua eri maiden kielillä, tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa, niin kuin apostolisena aikana, suuressa määrin. Tulevina aikoina tulee todellisen Pyhän Hengen armolahjan, kielillä puhumisen merkitys kasvamaan ja moni eri kulttuurin ihminen saa tätä kautta kuulla evankeliumin Jeesuksesta Kristuksesta.

Selkeä Raamatullinen opetus on myöskin se, että Jumalan lapsi voi rukoilla Pyhän Hengen antamilla ”eri maiden” kielillä. Tällöin, jos hänellä itsellään ei ole lahjaa selittää puhumiaan kieliä, tulee hänen rukoilla kielten selittämisen armolahjaa Jumalalta( 1 Kor.14:13). Kuitenkaan missään vaiheessa Pyhän Hengen antama kielillä puhumisen armolahja ei ole profetiaa. Tämä on jokaisen syytä muistaa. Ei missään Raamatussa opeteta, että kielten selittämisen armolahja olisi kyky tulkita Jumalan sanomaa kansalleen. Kielillä puhumisen armolahja Pyhästä Hengestä esiintyy siis vain joko rukouksessa tai evankelioimistyössä. Profetointi on armolahja erikseen, ja se tulee aina ymmärrettävällä tavalla siten, ettei siihen tarvita mitään tulkkausta, jotta vastaan ottaja sen ymmärtäisi. Raamattu ei tunne yhtään tapausta, jossa oltaisiin menetelty siten, että kielillä puhuminen oltaisiin tulkattu profetiaksi, eikä se opeta näin tekemäänkään. Aina, kun joku puhuu kielillä, ja ne tulkataan viestiksi (profetiaksi) Jumalan kansalle, on se merkki siitä, että joko tulkkaus, tai kielet ovat perkeleestä, ei Jumalan Pyhästä Hengestä! Raamattu sanoo erittäin selkeästi, etteivät kielet ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko ( 1 Kor.14:22)!

Mikä on hurmosliikkeissä esiintyvien järjettömien kielten historiallinen tausta? Mitä kieliä nämä tälläiset usein samojen sanojen hokemiset ovat? (lainaus Doug Batchelorin kirjasta:”kielten vangitsema) Glossolalia on sana, jota usein käytetään ilmaisemaan useimmissa karismaattisissa seurakunnissa suosittua hurmos kokemusta. American Heritage Dictionary- Amerikkalainen sanakirja- määrittelee tuon termin näin; ”keinotekoista” ja epä- mielekästä puhetta, erityisesti sellaista puhetta, joka liittyy transsi-tilaan tai tiettyihin skitsofreniasta kärsivien oireisiin.

Nykyaikainen kielilläpuhuminen karismaattisissa liikkeissä juontaa juurensa- ei Raamatusta Jumalan lasten keskuudesta, vaan muinaisista pakanallisista rituaaleista. Kuudennella vuosisadalla eKr. Delfin oraakkeli oleskeli Parnassus- vuoren juuren lähellä olleessa temppelissä. Delfi oli myös pyhitetty Dionysokselle, viinin-, hedelmällisyyden- ja aistillisen tanssin jumalalle sekä yhdeksälle muusalle- musiikin suojelija jumalattarille. Samalla kun innoittavaa musiikkia soitettiin, Pythia- niminen ylipapitar tapasi hengittää huumaavaa savua ja siirtyä voimakkaaseen transsi tilaan, jossa hän alkoi mutista. Ylipapittaren päästämät oudot äännähdykset tulkittiin avustavan papin toimesta, joka yleensä puhui runomitassa. Ylipapittaren äännähdyksiä pidettiin viesteinä Apollos- jumalalta, mutta viestit olivat niin epämääräisiä, että niitä harvoin kyettiin todistamaan virheellisiksi.

Samassa kirjassaan Doug Batchelor kertoo omista kokemuksistaan. ”Kun asuin Amerikan alkuperäisväestön keskuudessa Uudessa Meksikossa olin useita kertoja paikalla todistamassa samankaltaista rituaalia. Intiaanit ensin söivät hallusinaatioita aikaansaavaa giftkaktusta ja istuivat sitten tuntikausia piirissä hymisten ja rumpuja soittaen. Ennen pitkää useat alkoivat äännähdellä kouristuksenomaisesti ilmaisten piinallisia näkyjään”. Nykyään karismaattiset seurakunnat ovat suosituimpia kuin mitkään muut kirkot Amerikan alkuperäisväestön keskuudessa, sillä siirtyminen heidän omista vanhoista uskomuksistaan karismaattisiin yhdyskuntiin on rituaalien samankaltaisuuden vuoksi vaivatonta ja helppoa. Monien pakanuutta harjoittavien Afrikan heimojen keskuudessa ihmiset uhraavat kanan tai vuohen saadakseen jumaliltaan siunauksen ja sitten he tanssivat tuntikausia nuotion ympärillä laulaen ja hypnotisoivan rummun soidessa taustalla. Lopulta jotkut läsnäolijoista joutuvat heidän jumaliensa hengen valtaan ja alkavat puhua aavemaista henkimaailman kieltä. Sitten paikallinen poppamies tulkitsee saadut viestit. Näitä rituaaleja yhä harjoitetaan Voodoo- katolisten keskuudessa Länsi-Intian saarilla.

”Tämä pakanallinen uskonto saapui ensi kerran Pohjois-Amerikan kristillisiin kirkkoihin 1800-luvun alussa. Monet Amerikkaan tuoduista afrikkalaisista orjista, joita oli käännytetty kristinuskoon eivät kyenneet lukemaan Raamattua. Vaikka he tulivatkin eri heimojen keskuudesta eri osista Afrikkaa, niin kaikkien heimojen kesken oli yksi yhteinen rituaali; ”Henkien Tanssi”, jolloin hengen vallassa oleva henkilö äännähtelee. Nämä orjat erehtyivät pitämään omaa uskontoaan kristittyjen kielillä puhumisena ja alkoivat sekoittaa kristinuskon piirteitä omiin rituaaleihinsa. Nuo kiihkeät palvontamenot, joita säestettiin erittäin rytmikkäällä musiikilla, alkoivat aluksi yleistyä vain Pohjois-Amerikan eteläosissa samalla kun suurten kirkkokuntien taholta näihin menoihin osallistujia kutsuttiin nimellä ”Holy Rollers”. Eräät jopa menivät niin pitkälle, että ottivat transsissa ollessaan käsiinsä myrkyllisiä käärmeitä todistaakseen saaneensa ”hengen”. (Tässä käytettiin väärin Mark.16:18, joka sanoo:”…nostavat käsin käärmeitä”, viitaten tapaukseen, jolloin Paavali sai käärmeen pistoksen, mutta säilyi vahingoittumattomana Apt.28:3-6.)”

”Helluntailiikkeen kansallinen leviäminen valkoihoisten keskuudessa alkoi Los Angelesissa Apostolic Faith Gospel Mission-kirkossa Azusa kadulla 1906. Heidän johtajanaan oli entinen musta hurskauden julistaja nimeltä William Seymour. Tästä lähtien heidän johtajansa hioivat omia oppejaan ja tekivät niistä entistä houkuttelevimpia ja miellyttävimpiä kristillisten pääsuuntausten jäsenille. Sitten noin 1960 karismaattinen liike alkoi vetää puoleensa käännynnäisiä traditionaalisista yhdyskunnista. Tästä lähtien sen kasvu on ollut räjähdysmäistä ja nykyään karismaatikkoja on useita miljoonia protestanttisten ja katolisen kirkon keskuudessa ympäri maailmaa. Jotkut karismaattisista kirkoista menevät niin pitkälle, että sanovat Raamatun olevan vanha kirjain ja että kielillä puhujien kautta tulevat viestit ovat muka Hengen uusi ilmoitus ja siksi luotettavimpia kuin Raamattu.” (Doug Batchelorin kirjasta:”kielten vangitsema).

Hurmosliikkeissä valtaosalla sen jäsenistä esiintyvä pulinakieli on pakanallista alkuperää. Jumala on järjestyksen Jumala (1 Kor.14:33), eikä Hän aiheuta omiensa keskuudessa järjettömiä tilaisuuksia, joissa kontrolli häviää ja kaikki tekevät mitä sattuu! Baalin profeetat tekivät aikoinaan, niin kuin tämän päivän hurmosliikkeet palvontamenoissaan, hyppivät alttarinsa ympärillä valittaen, huutaen ja profetoiden (1 Kun.18:17-46). Jumalan todellinen profeetta, Elia, sitä vastoin polvistui Jumalan kasvojen eteen, toiselle alttarille ja rukoili YKSINKERTAISEN RUKOUKSEN!

Hurmosliikkeissä esiintyvä kielillä puhuminen on usein lahja paholaiselta. Viholliselta saatu lahja voi olla hyvin kuolettava! Rikolliset ovat menestyksellisesti räjäytelleet monta uhriaan lähettämällä lahjaksi komean lahjapaketin, joka avattaessa on kuitenkin räjähtänyt silmille! Samoin tänä päivänä paholainen käyttää väärennettyä hengen lahjaa, kielillä puhumisen lahjan pakanallista vastinetta, saadakseen pääsyn Jumalan seurakuntaan ja tuhotakseen sen sisältä päin! Se mikä ei onnistu saatanalta pelottelulla ja painostamisella, onnistuu valitettavan usein viekkaudella. Tämän ovat huomanneet nyt monet hurmosliikkeiden johtajat, mm. Helluntailiikkeessä ollaan hyvin huolestuneita armolahjojen väärinkäytöstä! He ovat itse joutuneet monesti huomaamaan, että monet heidän jäsenistään väärinkäyttävät armolahjoja ja ollaan alettu yhä enenevässä määrin myöskin ottamaan liikkeen sisäisesti kantaa siihen, kenellä on ylipäätänsäkään aidot kielet ja kenellä ei! Paholaisen lähettämä lahja, kyky puhua käsittämätöntä kieltä, kieltä, jota ei ymmärrä puhuja, saatikka sitten kuulija, on osoittautumassa pommiksi, vaikka sitä harva kuitenkaan myöntää.

Kansa, joka puhuu outoa kieltä, kieltä jota ei edes itse ymmärrä, on todellisen Jumalan kansan vihollinen! Tuo kansa, hurmosliike, on tehnyt huonoa mainosta todellisille Jumalan lapsille, todelliselle tämän päivän Israelille, eli jokaiselle Uuden Liiton uskovalle! Naurettavilla nauruherätyksillään sekä muilla vastaavilla tempauksillaan se on tehnyt maailman ihmisten silmissä uskon Jumalaan vain hullujen ja skitsofreenikkojen uskonnoksi. Jumala ilmoitti Raamatussa Jeremian kautta tästä ajasta, jossa elämme: Jer.5:14-18″Katso minä tuon teitä vastaan, te Israelin heimo, kansan kaukaa, sanoo Herra; se on horjumaton kansa, se on ikivanha kansa, kansa, jonka kieltä sinä et ymmärrä ja jonka puhetta sinä et tajua. Heidän viinensä on kuin avoin hauta, he ovat kaikki sankareita. He syövät sinun satosi ja leipäsi, he syövät sinun poikasi ja tyttäresi, syövät sinun lampaasi ja raavaasi, syövät sinun viinipuusi ja viikunapuusi; he miekalla hävittävät sinun varustetut kaupunkisi, joihin sinä luotat. Mutta niinäkään päivinä, sanoo Herra, en minä teistä peräti loppua tee. ”

Viidennen enkelin puhaltaessa pasuunaan, maailmanlaajuinen eksytys kohtaa tätä maapalloa. Se joukko, joka väittää olevansa Jumalan asialla onkin itse asiassa saatanan, eli syvyydestä tulevan enkelin asialla. Erilaiset pakanuudesta nousseet traditiot on puettu kristillisyyden kaapuun. Katolinen kirkko Paavin johdolla on eksyttänyt historian saatossa suuren joukon Kristuksen verellä lunastettuja sieluja sekä saanut vuotamaan miljoonien marttyyrien veren. Uskonto, joka on sekoitus pakanallisia kultteja mukanaan ripaus Raamatullista uskoa, on salakavala myrkkysekoitus, jonka sielunvihollinen juottaa tämän maapallon janoisille asukkaille, jotka tahtovat itsekkäästi eläen sivuuttaa Raamatulliset totuudet joita aidot Jumalan pyhät ovat jo vuosituhansia henkensä uhalla julistaneet. Paavin johtama porttokirkko (Ilm.17:5) on haalinut ekumenian sekä humanismin nimissä siipiensä suojaan kaikki protestanttiset kirkkokunnat sekä herätysliikkeet ja näin muodostanut maanpäälle valhekristillisyyden, joka mahtavuudessaan kilpailee aitoja Jumalan Pyhiä vastaan. Se on luonut suuren eksytyksen kiirastuli – sekä helvettioppeineen, se on muuttanut oikean lepopäivän ajankohdan, se on luonut pakanallisista uskonnoista kyhätyn kolminaisuusopetuksen, luonut salakavalan lapsikasteopin ja tehnyt ihmisestä kuolemattoman sielun vaikka se olisi erillään Kristuksesta ja paljon muuta salakavalaa sekä rienaavaa Raamatun vastaista opetusta se on vuosituhansien aikana valheellisesti tuottanut. Vaikka protestanttiset kirkkokunnat sekä herätysliikkeet väittävät ajattelevansa omilla aivoillaan, he itse asiassa opetuksessaan julistavat vain katolisen kirkon salakavalia opetuksia, usein itsekkään ymmärtämättä sitä. Maailmanlaajuinen eksytys on ajassa jossa me nyt elämme saavuttanut lähestulkoon täyttymyksensä – mestarillisesti on Johanneksen näkemä syvyydestä tullut saatanan demoniarmeija tehnyt työtään maapallolla. On hyvin huolestuttavaa, että esimerkiksi suomalaisen luterilaisen kirkon papit uusimman väitöskirjan mukaan (Risto Leppänen.2010) eivät laisinkaan usko Raamatun luomiskertomukseen ja suurin osa papeista näkee Raamatun vain inhimillisenä kirjana kieltäen sen Jumalallisen alkuperän – kun yhteiskuntamme valtakirkko on näin kääntänyt selkänsä Pyhälle Jumalalle, on sanomattakin selvää, että maailmanlaajuinen eksytys on kohdannut myös Suomea eikä täten ole vain jotakin kaukaista tietoa maailman ilmiöistä.

Sielunvihollisen hyökkäystä, joka tapahtui viidennen pasuunan soidessa Johanneksen näyssä, pystyvät vastustamaan vain ne, jotka tuntevat Kirjoitukset ja jotka elävät Jumalan voimasta – heillä on Jumalan painama sinetti otsassaan. Syvyydestä tulevan enkelin hyökkäyksen seurauksena ihmiset maapallolla ovat omaksuneet vääriä käsityksiä Raamatusta, ovat langenneet pakanallisten uskontojen pauloihin ja lisäksi sortuneet pitämään itseänsä jumalana. Humanismi on uskontoa ilman Jumalaa, sillä ihminen luulee itse olevansa kaiken hyvän sekä huonon mittapuuna ja täten hän kieltää Jumalan oikeuden olla tuomarina sekä kaikki Jumalan Hengestä syntyneet Kirjoitukset – näin ovi eksytyksille on avoin. Kaikki edellä mainittu on lisännyt henkistä pahoinvointia ihmiskunnan keskuudessa – milloinkaan ei ihmiskunta ole kärsinyt niin paljon mielenterveydellisistä ongelmista kuin tänä päivänä. Ihmisten oma inhimillinen viisaus on kuitenkin luonut ihmisten sisäiselle pahalle ololle psykologisia määritelmiä, jotka ovat vain lisänneet tuskaa maapallolla. Psykologinen ajattelutapa – joka yrittää selittää tyhjentävästi sen mitä ihmisessä on – on surkeasti epäonnistunut tehtävässään lievittää maapallolla vallitsevaa henkistä pahoinvointia. Syvyydestä nouseva enkeli, Apollyon eli saatana, saa ihmiset etsimään kuolemaa ja Johannes kirjoittaa näyssään siitä sanoin: ”ihmiset etsivät kuolemaa, eivätkä sitä löydä; he haluavat kuolla,” (Ilm.9:6) ja näin saatanan demoniarmeija on saanut suuren osan ihmiskuntaa täydelliseen petoksen verkkoon maalaten ihmisten mieleen valheellisen kuvan Jumalasta – jos ihmiset ymmärtäisivät Korkeimman rakkauden luotujaan kohtaan he turvaisivat Jumalan anteeksiantoon Hänen Pojassaan Kristuksessa Jeesuksessa, mutta koska he ovat nielleet saatanan valheen ja uskovat Jumalan olevan vain jokin tyranni, he mieluummin epätoivossaan tappaisivat itsensä. Sielunvihollisen salakavala juoni ihmiskunnan eksyttämiseksi on toiminut – suurin osa ihmiskuntaa on niellyt eksyttäjän valheet ja tuhonnut oman sisäisen elämänsä ollen valmiina nyt tuhoamaan itsensä. Turhaan ei sielunvihollista nimitetä tuhanten juonten mestariksi: Jeesus nimitti perkelettä ”valheen isäksi” (Joh.8:44) ja viidennen pasuunan soidessa Jumala salli Johanneksen näyssä tämän valheen isän eksyttää suuren osan ihmisiä – vain ne, jotka eivät edes rakastaneet totuutta joutuivat sielunvihollisen salakavalan juonen uhreiksi, mutta Jumalan sinetillä merkityt säästyivät tältä eksytykseltä sillä heillä oli rakkaus totuuteen joka on Jumalan Sana (Ps.119:160). Jeesus oli lihansa päivinä sanonut, että: ”Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.” (Joh.10:27-28) ja tämän me näemme toteutuvan tässä Johanneksen ilmestyksen viidennen pasuunan puhalluksessa – Jeesuksen omat kuulevat Paimenensa äänen eikä kukaan voi ryöstää heitä Hänen kädestään. Eksytykset ovat vain niitä varten jotka ovat eksytettävissä – Jumalan Pyhät kuulevat Mestarinsa äänen eivätkä he eksy, sillä he muistavat Kristuksen sanat Hänen aikansa eksyneille:”Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.” (Matt.22:29). Jeesukseen Kristukseen uskovat eivät eksy, sillä he tutkivat joka päivä Kirjoituksia (Apt.17:11) rakastaen Herran lakia sydämestään koska heidän sisimmässään asuu Jumalan Pyhä Henki (Jer.31:33).

Ilm.9:13-21

”Ja kuudes enkeli puhalsi pasunaan; niin minä kuulin äänen tulevan kultaisen alttarin neljästä sarvesta, Jumalan edestä, ja se sanoi kuudennelle enkelille, jolla oli pasuna: ”Päästä ne neljä enkeliä, jotka ovat sidottuina suuren Eufrat-virran varrella.” Silloin päästettiin ne neljä enkeliä, jotka hetkelleen, päivälleen, kuukaudelleen ja vuodelleen olivat valmiina tappamaan kolmannen osan ihmisistä. Ja ratsuväen joukkojen luku oli kaksikymmentä tuhatta kertaa kymmenen tuhatta; minä kuulin niiden luvun. Ja tämänkaltaisilta minusta näyttivät hevoset ja niiden selässä istujat näyssä: ratsastajilla oli tulipunaiset ja tummansinervät ja tulikivenkeltaiset haarniskat; ja hevosten päät olivat kuin leijonain päät, ja niiden suusta lähti tuli ja savu ja tulikivi. Näistä kolmesta vitsauksesta sai kolmas osa ihmisiä surmansa: tulesta ja savusta ja tulikivestä, jotka lähtivät niiden suusta. Sillä hevosten voima oli niiden suussa ja niiden hännässä; niiden hännät näet olivat käärmeitten kaltaiset, ja niissä oli päät, joilla ne vahingoittavat. Ja jäljelle jääneet ihmiset, ne, joita ei tapettu näillä vitsauksilla, eivät tehneet parannusta kättensä teoista, niin että olisivat lakanneet kumartamasta riivaajia ja kultaisia ja hopeaisia ja vaskisia ja kivisiä ja puisia epäjumalankuvia, jotka eivät voi nähdä eikä kuulla eikä kävellä. He eivät tehneet parannusta murhistaan eikä velhouksistaan eikä haureudestaan eikä varkauksistaan.”

Johannes näkee näyssään kuudennen enkelin puhaltavan pasuunaan ja silloin päästettiin irti neljä enkeliä Eufrat-virran varrelta: 200 miljoonaa sotilasta lähtee tappamaan sekä tuhomaan kolmannen osan maasta. Kuvaus on symbolinen, mutta myös todellinen: kysymys on Islamilaisen maailman sotureista, entisen Babylonian alueen pakanauskonnon valtaan joutuneista sotaisista muslimeista samalla kun se kuvaa tuon taistelun demonisia piirteitä (tuli, savu ja rikinkatku, jotka tulivat hevosten suusta, jakeet 18-19). Neljä sidottua enkeliä ovat tietenkin perkeleen enkeleitä, koska yksikään Jumalan enkeli ei Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen mukaan ole sidottu – sidottujen enkelien päästyä vapauteen tekemään tuhojaan ihmiskunnan keskuuteen on sanomattakin selvää, että laajamittaisen tuhon aiheuttavat sielunvihollisen demoniarmeija. Perkeleen voimat vaikuttaen sotilaissa tekevät säälimätöntä tuhoaan – kolmasosa maapallon ihmisistä tapetaan.

Islamilainen maailma ulottuu Afrikan länsirannikolta Indonesiaan ja Keski-Aasiasta Saharan eteläpuolelle. Worl Factbookin mukaan (v.2004) Islam on maailman toiseksi suurin uskonto. Koko maailmassa arvioidaan olevan jo yli 1,3 miljardia muslimia. Vaikka yhä suureneva ihmisjoukko maailmassa vääränlaisen propagandan tuloksena puolustaa Islamia, joutuvat kuitenkin useat Islam-kriitikot kirjoittamaan salanimellä koska ovat joutuneet sotaisan Islamin tappouhkausten kohteiksi – useita kriitikoita on myös murhattu. Islamilaisuuden perustajan Muhammedin ryöstöretket ovat viitoittaneet seuraajiensa käsitystä Jihadista -eli pyhästä sodasta, joka käytännössä tarkoittaa taistelua ulkomaailmaa eli toisinajattelijoita vastaan. Muhammedin ryöstöretkien jälkeen kalifit valloittivat nopeassa tahdissa suurimman osan Lähi-itää, Pohjois-Afrikan ja Espanjan – tuolloin islamilainen valtio ulottui Atlantilta Keski-Aasiaan. Sotaisana uskontona Islam on kolkutellut myös Euroopan portteja: v1453 ottomaanit valtasivat Konstantinnapolin, v.1529 uudestaan ja vuonna 1683 seisoivat Wienin porteilla. Vain vähän ennen ensimmäistä maailmansotaa viimeiset Balkanin maat vapautuivat Turkin alta. Syyria ja Pohjois-Afrikka olivat uskonnoltaan kristillisiä, kunnes Islamin laajentumisen myötä vuosina 632-732 ne kuitenkin vallattiin ja niistä tuli arabien hallitsemia. Muslimiarmeijat valloittivat Länsi-Eurooppaa ja saapuivat 200 km päähän Pariisista ja lähelle Geneveäkin. Islam on asettanut tavoitteekseen tehdä koko maailmasta islamilaisen: tällä hetkellä se säätelee maailman tilannetta pitkälti öljyn ansiosta – 17 lokakuuta vuonna 1973 Yom Kippurin sodan aikana arabikuninkaat sekä arabisheikit nelinkertaistivat öljyn hinnan ja siitä alkaen se on ollut pääasiallisin syy maailmaa idästä länteen ravistaviin talouskriiseihin. Kriisit ovat olleet niin laajoja, että erityisesti kolmannen maailman maat ovat hukkumassa velkoihinsa. Öljyllä sekä muilla taloudellisilla vaikutteilla Islam kasvattaa vaikutustaan viidessä maanosassa. Nykyään yli kymmenen miljoonaa muslimia elää, työskentelee ja opiskelee Euroopassa. Useita miljoonia muslimeja on muuttanut myös Pohjois-Amerikkaan.

Islam kasvattaa Koraanin kautta lapsensa vihaan. Seuraavat tekstit on lainattu Koraanista. Tässä on käytetty Jussi Aron ja Armas Salosen kääntämää Koraanin versiota, joka on suoraan arabiasta käännetty (Koraanin luku ja jakeet): 2:187 Tappakaa heidät, missä ikinä tapaatte heidät, ja karkoittakaa heidät sieltä, mistä he ovat karkoittaneet teidät, sillä kiusaus on pahempi kuin tappo. / 2:189 Ja taistelkaa heitä vastaan niin kauan, ettei kiusausta enää ole, vaan Jumalan uskonto pääsee voimaan, ja jos he pidättäytyvät taistelusta, ei vihollisuutta ole, paitsi väärintekijöitä kohtaan. / 2:212-213 Teille on määrätty taisteleminen, vaikka se onkin teille vastemielistä. Mutta voi olla, että jokin on teille vastemielistä, vaikka se on teille hyväksi, ja voi olla, että rakastatte jotakin, vaikka se on teille pahaksi. Jumala tietää, mutta te ette tiedä. / 4:76 Taistelkoot siis Jumalan tiellä ne, jotka tahtovat tämänpuoleisella elämällä ostaa tuonpuoleisen. Joka taistelee Jumalan tiellä, kaatukoon hän tai voittakoon, hänelle me annamme suuren palkan. / 4:91 (Uskottomista)…Jos he kääntävät teille selkänsä, ottakaa heidät kiinni ja surmatkaa heidät, missä ikinä he kääntävät teille selkänsä, älkääkä ottako heitä ystäviksenne eikä auttajiksenne. / 5:17 Me olemme myös tehneet liiton niiden kanssa, jotka sanovat: ”Me olemme kristittyjä”, mutta he ovat unohtaneet osan siitä, mikä on annettu heille kehoitukseksi, ja niinpä olemmekin asettaneet vihollisuuden ja kiukun heidän välilleen ylösnousemuksen päivään asti, mutta Jumala on ilmoittava heille mitä he ovat tehneet. / 5:19 Ne ovat uskottomia, jotka sanovat: ”Totisesti Jumala on Messias, Marian poika.” / 5:56 Oi te, jotka uskotte, älkää ottako juutalaisia eikä kristittyjä suojelijoiksenne! He ovat toinen toistensa suojelijoita, ja joka ottaa heitä suojelijakseen, tulee yhdeksi heistä. / 7:166 Ja kun he (juutalaiset 7:159) olivat rikkoneet ne kiellot, joita heille oli annettu, me sanoimme: ”Tulkaa halveksituiksi apinoiksi.” / 7:178 Olemmehan helvettiä varten luoneet suuren määrän dzinnejä ja ihmisiä…/ 8:12 Ja kun Herrasi antoi enkeleille tämän ilmoituksen: ”Minä olen teidän kanssanne; vahvistakaa siis niitä, jotka uskovat! Olen paneva uskottomien sydämeen vavistuksen; katkaiskaa heidän kaulansa ja iskekää heiltä poikki kaikki sormet!” / 8:62 Ja varustakaa heitä vastaan niin paljon sotavoimia ja ratsuväkeä kuin pystytte, niin että pelotatte sillä Jumalan vihollisen ja teidän vihollisenne sekä muita heidän lisäkseen, joita ette tunne, mutta Jumala tuntee heidät. Ette voi jakaa mitään omastanne Jumalan tiellä ilman, että sitä palkittaisiin teille, eikä teille tehdä vääryyttä. / 6:66 Oi profeetta, kehoita uskovaisia taisteluun! Jos on kaksikymmentä keskuudessanne, jotka ovat kärsivällisiä, voittavat he kaksisataa, ja jos heitä on sata, niin he voittavat tuhat uskotonta, koska jälkimmäiset ovat kansaa, joka ei älyä. / 9:5 Mutta kun rauhoitetut kuukaudet ovat kuluneet, niin surmatkaa monijumalaiset missä heidät löydättekin. Ottakaa heidät kiinni, piirittäkää heidät ja asettukaa väijymään heitä joka paikkaan / 9:14 Taistelkaa heitä vastaan, niin Jumala rankaisee heitä teidän kätenne kautta, saattaa heidät häpeään, auttaa teitä heitä vastaan ja parantaa uskovaisten rinnat. / 9:29 Taistelkaa niitä vastaan, jotka eivät usko Jumalaan … kunnes antavat veron ja nöyryyttävät itsensä. / 9:52 … Jumala on antava rangaistuksensa kohdata teitä hänen tyköänsä tai meidän kättemme kautta. / 47:4-5 Kun tapaatte niitä, jotka eivät usko, niin lyökää niskaan, kunnes panette aikamoisen verilöylyn heidän keskuudessaan toimeen! Pankaa heidät sitten kahleisiin! Ja osoittakaa sitten hyvyyttä tai vaatikaa lunnaat kunnes sota päättyy. Niin on. Jos Jumala tahtoisi, hän saisi voiton heistä, mutta hän tahtoo koetella teitä toistenne kautta. Ne, jotka saavat surmansa Jumalan tiellä, niiden tekoja hän ei tee turhiksi. / 59:2 Hän on se, joka ensimmäisen kerran karkotti kodeistaan ne Kirjan omistajat, jotka eivät usko. Te ette luulleet heidän lähtevän ja he luulivat, että heidän linnansa turvaisivat heidät Jumalalta, mutta Jumala kävi heidän kimppuunsa suunnalta, jota he eivät voineet aavistaa, ja heitti heidän sydämeensä pelon, niin että he omin käsin ja uskovaisten avulla hävittivät talonsa. / 59:4-5 … sen tähden, että he vastustavat Jumalaa. Ja jos joku vastustaa Jumalaa, niin Jumala on raju rankaisemaan. Jos olette kaataneet jotkut palmupuut tai jättäneet ne seisomaan juurillaan, niin se tapahtui Jumalan luvalla ja jotta hän saattaisi jumalattomat hämilleen. / 59:14-15 He eivät taistele teitä vastaan yhdessä, vaan ainoastaan linnoitetussa kaupungissa tai muurien takana. … Heidän laitansa on sama kuin niiden, jotka vähän ennen saivat kokea menettelynsä pahoja seurauksia. Niin heitä odottaa tuskallinen rangaistus. / 61:4 Totisesti, Jumala rakastaa niitä, jotka hänen asiansa puolesta taistelevat taistelurintamassa niin kuin muodostaisivat lujasti salvatun rakennuksen. /

Islamilaiset kasvattavat lapsensa väkivaltaan samanaikaisesti kun Jeesukseen uskovat opettavat lapsilleen lähimmäisenrakkautta. Jeesukseen uskovien Pyhä Kirja opettaa Jeesuksen sanoin: ”Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.” (Matt.26:52) kun samanaikaisesti Islamilaiset opettavat lapsilleen Koraanista: (2:187) ” Tappakaa heidät, missä ikinä tapaatte heidät, ja karkoittakaa heidät sieltä, mistä he ovat karkoittaneet teidät, sillä kiusaus on pahempi kuin tappo”, (9:5) ”Mutta kun rauhoitetut kuukaudet ovat kuluneet, niin surmatkaa monijumalaiset missä heidät löydättekin. Ottakaa heidät kiinni, piirittäkää heidät ja asettukaa väijymään heitä joka paikkaan” ja (47:4-5) Kun tapaatte niitä, jotka eivät usko, niin lyökää niskaan, kunnes panette aikamoisen verilöylyn heidän keskuudessaan toimeen! Pankaa heidät sitten kahleisiin! Ja osoittakaa sitten hyvyyttä tai vaatikaa lunnaat kunnes sota päättyy. Niin on. Jos Jumala tahtoisi, hän saisi voiton heistä, mutta hän tahtoo koetella teitä toistenne kautta. Ne, jotka saavat surmansa Jumalan tiellä, niiden tekoja hän ei tee turhiksi.”

Kun 200 000 miljoonaa muhamettilaista lähtee kylvämään sotaa jonka seurauksena kolmasosa maan ihmisistä saa surmansa, silloin ihmisten silmät avautuvat Koraanin opetuksille eikä enää yksikään puolusta Islamia rauhan uskontona. Kun neljä enkeliä Eufrat-virran varrella päästetään irti, silloin jokainen ymmärtää, että tämänhetkiset kristittyjen vainot muslimimaissa ovat olleet vain pientä alkusoittoa sille Pyhälle sodalle, Jihadille, jonka muslimit ovat julistaneet toisinajattelijoita kohtaan. Kymmenet tuhannet kristityt ovat joutuneet pakenemaan Irakista, Syyriasta, Egyptistä sekä muista Islam-maista vainon tähden ja tälläkin hetkellä Jeesukseen uskovia kohdellaan vihamielisesti niissä maissa, joissa muslimit ovat enemmistönä: (4. huhtikuuta 1992) ”Islamilaiset fundamentalistit ampuivat 13 kristittyä egyptiläistä Mansheit Nasserissa Egyptissä. Kymmenen kristittyä maanviljelijää joutui väijytykseen ja heidät murhattiin, kun he olivat töissä pelloillaan. Kristitty opettaja ammuttiin paikallisessa koulussa, kun hän oli opettamassa kymmenvuotiaita oppilaita. Kristitty lääkäri ammuttiin kotinsa ulkopuolella.” 2000-luvulla lukemattomat Jeesukseen Kristukseen uskovat ovat joutuneet silmittömän väkivallan uhreiksi muslimien äärijärjestöjen taholta jotka perustavat tekemisensä Koraaniin; >>otteita Stefanus lähetyksen nettisivustolta>> (Iran 2010) ”Kotiseurakunnan pastori pidätettiin 14.4. sen jälkeen, kun hänen kotiinsa Karajissa oli tehty ratsia. Ratsian aikaan paikalla oli noin 10 nuorta äskettäin kristinuskoon kääntynyttä miestä, jotka olivat kokoontuneet yhteen tutkimaan Raamattua. Useat siviiliasuiset viranomaiset, jotka esittäytyivät olevansa tiedotusministeriöstä, pidättivät kaikki paikalla olleet ja pakottivat heidät täyttämään lomakkeet, joissa selitettiin kuinka heistä oli tullut kristittyjä ja kuka oli kastanut heidät. Nuorille miehille sanottiin sen jälkeen, että he olivat osallistuneet laittomaan tapaamiseen ja että lähipäivinä heidät kutsuttaisiin uusiin kuulusteluihin. Pastori, Behnam Irani, pahoinpideltiin ja hänet vietiin tuntemattomaan paikkaan. Myöhemmin samana päivänä viranomaiset tulivat uudelleen Behnamin kotiin ja takavarikoivat suurimman osan hänen henkilökohtaisesta omaisuudestaan mukaan lukien valokuvat, kamerat, tietokoneet, Raamatut ja muun kristillisen kirjallisuuden”, (Egypti 2010)”Hapolla varustautuneet äärimuslimit hyökkäsivät joitakin viikkoja sitten 15-vuotiaan kristinuskoon kääntyneen Dina El-Goharyn kimppuun. Dina on kohdannut vakavaa häirintää sen jälkeen, kun hänen isänsä, Maher El-Gohary (57) ilmoitti kristinuskoon kääntymisestään ja halustaan muuttaa henkilökortissaan oleva merkintä uskonnosta kristinuskoon. Dina ja hänen isänsä, jotka ovat piileskelleet Alexandriassa tappouhkausten vuoksi, olivat lähteneet käymään pikaisesti ulkona ostamassa vettä, kun muslimit hyökkäsivät tytön kimppuun. Dinan takki syttyi palamaan haposta, mutta isä sai liekit sammutettua ennen kuin ne saavuttivat Dinan ihon. Dina on järkyttynyt hyökkäyksestä ja sanoo: ”Sen jälkeen olen pelännyt mennä ulos, isän kanssa tai ilman”, (Irak 2010) ”Pohjois-Irakin Mosulin kaupungissa asuvat kristityt ovat viime viikkojen kuluessa joutuneet väkivallan kohteiksi. Basil Isho Youhanna ammuttiin kotiovelleen Pohjois-Mosulin Tahririn kaupunginosassa. Yliopisto-opiskelija Sarah Edmond Youhanna kidnapattiin 28.12. Mosulin yliopistosta. Kaappaajat ovat sittemmin soittaneet Sarahin perheelle ja kertoneet kuuluvansa islamilaiseen ryhmään. Kaksi päivää kidnappauksen jälkeen diakoni Zhaki Homo Bashir loukkaantui vakavasti tuntemattomien hyökkääjien ammuttua häntä hänen myymälässään Jadidan kaupunginosassa”, (Egypti 2010) ”Nag Hammadissa jouluyön messuun tehdyn hyökkäyksen jälkeen ilman pidätysmääräystä pidätettyjä kristittyjä nuoria on kidutettu. Kristittyjä vastaan kohdistetun hyökkäyksen jälkeen pidätettiin kymmeniä kristittyjä, viisitoista on yhä pidätettynä. Heitä syytetään ”mellakoinnista ja viranomaisten vastustamisesta”. Useat vapautetut nuoret ovat kertoneet, että viranomaiset kiduttivat heitä ja heidät määrättiin todistamaan valheellisesti, että piispa Kyrollos, Nag Hammadin koptipiispa, oli yllyttänyt heitä mielenosoituksiin. Yksi vapautetuista, Bola (18), kertoi: ”Meidän piti riisua vaatteemme ja sen jälkeen sukupuolielimiimme annettiin sähköshokkeja kahdeksan tunnin ajan. Kidutus lakkasi vasta kun emme enää kestäneet enempää – vain alkaakseen myöhemmin uudelleen.” ”Turvallisuusviranomaiset uhkasivat meitä, että jos kertoisimme mitä tapahtui, meidät pidätettäisiin uudelleen,” lisäsi 17-vuotias Reziky. Erään vapautetun kristityn perheenjäsenen mukaan monet nuorista on tehty kidutuksella hedelmättömiksi. Suurin osa vapautetuista teineistä saa sairaanhoitoa, heille on esimerkiksi asennettu katetreja, että he voivat virtsata”. Jokainen joka vähättelee Islamia sotaisana uskontona, on ymmärtämätön sille tosiasialle, että Johanneksen saama näky Patmoksella on todellisuutta – kuudennen enkelin puhallus pasuunan puhuu karua kieltä tämän uskonnon mahdista! Terroristien isku New Yorkiin syyskuun 11. päivänä 2001 on pahimpia länsimaiden maaperällä tehdyistä iskuista. Tapahtuma oli pahempaa kuin mitä maailman johtajat olivat kauhu-skenaarioissaan kuvitelleet. Terroristien fiktiot voivat olla vielä pahempia, kuten ydinlataus asutuskeskuksissa ja biologisten aseiden käyttö laajassa mitassa. Sodan uskontona Islam ei tule säälimään toisinajattelijoita – se ei ole säälinyt niitä ennen, eikä tule tulevaisuudessakaan säälimään. Jokainen näky Johanneksen ilmestyksessä tulee takuuvarmasti täyttymään, myös sotaisan Islamin hyökkäys – tarkan Jumalan käsikirjoituksen mukaan.

Vaikka maapallolla Johanneksen näkemän kuudennen enkelin pasuunan puhalluksen seurauksena kolmasosa ihmisistä tuhoutuu, ei se saa aikaiseksi paatuneessa ihmiskunnassa parannuksen tekemistä, vaan nämä jatkavat epäjumalien palvomista, haureudessa elämistä, murhaamista sekä varkauksiaan. Tämä voi tuntua joistakin käsittämättömältä, ja kuitenkin tänäkin päivänä kehittyneissä maissa tiedotusvälineet syytävät ilmoille sanomaa sodista, nälänhädistä, luonnonkatastrofeista ja maailmaa uhkaavista tapahtumista samanaikaisesti kun moraalittomuus sekä Jumalan vastaisuus ihmisten keskuudessa lisääntyy. Raamattu ei opeta, että lopunaikana tulisi suuri herätyksen aalto koskettamaan tätä paatunutta maa-planeettaa, vaan Jeesus itse opetti ihmiskunnan paatuneisuudesta Ihmisen Pojan päivinä: ”Kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?” (Luuk.18:8). Vaikka monet harhaopettajat harhaanjohtavasti opettavat, että Joelin profetia syys- ja kevätsateesta tarkoittaisi lopunajan suurta herätystä (Joel.2:23), niin kuitenkin he ovat unohtaneet saman profetian tapahtumajärjestyksen, sillä ”näitten jälkeen” (Joel.2:28) kirjoittaa Joel, tapahtuu se, mikä on tapahtunut jo helluntaipäivänä Pietarin julistaessa rohkeasti sanaa Jerusalemissa (Apt.2:16-18). Johannes näyssään kuudennen enkelin pasuunaan puhaltamisen seurauksena kuvailee ihmiskuntaa paatuneeksi eikä suinkaan vastaanottavaiseksi Jumalan Sanalle – kun laittomuus pääsee lopullisesti valtaan kylmenee useimpien rakkaus (Matt.24:12).

Syntiin langennut ihminen on sokea ajan tapahtumille – jos hän ei näe edes omaa syntistä tilaansa niin kuinka hän osaisi huomioida ajan tapahtumat Jumalan kalenterin, Raamatun ilmoituksen mukaan ja täten tehdä parannusta? Se mitä ihminen näkee silmillään sekä kuulee korvillaan ei välttämättä vaikuta elävää uskoa, kuten ei Egyptin Faraonkaan kohdalla (2 Moos.4:21), sillä elävä usko astuu ihmisen sisimpään Jumalan kaipauksen seurauksena joka johdattaa tämän katsomaan näkyväisten sijaan näkymättömiä maailmoja. Vaikka maailma luhistuisi ympäriltä, mutta jos ei ihminen kamppaile oman syntisyytensä kanssa sydämessään tahtoen tehdä parannusta, ei Jumalan valo voi ikinä loistaa täydellä kirkkaudellaan tämän sisimpään. Kristus voi ja tahtoo olla vastaus syntiongelmaan – tätä maapalloa tällaisena kuin me sen nyt näemme ei Kristuksen ole ikinä ollutkaan tarkoitus pelastaa, sillä kaiken jumalattomuuden täytyy kuolla (1Kor.15:50). Maapallon katastrofit saatikka ihmeet ja merkit eivät ikinä saa ihmisessä elävää uskova aikaiseksi, sillä sen voi saada vain Jumalan Sana joka tuli lihaksi ja kuoli Golgatalla ihmiskunnan syntien tähden. Vaikka lopunajan verisissä tapahtumissa luulisi ihmisten tekevän parannusta, niin pahuus paatuneissa ihmisissä jatkaa kuitenkin yhä naulojen lyömistä Kristuksen ristille – ”Ja jäljelle jääneet ihmiset, ne, joita ei tapettu näillä vitsauksilla, eivät tehneet parannusta kättensä teoista, niin että olisivat lakanneet kumartamasta riivaajia ja kultaisia ja hopeaisia ja vaskisia ja kivisiä ja puisia epäjumalankuvia, jotka eivät voi nähdä eikä kuulla eikä kävellä. He eivät tehneet parannusta murhistaan eikä velhouksistaan eikä haureudestaan eikä varkauksistaan.” (Ilm.9:20-21)

Lopunajan vitsauksissa sekä verisissä tapahtumissa Jumalan Pyhät kuitenkin varjeltuvat, sillä itse Kristus on luvannut antaa jokaiselle Häneen uskovalle sydämen rauhan (Joh.16:33) – kun ihminen löytää autuuden Kristuksesta, menettää kaikki ulkopuolinen merkityksensä: ”Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, se sanoo: ”Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan.” Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta. Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus. Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee. Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu. Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille kostetaan” (Ps.91:1-8).

 

-Marko Lind-

 

8 LUKU- ENNUSTUKSET TOTEUTUVAT

Luonnonmullistuksien seurauksena valtavat rakeet, ydinsotien seurauksena kolmas osa maata sekä puita paloi ja kaikki vihanta ruoho. Maailman suurin rae havaittiin Yhdysvalloissa, Nebraskan osavaltiossa 22.06.2003 ja rakeen halkaisija oli peräti 18 cm. Suomessa suuren jäärakeen halkaisija on ollut 7 cm. Suurikokoiset rakeet ovat olleet ongelmana mm. Keski- ja Etelä- Euroopassa, Kiinassa sekä Intiassa. Suuret rakeet ovat tappaneet karjaa sekä ihmisiä ja tuhonneet laajoja viljelyksiä.

 

Ilm.8:1-5

”Ja kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, tuli taivaassa äänettömyys, jota kesti noin puoli hetkeä. Ja minä näin ne seitsemän enkeliä, jotka seisoivat Jumalan edessä, ja heille annettiin seitsemän pasunaa. Ja tuli eräs muu enkeli ja asettui alttarin ääreen pitäen kultaista suitsutusastiaa, ja hänelle annettiin paljon suitsukkeita pantavaksi kaikkien pyhien rukouksiin kultaiselle alttarille, joka oli valtaistuimen edessä. Ja suitsukkeiden savu nousi pyhien rukousten kanssa enkelin kädestä Jumalan eteen. Ja enkeli otti suitsutusastian ja täytti sen alttarin tulella ja heitti maan päälle; silloin syntyi ukkosenjylinää ja ääniä ja salamoita ja maanjäristystä.”

Kun Johannes näkee Karitsan avaavan seitsemännen sinetin, tuli taivaassa äänettömyys, jota kesti noin puoli tuntia (v.92- käännös). Koko Taivas seurasi jännityksen vallassa, täydellisen hiljaisuuden vallitessa, mitä tulisi tapahtumaan. Sitten Johannes näki seitsemän enkeliä joille annettiin pasuunat. Näin Kristuksen avaama seitsemäs sinetti aloitti uuden näkysarjan – pasuunoiden ajan, jolloin maa-planeetta saa kokea ennennäkemättömiä tapahtumasarjoja ennen kaiken päättymistä, ennen kaiken ennalleen asettamista. Tapahtumasarja, jota edelsi Taivaassa noin puolen tunnin hiljaisuus, etenisi täydellisesti Jumalan käsikirjoituksen mukaan, kuten kaikki tässä maailmankaikkeudessa – kaikki on Pyhän Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen hallinnassa, kaikki on tarkoin suunniteltu jo ennen kuin yksikään ihminen asutti tätä maa-planeettaa (Ef.1:11, Room.8:29).

Pasuunoita käytettiin Vanhassa Testamentissa sodan sekä rauhan aikana ilmoittamaan Jumalan kansalle tapahtumista, jotka erityisellä tavalla koskettaisivat sitä. Aivan erityinen merkitys pasuunoilla oli suuren sovituspäivän suhteen: kun pasuunoihin puhallettiin, kansa tiesi valmistautua vuotuiseen tilinpäätökseen. Oinaan sarvista valmistettuihin pasuunoihin puhallettiin kymmenen päivää ennen suurta sovituspäivää, ja tämän jälkeen pasuunoiden äänet ilmoittivat lähestyvästä tapahtumasta – viimeinen, pitkä pasuunaan puhallus kajahti ilmoille suuren sovituspäivän päättyessä pasuunan soidessa yhtäjaksoisesti niin pitkään kuin puhaltaja kykeni ylläpitämään ääntä. Kun taivaalliset pasuunat soivat, on se ihmiskunnalle merkki lähestyvästä tilinteonpäivästä – Kristus tulee tuomitsemaan jumalattoman maailman ja antamaan Isänsä siunatuille sen Valtakunnan, joka on Pyhille tarkoitettu (Matt.25:34). Jokainen pasuunan puhallus muistuttaa ajan lyhyydestä sekä kutsuu ihmisiä parannukseen – armonaika ei ole vielä päättynyt, vielä on mahdollista tehdä parannus Jeesuksen Kristuksen nimeen. Kun viimeinen, seitsemäs pasuuna on kajauttanut ilmoille äänensä – silloin maailmaa kohtaavat Jumalan seitsemän vitsausta ja armonaika on ohi.

Johannes näkee enkelin, joka laittaa suitsukkeita pyhien rukouksiin kultaiselle alttarille, jonka jälkeen tämä sama enkeli heitti suitsutusastian, jonka oli täyttänyt alttarin tulella, maan päälle: silloin syntyi ukkosenjylinää, ääniä, salamoita sekä maanjäristystä. Yksikään rukous ei ole ollut turha, jokaisella rukouksella on ollut merkitystä – Kaikkivaltias Pyhä Jumala on kuullut kaikkien Häneen turvaavien rukoukset. Johanneksen saama näky uskovien rukouksista, jotka hyväntuoksuisina nousivat Jumalan eteen, osoittavat kuinka Korkein on kuullut kansansa huokaukset (Apt.7:34) sekä jokaisen pyynnön ja anomuksen (Apt.10:31, Luuk.1:13, Sak.10:6, Snl.15:29). Jumala ei ole ollut välinpitämätön kansansa kurjuudesta saatikka vastoinkäymisistä, sillä jokainen rukous, jonka Jumalaan turvaava on maanpäällä lausunut, on takuuvarmasti kuultu Taivaassa – Jumala on luvannut pitää huolta omistaan ja sen Hän on tekevä. Samalla tavalla kuin Kaikkivaltias oli nähnyt kansansa kurjuuden Egyptissä: (Apt.7:34) ja vapauttanut heidät, samalla tavalla tulee Kaikkivaltias kerran Kristuksessa Jeesuksessa vastaamaan Pyhiensä rukouksiin lopunajan tapahtumissa: rukoukset saavat aikaan maanpäällä ukkosenjylinää, ääniä, salamoita ja maanjäristystä. Jumalan tuomiot ovat vastausta Pyhien rukouksiin – oikeudenmukaisuus tulee tapahtumaan ja Korkein on Kristuksessa Jeesuksessa tuomitseva jumalattomat sekä puhdistamaan maa-planeetan tulella (2 Piet.3:7).

Samalla tavalla kuin profeetta Elian rukouksen vaikutuksesta Jumala lähetti tulen taivaasta tuhoamaan jumalattomia (2 Kun.1:10) sekä samalla tavalla kuin Korkein lähetti tulen Daavidin rukousten tähden uhrialttarille (1 Aik..21:26) on Jumala Pyhien rukousten tähden viskaava maapäälle ukkosenjylinää, ääniä, salamoita sekä maanjäristystä. Jumala vastaa Hänen omiensa rukouksiin tulella taivaasta, kuten hän teki Kuningas Salomonille: ” Kun Salomo oli lakannut rukoilemasta, tuli taivaasta tuli ja kulutti polttouhrin ja teurasuhrit, ja Herran kirkkaus täytti temppelin, niin että papit eivät voineet mennä Herran temppeliin; sillä Herran kirkkaus täytti Herran temppelin. Ja kun kaikki israelilaiset näkivät tulen tulevan alas ja näkivät temppelin päällä Herran kirkkauden, polvistuivat he kivillä lasketulla pihalla kasvoillensa maahan ja rukoilivat ja kiittivät Herraa siitä, että hän on hyvä, että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.” (2 Aik.7:1-3). Jeesukseen Kristukseen uskovien rukouksella on merkitystä, sen osoittaa Johanneksen saama näky Taivaasta – Korkein vastaa tulella uskovien anomuksiin sekä pyyntöihin, kaikki on Pyhän Jumalan käsissä.

Jumalan lapsi Kristuksessa Jeesuksessa laittaa täyden luottamuksensa Korkeimpaan, yksikään rukous ei ole turha eikä yksikään pyyntö mene kuuroille korville – Jumala valvoo Korkeudesta kaikkia tämän maailman tapahtumia (Ps.53:3). Kun Johanneksen näyssä enkeli heittää maanpäälle suitsutusastian, joka on täynnä alttarin tulta, on se vastaus Jumalan Pyhien rukoukseen: ”Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa” (Matt.6:9-10). Kun Jumalan tuomiot kohtaavat tätä maailmaa, kun Karitsan viha kohtaa kaikkea jumalattomuutta – silloin Jumala Kristuksessa Jeesuksessa ottaa vallan myös maan päällä niin kuin Taivaassa. Kun tuomion maljat vuodatetaan jumalattoman maailman ylle, silloin maailmankaikkeuden Isän Valtakunta tulee kaikessa mahtavuudessaan: ”Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa” (Ilm.21:3). Jumala on kuullut kansansa rukoukset ja tullut vapauttamaan omansa: ”Minä olen nähnyt kansani kurjuuden…ja kuullut heidän huokauksensa, ja minä olen astunut alas vapauttamaan heidät” (Apt.7:34). Jumalan viha kohtaa kaikkea jumalattomuutta, ja siksi Johannes näkee näyssään suitsutusastian heittämisen seuraukset – syntyi ukkosenjylinää, ääniä, salamoita sekä maanjäristystä. Kaikki tapahtuu Jumalan ennalta suunniteltujen tarkkojen käsikirjoitusten mukaan ja siksi Kristukseen Jeesukseen luottamuksensa laittanut voi lailla Daavidin (Ps.91:1-16) elää todeksi kaikkien tapahtumien keskellä Jumalan rauhaa, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi (Fil.7:4). Kun Kaikkivaltias Pyhä Jumala Kristuksessa Jeesuksessa astuu alas vapauttamaan kansaansa, kun vitsaukset kohtaavat tätä jumalatonta maailmaa kuten aikoinaan Egyptiä (2 Moos.11:1), voi jokainen Jeesukseen Kristukseen luottamuksensa laittanut olla turvallisin mielin – Herra on kuullut kansansa rukoukset ja vapautus on pian lähellä. Jokainen vitsaus joka kohtaa tätä jumalatonta maailmaa vie lähemmäksi hetkeä jolloin Kristus tulee noutamaan omiansa ja siksi jokainen Häneen uskova riemuitsee sydämestään: ”Amen, tule, Herra Jeesus!” (Ilm.21:20). Jumalan Pyhien rukouksilla on merkitystä – sen tulevat toteennäyttämään tulevaisuuden tapahtumat, kun Karitsan vihaa kohtaa tätä maailmaa.

Ilm.8:6-13

”Ja ne seitsemän enkeliä, joilla oli ne seitsemän pasunaa, hankkiutuivat puhaltamaan pasunoihin. Ja ensimmäinen enkeli puhalsi pasunaan; niin tuli rakeita ja tulta, verellä sekoitettuja, ja ne heitettiin maan päälle; ja kolmas osa maata paloi, ja kolmas osa puita paloi, ja kaikki vihanta ruoho paloi. Ja toinen enkeli puhalsi pasunaan; niin heitettiin mereen ikäänkuin suuri, tulena palava vuori; ja kolmas osa merta muuttui vereksi, ja kolmas osa luoduista, mitä meressä on ja joissa henki on, kuoli, ja kolmas osa laivoista hukkui. Ja kolmas enkeli puhalsi pasunaan; niin putosi taivaasta suuri tähti, palava kuin tulisoihtu, ja se putosi virtoihin, kolmanteen osaan niistä, ja vesilähteisiin. Ja tähden nimi oli Koiruoho. Ja kolmas osa vesistä muuttui koiruohoksi, ja paljon ihmisiä kuoli vedestä, koska se oli karvaaksi käynyt. Ja neljäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kolmas osa auringosta ja kolmas osa kuusta ja kolmas osa tähdistä lyötiin vitsauksella, niin että kolmas osa niistä pimeni ja päivä kolmannelta osaltaan oli valoton, ja niin myös yö. Ja minä näin, ja minä kuulin kotkan, joka lensi keskitaivaalla, sanovan suurella äänellä: ”Voi, voi, voi maan päällä asuvaisia niiden jäljellä olevain pasunain äänten tähden, joihin kolmen enkelin vielä on määrä puhaltaa!”

Johannes näkee ensimmäisen enkelin puhaltavan pasuunaan ja tämän seurauksena tuli rakeita ja tulta, verellä sekoitettuja ja ne heitettiin maan päälle; ja kolmas osa maata ja puita paloi sekä kaikki vihanta ruoho. Ensimmäinen pasuuna muistuttaa paljon vitsausta, joka kohtasi aikoinaan Egyptin kansaa: ”Niin Mooses ojensi sauvansa taivasta kohti, ja Herra antoi jylistä ja lähetti rakeita, ja tulta iski maahan. Näin Herra antoi sataa rakeita yli Egyptin maan. Ja rakeita tuli, ja tulta leimahteli rakeiden keskellä. Raesade oli ylen ankara, niin ettei sellainen ollut kohdannut koko Egyptin maata siitä ajasta saakka, jolloin se tuli asutuksi. Ja rakeet löivät maahan kaikkialla Egyptin maassa kaiken, mitä kedolla oli, sekä ihmiset että karjan; ja rakeet tuhosivat kaikki maan kasvit ja pirstoivat kaikki kedon puut. (2 Moos.9:23-25). Jumala oli kuullut kansansa huokaukset Egyptin orjuudessa ja Mooseksen välityksellä alkoi tekemään valmisteluja kansansa vapauttamiseksi. Samalla tavalla Kaikkivaltias on nyt lopunaikana kuullut Häneen uskovien huokaukset sekä valitukset tämän orjuuttavan pahan maailman keskeltä ja Kristuksessa Jeesuksessa tulee vapauttamaan Häneen uskovat uuteen Jerusalemiin – pois orjuuden pesästä ikuiseen Jumalan kirkkauteen. Nyt eivät vitsaukset ja Jumalan tuomion maljat kohtaa vain yhtä kansaa, kuten muinaisuudessa Egyptiä, vaan koko maailmaa.

Tämän maailman jumala, saatana, käyttäytyy aivan samalla tavalla kuin Mooseksen aikainen Egyptin faarao; mitä lähempänä Jumalan kansan vapautus on, sitä rajummin se hyökkää Jumalan kansaa vastaan (2 Moos.5:5-23, Ilm.12:12). Kun Jumala antoi sataa Egyptin maahan rakeita joiden seassa tuli leimahteli, ei se saanut Egyptin faaraota muuttamaan mieltään, kuten ei tämän maailman hallitsijakaan muutu vitsauksien tähden jotka maata kohtaavat suopeaksi Jumalan kansalle. Jumala kuitenkin suojelee omiaan ja siksi jokainen Jumalan Pyhä on merkitty sinetillä (Ilm.7:3) aivan samalla tavalla kuin Korkein suojeli Israelilaisia Egyptissä. Jumala tulee viemään kansansa pois tämän maailman orjuudesta samalla tavalla kuin Hän aikoinaan vei pois Hebrealaiset Egyptin orjuudesta: ”Farao ei kuule teitä, mutta minä asetan käteni Egyptiä vastaan ja vien pois joukkoni, kansani, israelilaiset, Egyptin maasta, toimittaen suuret rangaistustuomiot. Ja egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä ojennan käteni Egyptin yli ja vien pois israelilaiset heidän keskeltänsä.” (2 Moos.7:4-5). Kun Jumalan rangaistustuomiot kohtaavat tätä maailmaa, on se vain osoitus siitä, että Jumala on käynyt vapauttamaan kansaansa.

Luonnonmullistuksien seurauksena valtavat rakeet, ydinsotien seurauksena kolmas osa maata sekä puita paloi ja kaikki vihanta ruoho. Maailman suurin rae havaittiin Yhdysvalloissa, Nebraskan osavaltiossa 22.06.2003 ja rakeen halkaisija oli peräti 18 cm. Suomessa suuren jäärakeen halkaisija on ollut 7 cm. Suurikokoiset rakeet ovat olleet ongelmana mm. Keski- ja Etelä- Euroopassa, Kiinassa sekä Intiassa. Suuret rakeet ovat tappaneet karjaa sekä ihmisiä ja tuhonneet laajoja viljelyksiä. Intiassa v.1888 raesade surmasi 250 ihmistä sekä paljon karjaa, v.1986 Bangladeshissa satoi kilon painoisia rakeita jotka surmasivat 92 ihmistä. Raesateet ovat yleistyneet maapallolla, kuten muutkin haitalliset sääilmiöt – koko luomakunta huokaa synnytystuskissaan (Room.8:22) ja tiedemiehet sekä tutkijat ovat huolissaan siitä, mikä maanpiiriä kohtaa. Jeesus puhui lopunajan ilmiöistä lihansa päivinä sanoen: ”Voimat, jotka taivaissa ovat, järkkyvät.” (Matt.13:25).

Ensimmäisen enkelin puhallus pasuunaan laajan sekä vahingollisen raesateen lisäksi vaikuttaa myös siten, että kolmas osa maata sekä puita paloi ja kaikki vihanta ruoho. Ihmiskunta heräsi karuun todellisuuteen vasta viime vuosisadalla Yhdysvaltojen pommittaessa Hiroshimaa sekä Nagasakia toisessa maailmansodassa – shokeeraava totuus ymmärrettiin maailmanlaajuisesti: ihminen pystyisi halutessaan tuhoamaan koko maapallon ydinaseilla. Ydinaseita on käytössä Yhdysvalloilla, Venäjällä, Isolla-Britannialla, Ranskalla, Kiinalla, Intialla, Pakistanilla sekä Pohjois-Korealla. Lisäksi näitä tuhoavia aseita on käytössään lukemattomilla muilla valtioilla, jotka eivät ole julistautuneet ydinasevaltioiksi. Ydinsodan uhka leijuu kaikkialla samanaikaisesti kun ymmärretään ydinaseonnettomuuksien mahdollisuus: ydinaseiden käsittelyssä sekä kuljetuksessa on sattunut vuosien varrella useita vaaratilanteita. Vuonna 2006 USA lähetti ydinaseiden osia vahingossa Taiwaniin ja v.2007 B-52 – pommikone lensi Yhdysvaltain yllä mukanaan kuusi ydinohjusta ilman, että kukaan tiesi asiasta. Ihmiskunnalla on käsissään tappavat aseet – pelko ydinaseiden tuhoavalta vaikutukselta on oikeutettu sekä perusteltu. Kaikkivaltias Pyhä Jumala pitää kuitenkin huolta omistaan: ”Mene, kansani, kammioihisi ja sulje ovet jälkeesi, lymyä hetkinen, kunnes viha on ohitse mennyt. Sillä katso, Herra lähtee asuinsijastaan kostamaan maan asukkaille heidän pahat tekonsa, ja maa paljastaa verivelkansa eikä surmattujansa enää peitä.” (Jes.26:20-21). Armossaan Kaikkivaltias ei tuhoa koko maapalloa ensimmäisen pasuunan soidessa, vain kolmasosa maata sekä puita paloi – vielä on ihmisillä mahdollisuus tehdä parannus kuolleista teoistaan, armonovi on vielä auki.

Kun toinen enkeli puhaltaa pasuunaan, niin Johannes näkee mereen heitettävän ikään kuin suuren tulena palavan vuoren; kolmas osa merta muuttui vereksi, kolmas osa meren elävistä kuoli sekä kolmas osa laivoista hukkui. Kolmas osa merta muuttui vereksi, samoin kuin Mooseksen aikana Egyptin Niili muuttui juomakelvottomaksi (2 Moos.7:17). Johannes näki kolmannen osan merestä muuttuvan vereksi, kolmannen osan luoduista joita meressä on kuolevan ja kolmas osa laivoista hukkui. Öljykatastrofit ovat saastuttaneet maa-planeetan meriä sekä muut saasteet siten, että kysymyksessä on vakava uhka koko maailmalle. Merien saastumisen myötä sekä kasvavien öljykatastrofien aikaansaannoksina siitä on muodostunut todellinen uhka kalalajeille sekä kaikelle elävälle meressä. Öljy on muodostanut todellisen uhkakuvan meren eliöstölle – suuri öljykatastrofi on huomispäivän uhkakuva josta ihmiskunta ei selviydy voittajana vaan kolmasosa maapallon meristä tuhoutuu. Laivat öljynkuljetusten symbolina ja veri kuoleman symbolina kuvastaa hyvin suuren öljykatastrofin aikaansaamaa tuhoa meressä kun lukemattomat eläinlajit kuolevat sukupuuttoon: jälleen kerran on ihminen omalla Jumalan vastaisella toiminnallaan tuhonnut osan maapalloa. Rahanhimo, joka on aikaansaanut ihmisten arvomaailmassa vääristymän, jonka mukaan taloudellinen menestys oikeuttaa kauniin maapallomme vesistön raiskaamisen, osoittautuu lopunajan vitsauksissa kääntyvän ihmistä itseään vastaan – kun toinen enkeli puhaltaa pasuunaan tulevat ihmiset ymmärtämään oman ymmärtämättömyytensä.

Johannes näkee kolmannen enkelin puhaltavan pasuunaan, ja tämä merkitsee pohjavesien saastumista. Maailmanlaajuisesti vesistö on saastunut, noin 25 % maapallon makean veden varannoista on saastunut terveydelle vaaralliseksi ja n.18% maailman väestöstä ei ole käytössään puhdasta juomavettä – tämän seurauksena joka päivä kuolee yli 6 000 ihmistä. Vedet eivät saastu vain kehitysmaissa, vaan kaupunkien sekä teollisuuden kehitys, maatalous, kaivostoiminta ja fossiiliset polttoaineet ovat tehneet vesien saastumisesta suuren ongelman myös hyvinvointivaltioissa. Ihminen ei ole tuhonnut elämää vain maalla, vaan myös merissä, sekä itsekkäällä toiminnallaan vaikuttanut heikentävästi myös pohjaveden laatuun. Juomakelpoinen puhdas vesi on lähitulevaisuudessa vain joidenkin ihmisten yksinoikeus – jo nyt se on monissa kehitysmaissa ylellisyyttä, johon vain harva pääsee käsiksi.

Ilmakehän saastumisen ja tulivuorenpurkauksien tähden taivaankappaleet näkyvät heikommin ja siitä on kysymys Johanneksen näyssä neljännen enkelin puhaltaessa pasuunaan. Tulivuorenpurkaukset, joiden tuottama läpipääsemätön tuhka peittää näkökentästä auringon sekä muut taivaankappaleet, ovat huolestuttavassa määrin lisääntymässä maapallollamme. Tulivuori Krakatau Indonesiassa, Rakatan saarella Sundasalmessa, purkautui elokuussa 1883 – tuhansia aluksia upposi ja yli 36 000 ihmistä menehtyi hyökyaaltoihin, kuumiin tuhkapilviin ja muihin tulivuorenpurkauksen aiheuttamiin tappaviin vaikutuksiin. Lopuksi tapahtui jättimäinen suurräjähdys, joka kuultiin tuhansien kilometrien päässä. Krakataun purkaus alensi maapallon lämpötilaa nostamalla ilmakehään rikkihappopilven. Islannin tulivuorenpurkaus v.2010 aiheutti pahan kriisin lentoliikenteelle ja sitä kautta yleiselle taloudelle. Höyry ja tuhkapilvet nousivat kahdeksan kilometrin korkeuteen, jäätikön alla tapahtunut purkaus aiheutti myös pahoja tulvia ja jokien vedenpinta nousi kolme metriä. Ilmakehään levinnyt tuhka halvaannutti lentoliikenteen Euroopassa – lentokiellot vaikuttivat yli 100 000 lentoon ja kahdeksan miljoonan ihmisen matkasuunnitelmiin.

Neljässä ensimmäisessä pasuunoiden soitossa Johannes näki maapallon huokaavan synnytystuskissaan: meret saastuvat, maailmaa kohtaavat suuret onnettomuudet, virrat sekä vesilähteet saastuvat, ilmakehä saastuu, ydinsota tuhoaa maapallosta kolmannesosan, tulivuorenpurkaukset estävät näkemästä taivaankappaleita ja suuret raesateet kohtaavat maata. Neljän enkelin pasuunoihin puhallukset kertovat omaa karua kieltään siitä, kuinka ihminen on omilla Jumalan vastaisilla toimillaan tuhonnut lähestulkoon kokonaan elämisen mahdollisuudet maa-planeetalla. Tärkeimmät elämisen edellytykset maapallon elämälle ovat vesi jota juomme, ilma jota hengitämme ja ruoka jota syömme. Ihmisen aikaansaannoksen tuloksena nämä eivät ole enää itsestäänselvyyksiä – niitä on saastutettu niin, että joissakin maissa ympäristön tila on jo hengenvaarallisen huono. Sademetsien tuhoutuminen on yksi vakavimmista ympäristöongelmista: jo nyt on puolet sademetsistä menetetty ja mikäli häviämisvauhti jatkuu ennallaan, ne kaikki ovat kadonneet viidenkymmenen vuoden kuluttua. Maapallon ”keuhkojen” tuhoutuminen kiihdyttää kasvihuoneilmiöitä ja näin niiden katoaminen uhkaa koko maa-planeetan ekologista tasapainoa. Noin 1,5 miljardia ihmistä elää jatkuvassa puhtaan veden puutteessa: erilaiset jätepäästöt, öljykatastrofit sekä muut saastuttavat jatkuvasti maapallon vesistöjä ja joidenkin suurkaupunkien alta uhkaa pohjavesi loppua, esim. Mexico Cityssä ja Bangkokissa pohjaveden lasku on johtanut maanpinnan vajoamiseen. Joka päivä yli miljardi kaupunkialueella elävistä ihmisistä hengittää ilmaa, josta on vakavia terveydellisiä haittoja – ilmakehään työnnetään vuosittain miljardeja tonneja hiilidioksidia joka ”kasvihuonekaasuna” saa maapallon ilmaston vähitellen lämpenemään. Vuosittain ongelmajätteitä tuotetaan maapallolla satoja miljoonia tonneja ja lisäksi tilapäisvarastoissa on noin 200 000 tonnia radioaktiivista ydinjätettä, jolle ei ole löydetty turvallista loppusijoituspaikkaa. Ihmisten aikaansaannoksien tuloksena maapallo lämpenee, otsonikerros ohenee jonka seurauksena napajäätiköt sulavat sekä ihosyöpä lisääntyy (ym.), luontoa tuhoavat happamat sateet jotka johtuvat teollisuuden päästöistä ja lisäksi ihmiskuntaa kohtaa lisääntyvät luonnonkatastrofit, räjähdysmäisesti leviävä AIDS sekä muut tautiepidemiat, nälänhätä, mahdollinen asteroidin tai meteoriitin törmääminen maapalloon, väkivallan sekä turvattomuuden lisääntyminen, sodat ja kansalliset mellakat, kansainvälinen terrorismi, kasvava alkoholi sekä huumeongelma, moraalin ja eettisten arvojen romahdus ja sen tuhoisa vaikutus elämäntapaan sekä kulttuuriin, lisääntyvä henkinen pahoinvointi sekä väestönräjähdys. Jumalattomat ihmiset ahneudessaan sekä itsekkyydessään ovat hankkineet koko maaplaneetan ylle uhkakuvan, joka toteutuu Jumalan käydessä tuomitsemaan jumalatonta maailmaa. Häikäilemättömästi on jumalaton käyttänyt hyväkseen maapallon tarjoamia luonnonvaroja valjastaen ne omaan ahneeseen käyttöönsä ja seuraukset siitä ovat jo nyt nähtävillä, sillä: ”ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa” (Luuk.21:26). Yleinen pelko maa-planeetan tilasta on valitettavaa todellisuutta ajassa jossa me nyt elämme ja tiedemiehet ponnistelevat ahkerasti pelastaakseen elämän tällä maapallolla. Se on kuitenkin mahdottomuus, sillä Raamatun selkeä opetus on, että jumalaton elämäntyyli kokonaisuudessaan tuhotaan tältä maa-planeetalta ja Jumalan Pyhät tulevat omistamaan uuden Taivaan ja uuden Maan (Ilm.21:1). ”Ja minä näin, ja minä kuulin kotkan, joka lensi keskitaivaalla, sanovan suurella äänellä: ”Voi, voi, voi maan päällä asuvaisia niiden jäljellä olevain pasunain äänten tähden, joihin kolmen enkelin vielä on määrä puhaltaa!” (Ilm.8:13).

Neljän enkelin sanoma heidän puhaltaessaan pasuunoihinsa voidaan ymmärtää myös symbolisesti. Ensimmäisen enkelin puhaltaessa pasuunaan Jumalan rangaistustuomiot kohtasivat juutalaiskristittyjen vainoajia (Matt.24:15-21). Toisen enkelin puhaltaessa pasuunaan Jumalan tuomio kohdistui Rooman valtakuntaan (Jer.51:25, 1 Piet.5:13, Ilm.18:21-24). Kolmannen enkelin puhaltaessa pasuunaan tapahtui kristillisessä kirkossa luopumus ja neljännen enkelin pasuunan puhalluksen seurauksena terve opetus Kristuksesta joutui pimentoon humanismin, teologisen liberalismin sekä rationalismin vaikutuksesta. Nämä ovat tosiasioita jotka ovat tapahtuneet, eikä niiden todenperäisyyttä voi väittää valheeksi kukaan joka vähääkään tietää Raamatun kokonaisvaltaisesta opetuksesta, ja kuitenkin neljän pasuunan ääni merkitsee paljon enemmän kuin edellä mainitut seikat – Jumalan enkelien torvet soivat nyt näkyvästi, kaikki ihmiset voivat sen huomata, ja siksi ne eivät ole vain menneisyyden synkkiä ääniä. Vesien, merien, ilmakehän sekä maan saastuminen sekä lisääntyvät luonnonmullistukset ovat karua todellisuutta, samoin ydinsodan uhka maapallollamme. Neljän enkelin pasuunan äänet ovat soineet jo pitkään ja jokainen kuuleva on ne voinut kuulla: ”Jos kenellä on korva, hän kuulkoon” (Ilm.13:9). Vielä on ihmiskunnalla aikaa tehdä totinen parannus ja kääntyä katuen armollisen Jumalan puoleen Kristuksessa Jeesuksessa – armonovet ovat vielä auki, toisin kuin seitsemännen enkelin pasuunaan puhalluksen jälkeen.

 

-Marko Lind-

7 LUKU- ENNUSTUKSET TOTEUTUVAT

Kun Johannes näkee enkelien pitävän kiinni maan neljää tuulta, on kysymyksessä ydinsodat sekä biologinen sodankäynti – vain ne pystyvät ratkaisevalla tavalla vahingoittamaan maa-planeetan maata sekä meriä. Kysymys ei ole siis tavanomaisista sodista, vaan sodista jotka tuhoavat suurimman osan ihmiskuntaa.

 

 

Ilm.7:1-8

”Sen jälkeen minä näin neljä enkeliä seisovan maan neljällä kulmalla ja pitävän kiinni maan neljää tuulta, ettei mikään tuuli pääsisi puhaltamaan maan päälle eikä meren päälle eikä yhteenkään puuhun. Ja minä näin erään muun enkelin kohoavan auringonnoususta, ja hänellä oli elävän Jumalan sinetti, ja hän huusi suurella äänellä niille neljälle enkelille, joille oli annettu valta vahingoittaa maata ja merta, ja sanoi: ”Älkää vahingoittako maata älkääkä merta, älkää myös puita, ennenkuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan.” Ja minä kuulin sinetillä merkittyjen luvun, sata neljäkymmentä neljä tuhatta merkittyä kaikista Israelin lasten sukukunnista: Juudan sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä, Ruubenin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Gaadin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Asserin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Naftalin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Manassen sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Simeonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Leevin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Isaskarin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Sebulonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Joosefin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Benjaminin sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä.”

Johannes näkee neljän enkelin seisovan maan neljällä kulmalla pitäen kiinni maan neljää tuulta. Tuhon ja sodan vertauskuvana (Jer.49:35-37) tuulia pidetään kiinni niin pitkään, kunnes auringonnoususta kohoavan enkelin käskystä sinetti on painettu kaikkien Jumalan palvelijain otsaan. Tuulet – sotien vertauskuvana, eivät tee lopullista hävitystään ennen kuin Jumalan palvelijat on merkitty: Jumala varjelee omiansa kuten Hän teki Egyptissä ennen kuin tuho kohtasi Faaraon kansaa (2 Moos.12:13). Jeesus oli lihansa päivinä sanonut: ”Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää siis peljätkö” (Matt.10:30-31) – Kaikkivaltias Pyhä Jumala valvoo tarkasti maailman tapahtumia, mitään ei tapahdu Hänen tietämättään.

Kun Johannes näkee enkelien pitävän kiinni maan neljää tuulta, on kysymyksessä ydinsodat sekä biologinen sodankäynti – vain ne pystyvät ratkaisevalla tavalla vahingoittamaan maa-planeetan maata sekä meriä. Kysymys ei ole siis tavanomaisista sodista, vaan sodista jotka tuhoavat suurimman osan ihmiskuntaa. Ydinsotien seurauksena radioaktiivinen laskeuma leviää kaikkialle maalla, merellä sekä ilmassa saastuttaen koko maapallon. Biologinen sodankäynti, jossa taisteluaseina käytetään esim. bakteereja, solumyrkkyjä tuottavia mikrobeja tai viruksia pystyy helposti myrkyttämään kokonaisia valtioita sekä maan osia. On sanomattakin selvää, että maan neljä enkeliä ovat jo pitkään pitäneet kiinni maan neljää tuulta – ydinsotien sekä biologisen sodankäynnin uhka on ollut valitettavaa todellisuutta maapallolla jo pitkään. Kun neljä enkeliä päästävät otteensa maan neljästä tuulesta, alkavat maa-planeetalla hirvittävät sodat, jotka niittävät kuolemaa maailmanlaajuisesti.

Kaikkivaltias Pyhä Jumala pitää huolta luoduistaan ja siksi merkitsee sinetillä Hänen palvelijansa. Jokainen, joka on laittanut turvansa Jumalan Poikaan Jeesukseen Kristukseen, ei joudu Karitsan vihan kohteeksi. Jumala on halukas, sekä Hän on voimallinen, varjelemaan jokaista Hänen omaansa – Korkein pitää huolta taivaan linnuista (Luuk.12:6-7), miksi ei siis Häneen turvaavista ihmisistä, ovathan ihmiset Hänen kuviansa (1 Moos.1:27). Sielunvihollinen saa usein ihmisissä aikaiseksi epäluottamusta Jumalaan, se väittää valheellisesti Jumalan olevan välinpitämätön kaikesta siitä kärsimyksestä, jota ihmiset kohtaavat maapallolla, vaikka todellisuudessa on itse siihen syyllinen. Lopunajan vitsauksetkin se valheellisesti yrittää kääntää Jumalan syyksi, vaikka todellisuudessa kysymys on siitä, että sielunvihollinen omalla toiminnallaan on vetänyt koko maaplaneetan ylle Jumalan vihan. Jos sielunvihollinen ei olisi ollut Paratiisissa käärmeen muodossa, eikä olisi houkutellut Eevaa syömään kielletyn puun hedelmää, ei ihmiskunta olisi ikinä langennut, vaan Paratiisimaiset olot olisivat säilyneet ihmiskunnalla (1 Moos.3:4-5,14-19). Ihmiskunnan lankeemuksen tähden koko maapallo joutui kirouksen alle (1 Kor.15:22, Room.8:20-22). Jos sielunvihollinen ei olisi houkutellut Eevan kautta ihmiskunnan kantaisää Aadamia syntiin, ei maa-planeetta olisi saastunut kuten se nyt on. Koska synti on saavuttanut täyttymyksensä, on Korkeimman pakko tuhota elämä maapallolla ja puhdistaa maa-planeetta tulella (2 Piet.3:7) Hänen Pyhiänsä varten – sillä Jumalan Pyhät tulevat omistamaan maan (1 Kor.3:21-23, Ilm.21:1-5).

Samalla tavalla kuin Jumala piti omistaan huolen Egyptissä (2 Moos.12:13) säästäen Hebrealaiset Egyptin maata kohtaavilta vitsauksilta, pitää Hän huolen omistaan myös lopunajan tapahtumissa jotka kohtaavat maapalloa. Jumala on aina varjellut omaa kansaansa, Hän ei ole ikinä vuodattanut vihaansa oman kansansa ylle – niiden, jotka vilpittömästi ovat Häntä sydämestään palvelleet. Vain sydämestään vilpittömästi Jumalaa palveleva saa otsaansa varjelevan sinetin – ulkokultaiset sekä uskonnolliset ihmiset ilman sydämen aitoa uskoa joutuvat Karitsan vihan kohteeksi samalla tavalla kuin julkijumalattomatkin. Jumalan tuomiot alkavat aina ensin niiden keskuudesta, jotka väittävät olevansa Jumalan palvelijoita: ”Sitten hän huusi suurella äänellä minun korviini ja sanoi: ”Tulkaa, kaupungin rankaisijat, ja kullakin olkoon tuhoaseensa kädessään!” Ja katso, kuusi miestä tuli Yläportilta päin, joka on pohjoista kohden, ja kullakin oli kädessä hävitysaseensa. Mutta yksi mies oli heidän keskellään, puettu pellavavaatteisiin ja vyöllänsä kirjoitusneuvot. Ja he tulivat ja asettuivat seisomaan vaskialttarin ääreen. Mutta Israelin Jumalan kirkkaus oli kohonnut yläpuolelta kerubin, jonka yllä se oli ollut, huoneen kynnykselle ja huusi pellavavaatteisiin puetulle miehelle, jolla oli kirjoitusneuvot vyöllänsä; ja Herra sanoi hänelle: ”Kierrä kaupungin, Jerusalemin, läpi ja tee merkki niitten miesten otsiin, jotka huokaavat ja valittavat kaikkia kauhistuksia, mitä sen keskuudessa tehdään.” Ja niille toisille hän sanoi minun kuulteni: ”Kiertäkää kaupungin läpi hänen jäljessään ja surmatkaa. Älkää säälikö, älkää armahtako, tappakaa tyyten vanhukset, nuorukaiset, neitsyet, lapset ja vaimot, mutta älkää koskeko keneenkään, jolla on otsassaan merkki; ja alottakaa minun pyhäköstäni.”(Hes.9:1-6).

Auringonnoususta kohoava enkeli laittaa sinetin vain todellisten Jumalan Pyhien otsaan, niiden, ”jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus.” (Ilm.12:17). Vain ne, jotka pyrkivät elämään Raamatun kaikkien opetusten mukaisesti ja jotka ovat uudestisyntyneet Jumalan Pyhästä Hengestä varjeltuvat Karitsan vihalta. Vain ne, jotka kunnioittavat Jumalan käskyjä ja joilla on Jeesuksen todistus ovat otollisia Jumalalle. Yksikään, joka väheksyy Jumalan kymmentä rakkaudellista käskyä, ei ole todellinen Jumalan palvelija. Jeesus lihansa päivinä opetti selvästi sen, että oikea julistaja kunnioittaa Jumalan käskyjä sekä pyrkii itse elämään niiden mukaan: ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sen tähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.” (Matt.5:17-19). Koska vallalla oleva kristillisyys vähättelee Jumalan käskyjä, se vähättelee samalla itse Jumalaa – ja täten sen osa on hirmuinen Karitsan vihan kohdatessa sitä.

Hyvinvointivaltiot, mukaan lukien Suomi, rypevät vääränlaisessa kristillisyydessä, ja väittävät harhaanjohtavasti olevansa Jumalan palvelijoita, vaikka moraalittomilla teoillaan kieltävät Hänet (Tit.1:16). Tämän päivän kirkkokunnat ja herätysliikkeet uskottelevat harhaanjohtavasti jäsenilleen olevansa se seurakunta, josta Raamattu puhuu, vaikka todellisuudessa ovat vain ihmisten keksimiä organisaatioita. Kuten Hesekielin näyssä; ”Kierrä kaupungin, Jerusalemin, läpi ja tee merkki niitten miesten otsiin, jotka huokaavat ja valittavat kaikkia kauhistuksia, mitä sen keskuudessa tehdään.” (Hes.9:1-6) merkki laitettiin niiden otsaan, jotka huokailivat sitä jumalattomuutta mitä Jerusalemissa tehtiin – samoin Jumalan sinetti Johanneksen saamassa näyssä painetaan valtakristillisyyttä vastustavien otsaan – ei sen edustajiin. Jokainen, joka kunnioittaa enemmän kirkkokuntaansa tai herätysliikettänsä kuin Jumalaa Kristuksessa Jeesuksessa, jää ilman Jumalan sinettiä, sillä Kaikkivaltiaalle kelpaa vain sellainen palvelija, joka kaikessa kunnioittaa yksin Häntä (5 Moos.6:5). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihminen pyrkii kaikessa ojentautumaan Kirjoitetun Sanan mukaan ja täten hänelle merkitsee vain se, mitä Raamatussa lukee, eikä se, mitä kirkkokuntien ja herätysliikkeiden saarnamiehet julistavat – enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmistä (Apt.5:29). Valtakristillisyyden lippulaivat, kirkkokunnat sekä herätysliikkeet, suosittelevat itse itseänsä väittäen olevansa Jumalan asialla, mutta Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Sillä ei se ole koetuksen kestävä, joka itse itseään suosittelee, vaan se, jota Herra suosittelee” (2 Kor.10:18). Vallalla oleva vääränlainen sekä rienaava kristillisyys ei ole se Pyhien joukko joka tulee varjeltumaan Karitsan vihalta ja josta Raamattu kertoo. Todellisia Jumalan Pyhiä, todellisia Jumalan palvelijoita ovat ne, jotka uskovat Kirjoituksiin ja pyrkivät elämään niiden mukaisesti.

Vain ne, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus (Ilm.12:17) saavat sinetin otsaansa. Suhtautuminen Jumalan kymmeneen käskyyn sekä siihen, onko uudestisyntynyt uskomalla Jeesukseen Kristukseen, ovat määrääviä tekijöitä – Pyhä Henki vuodatetaan jokaiseen Jeesukseen Kristukseen uskovaan uudestisyntymässä ja Pyhän Hengen vaikutuksesta ihminen saa sisimpäänsä tahdon elää Jumalan käskyjen mukaisesti. Jokainen, joka väittää olevansa uudestisyntynyt, mutta ei kunnioita Jumalan käskyjä, on valhettelija, sillä Raamattu opettaa selvästi seuraavaa: ”Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani”. (Jer.31:33). Kun uudenliiton välimies Kristus Jeesus muuttaa uudestisyntyneen sydämeen asumaan, toteutuu tämä Jeremian profetia; ”Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä”. Jumalan Kirjoitettu Sana ei valehtele ja siksi jokainen uudestisyntynyt Jumalan lapsi kunnioittaa Jumalan lakia – sillä se on hänen sydämessään. Jokainen, joka ei kunnioita Jumalan lakia, ei ole edes uudestisyntynyt.

Kun Pyhä Henki vuodatetaan uudestisyntymässä ihmisen sisimpään, ihminen tulee Jumalan luonnosta osalliseksi – hän syntyy uudelleen Ylhäältä. Uudestisyntymisen merkki on se, että ihminen rakastaa Pyhän Hengen vaikutuksesta Jumalan lakia (Jer.31:3) sekä Kristusta ja tahtoo todistaa siitä ihmeestä ympärillään oleville lähimmäisilleen, mikä häntä on kohdannut – opettihan Jeesus; ”Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.” (Apt.1:8). Uudestisyntynyt ihminen rakastaa Jumalan lakia sekä todistaa Kristuksesta Jeesuksesta (Ilm.12:17) – tämä on Raamatullinen selkeä opetus. Maailmanlaajuinen karismaattinen liike, myös Suomessa, sitä vastoin opettaa, että jos olet uudestisyntynyt ja täyttynyt Pyhällä Hengellä niin puhut uusin kielin ja tämän opetuksen lisäksi se myös vähättelee Jumalan kymmentä rakkaudellista käskyä. Lisäksi he valheellisesti väittävät, että ihminen ei voi olla Pyhällä Hengellä täyttynyt jos ei puhu uusin kielin, vaikka Apostolien teoissa on selvä maininta siitä, että opetuslapset täyttyivät Pyhällä Hengellä ja siitä seurauksena puhuivat Jumalan Sanaa rohkeasti (Apost.t.4:31) eivätkä siinä yhteydessä puhuneet kielillä. Liike, joka on syntynyt puhtaasti kielilläpuhumisen ympärille, on saanut yhä enenevässä määrin jalansijaa koko vallalla olevassa kristillisyydessä – yhä useampi uskoo heidän Raamatunvastaiseen opetukseensa Jumalan armolahjoista, ja täten ymmärtämättömyydessään kääntävät selkänsä Pyhälle Jumalalle. Kielilläpuhumisesta sekä muista armolahjoista he ovat tehneet julistuksensa tärkeimmän tekijän samanaikaisesti kun ovat vähätelleet Jumalan Kymmentä käskyä sekä Raamatun kokonaisvaltaista opetusta. He ovat ottaneet Kirjoituksista kohtia tukeakseen omia pyrkimyksiään ja täten heistä on tullut salakavala sielunvihollisen myrkky ajalle jossa elämme.

Kun Raamattu opettaa, että Pyhän Hengen vaikutuksesta uudestisyntynyt rakastaa Jumalan lakia ja tahtoo todistaa uskostaan Kristukseen, karismaattinen liike vähättelee Jumalan lakia ja korottaa kielilläpuhumista todistuksen sijaan. Karismaattisen liikkeen julistuksen seurauksena maailmaa vavahdutti aikoinaan mm. ”Toronto-ilmiö” ja sen opetuksen tuloksena valtakristillisyyteen on pesiytynyt harhaopettajien suuri joukko, joka vähättelee Jumalan rakkaudellisia käskyjä sekä Raamatun kokonaisvaltaista opetusta julistaen vain lahjoja, ei itse lahjan antajaa eli Jumalaa Kristuksessa Jeesuksessa. Karismaattisen liikkeen vaikutus yhdistettynä uskonnollisuuteen, joka kantaa harhaanjohtavasti kristillisyyden jaloa nimeä, on saanut aikaiseksi valtavan eksytyksen ajassamme niin maailmanlaajuisesti kuin myös kotimaassamme. Koska Raamatun arvovaltaa on törkeästi edellä mainittujen organisaatioiden toimesta tallattu jalkoihin, on ajassa jossa elämme toteutunut tämä Apostoli Paavalin kirjoitus: ”Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.” (2 Tess.2:7-12). Antikristuksen tulemus tapahtuu valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla sekä ihmeillä – juuri niillä, joita karismaattinen liike ymmärtämättömyydessään mahtipontevasti julistaa. Lukemattomat ihmiset joutuvat kadotukseen siksi, että heillä ei ollut rakkautta totuuteen – totuus on Jumalan Sana; ”Sinun sanasi on kokonansa totuus” (Ps.119:160). Jumalan Sanan kokonaisvaltaisen opetuksen sijalle karismaattinen liike on salakavalasti nostanut keskuudestaan julistajia, jotka väittävät itsellään olevan suoria ilmoituksia Jumalan maailmasta, ja näitä he nimittävät harhaanjohtavasti profetioiksi. Raamattu kyllä opettaa Jumalan armolahjoista, mutta karismaattisen liikkeen opettamat armolahjat ovat enemmän pakanuudesta tulleita ilmiöitä, kuin Raamatun kokonaisvaltaisen opetuksen mukaisia. Jumala tahtoo pukea Hänen omansa Pyhän Hengen armolahjoilla, myös kielilläpuhumisen armolahjalla, mutta karismaattinen liike on vääristänyt Raamatun opetuksen armolahjoista ja tilalle tarjoaa pakanuudesta tulleita sielullisia ilmiöitä. Elämme eksytyksen ajassa, jossa karismaattinen liike, sutena pukeutuen lammasten vaatteeseen, väittää olevansa Jumalan asialla – todellisuudessa Raamatun vastaisuudellaan se on tehokas ase saatanan kädessä. (lue laaja artikkelini aiheesta internetsivuiltani www.sanansaattaja.com / kielilläpuhuminen)

Uudestisyntynyt rakastaa Jumalan lakia, koska Jumalan Pyhä Henki on vuodatettu hänen sisimpäänsä. Jumalan kymmenen käskyä on kokonaisuus, se sisältää täydellisen Jumalan täydelliset ohjeet. Jeesus Kristus korotti kymmenen käskyn tärkeyttä (Matt.5:19) ja siksi jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova myös kunnioittaa kaikkia Jumalan käskyjä – jokainen joka rakastaa Jeesusta rakastaa myös Hänen opetuksiaan: ”Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.” (Joh.14:15). Sielunvihollinen on ankarasti hyökännyt kautta historian Siinailla saatuja kymmentä käskyä vastaan ja siinä se on valitettavan hyvin onnistunut – valtaosa kristillistä maailmaa on harhaanjohdettu ymmärtämään yksi käskyistä väärin; viettämään lepopäivää sunnuntaina, eli auringonpäivänä, vaikka Raamatun opetuksen mukaisesti se on perjantai-illasta (auringonlaskusta) lauantai-iltaan (auringonlaskuun) eli viikon seitsemäntenä päivänä. Jokainen, joka on uudestisyntynyt Jumalan Pyhästä Hengestä rakastaa Jumalan Lakia kokonaisuudessaan – ja siksi viettää myös kymmenessä käskyssä olevan lepopäivän oikeana ajankohtana. Luterilainen valtakirkkomme, joka on väärällä opetuksellaan antanut myrkkyrokotteen kansallemme, on lepopäivän väärän opetuksen lisäksi vähätellyt myös kymmenessä käskyssä esiintyvää kuvaintekokieltoa (2 Moos.20:4) ja täten on syyllistynyt pitämään pilkkana Jumalan kymmentä käskyä laajamittaisemmin, kuin vain yhden käskyn kohdalla. Kuvaintekokiellon laiminlyömiseen on selvät syynsä – onhan Luterilainen valtakirkkomme täynnä kuvia, joita ei Raamatun mukaan saisi tehdä.

Jumalan kymmenen käskyn vääristäminen ei ole ollut kuitenkaan Luterilaisen valtakirkkomme keksintöä, vaan se on tullut heidän oppi-isänsä Lutherin kautta suoraan porttokirkosta, eli Katolilaisuudesta, olihan Luther katolisen kirkon entinen pappi. Katolinen kirkko on historian saatossa tuonut selvästi ilmi, että lepopäivän muuttaminen sen oikeasta ajankohdasta sunnuntaille, eli auringonpäivälle, on ollut heidän keksintöään. Reggion arkkipiispan mielipide oli, että perimätiedon on oltava Raamatun yläpuolella, koska kirkko pelkän perimätiedon arvovallalla oli muuttanut sapatin sunnuntaiksi. Näin hän sanoo: ”tämän ajan harhaoppisten tila on se, että he eivät luota mihinkään muuhun enempää kuin siihen, että he Jumalan Sanan varjolla kumoavat kirkon arvovallan; aivan kuin kirkko, Hänen ruumiinsa, voisi olla Kristuksen Sanaa tai kirkon Päätä (Kristusta) vastaan. Päinvastoin, Raamattuhan mitä selvimmin havainnollistaa kirkon arvovallan; sillä samalla kun kirkko toisaalta suosittelee Raamattua, julistaa sen jumaliseksi, antaa sen meidän luettavaksemme, se epäselvissä asioissa selittää sitä uskollisesti, ja tuomitsee kaiken mikä on sen vastaista; toisaalta Herran opettamat lain määräykset Raamatussa on saman arvovallan nojalla lakkautettu. Sapatti, lain suurenmoisin päivä, on muutettu Herran päiväksi…näitä ja muita samanlaisia asioita ei ole lakkautettu Kristuksen opetuksen nojalla ( sillä Hän sanoo tulleensa lakia täyttämään, ei kumoamaan), vaan ne on muutettu kirkon arvovallalla. Jos kirkko tosiaan pantaisiin viralta (koska harhaoppeja täytyy aina olla), kuka kuuluttaisi totuutta, kuka saattaisi harhaoppisten itsepintaisuuden häpeään?” ( Ote: Mansi sc, 33. osa, kappaleet 529, 530, kursivointi lisätty). Region arkkipiispa 18.1-1562: ”kirkon arvovaltaa ei voitaisi sen tähden sitoa Raamatun arvovaltaan, koska kirkko oli muuttanut sapatin sunnuntaiksi, ei Kristuksen käskystä, vaan oman arvovaltansa nojalla”.(Canon and tradition, s.263, kursivointi lisätty). Näin katolinen kirkko itse osoittaa olevansa se, joka Danielin saamassa näyssä pyrkii muuttamaan Jumalan ajat ja lain: ”Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi” (Dan:7:25) (lue laaja artikkelini aiheesta internetsivuiltani www.sanansaattaja.com / katolisen kirkon aikaansaaama hapatus)

Vallalla oleva kristillisyys väheksyy lepopäiväkäskyä, mutta Jumala sanoo selvästi Mooseksen välityksellä: ”Pitäkää minun sapattini, sillä se on merkkinä meidän välillämme” (2 Moos.31:13) ja lisäksi myös Hesekiel kirjoittaa: ”Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät.” (Hes.20:12). Kun vallalla oleva kristillisyys väheksyy Jumalan käskyjä kokonaisuutena, viettäen lepopäivää katolisen kirkon opetuksen mukaisesti sunnuntaina, eli auringonpäivänä, se julistaa sodan Kaikkivaltiaalle Pyhälle Jumalalle vähättelemällä Hänen käskyjään. Näin se osoittaa, että se ei ole kelvollinen ottamaan otsaansa Jumalan sinettiä, jonka auringonnoususta kohoava enkeli laittaa jokaisen Jumalan Pyhän otsaan. Kaikki ne, jotka vähättelevät Jumalan kymmentä käskyä, osoittavat olevansa ilman Pyhää Henkeä eli uudestisyntymättömiä, sillä vain niille, joilla on Jumalan Pyhä Henki kuuluvat Jumalan lupaukset, kuten Apostoli Paavali kirjoittaa: ”Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi – hänen kirkkautensa kiitokseksi.” (Ef.1:13-14). Jumalan kymmentä käskyä vähättelemällä jokainen ihminen osoittaa olevansa haluton alistumaan Jumalan tahdon alle ja näin he joutuvat kohtaamaan Karitsan vihan, joka kohtaa kaikkea jumalattomuutta – sillä vain todelliset Jumalan Pyhät merkitään Jumalan sinetillä. Ne jotka merkitään sinetillä, ovat Pyhän Jumalan omaisuutta.

Johannes kuulee näyssään sinetillä merkittyjen luvun, sata neljäkymmentä neljä tuhatta kaikista Israelin lasten sukukunnista. Kysymys on Raamatun symboliikasta, sillä tässä Johanneksen ilmestyksen kohdassa käsiteltäessä kahtatoista Israelin sukukuntaa, määritelmä ei täytä mitään vastaavaa luonnollisen Israelin heimojen luetteloa (1 Moos. luku 49 ja Hes. 48 luku). Kysymyksessä on Jumalan Israel: ”Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel” (Room.9:6), jokainen, joka uskoo Jeesukseen Kristukseen kuuluu Jumalan Israeliin (Ef.2:11-13,19) ja jokainen Kristukseen luottamuksensa laittanut kuuluu Jumalan omaan kansaan (1 Piet.2:9). Luku 144 000 perustuu Jumalan Valtakunnan lukuun kaksitoista – Jerusalemissa on 12 porttia, 12 perustusta ja kaupungin mitat ovat 12:n neliötä (Ilm.21:12-17). Luku 144 000 symbolisoi Jumalan seurakunnan täydellistä yhteyttä sekä kokonaisuutta. Ketään ei aseteta etusijalle saatikka huonompaan asemaan kulttuurin tai perimän mukaan – vain suhtautuminen Kristukseen ratkaisee. Juutalainen ja ei-juutalainen ovat samassa asemassa Pyhän Jumalan edessä, kuten Apostoli Paavali selvästi opettaa (Gal.6:15). Jeesus itse opetti, että on vain yksi lauma ja yksi paimen (Joh.10:16).

Johannes näkee myöhemmin suuren joukon (Ilm.7:4-8), jota kukaan ei voinut lukea. Yksi vanhimmista kertoo hänelle, että nämä ovat niitä jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat (Ilm.7:14). Kun Johannes kuulee sinetillä merkittyjen luvun 144 000, nämä ovat vielä maan päällä ja kun Johannes näkee joukon, jota ei kukaan voinut laskea, nämä seisovat Valtaistuimen edessä – kysymyksessä on yksi ja sama joukko. Jumala merkitsi aikaisemmin sinetillä Häneen uskovan suuren joukon ennen ahdistusta (Ilm.7:3) ja Johannes näkee tämän saman joukon ahdistuksen jälkeen seisovan Valtaistuimen edessä. Näyn alkuosassa kysymys on maanpäällä taistelevasta Jumalan Pyhien joukosta, näyn loppuosassa taivaassa riemuitsevasta seurakunnasta. Kun Johannes näkee suuren joukon, jota kukaan ei voinut lukea, hän näkee ihmisiä kaikista kansanheimoista sekä sukukunnista (Ilm.7:9) ja täten tuo joukko sisältää myös juutalaiset Jumalan Pyhät. Kysymys ei siis ole kahdesta erillisestä joukosta, juutalaista ja pakanauskovista, vaan samasta suuresta Jumalan seurakunnasta – Jumalan Israelista. Näin Johanneksen jälkimmäinen näky suuresta joukosta selittää näyn 144 000:sta. Jumalan Israel ennen ahdistusta ja Jumalan Israel jälkeen ahdistuksen (Ef.2:11-13,19).

Ilm.7:9-17

”Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään, ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta.” Ja kaikki enkelit seisoivat piirissä valtaistuimen ja vanhinten ja neljän olennon ympärillä ja lankesivat kasvoilleen valtaistuimen eteen ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, sanoen: ”Amen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!” Ja yksi vanhimmista puhui minulle ja sanoi: ”Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet?” Ja minä sanoin hänelle: ”Herrani, sinä tiedät sen.” Ja hän sanoi minulle: ”Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä. Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle, sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.”

Johannes näkee saman joukon, jonka lukumäärän hän oli kuullut aikaisemmin (144 000) edessään – nyt heitä on niin paljon, että kukaan ei pysty lukemaan heidän lukumääräänsä. Johannes oli kuullut sinetillä merkittävien luvun (Ilm.7:4), joka symbolisesti kuvasi kaikkia Jumalan Pyhiä ennen ahdistusta, mutta nyt Johannes ensikertaa näkee tuon joukon ahdistuksen jälkeen, joka koostuu kaikista kansanheimoista, sukukunnista, kansoista sekä kielistä.

Jumala vie työnsä aina takuuvarmasti päätökseen ja tämän näki Apostoli Johannes näyssään katsellessaan suurta pelastettujen joukkoa, joka oli pelastunut siitä suuresta ahdistuksesta. Apostoli Paavali kirjoitti roomalaisille: ”Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut. Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut. Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? (Room.8:28-31). Kaikkivaltias Pyhä Jumala pitää kiinni kaikista lupauksistaan ja siitä osoituksena Johannes näkee edessään suuren Jumalan lasten joukon joka on koottu kaikista kansoista, sukukunnista, kansanheimoista sekä kielistä Jumalan Valtaistuimen eteen – ei heidän enää tule nälkä eikä jano ja Kaikkivaltias Jumala on pyyhkivä kaikki kyyneleet heidän silmistään. Kaikki taistelut ovat takanapäin, vastoinkäymiset on voitettu, Kristuksen sovitustyöhön turvaten he ovat nyt voittajina selviytyneet kuoleman varjojen laaksoista Jumalan lasten loppumattomaan kirkkauteen. Sairaudet, kaikki tuska ja ahdistus sekä kaikki murheet ovat nyt takanapäin – vihdoinkin he saavat olla loputtomasti Kristuksen kanssa, Halleluja.

Jumalan lupaukset, joista me voimme lukea Raamatusta, toteutuvat aina sataprosenttisesti. Johannes näkee näyssään Jumalan antaman lupauksen Aabrahamille toteutuneen silmiensä edessä, sillä Kaikkivaltias oli luvannut tämän jälkeläisiä olevan enemmän kuin taivaalla tähtiä (1 Moos.15:5) ja nyt tuo jälkeläisten suuri joukko on Valtaistuimen edessä. Jokainen, joka on laittanut luottamuksensa Kristukseen on Aabrahamin jälkeläinen (Gal.3:7, 3:29) ja nyt Johannes näkee suuren joukon Valtaistuimen edessä – lupaus Aabrahamille on Johanneksen saamassa näyssä saanut täyttymyksensä. Suurempi joukko kuin kukaan voi laskea ylisti nyt palmut käsissään voitonmerkkinä Jumalaa ja Karitsaa: samoin kuin Jumalan antama lupaus Aabrahamille on kerran täyttyvä (Matt.24:31), samoin on laita jokaisen Raamatun lupauksen . Vanhurskas on elävä uskosta (Room.1:17), samoin kuten uskonsankari Aabraham sekä kaikki hänen jälkeläisensä ja kerran tuo valtava joukko, niin suuri että sitä kukaan ei voi laskea, on seisova Valtaistuimen edessä ylistäen Jumalaa ja Karitsaa – kun kaikki on mennyt ja katso uusi on sijaan tullut (Ilm.21:5). Korkeimman antama lupaus Aabrahamille, kun hän vielä oli lapseton, on kantava hedelmää Jumalan antaessa sille kasvunsa aina iankaikkisuuteen asti – Aabrahamin siemenessä tulevat kaikki kansat siunatuiksi (Gal.3:8).

Johanneksen saamassa näyssä on Valtaistuimen edessä suuri joukko pelastettuja kaikista kansoista – myös suomalaisia. Kun Johannes sai näkynsä Patmos saarella, ei vielä ollut valtiota nimeltä Suomi, mutta Johannes näki Valtaistuimen edessä kaikki ne ihmiset, jotka kuuluvat pelastettujen joukkoon tulevaisuudessa: ”Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.” (Ilm.7:14). Tuossa valtavassa joukossa olivat kaikki kaikkien aikojen Jumalan Pyhät, ja sanomattakin lienee selvää, että tällöin myös me suomalaiset. Joukossa, joka oli niin suuri, että sitä ei kukaan voinut lukea, ja joka koostui kaikista kansoista, olemme kerran myös me, sinä ja minä: ”Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.” (Ilm.21:7).

Yksikään, joka laittaa luottamuksensa Jumalan Karitsaan, Jeesukseen Kristukseen, ei jää ilman voittopalkintoa iäisyydessä. Jokainen, joka täällä ajassa turvautuu Kristuksen Ristin työhön tulee saamaan kerran kirkkaudessa kiitoksen. Elävä usko on ojentautumista sen mukaan, mikä ei näy ja luottamusta Jumalan lupauksiin (Hebr.11:1), sillä vanhurskas on elävä uskosta (Hebr.10:38) ja ”Hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.” (2 Piet.3:13). Jumalan kaikkiin lupauksiin luottaen todellinen Jeesuksen opetuslapsi ei vaella näkyväisissä, vaan näkymättömissä (2 Kor.4:18) sillä hän ymmärtää, että tämä maailma on talletettu tulelle (2 Piet.3:10). Hän ymmärtää, että jokaisen ihmisen osana on kerran kuolla, mutta sen jälkeen tulee tuomio (Hebr.9:27) ja siksi hän laittaa kaiken toivonsa Ylösnousseeseen Jeesukseen Kristukseen, joka on sanonut: ”Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. Ja mihin minä menen – tien sinne te tiedätte.” (Joh.14:2-4). Kun Johannes näkee näyssä suuren joukon pelastettuja seisovan Valtaistuimen edessä – hän näkee kaikkien Jumalan lupausten täyttyneen. Tätä Johanneksen näkemää todellisuutta kohti matkaavat tälläkin hetkellä tuhannet ja taas tuhannet todelliset Jumalan Pyhät luottaen sydämessään siihen, että ”Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.” (Hebr.11:6).

Jeesukseen Kristukseen uskova kohtaa maanpäällisessä elämässään paljon murheita, surua sekä tuskaa, mutta luottavaisin mielin hän kärsii kaiken tämän uskossa luottaen siihen, että kerran on koittava hetki, jolloin kaikki kyyneleet pyyhitään hänen kasvoiltaan. Hän ymmärtää, että tämä maailma on pahan vallassa (1 Joh.5:19) ja siksi sanoinkuvaamattomat vastoinkäymiset ovat sielunvihollisen aikaansaannosta, sillä tämä vihaa kaikkia niitä, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus (Ilm.12:17). Hän ymmärtää, että sielunvihollinen käy hänen ympärillään kuin kiljuva jalopeura pyrkimyksenään tukahduttaa sen uskon, joka hänen sydämessään vaikuttaa, ja joka on vuodatettu sinne Pyhän Hengen kautta. Usko Jeesukseen Kristukseen saa hänet kuitenkin jaksamaan täällä kyynelten laaksossa, sillä vaikka hän olisikin voimaton, on Kristus hänen voimansa ja vaikka hän olisi heikko, on Kristus hänen väkevyytensä (2 Kor.12:10). Aito Jeesukseen Kristuksen uskova on matkalla kohti luvattu maata ja hänen sisimmästään kumpuaa jatkuva kiitos Ylösnoussutta Vapahtajaa kohtaan, joka pelasti hänen sielunsa kuolemasta: ”Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.” (Jes.35:10). Tuhannet ja taas tuhannet ovat matkalla Siioniin – ja kerran on seisova Jumalan Valtaistuimen edessä suuri joukko kaikista kansanheimoista, aivan kuten Johannes näyssä näki.

Karitsan veri on tehnyt jokaisen suureen joukkoon kuuluvan Jumalan Pyhän puvut lumivalkeiksi (Jes.1:18) – ainoastaan Kristuksen veri voi puhdistaa synnistä ja avata tien Jumalan yhteyteen (Apt.4:12). Yksikään ihminen ei tule pelastumaan omilla ansioillaan (Ef.2:8-9), sillä ilman Kristuksen sovitustyötä on ihminen kuin saastainen vaate Pyhän Jumalan edessä (Jes.64:6). Vaikka ihminen kuinka yrittäisi itse muuttaa omaa elämäänsä paremmaksi, se on täysi mahdottomuus ilman Kristusta, sillä vain Pyhä Henki voi tehdä ihmisen kykeneväksi elämään Jumalan tahdon mukaisesti (Room.8:26) ja Pyhän Hengen voi saada vain uskomalla Kristukseen (Apt.2:38). Yhtä mahdoton kuin pantterin on päästä pilkuistaan (Jer.13:23), on ihmisen yrittää ansaita pelastus omilla ansioillaan. Ihminen voi menettää kyllä pelastuksen paaduttamalla sydämensä (Hebr.3:7-19), mutta ihminen ei ikinä voi ansaita sitä. Pelastus Kristuksessa Jeesuksessa on salaisuus ja kuitenkin tuo salaisuus paljastuu jokaiselle joka antaa Jumalan Pojan Kristuksen Jeesuksen tulla sydämeensä asumaan – sillä Kristus ei ole kaukana yhdestäkään (Ilm.3:20).

Pelastus on mahdollista saada vain uskomalla Jumalan Poikaan Jeesukseen Kristukseen, sillä ihminen on syntymästään asti halukas elämään itsekkäästi omia mielihalujaan noudattaen (1 Piet.4:3) ja täten kykenemätön noudattamaan Jumalan täydellistä tahtoa eli Jumalan kymmentä käskyä. Kun Adam Paratiisissa lankesi käärmeen houkuttelemana syntiin, lankesi hänen toimintansa seurauksena koko luomakunta orjuuden alle. Ihminen luotiin alunperin Jumalan yhteyteen (Adam ja Eeva Paratiisissa), mutta syntiinlankeemuksen tähden se menetti tuon yhteyden – Jumala lähetti Poikansa Jeesuksen maailmaan korjaamaan yhteyden kuntoon. Kristus maksoi synnin hirvittävän hinnan Golgatalla, hänet tapettiin roomalaisella ristillä koska tarvittiin uhri syntiin langenneen ihmiskunnan pahuuden tähden. Kristus osti verellään ihmiset Kaikkivaltiaalle Jumalalle – jokainen joka uskoo Häneen saisi synnit anteeksi. Usko Jumalan Poikaan synnyttää ihmisen uudesti Ylhäältä ja näin ihmisen sisimpään astuu Jumalallinen luonto – Korkein vuodattaa Pyhän Henkensä uudestisyntyneen sisimpään ja näin ihmisestä tulee uusi luomus (2 Kor.5:17). Sen minkä ensimmäinen Aadam menetti, sen Kristus, toinen Aadam korjasi (1 Kor.15:45). Uutena luomuksena, Pyhällä Hengellä täyttyneenä, ihminen tahtoo sydämestään noudattaa Jumalan lakia, Korkeimman lupauksen mukaisesti, kuten Hän oli profeetta Jeremian kautta ilmoittanut koskien Uutta Liittoa: ”Tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.” (Jer.31:33).

Uudestisyntymässä Jeesukseen Kristukseen uskova tulee Jumalisesta luonnosta osalliseksi ja saa Pyhän Hengen sisimpäänsä. Jumalan antama Laki Siinailla kirjoitetaan Pyhällä Hengellä jokaisen uudestisyntyneen sydämeen (Hes.36:26-27) ja näin ihminen saa voiman tulla Jumalan lapseksi – hän tulee halukkaaksi elämään Jumalan tahdon mukaista elämää. Kun luonnollinen, uudestisyntymätön ihminen luonnostaan vieroksuu Jumalan Lakia, uudestisyntynyt rakastaa sitä. Jumalan Pyhä Henki uudestisyntyneen sisimmässä laittaa omantunnon kellon oikeaan aikaan, näin ihminen tietää sisimmässään mikä on oikein ja mikä väärin, ja jos uskova lankeaa rikkomaan Jumalan kymmentä käskyä, Pyhä Henki nuhtelee häntä siitä osoittaen Kristuksen Ristiä, jonka kautta anteeksianto sekä vaelluksen jatkuminen kohti Kirkkautta on mahdollista. Näin Jumala Pyhän Henkensä kautta ohjaa Kristukseen uskovaa maanpäällisen vaelluksensa aikana kohti Uutta Jerusalemia. Kohti sitä kirkkautta, jonka Johannes näyssä näki – uudestisyntyneet, Karitsan verellä pestyt Kaikkivaltiaan Valtaistuimen edessä ylistämässä Jumalaa sekä Hänen Poikaansa.

Kristuksen sovitustyön aliarvioimista on Jumalan Siinailla antamien rakkaudellisten käskyjen väheksyminen – Kaikkivaltiaan tahto on täysin sidottu Hänen Siinailla antamiinsa käskyihin ja jos ihmiset olisivat tahtoneet noudattaa niitä, ei Jumalan Pojan olisi tarvinnut kuolla tuskallista kuolemaa Golgatan keskimmäisellä ristillä. Kristus ei kuollut kidutuskuolemaa roomalaisella ristillä siksi, että ihmiset voisivat jatkaa synnin tekemistään sotien Jumalan kymmentä käskyä vastaan – Kristus kuoli, että Pyhä Henki vuodatettaisiin uskovan sisimpään ja täten tämä olisi Jumalan luonnosta osallisena halukas noudattamaan Korkeimman kymmentä rakkaudellista ohjetta, Siinailla annettuja kymmentä käskyä. Jumalan Lakia ei voitu muuttaa – mutta ihmisten suhtautuminen Lakiin voitiin, ja siksi Jumala lähetti Poikansa, että Hänen kauttansa ihmiset saisivat sydämeensä Pyhän Hengen joka saa aikaiseksi ihmisissä rakkautta Jumalan Lakia, eli Hänen tahtoansa kohtaan. Jumalan Pyhä Henki tekee Jeesukseen uskovan halukkaaksi sekä kykeneväksi elämään Jumalan tahdon mukaan, ja siksi Apostoli Paavali kirjoittaa kirjeessään efesolaisille: ”täyttykää Hengellä” (Ef.5:18), Galatalaisille: ”Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.” (Gal.5:24-25) ja ikään kuin lopuksi: ”Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. (Gal.5:16). Kristuksen Jeesuksen sovitustyön kautta Siinailla annettu kymmenen käskyn Laki vahvistettiin Häneen uskovien sydämeen Pyhän Hengen kautta. Jos Jumalan Siinailla annettu Laki olisi voitu kumota, ei Kristuksen olisi tarvinnut kuolla – siksi jokainen naula Golgatalla joka lyötiin viattomaan Jumalan Pojan ruumiiseen vahvistaa Lain, ei suinkaan kumoa sitä.

Raamattu opettaa, että uudestisyntymässä Kristus muuttaa ihmisen sydämeen asumaan Pyhän Hengen kautta (Kol.1:27). Korkeimmalle täydellisesti kuuliainen Jumalan Poika, joka kaikessa tahtoi maanpäällisessä elämässään noudattaa Isänsä tahtoa vaikuttaa nyt uudestisyntyneen sydämessä. Jeesus itse kunnioitti Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan käskyjä – sanomattakin lienee selvää, että jokainen jonka sydämessä Hän asuu, kunnioittaa samoja asioita kuin Kristus (Matt.5:17). Raamattu ilmoittaa, että Jumala on aina sama – Hänen tahtonsa ei ikinä muutu, eivät myöskään Hänen Siinailla antamansa käskyt. Kristus rakasti Jumalan käskyjä, ja Hän odottaa sitä myös seuraajiltaan. Jeesus sanoi: ”Miksi te huudatte minulle: ’Herra, Herra!’ ettekä tee, mitä minä sanon?” (Luuk.6:46).

Jumalan salaisuus on Jeesus Kristus: Vanhan Testamentin Kirjoitukset ennustivat Hänen tulemuksensa, uuden testamentin Kirjoitukset todistavat Messiaan saapuneen sekä ennustavat Hänen toisen tulemuksensa, jossa Hän tulee noutamaan omansa Uuteen Jerusalemiin. Raamatun Kirjoituksissa kaikki kulminoituu Jumalan Poikaan Jeesukseen Kristukseen – koko pelastussuunnitelma on kätkettynä Kristuksessa. Ihmisen suhtautuminen Jeesukseen ratkaisee hänen iankaikkisuuskohtalonsa – siksi Johanneksen näyssä koko Taivas ylisti Jumalaa ja Karitsaa. Vain Kristuksessa Jeesuksessa ihminen saa voiman sekä tahdon elää Jumalan tahdon mukaista elämää – muutoin se on täysi mahdottomuus. Luonnollinen, uudestisyntymätön ihminen, langenneen Aadamin jälkeläinen, vieroksuu Jumalan tahtoa – uudestisyntynyt rakastaa sitä ja tahtoo elää sen mukaisesti. Kaiken perustana on suhtautuminen Jeesukseen Kristukseen, Uuden Liiton välimieheen, toiseen Aadamiin – ne jotka rakastavat Häntä tehdään kykeneviksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään, ne jotka eivät rakasta jatkavat jumalattomuudessaan (Ilm.22:11).

Raamattu ilmoittaa selvästi, että uudestisyntynyt ihminen käy taistelua maan päällä vanhan luontonsa, eli Aadamilta perittyjen luonteenpiirteitten, sekä uuden luontonsa, jonka hän on saanut uudestisyntymässä, välillä (Gal.5:17). Vaikka Jeesukseen uskova välillä lankeaisi vanhan luontonsa pettämänä, voi hän, ja hänen tuleekin, turvautua Jumalan anteeksiantoon Kristuksessa Jeesuksessa. Näin jokapäiväisessä taistelussa Kristuksen uhrikuolema kuolettaa vanhan luonteen aikaansaamat teot, joita hyväksikäyttäen sielunvihollinen pyrkii saamaan Jeesukseen uskovan tappiolle ja siksi Apostoli Johannes kirjoittaakin: ”Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien. Ja siitä me tiedämme hänet tuntevamme, että pidämme hänen käskynsä.” (1 Joh.2:1-3).

Johannes näkee näyssä suuren joukon kaikista kansoista ylistävän Jumalaa ja Karitsaa – tuo joukko koostuu kaikista niistä, jotka uudestisyntymänsä kautta saivat Pyhän Hengen sisimpäänsä ja syntyivät uudesti Kristuksessa Jeesuksessa. Valkopukuinen joukko eli Jumalan tahdon mukaista elämää turvautuen joka hetki Kristuksen Jeesuksen sovitustyöhön syntiensä anteeksisaamiseksi ja vaikka he vanhurskaina lankesivatkin seitsemästi (Snl.24:16) nähden jatkuvasti oman raadollisuutensa, he kuitenkin Jumalan armosta turvautuen Jeesuksen sovitusuhriin nousivat jälleen. Tuon joukon huulilta tulee vilpitön ylistys Jumalaa sekä Karitsaa kohtaan siksi, että nyt he täysin ymmärtävät Kaikkivaltiaan armon suuruuden sekä Kristuksen sovituksen merkityksen – he kaikki ymmärtävät olevansa armosta pelastettuja. Kaikkivaltias Pyhä Jumala on jo aikojen alusta aivoitellut niin, että kaikki kunnia, kiitos sekä ylistys tulee Hänen Pyhälle nimelleen Pojassaan Kristuksessa Jeesuksessa ja tästä tietoisena Apostoli Paavali kirjoitti Pyhän Hengen vaikutuksesta seuraavat korvaamattomat sanat Efesolaisille: ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.” (Ef.2:8-10).

Jokainen Jumalan lupaus tulee täyttymään, siitä Kaikkivaltias pitää itse huolen. Raamatun lupaukset on annettu tätä aikaa varten, että jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova voisi saada niistä lohdutusta elämänsä taisteluissa sekä vastoinkäymisissä. Vaikka täällä kyynelten maassa on ahdistus sekä epätoivo, elää jokainen Jumalan Pyhä ”palan Taivasta” jo täällä kuoleman varjojen laaksoissa. Apostoli Paavali kirjoitti omana aikanaan: ”Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana – että voittaisin omakseni Kristuksen ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella; tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden, tullessani hänen kaltaisekseen samankaltaisen kuoleman kautta, jos minä ehkä pääsen ylösnousemiseen kuolleista. Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut. Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa. Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on. Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!” (Fil.3:8-16).

Johanneksen saama näky koski tulevaisuutta, sitä hetkeä, kun Jumalan Pyhät ovat pelastettuina Taivaan Valtaistuimen edessä – kun kaikki tuska ja ahdistus on takanapäin. Nyt me odotamme lupauksien täyttymistä, sillä vaellamme vielä turmeltuneen maa-planeetan pinnalla, mutta kerran me kaikki jotka olemme laittaneet toivomme Kristukseen Jeesukseen veisaamme ylistystä Jumalallamme sekä Karitsalle: ”Sinä päivänä sanotaan: ”Katso, tämä on meidän Jumalamme, jota me odotimme meitä pelastamaan; tämä on Herra, jota me odotimme: iloitkaamme ja riemuitkaamme pelastuksesta, jonka hän toi.” (Jes.25:9)

 

-Marko Lind-

 

6 LUKU- ENNUSTUKSET TOTEUTUVAT

Nykyinen maailma on katoamassa, luomakunta huokaa synnytystuskissaan (Room.8:22), ihmiskunta menehtyy pelätessään sitä, mikä maanpiiriä kohtaa (Luuk.21:26) ja kuitenkin samaan aikaan moraalittomuus sekä Raamatunvastaisuus kasvaa.

 

 

Ilm.6:1-8

”Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: ”Tule!” Ja minä näin, ja katso: valkea hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin seppele, ja hän lähti voittajana ja voittamaan. Ja kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin minä toisen olennon sanovan: ”Tule!” Niin lähti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että ihmiset surmaisivat toisiaan; ja hänelle annettiin suuri miekka. Ja kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin minä kolmannen olennon sanovan: ”Tule!” Ja minä näin, ja katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka. Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon keskeltä sanovan: ”Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä.” Ja kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin minä neljännen olennon äänen sanovan: ”Tule!” Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata, annettiin valta tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta.”

Jeesus alkaa Johanneksen saamassa näyssä avaamaan seitsemällä sinetillä suljettua kirjakääröä ja Johannes kuulee yhden niistä neljästä olennosta sanovat ratsastajalle: Tule. Patmoksella vangittuna oleva Apostoli Johannes näkee näyssään valkean hevosen ja sen selässä istuvalla jousen – kysymyksessä on Kristus, joka valkealla hevosella ratsastaen lähti voittajana voittamaan (Ilm.19:11). Kristuksen noustua ylös Isänsä luokse Taivaaseen, levisi opetuslasten välityksellä evankeliumi silloiseen asuttuun maailmaan varsin tehokkaasti. Edes laajamittaiset kristittyjen vainot eivät voineet estää evankeliumin voittokulkua. Jousi on Jumalan voiton vertauskuva (Hab.3:9) ja tänä päivänäkin valkoisen hevosen voittoisa sanoma saavuttaa kuulijoita maissa, joissa kristinusko on aikaisemmin ollut kiellettyä (mm. Kiina sekä islamilaiset valtiot). Sanomaa Ylösnousseesta Vapahtajasta on maailma yrittänyt tukahduttaa erilaisin keinoin siinä kuitenkaan onnistumatta. Jeesukseen uskovia on vainottu sekä tapettu uskonsa tähden, mutta se ei ole voinut estää evankeliumin voittokulkua – rakkaus Kristukseen on ollut kuolemaakin voimakkaampi. Uskoa Jumalan Poikaan on sielunvihollinen yrittänyt tukahduttaa järkeisvoimin mutta siinä se on epäonnistunut koska tämän maailman viisaus on hullutusta Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan silmissä ja siksi Kristuksen omat ovat voittaneet Pyhän Hengen viisaudessa. Jumalan ilmoitus Raamattu on yritetty historian saatossa tuhota lukemattomin eri keinoin, mutta se on ollut mahdottomuus, sillä Kaikkivaltias Pyhä Jumala valvoo itse omaa Sanaansa (Jer.1:12). Evankeliumin voittokulkua ei voi pysäyttää mikään, sillä sanoma Kristuksesta tekee kuolleetkin eläviksi. Jeesus oli lihansa päivinä varoittanut seuraajiaan: ”Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.” (Matt.24:9) mutta Jeesus oli myös luvannut: ”Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.” (Matt.24:13). Evankeliumin voittokulkua ei voi pysäyttää mikään – koska Jeesus on Kuningasten Kuninkaana ja Herrojen Herrana luvannut aina olla omiensa kanssa maailman loppuun asti (Matt.28:20).

Sielunvihollinen julistaa väärää evankeliumia – salakavalasti on sielunvihollinen pyrkinyt horjuttamaan ihmisten uskoa Raamatun todellisuuteen ja tätä kautta itse Kaikkivaltiaaseen Pyhään Jumalaan, joka antoi Poikansa Jeesuksen, ettei yksikään joka Häneen uskoisi joutuisi kadotukseen (Joh.3:16). Rakkaassa Suomen maassa saatana on lailla syövän pesiytynyt vallalla olevan kristillisyyden keskuuteen saaden aikaiseksi julkeaa moraalittomuutta, Raamatun arvovallan väheksymistä ja maailmallisten ihanteiden sekoittumista aitoon kristinuskoon. Laittomuuden kasvaessa on useimpien rakkaus kylmennyt (Matt.24:12) ja se näkyy 2000 – luvun suomessa moraalittomien elämäntapojen suosimisena niiden keskuudessa, jotka väittävät olevansa Jumalan asialla. Kirkkokunnissa sekä herätysliikkeissä on kasvamassa vääränlaisten sananjulistajien toimesta käsitys, jonka mukaan uskova ei ole velvoitettu elämään Raamatullisten ohjeiden mukaisesti ja heidän keskuudessaan olevien sananjulistajien opetus väheksyy Jumalan kymmentä rakkaudellista käskyä. Homous, lesbous, avioliiton pyhyyden tallaaminen ja siitä seuraavat irtosuhteet, vääränlaisten elämäntapojen hyväksyminen, rahanahneus sekä yleinen moraalittomuus on valitettavaa arkipäivää vallalla olevan kristillisyyden lipunkantajien, eli kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden keskuudessa. Koska moraalinen rappiotila on todellisuutta niiden keskuudessa, jotka väittävät harhaanjohtavasti olevansa Jumalan lapsia, vaikka teoillaan kieltävät Kaikkivaltiaan Jumalan (Tiit.1:16), on evankeliumin leviäminen maassamme saanut vastaansa jumalattomien rajun hyökkäyksen koska kirkkokunnat sekä herätysliikkeet vääristävät ihmisille kuvan oikeasta kristinuskosta sekä Jumalasta. Tämän päivän suomessa vapaa-ajattelijoiden lukuisat kampanjat, joissa herjataan yleisesti Jumalaa eri tavoilla, ovat valitettavaa todellisuutta joka heijastaa 2000- luvun suomalaisten käsitystä kristinuskosta – julkiset rienaukset kristinuskoa kohtaan kasvavat kasvamistaan. Raamattuja vaihdetaan pornolehtiin sekä yleisen liikenteen ajoneuvoissa olevat julisteet, joissa julistetaan ”että Jumalaa ei ole” ovat tehneet maastamme Sodoman ja Gomorran esipihan (1 Moos.18:20). Vallalla oleva media, perkeleen juoksupoikana, hyökkää jatkuvasti enenevässä määrin Raamatusta kumpuavaa julistusta vastaan – Suomi on saavuttanut täydellisen moraalisen rappiotilan. Näin saatana on hyökännyt evankeliumin voittokulkua vastaan vallalla olevan kristillisyyden kautta ja näin tämän päivän kirkkokunnista sekä herätysliikkeistä on tullut saatanan lipunkantaja, vaikka se harhaanjohtavasti väittää olevansa Jumalan asialla. Maassamme hallitsevien kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden toiminta on todellinen uhka aidoille Jumalan Pyhille, Jeesukseen Kristukseen uskoville, jotka tahtovat elää Kirjoituksiin sekä Jumalan voimaan luottaen ja julistaa Raamatun opetuksien mukaista evankeliumia. Suomi on kyllästetty väärällä evankeliumilla – evankeliumilla joka ei kumpua Raamatun lehdiltä, vaan jonka ovat vääristäneet vallalla olevan kristillisyyden edustajat.

Luterilainen kirkkomme elää täydellisessä hengellisessä huoruudessa – Raamatunvastaisten naispappien kasvava joukko (1 Tim.3:2), Raamatun arvovallan väheksyminen (Ps.119:105) sekä homouden ja lesbouden (Room.1:26-32) suosiminen osoittavat sen olevan osa maailmanlaajuista porttokirkkoa (Ilm.17:5). Heidän riveistään löytyy pappeja, jotka rivoudessaan ovat vaihtaneet jopa sukupuoltaan – kirkko antaa rienaudessaan kaikelle moraalittomuudelle hyväksynnän ja samanaikaisesti väittää harhaanjohtavasti julistavansa Jumalan tahdon mukaista evankeliumia. Sielunvihollisen hapatukselta eivät ole säästyneet myöskään muutkaan maamme kirkkokunnat sekä herätysliikkeet; maailmallisuus ohjaa myös heidän toimintaansa. Kaikille näille on yhteistä se, että ne julistuksessaan sekä toiminnassaan väheksyvät Raamatun arvovaltaa eikä heidän toimintansa perustu kokonaisvaltaiseen Raamatun opetukseen vaan inhimilliseen järkeilyyn. Maamme kirkkokunnat sekä herätysliikkeet tehdessään yhteistyötä luterilaisen kirkkomme kanssa, yhtyvät porttoon ja täten tulevat yhdeksi lihaksi tämän kanssa (1 Kor.6:16), sen lisäksi, että itse, vaikka eivät vielä olekaan samanlaisessa rappiotilassa kuin valtakirkkomme, kehityksessään osoittavat täysin samaa suuntausta kuin luterilainen kirkkomme. Paavali kirjoittaessaan roomalaisille, näki jo edeltä valtakristillisyyden tilan lopunajan salakavalissa eksytyksissä: ”Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi. Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa, nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen. Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti. Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia. He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä; ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia, vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta; jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.” (Room.1: 22-32).

Suurin syy vallalla olevan kristillisyyden julistuksen menestykseen, joka tulee suoraan saatanasta, on ollut se, että ihmiset eivät tahdo alistua Jumalan tahdon alle, vaan itsekkyydessään kyllä mieluusti valitsevat uskon Jeesukseen, kunhan kaikki toimii vain heidän omilla ehdoillaan. Raamattu opettaa selvästi, että jokainen, joka väittää rakastavansa Jeesusta on velvollinen vaeltamaan kuten Hän vaelsi (1 Joh.2:6) mutta kirkkokunnat ja herätysliikkeet julistavat evankeliumia, jossa ”ristin kaita tie” ei mitenkään tavoita kuulijaansa:he julistavat Jumalan anteeksiantoa myös katumattomien päälle ja selittävät, että ihmisen ei tarvitse mitenkään muuttaa elämäänsä – riittää vain että he uskovat Jumalaan. Jeesuksen Kristuksen velipuoli Jaakob kirjoitti: ”Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton? (Jaak.2:19-20). Saatanasta tuleva väärä evankeliumi julistaa, että pelkkä usko Jeesukseen riittää, mutta Jeesus itse opetti lihansa päivinä: ”Miksi te huudatte minulle: ’Herra, Herra!’ ettekä tee, mitä minä sanon?” (Luuk.6:46). Vallalla oleva kristillisyys saatanan valheen vaikutuksesta julistaa, että riittää, kun rakastaa Jeesusta ilman mitään tekoja, ja kuitenkin Mestari itse opetti: ”Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.” (Joh.14:14). Lukemattomat kirkkokunnat sekä herätysliikkeet valtakristillisyyden lippulaivoina julistavat, että anna elämäsi Jeesukselle ja sen jälkeen kaikki asiat elämässäsi sujuvat eikä sinulla ole enää taisteluja. Jeesus kuitenkin itse julisti: ”joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias. (Matt.10:38). Sielunvihollinen on salakavalasti pyrkinyt vääristämään evankeliumin sisällön ja tässä se on valitettavan hyvin onnistunut vallalla olevan kristillisyyden kautta. Kun porttokirkkoon kuuluvat herätysliikkeet sekä kirkkokunnat julistavat harhaanjohtavasti, että ihminen tulee autuaaksi pelkästään uskomalla, niin Jeesuksen velipuoli Jaakob kirjoittaa: ”ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.” (Jaak.2:24). Vallalla oleva kristillisyys, joka ei ole kristillisyyttä ollenkaan, tarjoaa kuulijoilleen elämää ilman ristiä sekä laveaa tietä, mutta Jeesus itse opetti: ”Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. (Matt.7:13-14). Vaikka vallalla oleva kristillisyys niin suomessa kuin koko maailmassa julistaa saatanan vääristämää evankeliumia, jatkaa valkoinen hevonen kuitenkin voittokulkuaan – todelliset Jumalan Pyhät, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus (Ilm.12:17) julistavat kristillisen maailman vainoamina Kirjoituksien mukaista evankeliumia Kristuksesta Jeesuksesta aina siihen päivään asti, kunnes Kristus itse on maksava palkan heille elämän ylösnousemuksessa (Ilm.20:6). Puhuessaan lopunajan tapahtumista, Jeesus sanoi: ”Valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu” (Matt.24:14).

Johannes näkee tulipunaisen hevosen – se kuvaa armotonta sotaa sekä hävitystä. Jeesus oli lihansa päivinä sanonut; ” te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu.” (Matt.24:6). Ihmiskunta on sen perustamisesta asti sotinut toinen toistansa vastaan, itsekkyydessään ovat lukemattomat kuninkaat tapattaneet sodan nimissä valtavia määriä alamaisiaan, poliitikot haaliakseen lisää valtaa ovat julistaneet sotatilan milloin minkäkin asian tähden, uskonnolliset johtomiehet ovat armottomasti tapattaneet toisinajattelijoita julistaen ”pyhiä sotiaan” – koko maapallo on sen historiansa alkuhetkistä joutunut todistamaan sotia toisensa jälkeen. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana noin 90 miljoonaa ihmistä tapettiin sotien seurauksena ja asevarusteluun käytettiin vuosina 1981-1991 vuosittain yli tuhat miljardia dollaria. Maapalloa hallitsevat ydin – sekä biokemialliset aseet: suursodan uhka on todellinen. Ihminen voi, niin halutessaan, tuhota koko tämän asutun maailman. Koskaan aikaisemmin ei ihmiskunnalla ole ollut niin hirvittäviä aseita käytössään kuin sillä nyt valitettavasti on. Tulipunainen hevonen niittää kuolemaa aina siihen päivään asti, kunnes Jeesus on tuhoava sielunvihollisen voimat suunsa henkäyksellä ja Pyhät tulevat perimään maan (2 Tess.2:8).

Tulipunainen hevonen on julistanut sodan myös Jumalan Pyhille. Samaan aikaan kun valkoisen hevosen vaikutuksesta evankeliumi Kristuksesta Jeesuksesta levisi ympäri maailmaa, ratsasti perässä tulipunainen hevonen saaden toiminnallaan aikaiseksi lukemattomien marttyyrien joukon. Sodan julistuksessa tulipunainen hevonen käytti pakanallisia hirmuvaltiaita, mutta myöhemmin se ujuttautui myös salakavalasti keskiajan uskonnollisuuden sekaan saaden aikaiseksi katolisen kirkon todelliset vainot aitoja Jumalan Pyhiä kohtaan. Paavillinen inkvisitiolaitos (1232) luotiin rankaisemaan toisinajattelijoita, niitä jotka eivät kunnioittaneet kirkkoa korkeimpana auktoriteettina, ja näin se sai aikaiseksi enemmän uhreja kuin Stalin sekä Hitler yhteensä. Inkvisitio lakkautettiin vasta 1800- luvun alussa, mutta ennen lakkauttamistaan se oli verisesti vainonnut Jeesuksen todellisia opetuslapsia. Valkoinen hevonen jatkaa kuitenkin voittokulkuaan vainoista sekä vastoinkäymisistä huolimatta – loppuun asti on oleva sota, jossa taistelevat sielunvihollisen joukot vastassaan Jumalan Pyhät, jotka tulevat perimään maan (2 Tess.2:8).

Sotia seuraavat puute sekä nälkä – musta hevonen ratsastaa aina tulipunaisen hevosen jäljessä. Kun ihmiskunta kylvää tuhoaan sotimalla toistaan vastaan, siitä seuraa automaattisesti köyhyyttä elintarvikkeiden hintojen kohotessa pilviin. Koiniks-mitta (n.1 litra) vastasi yhden päivän ruoka-annosta (vilja-annos) ja denaari yhden miehen päiväpalkkaa (Matt.20:2) – kaikki työllä saatu palkka riitti vain elämiseen; ei edes siihen, jos perheessä oli useampia suita ruokittavana. Musta hevonen tuo tullessaan nälkää ja sitäkautta kurjuutta. Normaalisti yhdellä denaarilla sai 8-16 mittaa vehnää ja kolme tai neljä kertaa niin paljon ohraa (Barclay). Jeesus oli lihansa päivinä sanonut: ”Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan… tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua.” (Mark.13:3). ”Noin viisimiljoonaa lasta kuolee vuosittain aliravitsemukseen tai suoranaiseen nälkään. YK:n maatalousjärjestön FAO:n laskelmien mukaan kehitysmaissa on 800 miljoonaa kroonisesti aliravittua ihmistä. Ruoka-avun tarpeessa olevia kehitysmaita oli vuonna 1998 jo 38, ja tilanne on pahenemassa” (Olavi Rouhe).

Nälänhätään on myös muita syitä kuin sota: maailmanlaajuisen kriisin taustalla on valtioiden itsekkyyden lisäksi mm. ilmastonmuutos, kuivuuskaudet, tulvat, öljyn hinnan nousu sekä biopolttoaineiden lisääntyvä käyttö. Tällä hetkellä lähes puolet maailman väestöstä kärvii aliravitsemuksesta: mikäli väestönkasvu säilyy ennusteiden mukaisena, ihmisravinnon tuottaminen tulee olemaan haaste, josta ihmiskunta ei selviydy. Vuonna 2008 oli ruokamellakoita Egyptissä, Haitilla, Jemenissä, Filippiineillä, Kamerumissa, Mosambikissä, Marokossa ja Indonesiassa. Unicef varoitti kesäkuussa 2008 kuuden miljoonan lapsen nälänhädästä Etiopiassa. Suurnälänhätiä on nähty 1980-luvulla Etiopiassa sekä 1990- ja 2000- luvulla Pohjois-Koreassa. YK:N joulukuussa 2004 julkaiseman raportin mukaan nälänhädät ovat lisääntymässä: maailmassa oli tuolloin 852 miljoonaa nälänhädästä kärsivää, 18 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2000. Nälänhädät ovat yleistyneet Afrikassa parinkymmenen viime vuoden aikana. Ruokakriisejä esiintyy kolme kertaa niin usein, kuin 1980-luvun puolivälissä. Tilanne on paha erityisesti Somaliassa, Sudanissa, Etiopiassa, Djiboutissa sekä Keniassa. Ruokamellakoita on ollut 30:ssä maassa vuonna 2008. Maailmanpankin mukaan ruan maailmanmarkkinahinta on noussut 83% kolmessa vuodessa. Helsingin sanomat vuonna 2008 kirjoittaa: ”Leipäjonot suomessa ovat karua todellisuutta: vähävaraisille jaetaan Suomessa Eu:n ruoka apua noin kaksi tuhatta tonnia vuosittain. EU- ruoan lisäksi yksityiset auttajat jakavat kaupoilta ja yrityksiltä kerättäviä elintarvikkeita eri puolilta maata”. Jos mehiläiset häviävät on se valtava uhka maailman viljasadoille: tällöin katastrofi uhkaa koko maapalloa. Huolestuttavaa tilanteessa on se, että tämä on jo neljäs vuosi peräkkäin, kun vähintään kolmannes mehiläisyhdyskunnista menehtyy talven aikana. Vuodesta 2006 lähtien on kuollut yli kolme miljoonaa yhdyskuntaa Yhdysvalloissa ja miljardeja mehiläisiä maailmanlaajuisesti. Mehiläispopulaatioiden romahtaminen on valtava uhka viljasadoille. Ilmiöstä kertovan brittilehti Guardianin mukaan kolmannes kaikesta syömästämme ruoasta on riippuvaista mehiläisten pölytyksestä. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että mehiläisillä on oma osuutensa 30 miljardin euron globaalissa taloudessa.

Sotien ja nälänhädän seurauksena ratsastaa Johanneksen saamassa näyssä näyttämölle hallava hevonen tuoden mukanaan epidemioiden sekä pandemioiden kautta kuolemaa. Viimeinen ratsastaja tappaa rutolla ja nälällä – loput jätetään petojen raadeltaviksi (vrt.Hes.14:21). Jeesus oli lihansa päivinä sanonut puhuessaan lopunajan merkeistä: ” tulee ruttoa” (Luuk.21:11) ja tämä hallava hevonen, sotien sekä nälänhädän seurauksena levittää maailmanlaajuisia epidemioita, joihin kuolee neljäsosa maapallon ihmisistä. Mustan hevosen tuoman nälänhädän seurauksena valtava määrä ihmiskuntaa heikkenee, ja tämä jouduttaa esim. kehitysmaissa hivin kehittymistä aidsiksi ja altistaa hiv-positiiviset vaarallisille infektioille, kuten tuberkuloosille. Suomen historiassa tautien aiheuttamat väestökatastrofit liittyvät nälänhätiin: 1960 -luvulla n. 40% suomalaista menehtyi tauteihin suurina kuolonvuosina. 1860-luvun nälkävuosina alle kahden miljoonan väestöstä kuoli yli 100 000 henkeä. Heikkokuntoiset ovat aina kulkutautien todennäköisimpiä uhreja – siksi mustan hevosen perässä ratsastaa hallava hevonen. Hallavan hevosen vaikutuksesta tapetaan ne, jotka ovat pelastuneet sodilta ja nälkäkuolemalta. Lohdullista on se, että Jumala on antanut hallavan hevosen valtaan vain neljäsosan maata.

Ilm.6:9-17

”Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli. Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?” Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin. Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin; ja tuli suuri maanjäristys, ja aurinko meni mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kokonaan kuin vereksi, ja taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa, ja taivas väistyi pois niinkuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät sijoiltansa. Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin ja sanoivat vuorille ja kallioille: ”Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?”

Kristus avaa viidennen sinetin – Johannes näkee alttarin alla marttyyrien sielut. Nämä sielut huutavat vertauskuvallisesti Jumalan puoleen, kuten Aaberlin veri vanhassa testamentissä (1 Moos.4:10-11). Vanhan testamentin aikaisessa temppelijumalanpalveluksessa uhrieläimen veri vuodatettiin alttarin juurelle (3 Moos.4:7). Kun Johanneksen näyssä marttyyrien sielut huutavat alttarin alta, se tarkoittaa symbolisesti, että veri elämän vertauskuvana (3 Moos.17:11) huutaa oikeudenmukaisuutta Jumalalta. Sielu on veressä, ja vanhassa testamentissa vuodatettiin uhrieläinten veri alttarin juurelle – siksi sielut ovat alttarin alla. Ilmestyskirjan symboliikkaa, joka liittyy, kuten monissa muissakin ilmestyskirjan kuvauksissa, vanhan liiton uhrijärjestelmään. Tällä hetkellä jokainen kuollut Jumalan Pyhä nukkuu kuoleman unta herätäkseen eloon ensimmäisessä ylösnousemuksessa (Ilm.20:4-5, 1 Tess.4:13-17, Joh.5:28-29, Apt.7:60, Mark.5:39, Luuk.8:52-53, Joh.11:11-14).

Johannes näkee alttarin alla niiden sielut, jotka on surmattu Jumalan Sanan ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli. Miljoonat ovat joutuneet historian saatossa tapettaviksi sen tähden, että ovat laittaneet luottamuksensa Kaikkivaltiaaseen Pyhään Jumalaan. Aito usko Jumalaan Kristuksessa Jeesuksessa on aina valmis uhrautumaan, se on täynnä rakkautta, eikä se pelkää vastoinkäymisiä, sillä jokainen Kristukseen uskova on vapautettu pelon rangaistuksesta (1 Joh.4:18). Taivas ei tunnusta pelkureita (Ilm.21:8) ja siksi jokainen Jeesukseen Kristukseen aidosti uskova ei pelkää myöskään kuolemaa. Apostoli Paavali, jonka kaulan katkaisi Rooman hallitsijan miekka, kirjoitti: ”elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto.” (Fil.1:21). Kristillisyyden ensimmäinen marttyyri, Stefanus, rukoili surmaajiensa puolesta juuri ennen kuolemaansa sanoen: ” ”Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!” (Apt.7:60). Todelliset Jumalan Pyhät eivät ole ikinä pelänneet, eivätkä tule pelkäämään, kuolemaa. Sielunvihollinen on aina vihannut niitä, jotka sydämessään aidosti ovat Taivaan asialla: ”Toiset ovat antaneet kiduttaa itseään…toiset taas ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta; heitä on kivitetty, kiusattu, rikki sahattu, miekalla surmattu; he ovat kierrelleet ympäri lampaannahoissa ja vuohennahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä – he, jotka olivat liian hyviä tälle maailmalle”. (Hebr.11:35-38). Vapahtajamme Jeesus, joka tapettiin kylmäverisesti roomalaisella ristillä, julisti lihansa päivinä: ”Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat” (Joh.15:20). Jokainen, jonka sydämessä aidosti vaikuttaa Jumalan Pyhä Henki joutuu vainottavaksi, ja siksi Apostoli Paavali kirjoittaakin Timoteukselle: ”kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi.” (2 Timm.3:12)

Raamatun selkeää opetusta ristinkantamisesta on sielunvihollinen aina vihannut – se tietää, että kaikkialla siellä missä tämä opetus vastaanotetaan Jumalallisena ilmoituksena, sen aseet menettävät merkityksensä. Kaikkialla siellä, missä ihmiset rakastavat enemmän Kristusta kuin pelkäävät vastoinkäymisiä sekä kuolemaa, menettää saatana vaikutustaan. Kristuksen Ristissä on voiton salaisuus ja jokainen, joka ymmärtää, että usko Kristukseen merkitsee itselleen kuolemista, on päässyt lähemmäksi Taivasta kuin ne, jotka vähättelevät sen merkitystä. Jeesus itse opetti lihansa päivinä: ” joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.” (Matt.16:25). Kaikkialla siellä, missä ihmiset rakastavat enemmän elämäänsä kuin Kristusta, vallitsee sielunvihollisen salakavala eksytys, vaikka he kuinka väittäisivät olevansa Jumalan lapsia. Yksikään, joka rakastaa elämää enemmän kuin Kristusta, ei ole Hänelle sovelias (Matt.10:38).

Lukemattomat todelliset Jumalan Pyhät ovat joutuneet marttyyreiksi historian saatossa sen tähden, että he eivät ole tarttuneet miekkaan vastoinkäymisten tullessa, sillä aidosti uskovien sota-aseet ovat erilaiset: ”Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska, ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet, ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä (Ef.6:13-18). Yksikään todellinen Kristuksen opetuslapsi ei kouluttaudu tappajaksi menemällä armeijaan, eikä muutenkaan ihaile millään tavalla väkivaltaa, sillä Jeesus opetti selvästi: ” jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.” (Matt.26:52). Kaikkialla siellä, missä opetetaan, että uskova ihminen voisi käyttää tietyissä tilanteissa väkivaltaa puolustaessaan oikeuksiaan, on vallalla saatanasta tuleva opetus, vaikka se harhaanjohtavasti olisikin puettu kristillisyyden kaapuun. Kristillisessä elämässä marttyyrius on todellisuutta juuri sen tähden, että aidot uskovat eivät puolustaudu käyttäen ”lihallisia” aseita – jos he käyttäisivät, ei voitaisi puhua edes koko marttyyriudesta.

Johannes kuulee marttyyrien sielujen huutavan: ”Kuinka kauaksi Sinä, Pyhä ja Totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat” (Ilm.6:10). Marttyyrien veri huutaa alttarin alta Jumalan tuomion päivän ilmestymistä, jolloin Kristus tuomitsee vanhurskaudessaan kaikki ihmiset, kun Jumalan Pyhät perivät maan ja jumalattomat hävitetään (Mal.4:1-3). Kysymys ei ole kostosta, vaan Jumalan oikeudenmukaisuudesta ( Ps.94:2-4, Hab.1:2-3) samalla tavalla kuin silloin, kun Aabelin veri huusi maasta (1 Moos.4:10-11). Kysymys on siitä, kuinka kauan on vielä siihen hetkeen, kun viimeinen sinetti murretaan – kun Kristus ottaa hallituksen maan päällä eikä vain Taivaassa ja kun paha lopullisesti hävitetään. Heille vastattiin, että vielä vähän aikaa, kunnes oli täyttyvä heidän kanssapalvelijoidensa luku, joiden tuli joutua tapettavaksi kuten hekin (Ilm.6:11). Kautta historian on Jumalan Pyhiä tapettu ja todellinen maailmanlaajuinen Kristukseen uskovien vaino odottaa täyttymystään (Ilm.13:14-15). Marttyyrien luku ei siis ole vielä täysi, vielä lisää tulisi olemaan niitä, jotka joutuvat tapettaviksi uskonsa tähden. Aitoon kristinuskoon on aina kuulunut olennaisena osana marttyyrius, sitä tapahtuu tänäkin päivänä maissa, joissa kristinuskoa kohtaan hyökätään ankarasti (mm. Islamilaiset valtiot) ja lähitulevaisuudessa maailmanlaajuinen Jeesukseen uskovien vaino on todellisuutta kaikkialla – valmistautumisen aika tuleviin vainoihin on nyt, sillä jo huomenna vainot voivat olla edessämme kaikessa ankaruudessaan. Raamattu ei missään kohdin maalaa eteemme kuvaa paremmista maanpäällisistä olosuhteista, mutta samalla se kuitenkin rohkaisee meitä Jeesuksen sanoin: ”Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.” (Ilm.3:21). Sielunvihollinen väittää, että usko Kristukseen ei maksa mitään, mutta Raamattu opettaa: ”kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi.” (2 Timm.3:12).

Kun Kristus murtaa kuudennen sinetin, tuli suuri maanjäristys, aurinko meni mustaksi, kuu muuttui kokonaan vereksi, taivaan tähdet putosivat, taivas väistyi pois niin kuin kirja ja kaikki vuoret sekä saaret siirtyivät sijoiltansa (Ilm.6:12-14). Jeesus oli lihansa päivinä opettanut puhuessaan lopunajan ilmiöistä: ”Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät. Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla” (Matt.24:29-30) ja nyt Johanneksen saamassa näyssä Jeesuksen maanpäälliset opetukset (Mark.13:24-25, Luuk.21:25-26) lopunajan tapahtumista saavat täyttymystänsä Kristuksen murtaessa kuudennen sinetin. Apostoli Paavali oli kirjoittanut, että ”me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa” (Room.8:22) ja näin Raamatun Kirjoitukset osoittavat Jumalan suunnitelmien toteutuvan kirjaimellisesti.

Lissabonin maanjäristys (1775) on tulkittu yleisesti Ilmestyskirjan kuudennen sinetin ennustuksen täyttymykseksi. Järistyksiä oli peräkkäin kolme (niistä ensimmäinen voimakkain); klo:9:40, 10:00 ja puolelta päivin. Pääjäristys kesti 6-7 minuuttia, mikä on epätavallisen pitkä kestoaika. Kuudessa minuutissa vähintään 30 000 ihmistä kuoli, kaikki suuret julkiset rakennukset ja 12 000 asuntoa tuhoutui. Koska oli pyhäpäivä, monet menettivät henkensä kirkkojen sortuessa. Järistys aiheutti tulipalon, joka kesti kuusi päivää. Joen rannalla ollut marmorista tehty täynnä ihmisiä oleva laituri vajosi joen pohjaan. Alexander Humbolt on todennut, että järistys ulottui alueelle, joka oli laajuudeltaan neljä kertaa Euroopan suuruinen >Encyclopedia britannica (vuoden 1961 laitos) osa 7.s.878>. 1900- luvulla on ollut toistakymmentä järistystä, joissa ihmisuhrien määrä on ollut suurempi kuin Lissabonin järistyksessä. Kiinassa Tangshanin maanjäristyksessä kuoli vuonna 1976 yli puoli miljoonaa ihmistä. Luonnonkatastrofeja joissa on menehtynyt sadoista tuhansista ihmisistä kymmeniin tuhansiin ja vielä suurempi ihmismäärä on menettänyt kotinsa, on viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtunut mm. Bangladeshissa 1970 (500 000 kuollutta), Intian valtameren pohjassa aiheutunut suuri maanjäristys, joka tuotti hyökyaallon 2004 (290 000 kuollutta), Perussa 1970 (60 000 kuollutta), Bangladeshissa 1991 (138 000 kuollutta, Keski-Amerikassa 1998 (10 000 kuollutta), Turkissa 1999 (20 000 kuollutta), Intiassa 2001 (20 000 kuollutta), Iranissa 2003 (43 000 kuollutta), Pakistanissa ja Kashmirissa 2005 (73 000 kuollutta), Pohjois-Koreassa 2006 (10 000 kuollutta), Bangladeshissa 2007 (10 000 kuollutta), Myanmarissa 2008 (100 000 kuollutta), Kiinassa 2008 (50 000 kuollutta) ja Haitissa 2010 (200 000 kuollutta). Kaikkivaltias Pyhä Jumala osoittaa luonnonmullistuksien kautta valvovansa maapallon tilaa ja täten muistuttaa ihmiskunnalle tulevasta tuomion päivästä, jonka se joutuu kohtaamaan – tahtoipa se sitten sitä tai ei. Jokainen maanjäristys sekä luonnonmullistus on osoitus Jumalan pitkämielisyydestä, sillä Hän tahtoo kaikkien ihmisten kaikkialla tekevän parannuksen (1 Timm.2:4) ja samalla se on muistutus ihmiskunnalle siitä, että tulevan tuomion aika on lähestymässä ja Raamatun jokainen Kirjoitus toteutuu siten, kuin se on kirjoitettu.

Auringon muuttuminen mustaksi sai esimakua vuonna 1780 auringonpimennyksenä Pohjois-Amerikassa ja se onkin jäänyt historian lehdille ”pimeänä päivänä”. (Pimeä päivä ja kuun muuttuminen vereksi 19.5.1780- Pohjois-Amerikassa): pimeä päivä 19 toukokuuta 1780, on saanut nimensä erikoislaatuisesta pimeydestä, joka tuona päivänä ulottui yli koko uuden Englannin Yhdysvalloissa. Joillakin paikoilla ihmiset eivät pystyneet lukemaan tavallista painotekstiä ulkona useaan tuntiin, linnut lauloivat iltalaulujaan, vetäytyivät yöpuulle ja vaikenivat. Siipikarja asettui orsilleen, karja hakeutui lepopaikoilleen ja asunnoissa sytytettiin kynttilät. Tämä luonnonilmiö alkoi noin kymmeneltä aamulla ja jatkui seuraavaan puoliyöhön asti, mutta pimeyden voimakkuus ja kestoaika vaihteli eri paikoin—tämän omalaatuisen ilmiön todellista syytä ei tunneta. (Webster”s dictionary). Myöhemmin tätä outoa ilmiötä on selitetty luonnollisista syistä johtuneeksi. Sillä saattaa hyvinkin olla luonnollinen syynsä. Itse asiassa Jumala käytti luonnon voimia myös avatessaan Israelille tien kaislameren poikki ( 2 Moos.14;21). Tuota pimeää päivää seurannut yö oli niin pimeä, että valkoista paperin palaa ei pystynyt näkemään, vaikka sitä piti aivan silmien edessä. Myös kuu oli näkymättömissä, vaikka oli täyden kuun aika. Kuitenkin keskiyöllä epätavallinen pimeys alkoi hälvetä ja kuu ilmaantui näkyviin verenpunaisena. Milo Bostwick mainitsee tästä tapahtumasta; kuu, joka oli täysimmillään, näytti verenpunaiselta. Sen aiheuttama häly ja sen johdosta käydyt keskustelut ovat painautuneet syvälle mieleeni—(Stones History on Beverly). Tähtien putoaminen merkitsee meteoriittisadetta, jotka pudotessaan maan ilmakehään alkavat kitkan vaikutuksesta hehkua. Tämä tapahtuma luo ääretöntä tuhoa, vielä suurempaa, kuin NASA:n näkemys (v.2005 julkaisema tutkimus) ordovikikauden aikana maahan kohdanneesta hypernovan gammasädepurkauksesta, jossa otsonikerroksen tuhoutuessa auringon ultraviolettisäteily surmasi suuren osan maanpinnan sekä meren pintakerroksen eliöstöstä ja sotki ravintoketjut niin, että sen seurauksena oli massasukupuutto. Nasan mukaan aurinkomyrskyt ovat pahimmillaan vuosina 2011-2012 välisenä aikana. Joidenkin ennustuksien mukaan kyseessä on ilmiö, joka esiintyy joka 26 000:nes vuosi ja on siis jälleen toteutuva vuonna 2012, kun planeetat, aurinko ja galaksit ovat konjuktiossa, saaden maapallon asennon äkillisesti muuttumaan jopa aivan tuntien aikana, luonnollisesti todella vakavin seurauksin. Alkaa ennennäkemättömän rajut tulvat, maanjäristykset ynnä muut luonnon katastrofit, joiden seurauksena suurin osa ihmisistäkin kuolee! Tutkijatkin toteavat, että tämä kosminen ilmiö on tapahtunut aikaisemminkin, kun maapallomme muljahti nykyiseen asentoonsa. Tuolloin emme vielä olleet ihmettelemässä tätä kauhun päivää, joka on jälleen toteutuva vuonna 2012, nyt kun 26 tuhatta vuotta edellisestä napojen kallistumisesta on kulunut.

Vuorten ja saarten siirtyminen paikoiltaan maailmanlaajuisten maanjäristysten seurauksena tapahtuvat juuri ennen Kristuksen toista tulemusta (Ilm.16:18-21). Profeetta Jesaja on kirjoittanut tuhansia vuosia sitten ennustaessaan Jeesuksen ensimmäisen, mutta myös toisen tulemuksen seuraavasti: ”Huutavan ääni kuuluu: ”Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle tasaiset polut meidän Jumalallemme. Kaikki laaksot korotettakoon, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon; koleikot tulkoot tasangoksi ja kalliolouhut lakeaksi maaksi. Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut.” (Jes.40:3-5).

Maapallo on tuhoutumassa, siitä viestittävät meille lukemattomat maailmanlaajuiset luonnonmuutokset. Ilmastonlämpeneminen, jolla tarkoitetaan maapallon alailmakehän sekä merien keskilämpötilan nousua sekä nousun arvioitua jatkumista, vaikuttaa merenpinnan nousuna, sademäärien muutoksina, sääilmiöiden voimakkuuden kasvuna, viljelysrajojen muuttumisena, jäätikköjen peräytymisenä sekä lukemattomien eläinlajien katoamisena maapallolta. Ilmastonlämpenemisen seurauksena veden puutteen odotetaan joillakin alueilla pahenevan, otsonikerroksen ohenevan, merien happamoituvan sekä tartuntatautien, kuten malarian ja denguekuumeen, leviävän. Kaikkialla ihmiset seuraavat kiinnostuneena maapallolla esiintyviä luonnonmullistuksia, ja yleinen pelko vallitsee kaikkialla, kuten Jeesus oli lihansa päivinä opettanut: ”ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa”(Luuk.21:26).

Nykyinen maailma on katoamassa, luomakunta huokaa synnytystuskissaan (Room.8:22), ihmiskunta menehtyy pelätessään sitä, mikä maanpiiriä kohtaa (Luuk.21:26) ja kuitenkin samaan aikaan moraalittomuus sekä Raamatunvastaisuus kasvaa. Ihmiset kaikkialla ymmärtävät maapallon olevan ajautumassa katastrofiin ja kuitenkin samanaikaisesti sielunvihollisen salakavalan juonen vaikutuksesta ihmiset epätoivossaan ajautuvat hakemaan turvaa sekä lohdusta pakanallisista uskonnoista, materialismista ja uskonnollisuudesta ymmärtämättä ollenkaan näin sotivansa Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan tahtoa vastaan. Vallalla oleva media tuo esille maapallon tuhoutumiseen liittyviä seikkoja ja tarjoaa ratkaisuksi ihmisten inhimillistä toimintaa maa-planeetan pelastamiseksi. Todellisuudessa ihminen ei voi pelastaa maapalloa, sillä Jumalan suunnitelmat ovat käymässä kohti täyttymystään – maapallo tuhotaan Jumalan aivoituksien mukaan tulella (2 Piet.3:10).

Ennustukset ovat täyttymässä, jokainen Raamatun Kirjoitus toteutuu kuten se on kirjoitettu. Jeesus itse opetti lihansa päivinä, kun opetuslapset kysyivät lopunajan ilmiöistä: ””Sano meille: milloin tämä tapahtuu, ja mikä on merkki siitä, että kaikki tämä alkaa lopullisesti toteutua?”Niin Jeesus rupesi puhumaan heille: ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Monta tulee minun nimessäni sanoen: ’Minä se olen’, ja he eksyttävät monta. Ja kun te kuulette sotien melskettä ja sanomia sodista, älkää peljästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei ole vielä loppu. Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua. Mutta pitäkää te vaari itsestänne. Teidät vedetään oikeuksiin, ja teitä piestään synagoogissa, ja teidät asetetaan maaherrain ja kuningasten eteen, minun tähteni, todistukseksi heille. Ja sitä ennen pitää evankeliumi saarnattaman kaikille kansoille. Ja kun he vievät teitä ja vetävät oikeuteen, älkää edeltäpäin huolehtiko siitä, mitä puhuisitte; vaan mitä teille sillä hetkellä annetaan, se puhukaa. Sillä ette te ole puhumassa, vaan Pyhä Henki. Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät. Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu. Mutta kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä ei tulisi – joka tämän lukee, se tarkatkoon – silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille; joka on katolla, älköön astuko alas älköönkä menkö sisään noutamaan mitään huoneestansa; ja joka on mennyt pellolle, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Mutta rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvella. Sillä niinä päivinä on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän asti, eikä milloinkaan tule. Ja ellei Herra lyhentäisi niitä päiviä, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt ne päivät. Ja jos silloin joku sanoo teille: ’Katso, täällä on Kristus’, tai: ’Katso, tuolla’, niin älkää uskoko. Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista, valitut. Mutta olkaa te varuillanne. Minä olen edeltä sanonut teille kaikki. Mutta niinä päivinä, sen ahdistuksen jälkeen, aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoilevat taivaalta, ja voimat, jotka taivaissa ovat, järkkyvät. Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella. Ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valittunsa neljältä ilmalta, maan äärestä hamaan taivaan ääreen. Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: Kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.” (Mark.13:4-29).

Kun Jumalan tuomioiden päivä lähenee, jumalattomat ihmiset eivät tee parannusta kuolleista teoistaan, eivätkä antaudu palvelemaan elävää Jumalaa ehyemmällä sydämellä, vaan kiroten Jumalan he pakenevat Karitsan vihaa, joka kohtaa kaikkea jumalattomuutta (Luuk.18:8). Sen sijaan, että ihmiset etsisivät yhteyttä Kristukseen, he sanovat: ”kätkekää meidät Hänen kasvoiltansa” (Ilm.6:16). Luopumus on tullut päätökseensä, ihmisten oma paatumus estää heitä vastaanottamasta Jumalan armoa Kristuksessa Jeesuksessa. Sielunvihollisen salakavala myrkky, joka on erilaisten villitysten kautta annettu ihmiskunnalle, on vaikuttanut ja lukemattomat ihmiset kieltävät Jumalan. Saastaiset saastuvat (Ilm.22:11) ja täten Karitsan vihan kohdatessa kaikkea jumalattomuutta ihmiset eivät tee parannusta, sillä he ovat silmittömästi rakastuneet sielunvihollisen eksytykseen, joka maailmassa vallitsee. Vaikka he sisimmässään tietävät Kaikkivaltiaan vihan päivän olevan ovella, he siitä huolimatta väheksyvät Raamatun arvovaltaa, sillä he eivät tahdo alistua Jumalan tahdon alle. He ovat valintansa tehneet ja jatkavat jumalattomuudessaan. Kristuksen vihan kohdatessa jumalattomuutta nämä eivät tietenkään tahdo kohda Tuomariaan ja siksi yrittävät paeta luoliin sekä vuorten rotkoihin. Samalla tavalla kuin Adam vaimonsa kanssa kätkeytyi langettuaan Jumalaa Paratiisissa (1 Moos.3:8), pakenevat ihmiset syntiensä taakoittamina Kaikkivaltiasta Jumalaa Karitsan vihan kohdatessa jumalattomuutta. Sitä mitä Jumalan Pyhän odottavat, sitä jumalattomat pelkäävät. Kun Jumalan Pyhät kohottavat katseensa huutaen: ”tule Herra Jeesus” (Ilm.22:20) niin jumalattomat huutavat: ”kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?” (Ilm.6:16).

 

-Marko Lind-

5 LUKU- ENNUSTUKSET TOTEUTUVAT

Raamattu kieltää ihmistä palvomasta ketään muuta kuin Jumalaa ja Hänen Poikaansa Jeesusta Kristusta. Koska Jumala on luonut kaiken Pojassaan Kristuksessa Jeesuksessa (Kol.1:16), on Isä ja Poika oikeutettu saamaan luotujensa palvonnan. Kuitenkin maapallolla on paljon erilaisia uskontoja joissa ihmiset ymmärtämättömyydessään palvovat ihmisten luomia pakanallisia kuvia sekä käsin tehtyjä jumalia, jotka eivät voi ketään auttaa saatikka pelastaa.

 

Ilm.5:1-6

”Ja minä näin valtaistuimella-istuvan oikeassa kädessä kirjakäärön, sisältä ja päältä täyteen kirjoitetun, seitsemällä sinetillä suljetun. Ja minä näin väkevän enkelin, joka suurella äänellä kuulutti: ”Kuka on arvollinen avaamaan tämän kirjan ja murtamaan sen sinetit?” Eikä kukaan taivaassa eikä maan päällä eikä maan alla voinut avata kirjaa eikä katsoa siihen. Ja minä itkin kovin sitä, ettei ketään havaittu arvolliseksi avaamaan kirjaa eikä katsomaan siihen. Ja yksi vanhimmista sanoi minulle: ”Älä itke; katso, jalopeura Juudan sukukunnasta, Daavidin juurivesa, on voittanut, niin että hän voi avata kirjan ja sen seitsemän sinettiä.” Ja minä näin, että valtaistuimen ja niiden neljän olennon ja vanhinten keskellä seisoi Karitsa, ikäänkuin teurastettu; sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä, lähetetyt kaikkeen maailmaan.”

Johanneksen saama näky taivaasta jatkuu ja hänen katseensa kiinnittyy valtaistuimella istuvan oikeassa kädessä olevaan kirjakääröön, joka oli kirjoitettu täyteen sisältä sekä päältä. Kysymyksessä on asiakirja, jollaiset roomalaisen käytännön mukaan suljettiin todistajien läsnäollessa seitsemällä sinetillä. Kirjakäärö sisälsi tiedon tulevaisuudesta aina iankaikkisuuteen, siihen oli kirjoitettu Jumalan täydellinen suunnitelma. Johanneksen näkemä kirjakäärö oli Jumalan kirjoittama sekä sinetöimä, ja vain henkilöllä, jolla on asiakirjassa keskeinen tekijä, voi avata sekä ottaa sen haltuunsa. Jumalan oikeassa kädessä oleva asiakirja sisälsi tiedon historiasta sekä tulevaisuudesta – ihan kaikesta minkä Jumala on jo aikojen alusta suunnitellut. Kaikki tapahtuu taivaassa sekä maanpäällä Jumalan tarkkojen suunnitelmien mukaan – ja nyt tuota kirjakääröä, joka ilmoittaisi Jumalan täydellisen suunnitelman, ei taivaassa, maanpäällä saatikka maan alla pystynyt avamaan kukaan. Koko maailmankaikkeuden historia sekä tulevaisuus kirjakäärössä, jota kukaan ei pystynyt avaamaan, ja siitä syystä Johannes itki.

Jumala on aina yhtä kuin Kirjoitettu Sana (Joh.1:1), Jumala on aina yhtä kuin Hänen omat lupauksensa (Hebr.11:11), Jumala ei toimi koskaan omaa Sanaansa vastaan. Kirjoitettu Jumalan Sana, oli se sitten maanpäällä tai Taivaassa, on aina kaiken oikean kristillisyyden perusta (1 Kor.4:6). Kuitenkin Jeesuksen ajoista aina näihin päiviin asti ovat lukemattomat ihmiset pitäneet halpana Jumalan kirjoitettua Sanaa – jopa ne, jotka ovat väittäneet olevansa Jumalan asialla (2 Sam.12:9). Taivaan kirjakäärö oli Jumalan kirjoittama, seitsemällä sinetillä lukittu, se sisälsi kaiken mahdollisen tiedon eikä kukaan muu taivaassa, eikä maanpäällä, eikä maan alla voinut sitä avata kuin Jeesus Kristus, Daavidin juurivesa joka oli voittanut. Jumalan Poika Jeesus Kristus oli tullut taivaasta alas, lihaksi ihmisten keskuuteen (Fil.2:7) ja sovittanut maailman synnit Golgatalla (1 Joh.2:2), nostettu kolmantena päivänä kuolleista (1 Kor.15:4) ja asettu Kaikkivaltiaan oikealle puolelle (1 Piet.3:22) – siksi Hän oli arvollinen avaamaan kirjakäärön sinetit. Jeesukselle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä (Matt.28:18) koska Hän on voittanut kuoleman vallan ja lunastanut Häneen uskovat verellään Isälle Jumalalle (Hebr.2:14-15).

On lohdullista tietää, että Jeesus Kristus, meidän Vapahtajamme oli voimallinen Johanneksen saamassa näyssä avaamaan kirjakäärön sinetit ja täten taivas osoitti, että Hänelle kuuluu valta, valtakunta sekä kunnia (Matt.28:18). Kaikki on Kristuksen käsissä, sillä Isä Jumala on Hänelle antanut vallan, koska Jeesus on täyttänyt Jumalan suunnitelman ihmiskunnan pelastamiseksi. Jumalan Poika Jeesus Kristus tuli itse kertakaikkiseksi uhriksi, lunasti ihmiskunnan sen hirvittävästä syntivelasta ja näin osoitti olevansa arvollinen Isänsä edessä. Kristuksen voitossa mekin olemme voittajia, me kaikki, jotka olemme laittaneet luottamuksemme Häneen. Jeesus Kristus, Daavidin juurivesa on kykenevä avaamaan myös jokaisen Häneen uskovan elämän sinetit: vaikka ihminen olisi kuinka lukossa ja lukittu maailman alkeisvoimien alle, on Ylösnoussut Vapahtaja voimallinen katkaisemaan kaikki kahleet sekä sinetit ja täten antamaan Häneen uskovalle täydellisen vapauden (Gal.5:1). Ei ole taivaan alla, eikä taivaassa sellaista asiakirjaa jota Vapahtajamme Jeesus ei pystyisi avaamaan – Kristus on voittanut ja me yhdessä Hänen kanssaan.

Ihmiskunnan tulevaisuus oli kirjakäärössä ja se annettiin Jeesukselle. Näin Jumala osoitti, että kaikki, menneisyys sekä tulevaisuus, on annettu Kristuksen käsiin. Johanneksen piti kirjoittaa kokonaan saamansa näky talteen (Ilm.1:11), tuo sama näky, josta me nyt luemme Ilmestyskirjasta. Näin tuosta Johanneksen näystä tuli osa maanpäällisiä Kirjoituksia, osa Raamattua. Sen pitäisi opettaa kaikkia ihmisiä kaikkialla arvostamaan Jumalan Hengestä syntyneitä Kirjoituksia sekä elämään niiden mukaan. Taivaassa Jumalan kädessä ollut kirjakäärö, jonka Hän antoi Pojalleen Jeesukselle oli yhtä kuin Jumalan tahto – Jumala oli kirjoittanut tahtonsa kirjakääröön, samalla tavalla kuin Raamattuun apostolien sekä profeettojen välityksellä. Jokainen joka tahtoo etsiä Pyhän Jumalan tahtoa, voi lukea siitä Kirjakääröstä, Raamatusta joka ilmoittaa täydellisesti Hänen tahtonsa. Jokainen, joka rakastaa Jumalaa tutkiskelee myös Hänestä kertovia Kirjoituksia, jotka Pyhä Henki on vaikuttanut niiden kirjoittajissa (Room.16:26, 2 Timm.3:16-17). Yksikään, joka vähättelee Pyhästä Hengestä syntyneitä Kirjoituksia millään tavalla, ei voi olla aito Jumalan palvelija (Matt.22:29).

On valitettavaa, että hyvinvointivaltioissa ympäri maailmaa vähätellään Raamatun arvovaltaa samanaikaisesti kun maissa, joissa kristinusko on syystä tai toisesta kiellettyä, ihmiset janoavat Kirjoituksia. Lukemattomat ihmiset joutuvat tälläkin hetkellä vainottaviksi vain siksi, että heidän hallustaan on löydetty Raamatun Kirjoituksia samanaikaisesti kun hyvinvointivaltioissa ihmisten kirjahyllyissä koristelevat pölyyntyneet Raamatut. Samaan aikaan kun länsimaalaiset juhlivat kaiken kulutuksen sekä hyvinvoinnin keskellä, vähätellen Raamatun merkitystä Jeesukseen uskovan elämässä, ahmivat Jeesukseen uskovat valtioissa, joissa kristinusko on kielletty kokonaan tai osittain, Jumalan Sanaa eläen siitä. Iranilainen Sohaila Ishfahanista kirjoitti: ”Nyt elämäni suurin ilo on elää Jumalan Sanan mukaan. En saa kyllikseni Jumalan Sanan lupauksista. Olen lukenut Uuden testamentin neljä kertaa läpi viimeisten seitsemän kuukauden aikana! Mitä enemmän luen Sanaa, sitä herkemmäksi tulen suhteessa syntiin” (Ote: Stefanusviesti 3/2010). Samaan aikaan kun hyvinvointivaltiot elävät luopumuksessa, useissa maissa joissa kristinusko on kokonaan tai osittain kielletty, tapahtuu valtavaa Jumalan Pyhän Hengen vaikutuksesta nousevaa herätystä – miljoonat tulevat elävään uskoon ja ihmeet sekä merkit ovat arkipäivää näiden Jeesukseen uskovien elämässä. Länsimaat vähätellessään Raamatun arvovaltaa, Kirjoitettua Sanaa, ovat vähätelleet siinä samassa Jumalan Pyhyyttä sekä itse Jumalan Poikaa Jeesusta Kristusta ja täten ovat omalla toiminnallaan vetäneet yllensä siunauksen sijasta kirouksen. Se ei tee aitoa Jumalan palvelijaa, että sanoo olevansa sellainen, vaan se, että elämällään osoittaa olevansa Jumalan palvelija – vallalla olevalla kristillisyydellä on se nimi, että se eläisi, mutta oikeasti se on kuollutta kristillisyyttä (Ilm.3:1).

Oikein Jeesus lausui lihansa päivinä sanoessaan; ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.” (Matt.7:21). Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan tahto on, että Kirjoituksia luetaan sekä niitä noudatetaan (Jaak.1:22, Ilm.1:3). Snl:2:1-6 ”Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni, niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon – niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa, jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta, silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen. Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito.”

Vaikka tämä maailma olisi kuinka täynnä ennustajia, vaikka itse enkeli tulisi alas taivaasta väittäen, että vain hänellä on täydellinen tieto – olisi se vain valhetta, sillä täydellinen tieto on vain Jumalan ja Kristuksen hallinnassa kirjoitettuna Raamatun teksteihin. Vuosituhansien aikana ovat ihmiset milloin mistäkin kulttuurista sekä kansanheimosta väittäneet omistavansa täydellisen ilmoituksen maailmankaikkeuden tapahtumista, mutta se on ollut vain valhetta, sillä täydellinen tieto on vain Jumalan ja Kristuksen hallinnassa kirjoitettuna Raamatun teksteihin, sekä niiden, jotka vilpittömästi Korkeinta palvelevat. Jumala antoi Jeesuksen Kristuksen ilmestyksen Johannekselle (Ilm.1:1), että me, Kristukseen luottamuksemme laittaneet voisimme tietää sen, mitä on tarpeellista, sillä ”Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten ikuisesti” (5 Moos.29:29). Vasta itse ollessamme Kirkkaudessa, tiedämme täydellisesti (1 Kor.13:9- 12). Kuitenkin kaikilla Jumalan Pyhillä on suora yhteys Taivaan valtaistuimeen Kristuksessa Jeesuksessa, Kaikkivaltias on laittanut Henkensä jokaiseen Kristukseen uskovaan ja siksi Paavali kirjoittaakin; ”Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas;” (1 Tess.5:4). Taivaan Kirjakäärö on annettu Kristukselle, Hän on murtanut sinetit – koska Kristus asuu jokaisessa Häneen uskovassa Pyhän Hengen kautta, on jokainen Häneen uskova täysin tietoinen ajan tapahtumista. Jumala antoi Kristuksen Jeesuksen näyn Johannekselle, että me tietäisimme Kirjoituksia lukiessamme ajan tapahtumista, Kaikkivaltias on antanut koko Raamatun, että me sitä lukiessamme ymmärtäisimme Jumalan täydellisen tahdon – jokainen joka väittää olevansa uudestisyntynyt Jumalan lapsi tahtoo tutkia ahkerasti Kirjoituksia ja täten tulee tietämään totuuden maailmankaikkeudesta (1 Piet.2:2-3, Snl.2:1-11). Ne, jotka eivät ahkerasti tutki Kirjoituksia, tulevat eksymään, sillä Jeesus sanoi lihansa päivinä; ”Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia” (Matt.22:29). Jos ihmistä ei kiinnosta se, mitä Raamattuun on kirjoitettu, silloin on syytä epäillä, että tämä olisi koskaan edes uudestisyntynytkään.

Taivaassa Jeesukselle annettu kirjakäärö sisältää täydellisen tiedon tulevaisuuden tapahtumista ja kaikki Jumalan Pyhät voivat siis olla luottavaisin mielin – mitään sellaista ei ole tapahtumassa, jota Jumala ei olisi jo aikojen alusta asti suunnitellut. Kaikki tapahtuu tarkoin Jumalan käsikirjoituksen mukaan. Jumalan Sana on aina yhtä kuin itse Jumala, sillä milloinkaan ei Jumala sodi omaa Sanaansa vastaan. Jumala on antanut täydellisen vallan Pojalleen Jeesukselle Kristukselle ja kun koko Jumalan suunnitelma on toteutunut, palautetaan valta takaisin Isä Jumalalle; ”kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.” (1 Kor.15:28). Kaikki tulee menemään Jumalan laatimien tarkkojen käsikirjoitusten mukaan.

Jeesus Kristus on jalopeura Juudaan sukukunnasta, Daavidin juurivesa – Hänessä on kaikki vanhan liiton Kirjoitukset täyttyneet. Kaikkivaltias Pyhä Jumala oli antanut Israelilaisille Kirjoitukset, joissa Hän lukemattomien eri profeettojen suulla oli julistanut antavansa kerran ”kertakaikkisen uhrin” ihmiskunnan syntien tähden sekä tekevänsä Uuden Liiton luotujensa kanssa (Jer.31:31-33). Kirjoitukset täyttyivät täydellisesti Marian miehen Joosefin suvun kautta (Matt.1:23), sillä tämä oli Daavidin sukua (Matt.1:1-17). Samoin kuin vanhan liiton profetiat täyttyivät Kristuksessa, samalla tavalla tulevat täyttymään kaikki Kirjoitukset myös koskien viimeisiä lopunajan tapahtumia ennen Jeesuksen takaisin tulemista kunnian Kuninkaana. Jeesus Kristus, Daavidin juurivesa ja Juudaan Leijona tulee kerran taivaan pilvissä noutamaan Hänen omansa uuteen Jerusalemiin (1 Tess.4:16-18), jokainen Jumalan Pyhä odottaa Kristuksen takaisintulemusta (2 Piet.3:13), sillä Jumala toimii aina lupaustensa mukaisesti ja siksi Hän onkin sanonut profeetta Jesajan suulla: ”Minä valvon sanaani toteuttaakseni sen.” (Jer.1:12). Kaikki tulee tapahtumaan tarkoin Jumalan Kirjoitusten mukaisesti – ja siksi ne ovatkin niin tärkeitä jokaiselle Jeesukseen Kristukseen uskovalle.

Johanneksen näyssä Daavidin Leijona esitellään myös teurastettuna Karitsana jolla on seitsemän sarvea ja seitsemän silmää, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä. Kristuksen voitto on ristinkuolemassa, jossa Hän alistui uhrattavan karitsan osaan (Jes.53:7), kantaen kuolemallaan ihmiskunnan synnin aiheuttaman eron Jumalasta. Jeesus voitti sielunvihollisen vallan rakkaudella uhraten oman itsensä ihmisten pahuuden tähden – karitsan viattomuus ja hyvyys voitti kuoleman vallan! Ristinpuulla, häväistynä ja pahoin runneltuna, Jeesus rukoili vielä anteeksiantoa vainoojiensa puolesta (Luuk.23:34) ja näin osoitti, että Jumalan Valtakunnan peruspilari, rakkaus, on kykenevä murtamaan saatanan turmiollisen vallan (Kork.V.8:6). Kristus rakasti ihmiset Isälleen ristinkuoleman kautta voittaen sielunvihollisen vallan, joka perustuu itsekkyyteen. Kaikkivaltiaan Jumalan rakkaudellinen Valtakunta oli tullut osaksi maanpäällistä elämää Kristuksessa – Jeesuksen orjantappurakruunussa yhdistyivät maa sekä Taivas, Jumalan tuomio sekä anteeksiantamus. Karitsa ja Leijona – heikkoudessa on väkevyys.

Johannes näkee Karitsan olevan ikään kuin teurastettu – Jeesuksessa näkyvät vieläkin Golgatan arvet. Ristiinnaulittu Jeesus on kuolemallaan, kärsimisellään sekä ylösnousemuksellaan voittanut pahan vallan (Fil.2:9-11). Kristuksen hirvittävät arvet ovat Hänen ruumiissaan, kuten silloin, kun Hän ilmestyi opetuslapsilleen (Joh.20:25-27). Johanneksen näyssä teurastettu Karitsa kuitenkin seisoo osoituksena siitä, että Hän on kuolemallaan voittanut kuoleman vallan! Karitsan sarvet sekä silmät kuvaavat Hänen valtaansa taivaassa ja maassa sekä täydellistä tietoa – kaikki valta on annettu teurastetulle Karitsalle. Jeesus oli itse lihansa päivinä sanonut lähettävänsä Häneen uskoville Puolustajan, Pyhän Hengen, ja siksi silmät sekä sarvet kuvaavat koko maailmaan lähetettyä Jumalan Henkeä (Joh.14:16-18). Jeesukseen uskova ei ole missään yksin, koska Pyhä Henki on lähetetty kaikkeen maailmaan.

Ilm.5:7-14

”Ja se tuli ja otti kirjan valtaistuimella-istuvan oikeasta kädestä. Ja kun se oli ottanut kirjan, niin ne neljä olentoa ja kaksikymmentä neljä vanhinta lankesivat Karitsan eteen, ja heillä oli kantele kullakin, ja heillä oli kultaiset maljat täynnä suitsutuksia, jotka ovat pyhien rukoukset, ja he veisasivat uutta virttä, sanoen: ”Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista ja tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä.” Ja minä näin, ja minä kuulin monien enkelien äänen valtaistuimen ja olentojen ja vanhinten ympäriltä, ja heidän lukunsa oli kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta ja tuhat kertaa tuhat, ja he sanoivat suurella äänellä: ”Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan voiman ja rikkauden ja viisauden ja väkevyyden ja kunnian ja kirkkauden ja ylistyksen.” Ja kaikkien luotujen, jotka ovat taivaassa ja maan päällä ja maan alla ja meren päällä, ja kaikkien niissä olevain minä kuulin sanovan: ”Hänelle, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti!” Ja ne neljä olentoa sanoivat: ”Amen”, ja vanhimmat lankesivat kasvoilleen ja kumartaen rukoilivat.”

Taivaan Valtaistuimen ympärillä olevat 24 vanhinta sekä ”ne neljä olentoa” lankesivat maahan antamaan kunnian sekä ylistyksen Jumalan Pojalle Kristukselle Jeesukselle tämän ottaessa Isänsä oikeasta kädestä kirjakäärön. Johanneksen näyssä taivaassa palvonta siirtyi nyt Kristukseen ja täten Jeesuksen maanpäälliset sanat” minulle on annettu kaikki valta” (Matt.28:18) saa täyttymyksensä myös tulevaisuuden tapahtumien suhteen. Jokainen joka kunnioittaa Poikaa, kunnioittaa myös Isää Jumalaa (Joh.5:23), koska Korkein on antanut vallan Pojalleen Jeesukselle Kristukselle.

Kumartuessaan Kristuksen eteen vanhimmilla oli kanteleiden lisäksi myös kultaiset maljat, jotka sisälsivät Pyhien rukoukset. Taivas on siis kuullut jokaisen Kristukseen uskovan rukoukset jotka lailla suitsutuksien viedään Taivaassa Karitsan eteen. Jeesus itse (Room.8:34) rukoilee jokaisen Häneen uskovan edestä ja tässä Johannekselle esitetään se tapa, kuinka maanpäällä olevien Pyhien rukoukset toimitetaan Ylösnousseen Vapahtajan tietoisuuteen. Kaikki Jeesukseen uskovien anomukset, pyynnöt sekä kiitokset ovat kultaisissa maljoissa ja täten sillä osoitetaan, kuinka tärkeitä ne ovat Golgatalla kuolleelle ja kolmantena päivänä Ylösnousseelle Kristukselle. Jokainen Häneen luottamuksensa laittanut voi siis olla täysin turvallisin mielin – vaikka Jeesus on noussut Taivaisiin, Hän ei ole jättänyt yhtäkään Häneen uskovaa yksin. Ylösnousemuksessaan Kristus asettui Kaikkeinpyhimpään, Kaikkivaltiaan Jumalan oikealle puolelle suorittamaan Ylimmäispapillista tehtäväänsä (Hebr.8:2) toimittaakseen pappispalvelusta Isälleen. Kristus oli omalla verellään lunastanut paikan Kaikkenpyhimmässä – Kristuksen voitto on myös jokaisen Häneen uskovan voitto. Jokainen Jeesukseen Kristukseen luottamuksensa laittanut voi olla täysin varma, että rukoukset kuullaan Taivaan Valtaistuimella – kultaisissa maljoissa ne viedään Kristukselle joka on verellään raivannut tien Kaikkenpyhimpään. Jeesuksen veren kautta jokaisella Häneen uskovalla on pääsy Kaikkeinpyhimpään (Hebr.10:19) ja jokainen Kristuksen oma voi siksi olla täysin luottavaisin mielin.

Vanhimmat sekä neljä olentoa veisaavat uutta virttä; Kristus Jeesus on arvollinen ottamaan kirjan sekä murtamaan sinetit, koska on verellään ostanut ihmiset kaikista sukukunnista, kansanheimoista ja tehnyt heidät Jumalalle kuningaskunnaksi ja papeiksi. Taivaallinen musiikki täyttää Kaikkeinpyhimmän, jossa on Jumalan valtaistuin. Musiikki, joka on Jumalan lahja ihmiskunnalle, soi siis myös Taivaassa, eikä Jumalan Hengestä syntyneet sävelmät ole koskaan soineet kirkkaammin, kun ne soivat Kristuksen ylistyksessä. Vanhimmat sekä neljä olentoa eivät vain lausu Jumalan Pojalle ylistystä, vaan he veisasivat uutta virttä. Jumala on aina pukenut musiikkiin oman voimansa kaikkialla siellä, missä se julistanut Hänen Pyhyyttään. Daavid soitti harppua ja Kuningas Saulista poistui paha henki (1 Sam.16:23), Jerikon muurit sortuivat pasuunoihin puhaltamalla (Joos.6:20) ja Apostoli Pietarin veisatessa vankilassa ylistystä Herralle vankilan oven avautuivat (Apt.16:25-26). Jumala on aina pukenut ihmeellisen voimansa Häntä ylistävään musiikkiin – ja nyt Johanneksen saamassa näyssä vanhimmat sekä neljä olentoa veisasivat ylistystä Kristukselle. Jumalan tahdon mukainen musiikki on aina kuulunut osana Korkeimman suunnitelmiin – sen olemassaolo ei lakkaa edes taivaassa.

Uudessa virressään nämä vanhimmat sekä neljä olentoa ylistävät Kristusta siitä, että Hän on verellään ostanut ihmiset Jumalalle kuningaskunnaksi sekä papeiksi kaikista kansoista. Kristus kuoli kaikkien ihmisten edestä, ja jokainen, väriin tai kulttuuriin katsomatta – on oikeutettu saamaan syntinsä anteeksi uskomalla Kristuksen sovitustyöhön. Uskomalla Jeesukseen he ovat uudestisyntyneet, joka on välttämättömyys taivaaseen pääsylle (Joh.3:3), ja tulleet osaksi kuningaskuntaa. Osana kuningaskuntaa heistä on tullut myös pappeja, kuten Apostoli Pietari oli kirjoittanut Jumalan Pyhille kirjeessään; ”te olette ”valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja”, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa” (1 Piet.2:9). Jokainen Jeesukseen Kristukseen luottamuksena laittanut kuuluu Kuninkaalliseen papistoon, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että tämä on velvollinen julistamaan Kaikkivaltiaan Jumalan rakkaudellista sanomaa ihmisten keskuudessa – Jumalan lapseus ei ole vain oikeuksia, vaan myös velvollisuuksia. Apostoli Paavalin sanoin: ”saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella…ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti.” (2 Timm.4:2-5). Jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova on Taivaallisen Kuningaskunnan edustaja maan päällä, ihmiset muodostavat kuvansa Taivaallisesta Kuningaskunnasta sen edustajien perusteella – siksi jokainen Jumalan Pyhä on kuin vuorella loistava kaupunki tämän pimeän maailman keskellä; ”Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.” (Matt.5:14-16).

Kaikki ne, jotka väittävät olevansa Jumalan pappeja, ja kuitenkin omalla esimerkillään eivät kirkasta Vapahtajaamme Kristusta Jeesusta sanoin saatikka teoin, ovat vain susia lammasten vaatteissa, joiden osana on iankaikkinen kadotus (Matt.7:15). Oikean Jumalan papin erottaa väärästä katsomalla tämän aikaansaamia hedelmiä – jos hedelmät ovat huonoja, on se osoitus siitä, että kysymyksessä on sielunvihollisen asialla oleva valepappi, jota Jumala ei ole valtuuttanut julistamaan tahtoaan ihmisten keskuuteen. Jeesus opetti lihassa ollessaan: ”Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään. Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’ Ja silloin minä lausun heille julki: ’Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.” (Matt.7:15-23).

Jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova, Korkeimman Jumalan pappi, Kuningaskunnan jäsen, tulee hallitsemaan maanpäällä. Kaikkivaltias Pyhä Jumala tulee luomaan ”uuden taivaan ja uuden maan” (Ilm.21:1). Kuningas Salomo on kirjoittanut: ” maa pysyy iäti” (Saar.1:4) ja se tarkoittaa sitä, että Uusi Jerusalem laskeutuu alas taivaasta ihmisten tykö (Ilm.21:1-3) ja näin täyttyy Danielin profetia Korkeimman Pyhien ikuisesta valtakunnasta: ”valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset.” (Dan.7:27). Jumala uudistaa maapallon Hänen Pyhiensä ikuiseksi kodiksi – näin ilmoittaa Johanneksen ilmestyksen kaksi viimeistä lukua.

Johannes näkee sekä kuulee lukemattomien enkelien lausuvan suurella äänellä: ”Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan voiman ja rikkauden ja viisauden ja väkevyyden ja kunnian ja kirkkauden ja ylistyksen.” (Ilm.5:12). Vaikka hyvän ja pahan taistelu ei ole vielä lopullisesti päättynyt, vaikka Jumala ja Hänen Poikansa eivät vielä asu omiensa keskellä uudessa taivaassa ja uudessa maassa (Ilm. luvut 21-22) – Taivaassa olevat riemuitsevat kuitenkin Kristuksen voitosta. Koska Kristus on voittanut, ei ole mitään epäselvää taistelun lopputuloksesta – taistelun ratkaiseva voitto saavutettiin jo Golgatalla. Kristuksen Golgatan voiton ansiosta maailman herruus on nyt Hänen käsissään, Halleluja!

Taivaan lukemattomat enkelit antavat ylistyksen Jumalan Pojalle Kristukselle Jeesukselle, teurastetulle Karitsalle. Koska Kristus on voittanut, voi jokainen Häneen luottamuksensa laittanut olla turvallisin mielin, sillä nämä tulevat voittamaan yhdessä Hänen kanssaan (Ilm.17:14). Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan enkeleitä on lukematon määrä ja siksi jokainen Jumalan Pyhä voi taisteluissaan kyynelten maassa, täällä kuoleman varjojen laaksoissa, kokea täyttä turvaa Korkeimman siipien suojassa, koska niitä, jotka taistelevat hänen puolellaan, on paljon enemmän kuin niitä, jotka taistelevat häntä vastaan: ”Kun Jumalan miehen palvelija nousi aamulla varhain ja meni ulos, niin katso, sotajoukko, hevoset ja sotavaunut piirittivät kaupunkia. Ja hänen palvelijansa sanoi hänelle: ”Voi, herrani, mitä me nyt teemme?” Hän sanoi: ”Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssansa.” Ja Elisa rukoili ja sanoi: ”Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi.” Ja Herra avasi palvelijan silmät, ja hän näki, ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä.” (2 Kun.6:15-17). Samalla tavalla kuin profeetta Elisan palvelija sai katsella taivaan sotajoukkoja, voi jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova laittaa täyden luottamuksensa siihen, että Jumala kyllä suojelee omiaan. Siitä pitää huolen Hänen lukemattoman suuri enkeliarmeijansa.

Johannes kuulee kaikkien luotujen niin Taivaassa, maan päällä, maan alla kuin meren päällä ylistävän Jumalaa sekä Hänen Poikaansa Jeesus Kristusta, teurastettua Karitsaa. Vaikka tällä hetkellä luomakuntakin huokaa tuskissaan (Room.8:28), on se kuitenkin kerran kohottava kiitoksensa Jumalalle sekä Hänen Pojalleen – kun kaikki vanha on tuhoutunut ja Korkein on luonut ”uuden Taivaan ja uuden maan”. Ensimmäisen Adamin aiheuttama kirous on poistunut ”toisen Adamin”, Kristuksen täydellisen sovitustyön tähden ja siksi jo nyt, vaikka maailma yhä elää syntiin langenneessa tilassa, voi jokainen kohottaa ylistyksensä Jumalalle ja Karitsalle – maailmankaikkeuden kohtalon ratkaiseva voitto saavutettiin Golgatalla kun Jumala sovitti maailman itsensä kanssa Pojassaan Kristuksessa Jeesuksessa.

Raamattu kieltää ihmistä palvomasta ketään muuta kuin Jumalaa ja Hänen Poikaansa Jeesusta Kristusta. Koska Jumala on luonut kaiken Pojassaan Kristuksessa Jeesuksessa (Kol.1:16), on Isä ja Poika oikeutettu saamaan luotujensa palvonnan. Kuitenkin maapallolla on paljon erilaisia uskontoja joissa ihmiset ymmärtämättömyydessään palvovat ihmisten luomia pakanallisia kuvia sekä käsin tehtyjä jumalia, jotka eivät voi ketään auttaa saatikka pelastaa. Lisäksi hyvinvointivaltiot rypevät materialismissa luullen sen tuovan pelastuksen ihmiskunnalle – ihmisten sisäinen tyhjyys etsii ilmenemismuotojaan uskontojen sekä rahanpalvonnan kautta. Kun tämä maapallo kulkee kohti tuhoaan, on vain yksi joka voi auttaa: ”Hänelle, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti” ja tähän totuuteen huutavat Amen Taivaassa olevat vanhimmat sekä neljä olentoa. Tähän totuuteen yhtyvät myös kaikki Jumalan Pyhät, nyt aina ja iankaikkisesti, Amen.

-Marko Lind-

4 LUKU- ENNUSTUKSET TOTEUTUVAT

Apostoli Johannes sai ilmestyksen, jolla on ollut valtava merkitys hänen ajastaan aina tähän aikaan asti kaikille Jeesukseen uskoville. Johanneksen ilmestys on suoraan ylösnousseelta Kristukselta ja siksi se on täydellisesti Raamatun muun ilmoituksen mukainen. Se sisältää paljon symboliikkaa, joka avautuu vain Kirjoitusten muiden tekstien kautta. Näin on laita kaikkien aitojen ilmestysten kohdalla – niiden tulee olla Raamatun muiden tekstien kanssa täydellisessä symbioosissa.

 

Ilm.4:1-3

”Sen jälkeen minä näin, ja katso: taivaassa oli ovi avoinna, ja ensimmäinen ääni, jonka minä olin kuullut ikäänkuin pasunan puhuvan minulle, sanoi: ”Nouse ylös tänne, niin minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva.” Ja kohta minä olin hengessä. Ja katso, taivaassa oli valtaistuin, ja valtaistuimella oli istuja. Ja istuja oli näöltänsä jaspis- ja sardionkiven kaltainen; ja valtaistuimen ympärillä oli taivaankaari, näöltänsä smaragdin kaltainen.

Johannes oli kirjoittanut kirjeet Aasian seitsemälle seurakunnalle ja siitä alkaa seuraava näky; ”Sen jälkeen minä näin” (Ilm.4:1). Taivaan ovi oli avoinna sillä Jeesus Kristus on itse tuo ovi (Joh.14:6). Apostoli temmattiin näyssä maailmankaikkeuden keskukseen, jonka keskipisteenä taivaan temppelissä on Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan valtaistuin. Vaikka maailma tuntuu olevan kaaoksen tilassa, kaikkea kuitenkin valvotaan tarkasti Jumalan valtaistuimelta. Mitään sellaista ei ole tapahtumassa, saatikka tapahtunut, mistä ei Pyhä Jumala tietäisi (Matt.10:30) ja siksi jokainen Jumalan Poikaan uskova voi olla turvallisin mielin.

Ensimmäiseksi Johannes kuulee ikään kuin pasuunan äänen joka pyytää häntä nousemaan ylös taivaaseen. Enkeli toimi Johanneksen oppaana tämän ollessa näkytilassa näyttäen; ”mitä tämän jälkeen on tapahtuva” (Ilm.4:1). Kohta tämä Jeesuksen rakastama Apostoli on hengessä, kuten Hesekiel ennen häntä (Hes.10:1) sekä Apostoli Paavali hänen aikanaan. Paavali kirjoitti; ”minä siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen miehen, joka on Kristuksessa: neljätoista vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen – oliko hän ruumiissaan, en tiedä, vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää. Ja minä tiedän, että tämä mies – oliko hän ruumiissaan vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää – temmattiin paratiisiin ja kuuli sanomattomia sanoja, joita ihmisen ei ole lupa puhua.” (2 Kor.12:1-6). Apostoli Johannesta käskettiin kirjoittamaan näkynsä (Ilm.1:11), joka tulisi olemaan lohdutuksena, varoituksena sekä johdatuksensa hänen aikansa uskovista aina tämän päivän Jumalan Pyhiin jotka elämme nyt lopun aikoja.

Jumala oli sanonut Jeremiaalle; ”ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita sinä et tiedä” (Jer.33:3), eikä Johannes ollut siis ainoa ihminen, jolle Kaikkivaltias tahtoi ilmoittaa salaisuuksiaan. Itse asiassa kaikki Jumalan Pyhät halki vuosituhansien ovat saaneet elää todeksi Kaikkivaltiaan ihmeellistä johdatusta ja täten elämässään osoittaneet maailmalle, että Jumalan Sana ei ole kuollutta kirjainta, vaan inhimilliselle järjelle käsittämätöntä ”taivaselämää”. Helluntaipäivänä, kun Kaikkivaltias vuodatti Pyhän Hengensä, avasi Taivas Jumalaan uskoville uuden sivun; ”Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat. Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.” (Apt.2:17-18). Jokaiselle Jeesukseen Kristukseen uskovalle on taivas avattu, sillä Jeesus Kristus on ovi taivasten valtakuntaan (Joh.10:9).

On valitettavaa, että vallalla oleva kristillisyys on opettaessaan väärin Jumalan armolahjoista tehnyt edellä mainitusta Raamatullisesta totuudesta suuren vitsin jumalattomille – vääränlainen karismaattisuus on omilla Raamatunvastaisilla toimillaan lyönyt alentavan leiman Raamatun profetioihin sekä kaikkeen, inhimillisellä järjellä käsittämättömään Jumalan johdatukseen, ja täten Jumalan yliluonnolliseen voimaan johdattaa lapsiaan on tullut särö myös niiden keskuudessa, jotka vilpittömästi etsivät Jumalaa. Erilaiset ilmiöt, jotka on puettu kristillisyyden kaapuun, mutta jotka tulevat pakanuudesta, ovat saavuttaneet yhä enemmän kannattajia – vallalla oleva karismaattisuus on tehnyt kristinuskosta lähinnä ennustajiin verrattavan ilmiön, jossa kehotetaan ihmisiä uskomaan sokeasti lähes kaikkeen, jonka väitetään olevan Jumalan Pyhän Hengen työtä, ja näin on suuri joukko ihmisiä niellyt saatanan eksytyksen, koska eivät ole Raamatusta tarkastaneet niiden oikeellisuutta.

Vääränlainen karismaattisuus on houkutellut yhä enemmän ihmisiä suureen eksytykseen. Samalla tavalla kuin käärme Paratiisissa oli salakavalasti hyökännyt Adamin ja Evan elämään houkutellen heitä syömään puusta, josta heidän ei ollut lupa syödä, se tänä päivänä vääränlaisen karismaattisuuden kautta sanoo; ””Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.” (1 Moos.3:5), ja näin yhä enemmän ihmiset sokeudessaan tahtovat maistaa ”kiellettyä hedelmää” (1 Moos.3:3). Jumala kyllä ilmoittaa palvelijoilleen salattuja asioita, mutta kaiken tulee mennä Kirjoitusten mukaisesti (1 Kor.4:6). Jos ihmiset tänä päivänä vaivautuisivat ahkerasti tutkimaan Raamattua, niin he huomaisivat helposti, että kaikki ne ilmiöt, joiden väitetään olevan Jumalan Pyhän Hengen työtä, harvoin sitä ovat. Yksi varoittava tekijä joka kaikkien tulisi ottaa huomioon, on se, että kaikkialla siellä, missä enemmän julistetaan lahjoja kuin lahjan antajaa, Jumalaa Kristuksessa Jeesuksessa, vaikuttaa sielunvihollisen salakavala eksytys, joka kehottaa syömään kielletyn puun hedelmiä.

Kielilläpuhuminen ei saa nousta tärkeämmälle sijalle kuin Kristus, eikä se saa olla toiminnan keskipiste. Enne-unet saatikka profetiat eivät saa säädellä uskovan elämää. Ihmeet ja merkit ovat seurausta elävästä uskosta, eivät sen päätarkoitus. Jeesus itse oli sanonut lihansa päivinä; ”Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava. Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa.” (Matt.1:19-20). Maailmanlaajuinen helluntailaisuus ei ole tätä Jeesuksen opetusta kuunnellut, ja siksi se onkin perustettu kielilläpuhumisen ympärille, joka on ollut tämän liikkeen tunnusomaisin sekä keskeisin tekijä. Onpa helluntailiike mennyt jumalattomuudessaan jopa niin pitkälle, että on väittänyt, vastoin Raamatun selvää opetusta, että jos ihminen ei puhu kielillä ei tämä olisi uskova ollenkaan. Näin tuo kyseinen liike on ottanut tuomarin roolin jaotellen ihmiset kielilläpuhumisen tähden joko uskoviksi tai ei-uskoviksi ja julistuksessaan korottanut kielilläpuhumista, eikä suinkaan Kristusta. Se on väittänyt olevansa kansa, joka on täytetty Pyhällä Hengellä ja siksi ottanut itselleen roolin, jossa se on varsin tehokkaasti tuonut maailmaan salakavalaa harhaopetusta Jumalan armolahjoista, ja täten se on avannut sielunviholliselle oven vaikuttaa voimallisesti maailmassa. Helluntalaisuus valtaa jatkuvasti lisää alaa maailmassa, koska se väittää olevansa kansa, jonka kautta Jumala ilmoittaa ”salattuja asioita” ja täten sielunvihollisen houkutus, jolla se sai aikoinaan Evan sekä Adamin maistamaan kielletyn puun hedelmää, että he tulisivat tietämään kuten Jumala, vaikuttaa varsin voimallisesti helluntailiikkeen kautta. Kaikki sellainen tieto, joka ei ole Raamatun mukaista, ja josta Raamattu ei kerro, on laitettava roskana syrjään, sillä sellainen ei ole Jumalasta; ”Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten ikuisesti, että me pitäisimme kaikki tämän lain sanat.” (5 Moos.29:29). Profeetta Jesaja oli kirjoittanut kansasta, joka on röyhkeä eikä sen sopertavaa kieltä kukaan ymmärrä, ja tämä profia soveltuu hyvin maailmanlaajuiseen helluntailiikkeeseen, joita vuonna 2000 oli maailmassa peräti 534 miljoonaa (Jes.33:19). * (helluntailiikkeen suosimasta kielilläpuhumisesta laaja artikkeli kirjassani; Vahvista veljiäsi, sekä lisäksi sivustollani www.sanansaattaja.com [ kielilläpuhumisen armolahja ]

Helluntailiikkeen keskuudessa on kuitenkin valtavasti aitoja Jumalan Pyhiä, jotka tahtovat vilpittömästi palvella ylösnoussutta Jeesusta Kristusta ja siksi heille kuuluu ilmestyskirjan sanoma; ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.” (Ilm.18:4). On mainittava myös, väärinkäsitysten välttämiseksi, että vaikka helluntailiike opetuksellaan Pyhän Hengen armolahjoista on toiminut enemmän sielunvihollisen, kuin Jumalan äänitorvena, on heidän keskuudessaan moni muu opetus Raamatullisempaa, kuin lukemattomissa muissa herätysliikkeissä sekä kirkkokunnissa. Evankelioimistyön merkitys, kuten Raamattu opettaa, tulee olla Jeesukseen uskovan päätarkoitus, ja tämän oikein ymmärtämisen johdosta helluntailiike onkin yksi suurimpia maailmanlaajuisia herätysliikkeitä. Kuitenkin, jos mikä tahansa organisaatio ei toimi Raamatun kokonaisvaltaisen opin mukaisesti, tämä olkoon kirottu (Gal.1:8).

Kielilläpuhuminen sekä muut Pyhän Hengen armolahjat ( 1 Kor.12:8-11) kuuluvat Jeesukseen Kristukseen uskoville. Ne ovat uskovan tehokkaita työvälineitä Jumalan valtakunnan työssä (1 Kor.3:9, Mark.16:17-20), sillä Kaikkivaltias ei koskaan lähetä ketään työhön ilman oikeita apuvälineitä (2 Moos.4:11-12) ja siksi Raamatullisen julistuksen tulee sisältää kaikkialla siellä missä sitä julistetaan myös opetusta Pyhän Hengen armolahjoista. Kuitenkin jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova on velvollinen tutkimaan tarkoin sen, millainen opetus on Jumalasta ja mikä taas puolestaan vihollisesta (Fil.1:9-11, 5:10, 1 Joh.4:1). Jumalan Pyhiä kehotetaan viisauteen (Matt.10:16).

Apostoli Johannes sai ilmestyksen, jolla on ollut valtava merkitys hänen ajastaan aina tähän aikaan asti kaikille Jeesukseen uskoville. Johanneksen ilmestys on suoraan ylösnousseelta Kristukselta ja siksi se on täydellisesti Raamatun muun ilmoituksen mukainen. Se sisältää paljon symboliikkaa, joka avautuu vain Kirjoitusten muiden tekstien kautta. Näin on laita kaikkien aitojen ilmestysten kohdalla – niiden tulee olla Raamatun muiden tekstien kanssa täydellisessä symbioosissa. Johannes sai ilmestyksessä kutsun taivaaseen, jossa hänelle näytettiin Jumalan valtaistuin. Johanneksen näkemä ovi johti taivaalliseen temppeliin, joka on maailmankaikkeuden komentokeskus. Maallinen temppeli oli taivaallisen vertauskuva (Hebr. luvut 8 ja 9) ja siksi Johanneksen saama näky on täydellisessä symbioosissa vertauskuvan kanssa – itse asiassa se ei voi avautua laisinkaan ilman maallisen temppelin toiminnan sekä olemuksen ymmärtämistä. Niin tässä, kuin kaikissa muissakin Raamatun teksteissä – Raamattu selittää itse itsensä.

Johannes näkee taivaassa valtaistuimen, mutta itse istujaa hän ei pysty kuvailemaan muutoin kuin vertauskuvallisesti. Raamattu opettaa, että Jumalaa ei ole kukaan milloinkaan nähnyt (1 Joh.4:12), sillä Hänellä”…jolla ainoalla on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä” (1 Timm.6:16). Johannes kuvailee valtaistuimella istujaa jaspis- ja sardionkiven kaltaiseksi – arvokkaat jalokivet kuvaavat Jumalan ominaisuuksia; armo ja oikeus on tasapainossa Jumalan luonteessa. Jeesus itse oli lihansa päivinä sanonut; ”Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt ”(Joh.1:18) ja kun esim. Mooses näki Jumalan palavassa pensaassa (2 Moos.3:4-6) hän ei nähnyt Jumalaa, vaan enkelin, samoin kuin Jumalan antaessa Moosekselle laintaulut (2 Moos.20:1, Apt.7:53). Kaikkivaltias Pyhä Jumala on Henki (Joh.4:24) ja Hän on kaikkialla (1 Sam.2:3, Ps.139:7) – jokainen Jeesukseen uskova voi siis olla täysin turvallisin mielin, sillä Kristus on välimies ihmisen ja Jumalan välillä ja siksi Korkeimman huolenpito on elävää todellisuutta kaikkialla kaikille niille, jotka ovat Häneen luottamuksensa laittaneet. Koska Jumala on kaikkialla oleva Henki, Hän voi auttaa lapsiaan myös kaikkialla – apu ei ole sidottu yhteen paikkaan, vaikka kaikkea hallitaankin Taivaasta käsin, Halleluja! Jumala on Pyhä ja Jumala on Henki – Jumala on Henkensä kautta jokaisessa Jeesukseen Kristukseen uskovassa ja siksi jokainen Häneen luottamuksensa laittanut voi riemumielin huudahtaa – Abba Isä (Gal.4:6). Kun Kristus on vallannut ihmisen sydämen, on silloin Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan olemassaolo todellisuutta, samaa todellisuutta kuin Johanneksella tämän nähdessä Taivaan valtaistuimen. Uudestisyntymässä Jumala tulee asumaan ihmisen sisimpään – siksi uudestisyntyminen on välttämätön kokemus ja ehdoton edellytys Taivaaseen pääsylle (Joh.3:3).

Kaikkivaltias Pyhä Jumala istuu valtaistuimellaan, ja vaikka maailma tuntuisi olevan kaaoksessa – sitä kuitenkin hallitaan viisaasti Taivaan valtaistuimelta. Mitään sellaista ei tapahdu, josta Kaikkivaltias Pyhä Jumala ei tietäisi, kaikki tapahtuu Korkeimman tarkkojen suunnitelmien mukaan. Jokaisella Jumalan Pyhällä on hengenyhteys valtaistuimeen, sillä Kristus on Ylimmäisenä Pappina verellään ostanut kaikki Häneen uskovat Isälleen. Elävä yhteys Kaikkivaltiaaseen näkyy uskovan elämässä käytännön tekoina jotka kirkastavat maailmankaikkeuden Luojaa. Uudestisyntymässä saadaan Jumalan Pyhä Henki sisimpään – siksi jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova kokee hengessään elävää yhteyttä Taivaan valtaistuimella istujaan; jokainen Jumalan Pyhä on yhtä Isän kanssa Jeesuksen sovitustyön tähden. Siksi kaikki ne, jotka eivät omalla elämällään kirkasta Taivasta ja kuitenkin väittävät olevansa Jumalan palvelijoita, ovat Hesekielin aikojen lukemattomien pappien tavoin syyllistyneet epäjumalanpalvontaan (Hes.9:9) luullen, että ”ei Jumala näe”. Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan katse seuraa tarkkaavaisesti kaikkea, mitä maanpäällä sekä taivaissa tapahtuu (Ps.14:2) ja koska tämän tietää jokainen todellinen Jeesukseen uskova, hän pyrkii myös elämällään julistamaan tätä totuutta; ” Herra katsoo alas taivaasta, näkee kaikki ihmislapset” (Ps.33:13) ja siksi kaikkien kaikkialla on tehtävä parannus, sillä jokainen joutuu kerran vastaamaan teoistaan Jumalan Pojalle Kristukselle Jeesukselle (Matt.28:18). Johannes näki näyssään Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan ja hän näki sen, koska ovi taivaaseen oli avoinna – Jeesus on ovi, ja jokainen Häneen uskova näkee saman minkä Johannes; siinä ei pitäisi olla mitään outoa. Sen sijaan outoa on siinä, jos joku väittää olevansa Jeesukseen uskova, eikä tätä totuutta näe!

Ilm.4:4-11

”Ja valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentä neljä valtaistuinta, ja niillä valtaistuimilla istui kaksikymmentä neljä vanhinta, puettuina valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli päässänsä kultaiset kruunut. Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää; ja valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä. Ja valtaistuimen edessä oli ikäänkuin lasinen meri, kristallin näköinen; ja valtaistuimen keskellä ja valtaistuimen ympärillä oli neljä olentoa, edestä ja takaa silmiä täynnä. Ja ensimmäinen olento oli leijonan näköinen, ja toinen olento nuoren härän näköinen, ja kolmannella olennolla oli ikäänkuin ihmisen kasvot, ja neljäs olento oli lentävän kotkan näköinen. Ja niillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, ja ne olivat yltympäri ja sisältä silmiä täynnä. Ja ne sanoivat lakkaamatta yötä päivää: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on.” Ja niin usein kuin olennot antavat ylistyksen, kunnian ja kiitoksen hänelle, joka valtaistuimella istuu, joka elää aina ja iankaikkisesti, lankeavat ne kaksikymmentä neljä vanhinta hänen eteensä, joka valtaistuimella istuu, ja kumartaen rukoilevat häntä, joka elää aina ja iankaikkisesti, ja heittävät kruununsa valtaistuimen eteen sanoen: ”Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.”

Kaksikymmentä neljä vanhinta muodostuvat kahdestatoista Israelin heimosta (Ilm.21:12) ja kahdestatoista Jeesuksen apostolista. Juudas Iskariot ei tietenkään tässä joukossa ole (Joh.17:12), mutta mielenkiintoiseksi asian tekee se, että onko kahdentoista joukossa Apostoli Paavali vai apostoli, joka arvalla valittiin Juudas Iskariotin tilalle (Apt.1:26). Paavali itse kirjoittaa; ”Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa” (Apt.15:9) ja Jerusalemissa oleva opetuslasten ”johtava joukko” ei velvoittanut Paavalia muuhun, kuin evankeliumin julistamiseen pakanoille sekä köyhien auttamiseen (Gal.2:6-10). On siis perusteltua väittää, että vaikka Paavali olikin apostoli (1 Kor.9:1), niin kahdentoista Taivaassa olevan apostolin joukkoon Hän ei kuulunut, koska oli vainonnut Jumalan seurakuntaa. Kultaiset kruunut todistavat sen, että Johannes näkee näyn koskien tulevaisuutta – koska vain niille, jotka ovat selviytyneet voittajina Jeesus antaa elämän kruunun (Ilm.2:10). Kaikki ihmiset nukkuvat kuolonunta ja vasta elämän ylösnousemuksessa heidät palkitaan (Ilm.20:6). Kruunut ovat siis merkkinä voitosta ja palkinnosta, jonka Kristus luovuttaa jokaiselle Häneen uskovalle elämän ylösnousemuksessa. Johannes itse Jeesuksen Kristuksen apostolina kuului kahdenkymmenen neljän joukkoon (tietenkin) ja siksi näky tarkoitti Johannekselle itselleenkin tulevaa aikaa. Johannes siis näkee näyssä itsensäkin istuvan valtaistuimella, vaikka ei sitä erikseen mainitse. Olihan Jeesus lihansa päivinä luvannut opetuslapsilleen (myös Johannekselle) seuraavaa; ”Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella” (Matt.19:28). Valkeat vaatteet ovat Kristuksen lahjoittamia pukuja niille, jotka ovat voittaneet (Ilm.3:4).

Valtaistuimesta lähti ääniä ja ukkosenjylinää – vaikka Jumala on rakkaus, on Hän myös Pyhä (2 Moos.19:16-20, 20:18). Valtaistuimen edessä paloin seitsemän tulisoihtua kuvauksena Pyhän Hengen täyteydestä. Valtaistuimen edessä oli myös lasinen meri, joka symboloi maallisen pyhäkköteltan edustalla olevaa pappien pesuallasta (2 Moos.30:18, 2 Aik.4:24). Kenelläkään ei ole oikeutta lähestyä Jumalan valtaistuinta, ennen kuin on peseytynyt ”armon meressä”, Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen kalliissa sovintoveressä. Jumala on Pyhä, eikä synti voi kestää Hänen edessään – meri on kuvauksena siitä, että vain syntinsä sovittanut voi lähestyä Pyhää Jumalaa.

On surullista, että vallalla oleva kristillisyys julistaa Jumalaa vain rakkaudeksi samanaikaisesti unohtaen Hänen Pyhyytensä. Jumala ei voi sietää syntiä, ja synnin pahuuden tähden Hän joutui antamaan oman Rakkaan Poikansa sovittamaan synnin raskaan taakan, joka oli erottanut luodut Luojastaan. Jos synti olisi vähäteltävä asia, ei Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen olisi tarvinnut kuolla, mutta koska synti on laittomuutta Jumalan tahtoa vastaan (1 Joh.3:4) ja koska Jumala rakkaudessaan tahtoi saada yhteyden luotuihinsa, joutui Hän lähettämään Poikansa ihmisten raadeltavaksi Golgatan keskimmäiselle ristille (Joh.3:16). Jokainen naula joka iskettiin Jumalan Pojan viattomiin käsivarsiin on osoitus synnin raadollisesta vaikutuksesta eikä kukaan todellinen Jumalan Pyhä voi siksi sietää syntiä missään muodossa. Mitä enemmän uskova painiskelee synnin raadollisen vaikutuksen kanssa, sitä enemmän Hänelle kirkastuu Kristuksen sovitustyön suuruus.

Raamattu varoittaa; ”Voi suruttomia Siionissa” (Aamos 6:1) ja kertoo jumalattomista; ”jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi” (Juud.1:4). Kaikkialla siellä, missä on unohdettu Jumalan Pyhyys sekä laiminlyöty Hänen käskyjään vallitsee sielunvihollisen läsnäolo, vaikka kuinka yritettäisiin esiintyä Jumalan lapsina. Raamatun kertomukset henkilöistä, jotka ovat kohdanneet Kaikkivaltiaan Pyhän Jumalan, osoittavat selvästi, että Jumalan läsnäolossa kuvastuu selvästi Pyhyyden olemus – syntinen ihminen ei voi kestää Hänen edessään. Siksi yksikään todellinen Jumalan Pyhä ei koskaan vähättele Jumalan Pyhyyttä saatikka Hänen antamia käskyjään – Jeesus ei kuollut siksi, että ihmiset voisivat jatkaa synnin tekemistä, vaan siksi, että Häneen uskova saisi anteeksiannon lisäksi rakkautta Jumalan käskyihin; ”Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan”, sanoo Herra: ”Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä” (Hebr.10:16). Jeesukseen uskovalla on laki kirjoitettu tämän sydämeen – Kristus sydämessä tekee yhä niitä tekoja, joita Hän teki lihansa päivinä noudattaessaan Isän tahtoa (Joh.4:34). Jokainen, joka väittää Jeesuksen asuvan sydämessään, on velvollinen vaeltamaan kuten Hän vaelsi (1 Joh.2:6) – rakkaus Jumalan käskyihin on uskovan etuoikeus, koska yksikään Hengestä syntynyt ei tahdo tehdä syntiä (1 Joh.2:3, 3:6). On eri asia langeta syntiin kuin tahtoa tehdä sitä.

Johannes näkee olentoja, joiden kuvaukset vastaavat pitkälti Hesekielin näkyä (Hes.1:4-28). Lukemattomilla silmillä varustetut olennot antavat kunnian Pyhälle Jumalalle. Kuusi siipeä kuvaa ääretöntä nopeutta ja lukemattomat silmät kaikki tietävyyttä – vain Jumala on kaikkitietävä, mutta Hänen läheisyydessään nämäkin tietävät kaiken (1 Sam.2:3). Ihmiset, jotka näkevät vain rajallisesti asioita saattavat sortua ajattelemaan, että Jumalaa ei olekaan, ja samoin jopa uskovat elämänsä taisteluissaan – mutta olennot, jotka näkevät kaiken, päätyvät toisenlaiseen loppuratkaisuun kuin usein vajavaiset ihmiset; Jumala on Pyhä, Hän on Kaikkivaltias.

Kaksikymmentäneljä vanhinta, koko maanpäällisen seurakunnan edustus, heittävät kruununsa valtaistuimen eteen lausuen; ”Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.” (Ilm.4:11). Kaikkivaltias Pyhä Jumala on kaiken Luoja – koko Raamattu julistaa tätä totuutta. Kuitenkin lukemattomat kristityiksi tunnustautuvat väittävät evoluutioteoriaa oikeaksi vähätellen ymmärtämättömyyttään Jumalan luomistyön todellisuutta (1 Moos, luku 1). Johanneksen näky, jossa hän näkee vanhinten ylistävän Jumalaa Luojaksi, kertoo meille todellisuuden maapallon lajien synnystä sekä ihmisen alkuperästä – sitä ei kerro meille evoluutioteoria. Vain Jumala voi synnyttää uutta elämää (Room.4:17), vain Hän on ollut siihen kykenevä ja vain Hän voi ylläpitää sitä. Jumalan Poika Jeesus Kristus on elämä Häneen uskoville (Joh.14:6), sillä Jumala ilmoitti itsensä Kristuksessa (Joh.10:30).

Vallalla oleva kristillisyys on ottanut vähättelevän kannan Jumalan luomistyöhön. Se on ollut mahdollista vain siten, että ensin he ovat väheksyneet Raamatun arvovaltaa. Raamattu kertoo meille selvästi tapahtumasta, kuinka ihmiskunta sai alkunsa sekä eläinmaailma (1 Moos, ensimmäinen luku). Jotkut ovat menneet jumalattomuudessaan jopa niin pitkälle, että väittävät Jumalan luoneen evoluutioteorian kautta (lajit ovat syntyneet vuosimiljoonen aikana) elämän tälle maaplaneetalle, ikään kuin Jumala tarvitsisi ihmisten kehittämiä teorioita. Näin vallalla oleva kristillisyys on väheksynyt Jumalan voimaa sekä Hänen Pyhyyttänsä antaen ymmärtää, että Jumala olisi voimaton luomaaan kaikkea elollista maapallollemme lyhyessä ajassa. Suuri kristikunta ei ole tahtonut julistaa Raamatun opetuksia, vaan on ollut lihallisen mielensä paisuttama panostaen kaiken tarmonsa uskonnollisuuteen joka ei voi ketään pelastaa (Kol.2:18-19) ja täten se on osoittanut maailmalle palvovansa jotakin muuta jumalaa, kuin Raamatussa mainittua Aabrahamin sekä Iisakin Jumalaa, Jeesuksen Kristuksen Isää. Jokainen, joka väittää, että Raamatun luomiskertomusta ei tule ottaa kirjaimellisesti, kuten se on Raamattuun kirjoitettu, on sielunvihollisen eksyttämä – vaikka tämä väittäisikin harhaanjohtavasti olevansa Jumalan lapsi. Jos luomiskertomusta ei oteta kirjaimellisesti, silloin tippuu pohja myös ihmisen syntiinlankeemuksesta – ja koko Raamatun opettamasta sovitustyöstä. Jos luomiskertomusta ei oteta kirjaimellisesti, silloin ei oteta Jumalan Poikaa Jeesusta Kristustakaan, sillä Jeesus on toinen Adam – Ristinkuolemallaan Hän sovitti sen, minkä Adam lankeemuksen kautta menetti Paratiisissa (1 Kor.15:45). Jumala on Luoja – se on Raamatullinen totuus ja vain eksyttäjä voi väittää muuta! Jos Jumalan luomistyö ei olisi totta, mekään emme olisi olemassa. Siksi kaikukoon sydämistämme kiitos Luojallemme, nyt, aina ja iankaikkisesti.

 

-Marko Lind-

3 LUKU-ENNUSTUKSET TOTEUTUVAT

Vallalla oleva karismaattinen kristillisyys julistaa, että Jumala antaa Pyhän Hengen kaikille, jotka sitä haluavat riippumatta siitä, miten he elävät. Kuitenkin Raamattu opettaa Apostoli Pietarin suulla, että Pyhä Henki annetaan vain niille jotka Jumalaa tottelevat ” (Apt.5:32). Sielunvihollisen eksytys valtakristillisyyden kautta on tänä päivänä saavuttanut tilan, jossa Jeesus sanoo; ”sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut” (Ilm.3:1).

 

Ilm.3:1-6

”Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut. Heräjä valvomaan ja vahvista jäljellejääneitä, niitä, jotka ovat olleet kuolemaisillaan; sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä. Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut, ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen. Kuitenkin on sinulla Sardeessa muutamia harvoja nimiä, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan, ja he saavat käyskennellä minun kanssani valkeissa vaatteissa, sillä he ovat siihen arvolliset. Joka voittaa, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.”

Alkuperäinen Sardes sijaitsi viiden tien risteyskohdassa sisämaassa – jyrkkärinteisellä kukkulalla jota oli helppo puolustaa. Se oli mahtinsa aikana kuuluisa ylellisestä elämäntyylistään. Entisen Lyydian valtakunnan pääkaupunkina Sardes oli Apostoli Johanneksen aikana Rooman yksi maakunta. Kaupunki eli kaupankäynnillä sijaiten muinaisen silkkitien varrella. Se oli tullut tunnetuksi myös madonkudonnastaan, valkoisesta villastaan sekä vauraudestaan – maailman rikkain kuningas Kroisos oli sieltä kotoisin. Tosin Johanneksen aikana Sardeksen merkitys oli melko vähäinen ja tänä päivänä sen mahdista on jäljellä enää vain muutamia raunioita. Juutalainen yhdyskunta vaikutti Johanneksen aikana Sardeessa melko voimakkaasti sekä Apollonin ja keisarin palvonta – nämä yhdessä loivat ilmestyskirjan ajan uskoville Sardeessa haasteita, joista Jeesuksen ilmoituksen mukaan hyvin harvat olivat selvinneet ilman tahraa. Ylellinen elämäntyyli muinaisen ajan mahdista oli tarttunut valitettavasti myös Sardeen seurakunnan uskoviin – heillä oli se nimi että eläisivät, mutta kuitenkin he olivat kuolleita.

Kirjeen alkusanoissa Jeesus muistuttaa seurakuntalaisia Johanneksen välityksellä siitä, että Hän näkee ja tietää kaiken, sillä Kristuksella on seitsemän Jumalan Henkeä sekä seitsemän tähteä. Ylösnoussut Vapahtaja arvostelee ankarin sanoin sitä, että Sardeen seurakunta oli ajautunut ulkokultaisuuteen. Ulkonaisesti Sardeen seurakunta ihmisten silmissä kyllä näytti elävältä – mutta sisäisesti se oli kuollut. Samoin on valitettavasti laita lukemattomien 2000- luvun seurakuntien kohdalla: organisaatioiden pystyssä pitäminen on vienyt kaikki voimavarat, evankelioimisnäky on kadotettu kauan sitten, Raamatun arvovaltaa on väheksytty – kaikki on kuollut Ylösnousseen Vapahtajan silmissä joka näkee pintaa syvemmälle. Taivas ei laske ulkonaiselle kauneudelle mitään arvoa, jos sisin on läpimätä.

Jeesuksen sanat; ”minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä” (Ilm.3:2) osoittavat selvästi sen, että pelkkä ulkonainen Jumalan lapseksi tunnustautuminen ei riitä, vaan Jeesukseen uskovan elämässä pitää olla uskosta syntyneitä tekoja. Pelkkä nimikristillisyys on vain susien yritystä pukeutua lammasten vaatteisiin ja täten, joko ymmärtäen tai ymmärtämättömyyttään, julistaa elämällään sielunvihollisen salakavalaa eksytystä. Jeesuksen maanpäälliset sanat; ”Miksi te huudatte minulle: ’Herra, Herra!’ ettekä tee, mitä minä sanon?” (Luuk.6:45) osoittavat meille selvästi, että kaikkien niiden valheopettajien julistus, jotka pyrkivät vähättelemään Kaikkivaltiaan Siinailla antamia käskyjä (2 Moos.20:1-17) , tulevat syvyydestä eikä Taivaasta. Jumalan Taivaassa, jossa Jeesus istuu Kaikkivaltiaan oikealla puolella, seurataan tarkasti niiden tekoja, jotka väittävät olevansa Jumalan asialla ja jotka väittävät olevansa Jumalan lapsia – sillä tuomio alkaa Jumalan huoneesta. (1 Piet.4:17). Jokainen joka väittää olevansa Jeesuksen opetuslapsi on velvollinen vaeltamaan kuten Hän vaelsi (1 Joh.2:6).

Elävä usko tuottaa aina hedelmiä, jotka näkyvät uskon tekoina, mutta jos teot ovat huonoja, silloin ne paljastavat sydämen paatuneen tilan. Johannes Kastajan varoitus; ”Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen” (Matt.3:10) toistui Jeesuksen kautta Johanneksen välityksellä Sardeen seurakunnalle, sillä sen teot eivät olleet puhtaat Pyhän Jumalan silmissä. Seurakunta oli ulkonaisesti puhdas, mutta sisältä kuollut, samoin kuin aikoinaan fariseusten sydämen tila, josta Jeesus lihansa päivänä oli heitä moittinut: ”Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä! Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi! Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa! Samoin tekin ulkoa kyllä näytätte ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta. Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te rakennatte profeettain hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautakammioita, ja sanotte: ’Jos me olisimme eläneet isäimme päivinä, emme olisi olleet osallisia heidän kanssaan profeettain vereen’! Niin te siis todistatte itsestänne, että olette niiden lapsia, jotka tappoivat profeetat. Täyttäkää siis te isäinne mitta. Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?” (Matt.23:25-33).

Raamatun selvä opetus uskon tekojen tärkeydestä on laiminlyöty tämän ajan uskovien keskuudessa – valtakristillisyys julistaa väärää evankeliumia, joka ei johda ketään uuden elämän uudistukseen, eikä se näy Jumalan tahdon mukaisina tekoina. Tämän päivän vallalla olevat saarnamiehet sekä julistajat painottavat voimakkaasti vääränlaisen Jumalan armon merkitystä selittäen, että Jumalan armo on loputon eikä se sisällä mitään ehtoja. Tällainen julistus tulee suoraan perkeleestä eikä se ole Kirjoitusten mukainen, sillä Korkeimman siunaus saadaan vain kuuliaisuudesta Hänen käskyjään kohtaan, samoin kuin itse evankeliumikin astuu ihmisen elämässä voimaan vasta silloin, kun tämä katuu syntejään sekä sydämestään huutaa Jumalan puoleen – vain katuville Kristus ilmoittaa itsensä (Room.10:9). Tämän päivän vallalla oleva kristillisyys tahtoo tavoittaa piiriinsä mahdollisimman monia ja siksi he ovat vääristäneet evankeliumin Raamatullisen sanoman ymmärtämättä ollenkaan, että näin he tekevät toimintansa tuloksena käännynnäisiä, joilla on kyllä nimi, että he eläisivät, mutta jotka sisäisesti ovat kuolleet.

Vallalla oleva karismaattinen kristillisyys julistaa, että Jumala antaa Pyhän Hengen kaikille, jotka sitä haluavat riippumatta siitä, miten he elävät. Kuitenkin Raamattu opettaa Apostoli Pietarin suulla, että Pyhä Henki annetaan vain niille jotka Jumalaa tottelevat ” (Apt.5:32). Sielunvihollisen eksytys valtakristillisyyden kautta on tänä päivänä saavuttanut tilan, jossa Jeesus sanoo; ”sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut” (Ilm.3:1). Vallalla oleva kristillisyys julistaa, että elävä usko ei tarvitse tekoja, mutta Raamatun Paavali julisti itsensähillitsemisestä, vanhurskaudesta sekä tulevasta tuomiosta (Apt.24:25). Tämän päivän kristillisyys on saavuttanut luopumuksen äärirajan – sillä on se nimi, että se luetaan elävien kirjoihin ja kuitenkin se on kuollut! Tyylikkäät organisaatiorakennelmat eivät kestä Jeesuksen toisen tulemuksen edessä jos ”hedelmän” sisin on läpimätä.

Jeesus antoi Sardeen seurakunnalle Johanneksen välityksellä mahdollisuuden tehdä parannusta. Samoin ylösnoussut Vapahtajamme tekee tänäkin päivänä – aina on niitä aitoja Jeesukseen uskovia, joiden kautta Kristus tahtoo varoittaa vaaran karikoista. Kuitenkin vallalla olevat kirkkokunnat sekä herätysliikkeet hyökkäävät ankarasti näitä Jumalan naisia – ja miehiä vastaan, jos Jumalan maailmasta tullut sanoma ei heitä miellytä. Tämän päivän vallalla oleva kristillisyys on jo niin pahasti sotkeutunut sielunvihollisen eksytyksiin, että se tahtoo kaikin keinoin sotia näitä Jumalan Pyhiä vastaan. Organisaatioista kylmästi ajetaan ulos aidot Jumalan lapset vaikka he kuinka Raamatulla perustellen perustelisivat sanomansa oikeellisuuden tulleeksi Pyhän Jumalan maailmasta. Mutta samalla tavalla tekivät ihmiset ennen Jeesuksen lihaan tulemista profeetoille sekä itse Jumalan Pojalle Hänen ilmestyessään lihassa tälle viheliäiselle maankamaralle – sekä opetuslapsille Hänen jälkeensä (Matt.23:31). Ihmiskunnan pahuus lyö yhä naulojaan – ja opetuslapsille käy kuten heidän opettajalleen (Matt.10:25).

Uskonnollisuus, johon kuuluvat virheettömät muotojumalanpalvelusmenot, voivat näyttää ihmissilmiin hurskailta, mutta ne eivät ole aitoa Jeesuksen opetuslapseutta. Tavat ja tottumukset jotka eivät perustu Raamatun ilmoitukseen, joita ihmiset opiskelevat erilaisissa kirkkokunnissa sekä herätysliikkeissä, eivät johdata ihmistä lähempään tuntemukseen Kristuksen kanssa – vaan vievät kadotukseen. Katseen kohdistaminen siihen, että ulkoapäin näyttää hurskaalta uskonystävien silmissä on sielunvihollisen aikaansaamaa halua miellyttää Luojan sijasta luotua. Vasta silloin, kun kadotettu sielu ankkuroituu Kristukseen voidaan puhua aidosta kristillisyydestä – uskonnollisuus, jota valtakristillisyys julistaa vähätellen Raamatun arvovaltaa, on epäaitoa eikä se voi kestää Pyhän Jumalan edessä, ei nyt eikä koskaan!

Ylösnoussut Vapahtaja kehottaa valvomaan, muutoin Hän tulisi kuin varas yöllä. Kaikki ne, jotka valvovat sielunsa tilaa Kristuksen läpivalaisussa, ovat täysin tietoisia Jeesuksen tulemuksesta; ”Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia. Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit. (1 Tess.5:4-6).

Sardeen seurakunnassa oli kuitenkin myös niitä harvoja, jotka eivät olleet tahranneet vaatteitaan, ja heille Jeesus antaa lupauksen käyskennellä Hänen kanssaan valkeissa vaatteissa, sillä he olivat siihen arvollisia. Ei yksikään ihminen, joka tahtoo elää tämän maailman tahdon mukaisesti ole arvollinen kulkemaan valkeissa vaatteissa – vaikka hän olisi ulkonaisesti ihmisten silmissä kuinka tahraton tahansa. Kristus näkee jokaisen ihmisen sisimpään ja siksi vain Häneen turvaava sydän saa oikeuden pukea päälleen Jeesuksen lahjoittamat valkeat vaatteet.

Ilm.3:7-13

”Ja Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo Pyhä, Totinen, jolla on Daavidin avain, hän, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa: Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt. Katso, minä annan sinulle saatanan synagoogasta niitä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan valhettelevat; katso, minä olen saattava heidät siihen, että he tulevat ja kumartuvat sinun jalkojesi eteen ja ymmärtävät, että minä sinua rakastan. Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat. Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi. Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.”

Filadelfian nykyinen nimi on Alasehir, mutta Johanneksen aikana sitä kutsuttiin pieneksi Ateenaksi, koska siellä oli monta temppeliä. Sana Filadelfia tarkoittaa veljesrakkautta ja kaupunki perustettiin toisella vuosisadalla eKr. Kristillinen toiminta on jatkunut siellä lähes taukoamatta omaan aikaamme saakka. Maanjäristys tuhosi kaupungin kertaalleen, mutta se uudelleen rakennettiin keisari Tiberiuksen tahdosta.

Daavidin avainten haltijana ylösnoussut Kristus heti kirjeen alkusanoissa tuo esille sen, että Hänellä on avaimet Jumalan Valtakuntaan, eikä tuota ovea voi kukaan muu sulkea saatikka avata kuin ainoastaan Jumalan Poika – eli Hän itse. Jeesus ei moiti Filadelfiaa mistään, vaan sen sijaan seurakunta saa tunnustusta siitä, että se on ollut uskollinen Jumalan Sanalle. Jeesus ilmoittaa Johanneksen välityksellä, että Hän tietää Filadelfian teot rohkaisten täten seurakuntalaisia jatkamaan uskonkilvoitustaan; mitään ei tapahdu sattumalta, vaan kaikki on Hänen tarkassa valvonnassaan! Daavidin avainten haltijana Jeesus oli avannut seurakunnalle oven, eikä sitä voinut kukaan sulkea. Ovet Taivaan aarrekammioihin oli avattu tälle vaatimattomalle Filadelfian seurakunnalle – koska se oli pitänyt kiinni Jumalan Sanasta eikä ollut kieltänyt Kristuksen nimeä.

Miten toisin onkaan tänä päivänä lukemattomien kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden kohdalla; uskottomuus Jumalan Kirjoitettua Sanaa kohtaan on johtanut vallalla olevan kristillisyyden tilanteeseen, jossa Taivaan aarrekammioiden ovet on suljettu. Käytännössä tämä näkyy vallalla olevan kristillisyyden julistuksessa: sanoma on väljähtynyt eikä se kosketa syntien kanssa kamppailevia ihmisiä. Taivaan aarrekammioista tuleva julistus koskettaa johtaen kuulijansa valinnan eteen – taivas tai helvetti, mutta vallalla olevan kristillisyyden julistus saa aikaiseksi vain käännynnäisiä, joista tulee fanaattisia kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden puolustajia, ei Taivaan kansalaisia. Kaikkialla siellä, missä julistetaan vain ihmisten inhimillistä viisautta, eikä Kirjoitettua Jumalan Sanaa, ovat Taivaan ovet suljettuina koska ”usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Kristuksen Sanan kautta” (Room.10:17).

Jumalan seurakunta voi menestyä vain, jos se on uskollinen Kirjoitetulle Jumalan Sanalle (Joh.1:1). Apostoli Paavali kirjoitti; ”Ei yli sen, mikä kirjoitettu on” (1 Kor.4:6) ja Jeesus oli lihansa päivinä sanonut; ”Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa” (Matt.22:29). Koko kristillisyys kulminoituu Raamatun teksteihin – jos meillä ei olisi Kirjoitettua Sanaa, meillä ei olisi mitään tietoa Jumalan aivoituksista saatikka Kristuksesta, johon kaikki Raamatun tekstit kulminoituvat. Jos menetämme otteemme Kirjoitettuun Sanaan – silloin menetämme otteemme koko kristillisyyteen!

”Sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima” (1 Kor.1:18) ja kuitenkin vallalla oleva kristillisyys on ajautunut tilanteeseen, jossa se tahtoo selittää kaiken, jopa Raamatun tekstit, inhimillisellä järjellä. Näin se on niellyt saatanan salakavalan eksytyksen, juonut päihdyttävästä pikarista pohjaan asti, koska sillä ei ole alunperinkään ollut rakkautta totuuteen (2 Tess.2:10-12). Kalliit Raamattukoulut eivät ole pystyneet nostamaan langenneissa tiloissa olevia kirkkokuntia sekä herätysliikkeitä uuteen kukoistukseen, joissa ne alkuhetkinään olivat olleet, koska Taivaan ovet ovat olleet suljettuina kaikelle ihmisen omalle pyrkimykselle menestyä, sillä Taivas avautuu vain vilpittömille etsijöille. Kaikkialla siellä missä haetaan vain ihmisten arvostusta ja perustaudutaan ihmisten omille pyrkimyksille, pysyvät Taivaan aarrekammioiden ovet suljettuina koska parhaimmillaankin ihminen on vain saastainen vaate Pyhän Jumalan edessä (Jes.64:6). Vain siellä, missä huudetaan sydämestä Pyhän Jumalan puoleen anoen armoa, ovat Taivaan portit avattuina, sillä Jumala mielistyy nöyrään sydämeen – ylpeät ihmiset jäävät aina Taivaan ulkopuolelle (Jes.42:3, Ps.119:67).

Ulkonaisesti menestyvä uskonnollisuus ei ole elävää uskoa (Kol.2:23), sillä aito usko Jeesukseen Kristukseen pyrkii varjelemaan sydämen niin, että maailma ei pääse sitä saastuttamaan (Jaak.1:27). Se pyrkii kaikessa ojentautumaan Jumalan Kirjoitetun Sanan mukaiseksi eikä se suvaitse yhtäkään Raamatun vastaista opetusta. Se kieltäytyy kuuntelemasta sellaista julistusta, jossa tavalla tai toisella väheksytään Raamatun arvovaltaa (Tit.3:10). Oikea Jeesuksen opetuslapsi ei tee kompromisseja tämän maailman arvojen kanssa (Snl.6:27) eikä seurustele sellaisten kanssa, jotka väheksyvät Raamatun arvovaltaa (Ps.1:1-2) vaan pyrkii kaikessa ojentautumaan Raamatun mukaisesti ollen Sanan tekijä eikä vain sen kuulija (Jaak.1:22-23). Kaikki ne, jotka vain suullansa julistavat olevansa Jumalan lapsia mutta eivät kuitenkaan tahdo elää Kirjoitetun Sanan mukaisesti joutuvat Kristuksen tulemuksessa kohtaamaan Kaikkivaltiaan vihan. Sensijaan kaikki ne, jotka lailla Filadelfialaisten ottavat Kirjoitetusta Sanasta vaarin, saavat omistaa kohdalleen Jeesuksen sanat; ”minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat.” (Ilm.3:10).

Filadelfiassa juutalainen siirtokunta vainosi ankarasti Jeesukseen Kristukseen uskovia. Ne, joiden olisi pitänyt ymmärtää Kirjoitukset, sotivat ymmärtämättömyydessään niitä vastaan, jotka ne oikeasti olivat ymmärtäneet laittaen toivonsa Jumalan lupaamaan Messiaaseen. Jeesus oli tullut omiensa tykö, mutta Hänen omansa eivät olleet ottaneet Häntä vastaan (Joh.1:11) ja ne, joita Hänen omansa halveksivat, ymmärsivät Kirjoitukset Pyhän Hengen valossa. Juutalaiset olivat olleet se kansa, jolle Jumala Vanhassa Testamentissa oli uskonut Kirjoitukset ja kuitenkin tämä sama kansa oli roomalaisten kätten kautta ristiinnaulinnut Jumalan lähettämän Messiaan. Viinitarhan haltijoina he olivat täynnä ryöstöä sekä riistoa ja täten olivat menettäneet sen aseman, joka heille alussa kansana oli Jumalan armosta annettu. Nyt sen paikan olivat täyttäneet Uuden liiton uskovat ja tämä synnytti vihamielisyyttä kaikissa niissä, jotka perustautuivat lihan tekoihin. Samoin kuin aikoinaan orjattaren pojasta syntynyt vainosi lupauksen mukaan syntynyttä, samoin oli Filadelfiassakin (Gal.4:22- 26), sillä lihan mukaan syntynyt vainoaa aina Hengestä syntynyttä. Apostoli Paavali kirjeessään opettaa selvästi, kuka on oikea juutalainen (Room.2:28-29) ja tuo esille sen, että Jumalan Taivas hyväksyy vain oikean sydämen asenteen, eikä ulkonaisella ole mitään merkitystä.

Ihmisten inhimillinen näkemys, joka usein sotii Raamatun ilmoitusta vastaan, on vallalla myös tämän päivän juutalaiskysymyksessä. Vaikka Raamattu opettaa selvästi, että Kaikkivaltias Jumala solmi Golgatalla uuden liiton, on vallalla olevassa kristillisyydessä paljon niitä, jotka kuitenkin nostavat juutalaiset kansana ylemmäksi ja täten ymmärtämättömyyttään osoittavat tietämättömyytensä Raamatun Kirjoituksista. Lihallinen katsontakanta säätelee näiden ihmisten elämää, ja Raamatun ilmoituksetkin he peilaavat katsomalla lihalliseen Israeliin ja siellä sijaitsevaan Jerusalemiin, vaikka Apostoli Paavali selvästi kirjoittaa; ”Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme.” (Gal.4:26). Vaikka Apostoli Johannes selvästi kirjoittaa, että on vain yksi lauma (Joh.10:16), niin kuitenkin ymmärtämättömät pyrkivät näkemään asian niin, että olisi olemassa juutalaiset uskovat ja pakanauskovat. Vaikka Apostoli Paavali selvästi opettaa, että lupauksen lapset luetaan siemeneksi (Room.9:6-8), niin kuitenkin ymmärtämättömät väittävät, että lihansa puolesta juutalaisilla olisi etuisuuksia Pyhän Jumalan edessä. Tällainen väärä ajattelutapa oli vaikuttanut myös Filadelfian kaupungissa kun lihansa puolesta juutalaiset väittivät olevansa oikeita juutalaisia, mutta jotka kuitenkin Ylösnoussut Vapahtaja nimitti kirjeessään ”valehtelijoiksi, jotka ovat kotoisin saatanan synagoogasta” (Ilm.3:9). Oikea juutalainen on sisäisesti juutalainen ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus – Israelin kansalaisoikeudet kuuluvat jokaiselle Jeesukseen Kristukseen uskovalle (Room.2:28-29, Ef.2:11-13, 19:1, 1 Piet.2:9-10).

Filadelfian seurakunnalle Jeesus Johanneksen välityksellä sanoi; ”minä olen saattava heidät (juutalaiset: oma lisäys) siihen, että he tulevat ja kumartuvat sinun jalkojesi eteen ja ymmärtävät, että minä sinua rakastan” (Ilm.3:9). Tämä oli Ylösnousseen Jeesuksen antama lupaus Filaldelfian seurakunnalle – ainakin osa kaupungissa asuvista juutalaisista, jotka nyt vainosivat Filadelfian seurakuntaa, tulisi Jeesukseen uskoviksi ja täten he osoittaisivat kunnioitustaan sekä rakkauttaan nyt vainotuille Filadelfian uskoville. Jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova on Hänen lähettämä, ja jokainen joka kunnioittaa Jumalaa Kristuksessa Jeesuksessa kunnioittaa myös Hänen palvelijoitaan (Joh.15:20, Matt.10:41) – ja siksi ”he tulevat tulevat ja kumartuvat sinun jalkojesi eteen ja ymmärtävät, että minä sinua rakastan”.

Jeesukseen Kristukseen uskovat tulevat tuomitsemaan enkeleitäkin (1 Kor.6:3) ja siksi Jeesuksen antama lupaus Filadelfian seurakunnalle toteutuu myös iankaikkisuudessa kaikkien niiden lihallisten juutalaisten kohdalla, jotka eivät tässä ajassa ole ymmärtäneet antaa elämäänsä Kristukselle – ”Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta julkeasta, mitä nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet.” (Juud.1:14-15).

Jokainen, joka pyrkii elämään Kirjoitetun Sanan mukaisesti, saa osakseen Taivaan siunaukset. Filadelfian uskovat olivat olleet uskollisia Jumalan Sanalle (Ilm.3:10) ja siksi Jeesus Johanneksen välityksellä ilmoitti pelastavansa seurakunnan ”koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat” (Ilm.3:10). Jumalan Sana on jokaisen Jeesukseen Kristukseen uskovan jalkain lamppu ja valkeus tämän tiellä (Ps.119:105) ja siksi jokainen, joka laittaa turvansa Kirjoitettuun Sanaan selviytyy koetuksen hetkestä, joka kohtaa koko maanpiiriä. Apostoli Paavali kirjoitti; ”Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen. (2 Tess.2:7-12). Jokainen, joka ei ole mielistynyt Raamatun Totuuksiin, joutuu eksytetyksi ja koetukseen, josta ei selviydy, lopun ajan suuressa ahdistuksessa. Jeesukseen uskovat joutuvat elämään koetuksen hetkessä, mutta heidät varjellaan kuten aikoinaan Israelin kansa heidän ollessaan Egyptin orjuudessa. Jumalan kansa varjeltui kaikilta vitsauksilta samanaikaisesti kun Egypti kärsi niiden seurauksista (2 Moos.12:13). Vaikka myrsky on tulossa, yksikään Jeesukseen Kristukseen uskova ei huku!

Jeesus ilmoittaa kirjeen lopussa lohdutuksena Filadelfian seurakunnalle tulevansa pian ja siksi jokaisen tulisi vaalia uskoaan. Miten ajankohtainen tuo sanoma onkaan tämän päivän Jeesukseen uskoville – ajan merkit ovat täyttyneet ja elämme Jeesuksen tulemuksen aattohetkissä. Vielä 1700- luvulla Kristuksen toisen tulemuksen odotus kasvoi eri puolilla maailmaa – luterilainen teologi Johann Albrecht Bengel kirjoitti siitä (1687-1752), samoin Abraham Achrenius julisti voimakkaasti tätä sanomaa (1706-1769), mutta nyt, kun ajankohta on käsillä enemmin kuin koskaan aikaisemmin, valtakristillisyys vaikenee. Vallalla oleva kristillisyys on jättänyt julistuksestaan keskeisen tekijän, Jeesuksen takaisintulemuksen, lähes kokonaan tai osittain vähemmälle huomiolle. Se on johtunut siitä, että usko Raamatun Kirjoituksiin on menettänyt merkityksensä. Kirkkokunnat sekä herätysliikkeet, nuo valtakristillisyyden lipunkantajat, ovat ajautuneet maalliseen tilaan, josta Apostoli Pietari kirjoitti n.2000 vuotta siten; ”Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: ”Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.” (2 Piet.3:4-5). Jeesus tulee pian – se on todellisuutta nyt enemmän kuin koskaan, ja tämän tiedon kanssa tulisi jokaisen Jeesukseen Kristukseen uskovan painiskella päivittäin ja puntaroida tarkasti sitä, onko sydän puhdas vai hallitseeko sitä sielunvihollisen maailmasta tulevat vaikuttimet!

Jeesuksen lupaus Filadelfialle on sama kuin meille tämän päivän kaikille Jeesukseen uskoville; ”Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni” (Ilm.3:12). Tämä Raamatunpaikka kertoo selvästi sen, että jokaisen Jeesukseen Kristuksen uskovan katse tulee olla kiinnitettynä Taivaallisen Jerusalemiin, eikä Israelin valtiossa olevaan maalliseen Jerusalemiin. Kaikki ne, jotka pitävät kiinni Hänen Sanastaan, kuuluvat Isälle, Hänelle ja uudelle Jerusalemille – siksi omistuskirjoitus jonka Hän, Ylösnoussut Vapahtaja, kirjoittaa jokaiseen Häneen aidosti uskovaan palvelijaansa.

Ilm.3:14-22

”Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku: Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava! Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos. Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston. Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus. Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani. Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.”

Kirje Laodikean seurakunnalle on viimeinen kirje, jonka Johannes joutuu välittämään Vähän-Aasian seurakunnille. Laodikea sijaitsi sisämaassa, Efesoksesta itään linnuntietä 160 km Lykosjoen etelärannalla. Se oli Johanneksen aikana rikas kaupunki, jonka aikoinaan perusti Antiokhos II (261-244 eKr) puolisonsa nimen mukaan. Kaupunki tunnettiin arvokkaista villakankaistaan, lääkärikoulustaan sekä pankeistaan. Lääkärikoulussa valmistettiin mm. öljystä ja nk. Frygian jauheesta tehtyä silmävoidetta. Kaupungin ohi virtasi joki, joka sai alkunsa Hierapoliksen kuumista lähteistä ja joka oli Laodikean kohdalle saavuttuaan jäähtynyt jo haaleaksi.

Uskollisena todistajana Jeesus Kristus nuhtelee vahvasti Laodikean seurakuntaa Johanneksen välityksellä. Hän tietää seurakunnan tilan joka oli todella huolestuttava – ulkokultaisuudessaan Laodikean seurakunta luuli olevansa kaikista riippumaton, myös itse elämän antajasta. Seurakunta oli ajanut Ylösnousseen Vapahtajan ulos ja nyt koko seurakunnan perustaja itse joutui seisomaan oven ulkopuolella kolkuttamassa. Seurakunta oli ulkonaisesti rikas, kaikki ulkonaiset puitteet olivat kohdallaan ja ihmiset kunnioittivat sitä, ja kuitenkin se oli häikäilemättömyydessään ajanut ulos itse Jumalan Pojan, Jeesuksen Kristuksen. Seurakunta väitti olevansa Jumalan asialla samanaikaisesti kun se törkeästi soti Jumalan tahtoa vastaan. Laodikean seurakunta oli menettänyt uskon palavuutensa, se oli vain organisaatio senaikaisten organisaatioiden joukossa.

Niin kuin oli Laodikean tilanne Johanneksen aikana, samoin on laita myös nyt vallalla olevan kristillisyyden keskuudessa. Ulkonainen hyvinvointi on syrjäyttänyt Kristuksen sisäisen tuntemisen ja hengellinen ylpeys on estänyt elävän yhteyden Vapahtajaan. Vaikka vallalla oleva kristillisyys väittää tuntevansa Jeesuksen, joutuu Jeesus itse kuitenkin ulkopuolelta koputtamaan niiden ovelle, jotka väittävän olevansa Hänen asiallaan. Vallalla oleva kristillinen media, kirkkokuntien sekä herätysliikkeiden äänitorvi, julistaa sanomallaan olevansa Kristuksen asialla ja kuitenkin sanomansa ydin on riivaajien viisaudessa, ei Jumalan Pyhän Hengen inspiroimassa julistuksessa. Aidot Jeesukseen uskovat, jotka pitäytyvät Kirjoituksiin sekä Kristuksen todistukseen (Ilm.12:17) joutuvat tänä päivänä jatkuvasti vallalla olevan kristillisyyden hyökkäyksien kohteeksi. Koko maailma on pahan vallassa (1 Joh.5:19) ja ne, jotka väittävät olevansa Jumalan asialla, usein sotivat käytöksellään Jumalan tahtoa vastaan. Ei ole ihme, että ihmiset menehtyvät pelätessään mikä maanpiiriä kohtaa (Luuk.21:26). Todellisia Jeesukseen uskovia on vähän (Luuk.18:8), vaikka jumalaton maailmaa luulee heitä olevan paljon – vallalla oleva kristillisyys antaa väärän sekä valheellisen kuvan Jeesuksen opetuslapseudesta omalla haalealla käytöksellään.

Uskonnollisuus on syrjäyttänyt elävän uskon, ulkonainen menestys on syrjäyttänyt Jeesuksen sisäisen tuntemisen tärkeyden puhumattakaan siitä, että ihmisten inhimilliset järkeilyt ovat syrjäyttäneet Jumalan Kirjoitetun Sanan. Ihmiset kautta maailman ovat kylmentyneet, ja nekin, jotka ennen olivat oikeasti palavia, ovat nyt menettäneet elävän yhteyden Elävään Vapahtajaan (Matt.24:12). Lukemattomat entiset Jumalan Pyhät ovat sortuneet uskomaan vallalla olevan kristillisyyden harhaopetuksiin ja näin ovat menettäneet Taivaspaikkansa. Luopumus Raamatun totuuksista kasvaa samanaikaisesti kun ihmisten paha olo vain lisääntyy. Pahanolon lisääntyminen ihmisten keskuudessa on seurausta siitä, että itseään kristillisiksi nimittävät organisaatiot ovat omilla teoillaan häätäneet yhteydestään Jeesuksen Kristuksen, ja näin Jumalan vastaisella toiminnallaan ovat vetäneet kirousta koko ihmiskunnan ylle.

Jumala pelasti Nooan uskon tähden koko tämän perhekunnan (1 Piet.3:20), samoin Loot hurskaan miehen Aabrahamin rukousten tähden pelastui perheineen palavasta Sodomasta(1 Moos.18:32), Apostoli Paavalin koko laivaseurue pelastui Paavalin hurskauden tähden (Apt.27:23-25) – samoin paikkakunnalla vaikuttava rukoileva aito Jumalan seurakunta on siunaukseksi ympäristölleen. Jos kuitenkin seurakunta on sisältä mätä, eikä se tahdo vaeltaa Kristuksen Sanan mukaisesti – on ovi sielunvihollisen hyökkäyksille avattuna koskien sitä kaupunkia jossa seurakunta vaikuttaa. Laodikea oli Johanneksen aikana ajanut seurakunnasta ulos Jeesuksen – samoin ovat tehneet lukemattomat tämän päivän kristilliset organisaatiot.

Vallalla oleva kristillisyys on menettänyt jo aikoja sitten evankelioimisnäkynsä – humanitääriseen apuun sijoitetaan valtavia rahamääriä, mutta itse evankelioinnin merkitys on jäänyt taka-alalle. Tyylikkäitä temppeleitä sekä kirkkoja, loppuun asti hiottuja viihdetaiteilijoiden esityksiä, maallistuneita traditioita puettuna uskonnon valhekaapuun, humanisuuteen perustuvia julistuksia, bisnesmäistä ajattelutapaa asioiden hoidossa, demokratiaan perustuvaa hallintavaltaa vastoin Kirjoitusten opettamaa teokratiaa, Raamattua väheksyvää opetusta sekä moraalittomuuden suosimista – kaikilla edellä mainituilla tavoilla on vallalla oleva kristillisyys tuhonnut paljon enemmän kuin se on ikinä saanut aikaiseksi ja näin ollen se ei ole Jumalan asialla, vaan itsensä perkeleen. Vallalla olevan kristillisyyden toimintaa ei säätele Jumalan Poika Jeesus Kristus vaan sielunvihollinen salakavalilla juonillaan.

Vallalla olevan kristillisyyden lippulaivat: katolilaisuus, ortodoksit, luterilaisuus, sekä vapaat suunnat; helluntalaisuus, babtismi, metodistit, adventistit, vapaakirkko ja pelastusarmeija väittävät julkeasti olevansa Jumalan asialla. Röyhkeydessään he ovat ottaneet itselleen jopa Jumalan seurakunnalle kuuluvan nimen – ”seurakunta”, vaikka todellisuudessa ovat kirkkokuntia sekä herätysliikkeitä (lahkoja) ja näin he ovat valheellisesti esiintyen saaneet maailman luulemaan heitä itseään siksi seurakunnaksi, josta Raamattu puhuu. Kaikki edellä mainitut ovat ihmisten tekemiä, mutta Jeesus Kristus perustu seurakuntansa n. 2000 vuotta sitten – ja täten omalla toiminnallaan he ovat jo liikkeiden perustamisen aikoina kylmästi ajaneet keskuudestaan Jeesuksen Kristuksen. Yksilöuskovia on toki aina edellä mainituissa lahkoissa ollut, mutta organisaatioina ne eivät ole olleet Jumalan asialla.

Kun Jeesus Johanneksen välityksellä ilmoitti viestinsä seitsemälle Aasian seurakunnalle – oli jokaisessa kaupungissa vain yksi seurakunta. Tänä päivänä on kuitenkin jokaisessa kaupungissa useita organisaatioita, jotka harhaa johtavasti käyttävät nimeä – ”seurakunta”. Ekumeeninen ajattelutapa käskee kristittyjä rukoilemaan sellaisen yhteyden puolesta, jossa Raamatulliset totuudet jätettäisiin toissijaiseen asemaan, ja yhteys eri organisaatioiden välillä nostettaisiin tärkeimmälle sijalle. Kuitenkin Jumalan tahto on, että yhdellä paikkakunnalla / kaupungissa on vain yksi Jumalan seurakunta, joka on osa maailmanlaajuista Kristuksen Ruumista. Näin Jumalan tahto ja ihmisten tahto törmäävät toinen toisiinsa – ihmisten perustamat organisaatiot vastaan Jumalan perustama seurakunta Kristuksessa Jeesuksessa. Raamattu opettaa aivan selvästi sen, kuinka turhaa on tehdä mitään työtä sellaisten organisaatioiden puolesta, jotka eivät edes tahdo elää Jumalan tahdon mukaisesti; ”’Me olemme koettaneet parantaa Baabelia, mutta ei hän ole parantunut. Jättäkää hänet ja menkäämme pois, kukin omaan maahansa; sillä hänen tuomionsa ulottuu taivaaseen asti, kohoaa pilviin saakka.” (Jer.51:9).

Laodikea tahtoi esiintyä Apostoli Johanneksen aikana ihmisten silmissä hurskaana Jumalan seurakuntana, vaikka se oli ylpeydessään ajanut seurakunnasta Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen ulos (Ilm.3:29). Häikäilemättömyydessään sekä röyhkeydessään se rikastui inhimillisten mittapuiden mukaan – mutta Kristuksen silmissä se oli niin halveksuttava, että Hän aikoi oksentaa sen suustansa ulos (Ilm.3:16). Esiintyminen Jumalan seurakuntana, vaikka ei sitä ole, on suuri synti Jumalan silmissä – sillä se on juovuttava eksytys maailman kansoille (Ilm.17:5, 18:2, 18:21). Kaikki sellainen toiminta, joka ei kokonaisuudessaan perustu Jumalan Sanalle on sielunvihollisen suurta eksytystä ja jokainen Jeesukseen Kristukseen aidosti uskova eroaa tällaisesta toiminnasta; ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.” (Ilm.18:4-5).

Vallalla oleva kristillisyys, joka ei ole kristillisyyttä ollenkaan, on se suuri Babylon, josta ilmestyskirja varoittaa; ”Ja hän vei minut hengessä erämaahan. Siellä minä näin naisen istuvan helakanpunaisen pedon selässä; peto oli täynnä pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea. Ja nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä ja piti kädessään kultaista maljaa, joka oli täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa riettauksia. Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: ”Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti.” Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä; ja nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin. (Ilm.17:3-6). * (Käsittelemme aihetta laajemmin kirjassa myöhemmin)

Kirjeessään Laodikealaisille Jeesus neuvoo heitä ostamaan tulessa puhdistettua kultaa, valkeat vaatteet sekä silmävoidetta. Silmävoide tarkoittaa Pyhää Henkeä joka avaa ihmisen näkemään synnin, vanhurskauden sekä tuomion (Joh.16:8-11), kulta tarkoittaa koeteltua uskoa joka vaikuttaa rakkautena (Gal.5:6, Jaak.1:2-5), valkeat vaatteet Kristuksen lahjoittamaa vanhurskautta jokaiselle Häneen uskovalle (Ilm.7:13-14). Lisäksi Jeesus Johanneksen välityksellä osoittaa kaikesta aikaisemmasta huolimatta armollisuutta Laodikean seurakunnalle antaen tälle mahdollisuuden parannuksentekoon, seurakunnan tuli vain ahkeroida ja ottaa vastaan Kristuksen rakkaudellinen kuritus. Kristus ilmoitti seisovansa seurakunnan ovella ja kolkuttavansa – jos he päästäisivät Hänet sisään, niin Kristus tulisi aterioimaan ja osoittamaan paikan istua Hänen kanssaan valtaistuimellaan. Aterialla Kristuksen kanssa jokainen tulee yhdeksi Hänen kanssaan – syömällä uskossa Hänen ruumiinsa ja juomalla hänen verensä ” Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne” (Joh.6:53).

Vaikka Laodikean seurakunta oli ajanut Kristuksen ulos yhteydestään – rakasti Jeesus siitä huolimatta heitä suunnattomasti. Kuitenkin seurakunnan tuli tehdä parannusta, ilman sitä se ei voisi jatkaa toimintaansa menestyksellisesti, vaan Jeesus olisi oksentava sen suustansa ylös. Rakkaudella on ehtonsa, se ei ole rajaton kuten vallalla oleva kristillisyys harhaanjohtavasti väittää. Kristus ei voi siunata kenenkään elämää, jos tämä itse ei anna siihen suostumusta – Jumalan Poika kolkuttaa jokaisen ovelle, mutta väkisin hän ei tule kenenkään elämään. Laodikean seurakunnalle annettiin samat ehdot kuin tämän päivän Jumalan seurakunnalle – sama koskee myös jokaista yksilöihmistä; ”ahkeroitse siis ja tee parannus” (Ilm.3:19).

Samalla tavalla kuin Kristus oli voittanut, tulee jokaisen Häneen uskovan voittaa – kenellekään ei luvata vapautusta taistelusta syntiä vastaan, kenellekään ei luvata helluntaita ennen Golgataa ja kuitenkin jokainen Häneen uskova saa olla varma siitä, että Kristuksen voitto on hänenkin voittonsa. Kristus oli lihansa päivinä ollut kiusattuna erämaassa, mutta Hän voitti vedoten Kirjoituksiin. Jeesus oli lihansa päivinä uhrannut rukouksia Isälle, tehnyt hyviä tekoja, julistanut Kirjoituksien mukaista totuutta, rakastanut kun Häntä halveksittiin, siunannut kun Häntä kirottiin, ei vastannut pahalle pahalla vaan voitti taistelun rakastamalla – vaikka yksikään ihminen ei pysty vaeltamaan niin täydellisesti kuten Hän vaelsi, on Hän kuitenkin jokaisen uskovan esikuva jonka mukaan jokaisen uskovan on ojentauduttava. Apostoli Johannes kirjoitti; ”Joka sanoo Hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin Hän vaelsi”. (1 Joh.2:6). Kaikki sellainen opetus, jossa väheksytään Ristin kaitaa tietä, ei tule Jumalasta vaan perkeleestä ja siksi vallalla oleva kristillisyys, joka väittää olevansa Jumalan asialla, onkin julistuksessaan, jossa se vähättelee Ristin kaitaa tietä, osoittanut olevansa osa maailmanlaajuista Babyloniaa, ei Kristuksen kirkkoa.

Jeesukseen uskovina me emme saa katsoa ulkonaista loistoa, sillä vain sillä on merkitystä, asuuko Kristus meidän sydämissämme. Vaikka ulkonaisesti yrittäisimme miten saada tekojen kautta itsellemme uskoa, niin se on mahdottomuus. Teot eivät synnytä kenessäkään uskoa, vaan usko, jonka Kristus vaikuttaa sydämissämme, synnyttää teot. Kaikkialla siellä, missä katseet ovat kohdistuneina ihmisten inhimillisiin tekoihin, ollaan sorruttu Laodikealaisiin visioihin – ulkonaisesti täydellinen voi kaikesta huolimatta olla viheliäinen, kurja, köyhä, sokea sekä alaston! Apostoli Pietarin sanoin; ”…olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis.” (1 Piet.3:4). Vaikka meillä olisi kuinka upeat kirkkorakennukset, mutta jos keskuudessamme ei elä Kristus, olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat; olemme vain sokeita sokeain taluttajia. Evankeliumin julistajan tulee itsekkin pelastua – se onnistuu vain siten, että Kristus asuu sydämissämme.

 

-Marko Lind-

RAAMATULLINEN KASTE

Luterilainen kirkko vastaan maamme lähestulkoon kaikki luterilaisuudesta erillään olevat kirkkokunnat. Sylivauvakaste ”pirskotteluineen” vastaan ”täysi-ikäisten” upotuskaste. Ikuinen väliseinäkö uskovien todelliselle yhteydelle kauniissa maassamme? Elämän ja kuoleman kysymyskö?

Kyllä, valitettavasti ainakin niiden keskuudessa, jotka väittävät tietävänsä totuuden Raamatullisesta kasteesta. Eli kaikkien kristittyjen keskuudessa. Helluntailiike, joka ehkä eniten on viime vuosikymmenillä sotinut armottomasti katolilaista alkuperää olevaa sylivauvakastetta vastaan, vedoten Raamatun selkeään opetukseen, elää kuitenkin pimeydessä monessa muussa Raamatun opetuksessa ja onkin syytä kysyä, onko oikea kaste tärkeämpi kuin muut Raamatulliset opetukset?

Niin, kuinka tärkeä Raamatullinen kaste on? Jos ihmistä ei olla kastettu Raamatullisella tavalla, niin joutuuko hän helvettiin? Onko kaste elämän ja kuoleman kysymys? Kun aikoinaan maahamme tuotiin kristinusko, niin ainakin silloin kaste muodostui elämän ja kuoleman kysymykseksi, kasteelle kun oli pakko mennä jos tahtoi säilyä hengissä. Edellä mainittu kristinuskon maahan tulo onkin saanut historiankirjoittajien toimesta osuvasti nimen ”miekkalähetys”!

Tänä päivänä kasteelle ei ole kenenkään aikuisen pakko mennä, lasten sitä vastoin kylläkin (siitä saamme kiittää Luterilaista kirkkoamme), mutta silti ankaraa taistelua kristittyjen kesken asiasta käydään. Ei enää tavallisilla miekoilla niinkuin menneisyydessä, vaan Sanan miekalla lähimmäisiä lyöden, jopa niin, että kristikansa on itse harventanut omia rivejään. Harva kun on jaksanut kirkkokuntien välisissä raaoissa sodissa olla mukana, vaan on väsynyt kesken matkan. Tällaisia ihmisiä voit tavata tänä päivänä paljon pubeissa ja mielisairaaloissa.

Sota oikeasta Raamatullisesta kasteesta on siis edelleenkin raakaa ja häikäilemätöntä, jopa niin, että uskovat ovat ottaneet itselleen oikeuden tuomita milloin minkäkin kirkkokunnan edustajat helvettiin, riippumatta siitä, että Raamattu varoittaa lausumasta kadotustuomiota ( Luuk.6:37). Helluntalaisten ja monien muiden samalla tavalla kasteesta ajattelevien kirkkokuntien mielestä luterilaiset eivät ole uskovia ollenkaan, koska eivät ole antaneet kastattaa itseään upotuskasteella ja luterilaisten mielestä taas helluntalaiset yhdessä monien muiden samalla tavalla kasteesta ajattelevien kirkkokuntien kanssa ovat pitäneet pilkkanaan Jumalan Sanaa, koska ovat antaneet kastattaa itsensä kahteen kertaan, vaikka Raamattu selkeästi sanoo, että vain yksi kaste (Ef.4:5)! Kuitenkin nämä kirkkokunnat eri paikkakunnilla järjestävät yhteiskristillisiä tilaisuuksia, joilla pyrkivät osoittamaan ulkopuolisille, että rakastaisivat toisiaan. Ketä he luulevat huijaavansa?

Jos he oikeasti rakastaisivat toisiaan, he uskaltaisivat keskustella myöskin kasteesta, puhumattakaan monista muista Raamatun tulkinnoistaan. Eikö todellinen ystävyys ole sellaista, että uskaltaa sanoa mielipiteensä? Jos sinä rakastat jotakin, niin pyritkö tekemään hänestä itsesi kaltaisen, vai annatko rakastamallesi ihmiselle ajatteluvapauden? Todellinen rakkaus perustuu vapaaehtoisuuteen ja antaa aina kohteellensa mahdollisuuden valita ja ajatella vapaasti!

Raamattu opettaa selkeästi yhdestä kasteesta, joka jokaisen Jeesukseen Kristukseen uskovan tulisi ottaa. Raamattu puhuu myöskin, että kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen syntien anteeksisaamiseksi on upotuskaste! Raamattu puhuu kasteesta myös paljon muuta. Tiedätkö sinä, mitä kaikkea Jumalan Sana meille oikeasta kasteesta opettaa?

Jotta voit mennä kasteelle tai jotta ylipäätänsä kasteella olisi mitään merkitystä sinulle, niin sinun tulisi tietää, mitä kasteelle meno merkitsee! Näitä ja monia muita kasteeseen liittyviä asioita käsittelen tässä luvussa. Jos olet luterilainen ja uskot sylivauvakasteeseen joka suoritetaan pirskottamalla vettä päälakeen ja antamalla lapselle nimi (katolinen oppi), niin tulet yllättymään kaikkea sitä, mitä Raamattu meille todella kasteesta opettaa. Jos olet käynyt upotuskasteella, etkä näin ollen luultavasti ole luterilainen ( monet luterilaiset papit ovat käyneet muiden tietämättä upostuskasteella, samoin monet luterilaisen kirkkokunnan jäsenet) , niin tulet yllättymään vielä enemmän kuin yksikään luterilainen siitä, mitä kasteelle meno merkitsee ja kenet tulisi kastaa ja kenet ei. Yllätyksiä sen tähden, että tänä päivänä kirkkokunnat opettavat vääriä oppeja ja siksi todellinen Raamatullinen oppi hämmästyttää. Sitä kun niin harva on tottunut tänä päivänä kuulemaan.

Itse en ole sidottu enää (olen entinen luterilainen, helluntalainen ja adventisti) mihinkään kirkkokuntaan maassamme, vaan todelliseen Jumalan seurakuntaan, Kristuksen ruumiiseen, ja siksi uskallan käsitellä kasteasiaa, niinkuin kaikkia muitakin Raamatullisia opetuksia, puolueettomasti! Sen sijaan, uskallatko sinä ”puhtaalta pöydältä” lähteä kanssani tarkastelemaan oikeaa Raamatullista kastetta? Vai oletko niin sidottu kirkkokuntasi opetuksiin, ettet uskalla ajatella omilla aivoillasi?

Tarkoitukseni ei missään vaiheessa ole, että lukijat uskoisivat sokeasti minuun, vaan tutkisivat Raamattuansa ja siten löytäisivät lisää Raamatullisia totuuksia. Toisin sanoen, tarkoitukseni on, että ihmiset uskoisivat Jumalaan, joka on ilmoittanut tahtonsa Raamatussa, eikä yhteenkään kirkkokunnan valheelliseen julistajaan.
Joten, tutkimusmatkamme alkakoon Raamatun salaisuuksiin käsitellessämme oikeaa Uusi-testamentillista kastetta Jeesuksen Kristuksen nimeen. Pidäthän siis rakas lukijani ”hatustasi kiinni”, sillä Jumalan Pyhän Hengen myrsky on pyyhkivä kaikki epäraamatulliset tulkinnat koskien kastetta pois alitajunnastasi! Siispä, hypätkäämme ”kasteen hautaan”.

Jeesus antoi evankelioimis, kaste ja opetuskäskyn opetuslapsilleen, Mark.16:15-16″Ja hän sanoi heille: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen”. / Matt. 28:20″…ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää”. Raamattu opettaa meille, että kasteelle meno seuraa aina uskoontuloa. Edellä mainituissa Raamatun paikoissa Jeesus selvästi ilmoittaa uskoontulon askeleet, oikean järjestyksen, sanoen, (nro.1) saarnatkaa evankeliumia (evankeliumin kuuleminen)…( nro.2) joka uskoo (uskoontulo eli- uudestisyntyminen) (nro.3) ja kastetaan (upostuskaste). Kasteen jälkeen Jeesus kehottaa seurakunnan opettajia (opetuslapsiaan) aloittamaan opetuksen vasta kastettujen kohdalla (nro.4) Matt. 28:20″…ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää”.

Ensin evankeliumin kuuleminen, sitten uskoontulo eli- uudestisyntyminen, sitten upotuskaste ja vasta sitten Jumalan Sanan ahkera tutkiminen yhdessä (myöskin yksinäisyydessä) armoitettujen, todellisten Jumalan asettamien opettajien / opetuslasten kanssa. Tässä ovat ne NELJÄ ASKELMAA, jotka meistä jokaisen on käytävä (vastaanotettava) saavuttaaksemme kerran kirkkauden! Ja tässä ovat myös ne neljä askelmaa, jotka kuuluvat meille opastaessamme ihmisiä Jumalan tuntemiseen.

Jumalan Sana ei tunne yhtään tapausta, jossa ihminen oltaisiin kastettu ennen uskoontuloa! Kun ihminen tulee elävään uskoon Herraamme Jeesukseen Kristukseen, hän ottaa ensimmäisen ”kuuliaisuuden askeleen”, eli menee kasteelle. Luterilainen kirkkomme (oppi tullut katolisesta kirkosta) sitä vastoin tekee juuri toisinpäin. Jumalan Sana opettaa selvästi, että kaste seurasi Raamatun aikana aina uskoontuloa, ja se tehtiin siten, että ihminen ”upottautui” kokonaan veteen (Apt.8:36-39). Raamatullista kastetta ei olla tehty koskaan pirskottelemalla vettä vastasyntyneen päälakeen, niinkuin Luterilainen kirkkomme valitettavasti tekee. Veden pirskottelu tulee pakanallisesta kulttuurista, joka katolisen kirkon kautta on siirtynyt luterilaiseen kirkkoomme jäädäkseen sinne pysyvästi ( Luterilainen kirkkomme ei koskaan luovu lapsikasteestaan, koska sen talous romahtaisi)!

Pirskottelun alkuperä on Baabelin tornista, jossa Semiramus kehitti maailman ensimmäisen väärän uskonnollisen järjestelmän, ns. Baabelin äiti-lapsi-kultin, johon kuului puhdistus synneistä veden vihmonnan kautta. Tämä Baabelin uskonnon oppi sekoittui ensimmäisten vuosisatojen aikana kristinuskoon lapsikasteen muodossa. 300-luvulle asti oli käytäntönä upotuskaste. Ainoastaan sairaat kastettiin tuohon aikaan valelemalla. Tämän ajankohdan jälkeen valelemalla alettiin kastaa yhä enenevissä määrin ja 1200-luvulla valeleminen tuli käytäntöön koko Roomalaiskatolisessa kirkossa. Valelemalla suoritettava kaste tuli siis kristikuntaan, ei Raamatun opetuksen mukaisesti, vaan uskonnollisten johtajien toimesta.

Argeologisissa kaivauksissa on osoittautunut, että ensimmäisen vuosisadan seurakuntien kokoontumistilojen yhteydessä olivat upotuskastealtaat. Nykyään näitä kaivauksia (upostuskastealtaita) voit nähdä esim. Turkissa Efeson seurakunnan raunioilla. Ihmisiä kastettiin Raamatun aikoihin aina siellä, missä oli paljon vettä, jotta kaste voitiin tehdä upottamalla kastettu kokonaan veteen! Raamattu ei tunne muuta kastetapaa kuin upotuskasteen, Joh.3:23″Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä”.
Jeesus Kristus itse kastautui upottautumalla jättäen meille selvän esimerkin siitä, kuinka kaste tulee suorittaa. Raamattu kertoo meille, että Hän nousi VEDESTÄ, Matt.3:16″ Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä”.
Jo pelkästään kaste sanan merkitys kertoo meille, että kasteessa ihminen upottautuu veteen. Hebreankielisessä Raamatussa kastetta tarkoittavan sanan juuri on ”Taval”, jonka merkitys on: upottaa, upottautua veteen. Tästä hebreankielen juurisanasta tulee kastetta tarkoittava verbi ”Hitbil”, joka tarkoittaa: upottaa, puhdistaa upottamalla, kastaa uskovaksi.

Luterilainen kirkkomme kastaa vastasyntyneitä pirskottelemalla vettä päälakeen ja kuitenkin taas toisaalta tuomitsee oman ”kastekäytäntönsä”, kasteen suorittamisen toimenpiteen, omassa Katekismuksessaan ( 1981) sivulla 22, selittäessään mitä merkitsee vedellä kastaminen:
”Mitä merkitsee vedellä kastaminen? Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja että sen on kuoltava kaikkinen synteineen ja pahoine himoineen, ja että sen sijaan on joka päivä tultava esiin ja noustava ylös uuden ihmisen, joka elää vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä. Missä se on kirjoitettuna? Apostoli Paavali sanoo Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa:>>Me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman>>”.

Luterilainen kirkkomme kastaa vastasyntyneitä pirskottelemalla vettä heidän päälakeensa ja samalla antamalla heille nimen, jolla heitä kutsutaan. Raamattu ei kuitenkaan kerro yhtään tapausta, jossa vastasyntynyt lapsi olisi kastettu, saatikka että hänelle olisi kasteessa annettu nimi! Ympärileikkaus, joka tehtiin juutalaisille pojille 8 vrk:n ikäisinä, ei liity millään tavalla sylivauvojen kastamiseen, vaikka itse Luther (Luterilaisen kirkon perustaja / oppi-isä) omissa kirjoituksissaan viekkaasti sen siihen yrittääkin liittää. Kasteella ja ympärileikkauksella ei ole mitään tekemistä keskenään!

Kristillistä kastetta ei olla koskaan Raamatussa tehty siten, että siinä annettaisiin ihmiselle nimi, vaan ihminen on Jumalan Sanan mukaan kastettu aina Jeesuksen Kristuksen nimeen! Luterilainen kirkkomme sitä vastoin antaa kasteessa vastasyntyneelle nimen ja näin ollen jo pelkästään tämänkin tosiasian edessä toimii vastoin Raamatun selkeää ilmoitusta, Apt.2:38″Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen”.

Helluntaiseurakunta yhdessä samalla tavalla kasteesta ajattelevien kirkkokuntien kanssa ( uudestisyntyneiden aikuiskaste upottamalla) toimii Raamatullisen opetuksen mukaan vain siinä suhteessa, ettei kastata vastasyntyneitä ja myöskin opettaen, että ensin usko ja sitten vasta kaste. Kuitenkin näillä edellä mainituilla, uskovien aikuiskastetta puolustavilla kirkkokunnilla on paljon epäraamatullisia käytäntöjä koskien sitä, kuka saa mennä kasteella ja milloin!

Raamattu opettaa erittäin selvästi, että ihminen päättäessään uskoa Jumalan Poikaan, Jeesukseen Kristukseen syntiensä sovittajana, on oikeutettu menemään kasteelle heti (Apt.8:36 / 10:47). Itse asiassa Jumala odottaa sitä häneltä! Jokainen, joka uskoo Jeesukseen Kristukseen syntiensä sovittajana, on Raamatun mukaan ”kastekelpoinen” HETI uskonratkaisun tehtyänsä, toisin kuin esim. Helluntaiseurakunta ja Adventtikirkko väittävät ( ja myös monet muut samalla tavalla kasteesta ajattelevat kirkkokunnat), asettaessaan erilaisia ehtoja kasteelle menolle, (tupakanpoltto, tietämättömyys opillisista asioista jne.). Edellä mainitut kirkkokunnat vaativat vastauskoontulleilta lähes täydellisyyttä, ennen kuin suostuvat kastamaan heidät. Raamattu ei kuitenkaan tunne mitään estettä kasteelle menolle, jos vain ihminen uskoo Jeesukseen Kristukseen syntiensä sovittajana!
Raamatullinen käytäntö on aina ollut (Uusi-Testamentillinen), että ensin usko Kristukseen, sitten HETI kaste Jeesuksen nimeen ja vasta siitä alkaa opetus kohti Raamatullisia totuuksia. Raamattu ei missään kohdin opeta, että vastauskoontulleiden tulisi saavuttaa lähes täydellinen tila, ennen kuin heidät voitaisiin kastaa. Täydellisyys saavutetaan vasta iäisyydessä ja kasvaminen Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa tapahtuu vähitellen oikean opetuksen tuloksena.

Kasteessa ihminen liitetään Jumalan seurakuntaan ( 1 Kor.12:13 / Gal.3:27). Vasta silloin, ihmisen kuuluessa Kristuksen ruumiiseen, hänelle kuuluvat ohjeet, jotka löytyvät Raamatusta koskien Jumalan seurakuntaa. Raamatun ohjeet uskovan vaelluksesta kuuluvat vain uskoville, vain Kristuksen ruumiiseen kuuluville, siis kastetuille, ei koskaan ulkopuolisille! Kasteen jälkeen ihminen on velvollinen pyrkimään vaeltamaan kaikkien niiden ohjeiden mukaisesti, jotka kuuluvat uskovalle, ei koskaan sitä ennen, sillä vasta kasteessa hänet on liitetty Jumalan seurakuntaan ja täten hänestä on tullut seurakunnan ohjeiden ja lakien alainen. On muistettava kuitenkin, että kasteen jälkeen uskovan tulee pyrkiä vaeltamaan Raamatun ohjeiden mukaan, ei useinkaan kirkkokuntien naurettavien säädöksien mukaan (esim. tupakanpoltto, käsittelen asiaa tuonnempana). Ei koskaan historiassa mikään ohje tai laki ole kuulunut ”ulkopuolisille”, vaan aina valtakunnan alaisuudessa eläville. Sama periaate on voimassa myöskin Jumalan valtakunnan lapsilla.

Todelliselle kristilliselle kasteelle, kasteelle jonka Jumala hyväksyy, ei koskaan olla menty, eikä koskaan tulla menemään siksi, että oltaisiin saavutettu uskonelämässä jokin ”tietty aste”, jokin tietty virstanpylväs, jossa oltaisiin saavutettu tila, jossa ei näkyviä syntejä olisi, vaan juuri päinvastoin, 1 Piet.3:21″ …vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena – joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta – Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta”. Jokaisen täysijärkisen ihmisen tulee ymmärtää, että jos on jo valmiiksi puhdas omatunto, JOS ON JO VALMIIKSI TÄYDELLINEN ELI SYNNITÖN, niin kuinka sitä voisi kasteessa Jumalalta pyytää? Edellä mainittu Raamatunpaikka selittää, että kasteelle meno on ”hyvän omantunnon pyytämistä” tarkoittaen yksinkertaisesti sitä, että ihminen ei koe olevansa täydellinen! Raamattu opettaa, että kasteen jälkeenkään ihminen ei ole täydellinen, sillä kaste ei ole lihan saastan poistamista. Eikö siis ole täysin mielivaltaista, että Helluntaiseurakunta ja muut samalla tavalla kasteesta ajattelevat kirkkokunnat vaativat vasta-uskoon tulleilta lähes täydellisyyttä, kun sitä ei voi saavuttaa yksikään ihminen edes kasteen jälkeen!

Apostoli Paavali oli käynyt kasteella, ja oli jo monta vuotta vaeltanut Jeesuksen yhteydessä ja silti huomasi oman vajavaisuutensa (Room.7:15-25). Edes häntä ei Jumala ollut tehnyt täydelliseksi! Miten siis kukaan voisi vaatia ihmiseltä, joka on kokenut uudestisyntymän ja haluaa täten mennä kasteelle, täydellisyyttä, kun Raamattu selvästi opettaa, ettei kukaan täällä ajallisessa ajassa voi saavuttaa täydellisyyttä! Lailla Paavalin me jokainen joudumme toteamaan sen, että olemme vasta matkalla täydellisyyteen, Fil.3:12-14 ”Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut. Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa”.
Kasteelle meno ei ole mikään pyhyyden mittari, vaan yksinkertaisesti osoitus siitä, että vastauskoontullut haluaa elää Jumalan tahdon mukaista elämää kuuluen tulevaisuudessa vain Hänelle. Kasteelle meno on todellinen takinkäännös, jossa ihminen hylkää kaiken entisen ja lähtee vaeltamaan kohti luvattua maata, luottaen uskossa Jumalan voimaan, joka on herättävä hänet viimeisenä päivänä / nostamaan hänet pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin viimeisen pasuunan soidessa ja omistamaan yhdessä kaikkien pyhien kanssa Uusi taivas ja Uusi maa. Kasteelle meno on vajavaisen ihmisen 100%:sta luottamista täydelliseen Jumalaan!

Kasteelle meno on päätös, joka on seurannut todellista uskoontuloa ja tällä tavalla uudestisyntynyt ihminen osoittaa Jumalalle ja koko maailmankaikkeudelle, että kuuluu yksin Hänelle, joka antoi oman rakkaan Poikansa kuolla Golgatan keskimmäisellä ristillä tuskallisen kuoleman maailman syntien tähden, Room.6:3-11″Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteen kasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä. Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan, tietäen, että Kristus, sitten kuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse. Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle. Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa”.

Kasteelle meno ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta. Kastetapahtuma on ”vanhan Aatun hautaamista”. Se on hautautumista kasteen hautaan, jotta samoin kuin kasteenhaudasta noustaan ylös, nousemme kerran Herraamme vastaan yläilmoihin omistamaan valtakunta, jonka Jumala jo ennen aikojen alkua on valmistanut lapsilleen. Kaste on vertauskuvallinen, mutta myös todellinen kuuliaisuuden askel, eikä se kuitenkaan tee ketään ihmistä paremmaksi, vaan päinvastoin, se on vasta tien alku, jota vaeltaessamme huomaamme oman syntisyytemme ja Jumalan suuren armon paremmin kuin koskaan aikaisemmin ( Fil.10:12).

Kun ihminen on tullut elävään uskoon Vapahtajaamme Jeesukseen Kristukseen, kun ihminen on uudestisyntynyt, mikä on välttämättömyys ( Joh.3:3), tulee hänen viipymättä, mikäli haluaa Jumalan tahdossa elää, mennä kasteelle, joka suoritetaan aina siten, että ihminen upottautuu kokonaan veteen. Kaste on suoritettava aina Jeesuksen Kristuksen nimeen, ei siten, että siinä annettaisiin ihmiselle nimi, jolla häntä kutsuttaisiin.

Jokaisella uudestisyntyneellä ihmisellä on oikeus mennä kasteelle heti, vaikka hän polttaisi vielä tupakkaa, vaikka ei tietäisikään kaikkia opillisia asioita ja vaikka ei olisi edes naimisissa seurustelukumppaninsa kanssa puhumattakaan monista muista asioista. Vasta kasteen jälkeen, jolloin hänet on liitetty Kristuksen ruumiiseen, hänen tulee ojentautua niiden ohjeiden mukaan, jotka on annettu Jumalan seurakunnalle ja jotka löytyvät Raamatusta, ei kirkkokuntien ”käsikirjoista”. ( 1 Kor.5:13)! Vasta sitten.

Helluntaiseurakunnassa, niinkuin monissa muissakin samalla tavalla kasteesta ajattelevissa kirkkokunnissa on kuitenkin valitettavasti käytäntönä, että ihmisen pitää olla lähes täydellinen ennenkuin hän pääsee kasteelle. Tupakanpoltto on yksi asia, joka ollaan nostettu ”ylitse muiden” ja tunnen monia ihmisiä, jotka tämän harhaopetuksen tähden eivät ole menneet kasteelle. He kun eivät ole voineet upottautua kasteen hautaan, koska heitä ei sinne yksinkertaisesti olla päästetty. Ihmisen ei tarvitse olla täydellinen mennäkseen kasteelle! Riittää kun hän on uudestisyntynyt! Helluntaiseurakunnan ja monien muiden samalla tavalla kasteeseen suhtautuvien kirkkokuntien käytäntö, jonka mukaan täytyy olla lähes täydellinen mennäkseen kasteelle, ei perustu Raamattuun, vaan ihmisten keksimiin naurettaviin säädöksiin. Pietari saarnatessaan helluntaipäivänä, kun ihmiset tulivat uskoon, kastoi heti (kastatti) n.3000 sielua (ihmistä). Pietari saarnatessaan evankeliumia Korneliuksen perheväelle kastoi heidät heti heidän tullessaan uskoon ( Apt.10:47). Ei koskaan Raamatussa olla vaadittu mitään tekoja kasteelle menon edellytykseksi, vaan ainut teko on ollut uskonteko, eli uudestisyntyminen!

Helluntaiseurakunta selittää (vastoin Raamatun opetusta), että ihminen on täyttynyt Pyhällä Hengellä vasta hänen puhuessaan kielillä (kts.kielilläpuhuminen). Monet vastauskoontulleet edellä mainitussa kirkkokunnassa ovat saaneet kielilläpuhumisen armolahjan, mutta eivät ole voineet mennä kuitenkaan kasteelle kyseisessä kirkkokunnassa, koska polttavat tupakkaa. Raamattu opettaa, ettei saa olla mitään estettä kasteelle menolle, jos on uudestisyntynyt, saatikka jos puhuu kielillä, Apt.10:44-48″Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat. Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin, sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: ”Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?” Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen…”

Helluntaiseurakunta estää ihmisiä, jotka kylläkin puhuvat kielillä, mutta toisaalla polttavat tupakkaa, menemästä kasteelle. Pyhällä Hengellä täyttyminen ei tarkoita aina kielilläpuhumista, vaikka Helluntaiseurakunta valheellisesti niin opettaa. Vaikka helluntaiseurakunta väittää tietävänsä kasteesta kaiken, ovat he luoneet kuitenkin omia mielivaltaisia säädöksiään koskien sitä, kuka saa mennä kasteelle. Pietari käski kastaa ihmiset heti, kun nämä edellä mainituissa Raamatunpaikoissa olivat täyttyneet Pyhällä Hengellä, Helluntaiseurakunta sitä vastoin selvästikin kulkee eriteitä kuin apostoli Pietari. Väittäessään tietävänsä kasteesta kaiken, he kuitenkin estäessään kielillä puhuvia tupakanpolttajia menemästä kasteelle, osoittavat käytännössä oman tietämättömyytensä edellä mainitusta opinkappaleesta (kasteesta), niinkuin toki paljosta muustakin.

Jos tupakanpolttaja ei ole tarpeeksi pyhittynyt mennäkseen kasteelle, niin miksi Jumala kuitenkin on antanut tällaisille ihmisille Pyhän Hengen (tarkoitan niitä uskovia, jotka polttavat tupakkaa ja puhuvat kielillä)? Jos Jumala antaa Pyhän Hengen armolahjan, kielilläpuhumisen, sellaiselle ihmiselle joka polttaa tupakkaa, niin miksi ei Helluntaiseurakunta ja muut samalla tavalla kasteesta ajattelevat voi antaa tällaiselle ihmiselle lupaa mennä kasteelle? Onko Helluntaiseurakunta ja muut samalla tavalla kasteesta ajattelevat kirkkokunnat pyhempiä kuin itse Pyhä Jumala? Kuka on antanut oikeuden joillekin kirkkokunnille päättää, kuka on sovelias Jumalan valtakuntaan ja tätä kautta kasteelle?

Tupakanpoltosta on tehty helluntalaisuudessa tabu. Jos poltat tupakkaa, et voi olla uskovainen. Jos näin on, niin silloin esimerkiksi 1800-luvulla monikaan ei luultavasti pelastunut, koska esim. keuhkosairauksien hoitoon käytettiin tupakkaa. Monet kuuluisat saarnamiehet ovat polttaneet tupakkaa ( mm.Laestadius jne.). Jumala on kuitenkin voimallisesti toiminut heidän kauttaan. Miten tupakanpoltto voisi olla syntiä, sillä sanoihan Jeesus, Matt.15:11″ Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suusta sisään; vaan mikä suusta käy ulos, se saastuttaa ihmisen”.
Eikö Jumalan kymmenen käskyä (Jumalan laki) luokittelekaan mikä on syntiä ja mikä ei? Kuka on antanut ihmisille (kirkkokunnan opettajille) oikeuden tehdä oman lakinsa, joka osoittaa synnin? Jos kerta ihmistä ei saastuta se, mikä menee suusta sisään, niin miten tupakka voisi sitten saastuttaa, sillä poltetaanhan tupakkaa tunnetusti suun kautta? En ole vielä kenenkään kuullut polttavan tupakkaa esim.korvansa kautta.

Tupakkaa ei saisi polttaa siitä syystä, koska se tuhoaa ruumiin, eli Pyhän Hengen temppelin ( 1 Kor.3:17) sanovat monet itseään kristittynä pitävät. Pyhän Hengen temppeliä eli -uskovan ruumista ei voi tuhota kuitenkaan mikään muu kuin haureus, 1 Kor.18-19″ Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan. Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat”. Mielivaltaisesti ovat harhaopettajat käyttäneet Raamatun paikkoja, joissa puhutaan Pyhän Hengen temppelistä (uskovan ruumiista) laittaakseen ihmisten niskaan taakkoja, joilla ei ole mitään tekemistä Raamatun todellisen opetuksen kanssa. Raamatusta ei löydy yhtään mainintaa, että tupakanpoltto olisi syntiä, vaikka harhaopettajat pyrkivätkin milloin minkäkin kohdan ottamaan Jumalan Sanasta tukeakseen omaa mielivaltaista tulkintaansa, jonka mukaan tupakanpolttajat joutuisivat kadotukseen.

Pyhän Hengen temppeli (uskovan ruumis) voi saastua vain, jos hän tekee haureutta! Se ei saastu tupakkaa polttamalla. Raamattu ei missään vaiheessa opeta, että tupakanpoltto olisi syntiä, sitä vastoin huono ja epäterveellinen tapa se kylläkin on. Todellinen syy siihen, miksi monet kirkkokunnat tuomitsevat tupakanpolttajat on yksinkertaisesti se, että ollaan sorruttu uskonnollisuuteen. Ollaan langettu näyttämään ihmisten silmissä hyviltä ja raittiilta ja siksi ollaan julistettu pannaan kaikki se, mikä ”ihmissilmään” tuntuu tuomittavalta. Raamattu ei kuitenkaan kehota ihmistä pitämään niinkään huolta ruumiistaan, kuin varjelemaan sydäntään ( Matt.6:25 / Hebr.13:9).

Ei syöminen eikä juominen vie taivaspaikkaa. Ei myöskään tupakanpolttaminen. Ne eivät vaikuta mielialaan, niinkuin tekevät monet lääkkeet, alkoholi ja huumeet. Ei tupakka eikä ruuat saa ihmistä tekemään syntiä, alkoholi ja huumeet kylläkin. Todellinen Jumalan palveleminen ei ole ulkonaisia muotomenoja, hyviä tapoja, vaan sydämen uskoa Jeesukseen Kristukseen. Uskonnollisuuteen sortuneet kirkkokunnat, kieltämällä tupakanpolton ja luokittelemalla jotkut ruuat saastaiseksi (ainoastaan veren nauttiminen on kiellettyä Raamatun mukaan, Apt.15:20), ovat sortuneet samaan kuin Jeesuksen aikaiset fariseukset, Matt.23:24-28″Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin! Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä! Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi! Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa! Samoin tekin ulkoa kyllä näytätte ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta”.

Luokittelemalla tupakanpolton synniksi, erilaiset ruuat synniksi jne. monet kirkkokunnat sotivat itse Jumalaa vastaan. Jumala antoi kymmenen käskyä (Jumalan lain) kertoakseen ihmisille, mikä on syntiä ja mikä ei. Kymmenessä käskyssä on selvät ohjeet siitä, miten tulisi pyrkiä elämään! Monet kirkkokunnat ovat kuitenkin hyljänneet nuo Jumalan kymmenen rakkaudellista käskyä ja tilalle luoneet omat mielivaltaiset selityksensä siitä, mikä on väärin ja mikä oikein.

On myöskin ihmisiä, jotka eivät ole pilkkanaan pitäneet Jumalan lakia (kymmentä käskyä), mutta sitä vastoin ovat sortuneet lisäämään synnin mittaristoon jotakin omaa. Nämä ihmiset opettavat, että esim. ruualla on merkitystä pelastumiseen (Adventistit). Toki he eivät teoriassa näin myönnä, mutta käytäntö on kuitenkin toisenlainen (Olen itse entinen Adventisti ja siksi tiedän mistä kirjoitan). Heidän keskuudessaan lihansyöjät luokitellaan käytännössä (ei teoriassa) toisen luokan kansalaisiksi. Raamattu opettaa meitä kuitenkin siten, ettei mikään ruoka voi viedä taivaspaikkaamme, eikä täten ole väärin, ja ettei pidä niinkään vaalia ruumistamme, kuin sieluamme, 1 Timm.4:1-8″Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty ja jotka kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia, mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan. Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan; sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella.
Kun tätä veljille opetat, niin olet hyvä Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka ravitset itseäsi uskon ja sen hyvän opin sanoilla, jota olet noudattanut. Mutta epäpyhiä ämmäin taruja karta ja harjoita itseäsi jumalisuuteen. Sillä ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen”.

Opetus, jonka mukaan uskovan tulee elää terveellistä elämää päästäkseen taivaaseen, ei ole Raamatun opetus! Niin hyvä kuin ruumiin terveys onkin (eikä sitä saa missään nimessä vähätellä), niin sen vaaliminen tai laiminlyöminen ei vaikuta suhteeseemme Jumalaan millään tavoin, Room.14:1-4 ”Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä. Toinen uskoo saavansa syödä kaikkea, mutta toinen, joka on heikko, syö vihanneksia. Joka syö, älköön halveksiko sitä, joka ei syö; ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet hoivaansa. Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa”.

Jumalan palveleminen ei ole ulkonaisia tekijöitä, vaan jotakin aivan muuta. Se ei ole uskonnollisuutta tai opittuja tapoja! Jos se olisi ulkonaisia tapoja, niin silloin olisi selvää, että tupakanpolttajat tekisivät syntiä, mutta kun se ei ole! Jumala ei luokittele ihmistä ulkoisten tekijöiden ja tapojen mukaan, vaan sydämen asenteen mukaan, Room.14:17″…sillä ei Jumalan valtakunta ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä”. / 1 Piet.3:3-4″ Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista…vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis”. Suuri osa kristikansaa on sortunut vain panettelemaan toisiaan, tuomiten milloin minkäkin ”ulkoisen tekijän” synniksi. Koskaan he eivät kuitenkaan luokittele synniksi mitään sellaista, mitä itse tekevät!

Tiedän ja myöskin tunnen monia helluntalaisia ja samalla tavalla kasteesta ajattelevia, jotka kerskuvat sillä, että Jumala on heidät päästänyt tupakan pauloista ja kuitenkin nämä samat ihmiset ovat ylensyöneitä ja laiminlyövät liikuntaa puhumattakaan epäterveellisestä kahvin juonnista. He väittävät pitävänsä ruumistansa Pyhän Hengen temppelinä ja kuitenkin jatkuvasti tietoisesti tuhoavat sydäntään syömällä rasvaisia ruokia lihottaen itsensä sellaisiin mittoihin, että itse sumopainijatkin olisivat heille kateellisia! Tämä ei kuitenkaan heille riitä, vaan iltaisin he löhöävät sohvillaan laiminlyöden liikunnan tarpeellisuuden ja puhuvat muista pahaa minkä ehtivät siemaillen välillä todellista myrkkyä, kahvia, lämpimien pikkuleivonnaisten kera ja profetoivat ja puhuvat kielillä. He ovat täynnä Pyhää Henkeä koska eivät polta tupakkaa ja siksi Jumala ilmoittaa ”heidän kauttansa” milloin mitäkin. He ovat uskovaisten ”kermaa”, todellisia Jumalan pyhiä, päinvastoin kuin tupakanpolttajat.

Edellä mainitut ihmiset ovat käyneet kasteella ja pitävät itseään todellisina uskovina. Tupakanpolttajat he sen sijaan tuomitsevat alimpaan helvettiin eivätkä ikipäivinä voisi antaa kirkkokuntansa johtajille anteeksi, jos nämä päästäisivät tupakanpolttajat kasteelle. Kaste on heidän mielestään sen verran pyhä toimitus, että se kuuluu vain todellisille uskoville, eli heille itselleen. Olen joskus huvittuneena sivusta seurannut, kuinka esim. Helluntaiseurakunta ja Adventtiseurakunta laittavat esteitä kasteelle menolle, keksien milloin mitäkin, ja taas toisaalta, eivät mistään hinnasta ole valmiita erottamaan yhteydestään ihmistä, vaikkakin tämä eläisi kuinka julkijumalatonta elämää. Huoruus, juoppous, ahneus, kateus ja muut lihan himot ovat luvallisia (käytännössä, ei teoriassa), tupakanpoltto sitä vastoin on kauheus, jota ei voi sietää yksikään edellä mainituissa kirkkokunnissa itseään uskovana pitävä jäsen.

On totta, että tupakka tuhoaa ihmistä, mutta niin tuhoaa ylensyönti, liikunnan laiminlyöminen kuin kahvin juontikin. Kahvi on erään tutkimuksen mukaan sellaista myrkkyä, että nykyisen lainsäädännön mukaan sitä ei saisi edes tuoda maahamme. Kahvi on paljon vaarallisempaa kuin esim. alkoholi vähän käytettynä. Kahvi nostattaa verenpainetta ja tuhoaa vatsan limakalvoja. Kuitenkin esim. Helluntalaiset juovat kahvia piittaamatta pätkääkään sen vahingollisesta vaikutuksesta. MITÄ KAKSINAAMAISUUTTA!

Tupakanpolttajat eivät saa mennä esim. Helluntaikirkossa ja Adventtikirkossa kasteelle, miksi sitten ylensyöjät ja liikunnan laiminlyöjät saavat mennä? Jos tupakanpolttajat tietoisesti tuhoavat ruumistaan, joka on Pyhän Hengen temppeli ja täten tekevät syntiä, niin miten voidaan selittää epäterveelliset elämäntavat rasvaisine ruokineen ja kahvin juontineen? Tuntuu siltä, kuin edellä mainitut ja monet muut samalla tavalla kasteesta ajattelevat kirkkokunnat eivät tietäisi nykyisestä terveysvalistuksesta mitään. Ehkä eivät tiedäkään.

Terveellinen elämä on kokonaisuus! Jos et poltakaan tupakkaa, mutta syöt kuitenkin epäterveellisesti, niin siitä ei ole sinulle paljoakaan hyötyä. Lopeta sekä tupakanpoltto, että ylensyöminen ja ala harrastamaan liikuntaa. Pyri tekemään kaikkesi, että ruumiisi voisi hyvin ja vasta silloin voit opettaa lähimmäisiäsi terveelliseen elämään. Et ennen sitä!

On selvää, että todellinen Jumalan lapsi pyrkii elämään ”laadukasta elämää” Jeesuksessa Kristuksessa. Tätä kautta on ymmärrettävää, että epäterveellinen elämäntapa ei ole hyväksi. Uskon, että kaikki ihmiset, olivatpa he sitten elävässä uskossa tai eivät, haluaisivat pitää ruumiinsa hyvässä kunnossa. Kaikilla ei kuitenkaan ole tahdonvoimaa harrastaa liikuntaa tai lopettaa esim. tupakanpolttoa. Miksi heidät pitäisi tuomita, kun he jo itsekin kärsivät tahdonvoiman puutteestaan? Miksi heidät pitäisi tuomita helvettiin, eihän Jumalakaan tee niin! Eikö todellinen Jumalan lapsi, sen sijaan että tuomitsisi, pyri rohkaisemaan ympärillä olevia ihmisiä terveelliseen elämään! Ei Jumala ole käskenyt lapsiaan ”täällä ajallisessa ajassa” tuomitsemaan maailmaa.

Terveellinen elämäntapa on hyvä asia! Siitä ei saa kuitenkaan tehdä pelastuskysymystä, eikä se saa olla este kasteelle menolle, koska Raamattu ei yksinkertaisesti meitä näin opeta. Terveellinen elämäntapa on kokonaisuus, kuka meistä pystyy täydellisesti hallitsemaan himojaan ja halujaan? Se joka väittää elävänsä täydellistä elämää, on todellisuudessa täydellinen vain valehdellessaan. Me jokainen, niin sinä kuin minäkin laiminlyömme varmasti ruumistamme. Kuka syömällä rasvaisia ja lihottavia ruokia, kuka polttamalla tupakkaa.

Jos poltat tupakkaa tai juot kahvia, tai jos olet ylilihava etkä oikein jaksaisi liikkuakaan, niin muista, niin hyvä kuin ruumiin terveys onkin, se ei ole pelastuskysymys. Eikä sen tulisi olla este myöskään kasteelle menolle! Raamattu ei opeta, että ensin tulisi olla pyhittynyt täydellisesti mennäkseen kasteelle, vaan että uskomalla Jeesukseen Kristukseen ja menemällä kasteelle heti uudestisyntymisen kokemuksen jälkeen, olemme tiellä, jossa pyhitymme pikkuhiljaa. Kasteelle meno tulee suoda jokaiselle, joka uskoo Jeesukseen Kristukseen syntiensä sovittajana. Ei mitään estettä saa laittaa Jeesuksen kastekäskyn edelle! Kenelläkään ei ole oikeutta pyrkiä estämään ihmistä tämän halutessaan mennä kasteelle. Kaste on kuuliaisuuden askel vajavaiselta ihmiseltä matkalla taivaan valtakuntaan, eikä sitä koskaan tule luokitella joksikin ”pyhyyden mittariksi”. Kaste on armonteko samassa mielessä kuin Jeesuksen sovituskuolemakin. Se ei ole armonteko kuitenkaan siinä mielessä, etteikö ihmisellä itsellään olisi siihen mitään osuutta. Kasteelle kun ei ketään tulisi kantaa, vaan jokainen kasteen hautaan kävelevä menee sinne omilla jaloillaan.

Luterilainen kirkkomme kastaa vastasyntyneitä. Nuo vastasyntyneet eivät kävele omilla jaloillaan, vaan heidät kannetaan pirskottavaksi vedellä, kysymättä kastettavalta itseltään mitään. Lapsen kastattaminen sylivauvana on todella mielivaltainen ja ihmisen perusoikeuksia loukkaava teko, sillä eikö täten lapselle tehdä väkivaltaa, koska häneltä itseltään ei kysytä mitään. Luterilainen kirkkomme kehuskelee jäsenmäärällään ymmärtämättä laisinkaan, että näin he tuomitsevat itse itsensä. Luterilaisia on maassamme siitä yksinkertaisesta syystä eniten, että lapsille ollaan tehty törkeää väkivaltaa kastattamalla heidät valtakirkkoomme kysymättä heiltä itseltään mitään. Luterilainen kirkkokuntamme on maamme suurin jäsenmäärältään vain siksi, ettei vastasyntyneille olla annettu mahdollisuutta valita toisin. Tuo kirkkokunta pitää yllä lapsikastejärjestelmää, koska vain tällä tavalla sen jäsenmäärä on maamme suurin. Sylivauvat kun itse eivät voi vastustaa sitä, että vanhemmat vievät heidät kasteelle ja täten liittävät heidät kirkollisveron maksajiksi.

Lapsikaste on yksi hyvä esimerkki kristikansan väkivaltaisesta käytöksestä, joka sotii kaikkia ihmisen perusoikeuksia vastaan puhumattakaan Raamatun rakkaudellisesta sanomasta. Jokainen täysijärkinen ymmärtää, että lapsellakin tulisi olla oikeus mielipiteeseensä ja ettei lapsesta vastoin hänen omaa tahtoaan saisi tehdä minkään uskonnon harjoittajaa. Lapsikaste on osoitus Luterilaisen kirkkomme häikäilemättömyydestä ja siitä, ettei se hyväksy toisinajattelijoita laisinkaan. Jos se hyväksyisi, se antaisi lapsen kasvaa sellaiseen ikään, jolloinka lapsi saisi itse valita meneekö kasteelle vai ei.

Luterilaisen kirkon kastekäytäntö on osoitus ihmisen häikäilemättömyydestä ja mielivallasta niitä kohtaan, joilla ei ole oikeutta sanoa mielipidettään. Kastattamalla vastasyntyneitä lapselta riistetään kaikki perusoikeudet, sillä miten lapsi voisikaan sanoa mielipidettään. Hän kun ei kastehetkellään osaa vielä puhua. Luterilainen kirkkomme kastaa lapsia. Mutta miksi lapset ylipäätänsä pitäisi kastaa? Eihän heillä voi olla uskoa, vai voiko? Raamattu opettaa, että kaste seuraa aina uskoontuloa. Voiko pieni vastasyntynyt lapsi tulla uskoon? Tarvitseeko hänen ylipäätänsä tulla uskoon?

Usko tulee Sanan kuulemisesta, Room.10:13-17″Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.” Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niin kuin kirjoitettu on: ”Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!” Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: ”Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?” Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta”.

Miten vastasyntyneellä lapsella voisi olla uskoa, jos hänelle ei kukaan ole kertonut mitään Jumalan tahdosta ja kymmenestä käskystä, joiden laiminlyöminen tekee ihmisestä syntisen ja vain tätä kautta usko tulee tarpeelliseksi? Vaikka olettaisimmekin, että vastasyntynyt ”jollakin käsittämättömällä” tavalla voisikin uskoa, niin mihin hän ylipäätänsä tarvitsee uskoa? Raamattu opettaa meitä, että Jumalan käskyjen laiminlyöminen tekee ihmisestä syntisen. Ymmärtääkö vastasyntynyt syntisyytensä, jos hän olisi syntinen (mikä on mahdottomuus)? Ymmärtääkö vastasyntynyt Jumalan lain, puhumattakaan siitä, että olisi rikkonut lakia vastaan ja täten tarvitsisi uskoa syntiensä sovittajaan Jeesukseen Kristukseen päästäkseen Jumalan yhteyteen? Miten vastasyntynyt voisi olla syntinen?

Onko sinulla vastasyntynyt lapsi? Jos on, niin katso häntä ja sano itsellesi, että Jumala on oikeudenmukainen ja että Hän on rakkaus. Katso vastasyntynyttä ja ajattele, että tuo viaton lapsi olisi Jumalan silmissä saastainen ja tarvitsisi uskoa syntiensä sovittajaan. Katso vastasyntynyttä ja selitä, ( jos uskot Luterilaiseen kasteoppiin), kuinka tuo viaton lapsi, joka ei osaa muuta kuin nukkua ja syödä, olisi voinut rikkoa Jumalan kymmentä käskyä vastaan ja samanaikaisesti perustele minulle Jumalan rakkaus ja oikeudenmukaisuus. Katso vastasyntynyttä ja käsitä viimeinkin, ettei tuo edessäsi suloista untaan nukkuva vastasyntynyt lapsi ole voinut huorata, ei palvoa epäjumalia, ei lausua turhaan Jumalan nimeä, ei hän ole voinut varastaa puhumattakaan siitä, että olisi himoinnut lähimmäisensä aviopuolisoa jne. Katso vastasyntynyttä ja perustele minulle, miksi hän olisi syntinen ja tarvitsisi uskoa syntiensä sovittajaan ja sitä kautta kastetta! Miten voit uskoa rakkauden Jumalaan, joka tuomitsisi vastasyntyneen lapsesi ”ilman kastetta” helvettiin saastaisena ja syntisenä? Mitä pahaa vastasyntynyt olisi voinut tehdä?

Ehkä ajattelet, että siksi kastatatkin vastasyntyneen lapsesi, ettei hän joutuisi helvettiin. Muista kuitenkin, että jos jokainen kastamaton lapsi joutuu helvettiin, niin kuinka voit samalla uskoa armolliseen rakkauden Jumalaan? Sillä eiväthän kaikki vanhemmat kastata lastansa! Miten sylivauva voisi joutua vastaamaan teoistaan, johon hän itse ei ole voinut vaikuttaa yhtään? Miten voit uskoa Jumalaan rakkautena, joka tuomitsee helvettiin vastasyntyneet kastamattomat lapset, jotka eivät ole voineet itse vaikuttaa kasteelle menoonsa? Vastaa…
Raamattu opettaa meille, että jokainen vastaa vain omista teoistaan! Kuinka pieni lapsi sitten joutuisi vastaamaan vanhempiensa teoista, jos nämä ovat laiminlyöneet kasteen, joka hänelle olisi tullut vauvana antaa katolisen kirkon opetuksen mukaisesti, joka on sittemmin siirtynyt Luterilaiseen kirkkoomme? Jumala on armollinen, eikä tuomitse ketään teoista, johon ei itse ole voinut vaikuttaa, Hes.18:20″Poika ei kanna isän syntivelkaa, eikä isä kanna pojan syntivelkaa”.

Sylivauvakaste sortuu omaan mahdottomuuteensa. On selvää, ettei vastasyntynyt ole tietoinen hyvästä ja pahasta, ettei hän voi olla tietoinen Jumalan kymmenestä käskystä. Missä ei lakia ole kuultu ymmärrettävällä tavalla, ei ole syntiäkään. Missä ei ole syntiä, ei tietysti ole syntisiäkään. Pienten lasten maailma on synnittömien maailma, koska ,Room.7:8″…ilman lakia on synti kuollut”. Vastasyntynyt lapsi ei osaa erottaa hyvää ja pahaa, eikä täten tee tietoista syntiäkään, sillä ilman lakia on synti kuollut! Vastasyntynyt ei tarvitse kastetta ”syntiensä anteeksisaamiseksi” eikä hänen tule tehdä parannusta, koska hän ei yksinkertaisesti ole tehnyt mitään väärää, päinvastoin, kuin me aikuiset ihmiset. Pieni lapsi ei tarvitse kastetta, koska hänen ei tarvitse anoa syntiensä anteeksisaamista, koska on synnitön. Kun Pietari helluntaipäivänä kehotti kuulijoitaan kasteelle, hän puhui aikuisille ihmisille, jotka ymmärsivät apostolin puheen, ei suinkaan sylivauvoille, Apt.2:38″Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan”.

Pieni vastasyntynyt lapsi on Jumalan silmissä puhdas ( 1 Kor.7:14), eikä hänen tule tehdä mistään parannusta! Hän elää tilassa, joka on Jumalalle otollinen, 5 Moos.1:39″ Ja teidän lapsenne, joiden sanoitte joutuvan vihollisen saaliiksi, ja teidän poikanne, jotka eivät vielä tiedä, mikä on hyvä, mikä paha, ne pääsevät sinne; heille minä annan maan, ja he ottavat sen omaksensa”.

Katolisen kirkon sylivauvakaste, joka on siirtynyt luterilaisuuteen, opettaa, että jos ei lasta kasteta, hän ei ole Jumalalle otollinen. Tämä Raamatun tulkinta sotii koko Raamatun selkeää opetusta vastaan puhumattakaan siitä, millaisen kuvan se antaa rakkauden Jumalasta. Toisin kuin aikuiset, lasten ei tarvitse tehdä parannusta, heidän ei tarvitse uskoa syntiensä sovittajaan, Jeesukseen, siinä mielessä kuin meidän aikuisten, koska vastasyntyneet eivät ole rikkoneet Jumalaa vastaan. Jeesus ei koskaan kehottanut lapsia tulemaan meidän aikuisten kaltaisiksi, vaan päinvastoin! Jeesus opetti, että jollemme me tule lasten kaltaisiksi, emme voi periä taivasten valtakuntaa, Matt.18:3″Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan”. Lapset ovat Jumalan silmissä puhtaita, eikä yksikään Raamatun opetus kehota lapsia tekemään parannusta, meitä aikuisia kylläkin.

Kasteelle meno on aina seuraus siitä, että ihminen huomaa syntisyytensä ja sitä kautta uskoo syntiensä sovittajaan, Jeesukseen Kristukseen. Vastasyntyneet eivät kuitenkaan ole rikkoneet Jumalaa vastaan, he eivät tarvitse syntiensä sovitusta eikä tätä kautta kastettakaan. Jokaisen täysijärkisen Raamattua tutkivan todellisen Jeesuksen opetuslasten tulee ymmärtää, että kaste ei ole koskaan kuulunut vastasyntyneille, sitä vastoin uudestisyntyneille aikuisille kylläkin! Selkeä Raamatullinen opetus ei tunne muuta kastetta, kuin uudestisyntyneiden aikuiskasteen! Yksikään Raamatun jae ei tue sylivauvakastetta!

Luterilainen kirkko perustelee sylivauvakastettaan erilaisilla Raamatunpaikoilla, selittäen, että myös lapsia kastettiin apostolisella ajalla. Yhdessäkään Raamatun kohdassa ei kuitenkaan sanallakaan mainita, että yhtäkään sylivauvaa olisi kastettu Jeesuksen Kristuksen nimeen! He perustelevat kastekäytäntöään mm. sillä, että siunasihan Jeesuskin lapsia ( Mark.10:16). On totta, että Jeesus siunasi lapsia, MUTTA HÄN EI KOSKAAN KASTANUT HEITÄ! Luterilaisen kirkon perustelut lapsikasteelle ovat sen verran naurettavia, että en vaivaudu ottamaan tarkastelun alle ollenkaan heidän mainitsemiaan Raamatunkohtia, koska se veisi vain turhaa tilaa tästä kirjoituksestani. Jokainen täysijärkinen ymmärtää, että jos ei kastetapahtumissa mainita sanallakaan sylivauvoista, eivät ne silloin voi myöskään koskea sylivauvoja. Jos Jumalan tahto olisi ollut, että vastasyntyneet kastetaan, niin toki pienistä sylivauvoista olisi maininta (myös ”sanana”) Raamatussa. On muistettava, että juutalaisille vanhan liiton aikana säädetty ympärileikkaus (joka tehtiin poikalapsille 8 vrk:n ikäisinä) on erittäin tarkasti selostettu Vanhassa-Testamentissa. Miksi ei siis sylivauvakastetta Uudessa-Testamentissa?

Kaste seuraa aina uskoontuloa. Onhan luonnollista, että lasta ei pestä ennen syntymää, eikä Jumalan lasta pestä ”kastevedessä” ennen uudestisyntymää Jumalan Pyhästä Hengestä. Luterilainen kirkkomme kuitenkin pyrkii pesemään lapsen ennen syntymää. Mitä hulluutta!  Todellisuudessa sylivauvakaste luterilaisessa kirkossamme on vain keino saada ihmiset heti synnyttyään kirkon piiriin maksamaan kirkollisveroa. Sylivauvakasteella on siis vain taloudellinen merkitys, jolla pyritään saamaan ihmisiltä enemmän rahaa kirkon kauniisiin rakennuksiin ja muuhun usein naurettavaankin toimintaan, millä ei ole mitään tekemistä Raamatun todellisen opetuksen kanssa. Itse asiassa luterilaisella kirkolla on vain sama toimintapa kuin katolisella kirkolla. Tehdä ihmisistä käännynnäisiä kysymättä heiltä itseltään mitään (kts. luku 14).

Raamatullinen, oikein suoritettu kaste tulee lopunajan apostolisessa seurakunnassa palaamaan Raamatullisille raiteilleen. Monet kuitenkin ihmettelevät, miten se on mahdollista, jos ei kuulu mihinkään kirkkokuntaan. He ihmettelevät näin siksi, että ovat tottuneet epäraamatulliseen opetukseen, jonka mukaan vain saarnamiehet, papit ja vanhemmistoveljet saavat kastaa. Tämä ei kuitenkaan ole Raamatun opetus, sillä Filippus, joka oli tavallinen evankelista, kastoi hoviherran (Apt.8:35-39) puhumattakaan muista alkuseurakunnan opetuslapsista. On myöskin muistettava, että Jeesus antoi kastekäskyn ”tavallisille” opetuslapsilleen (Matt.28:19-20), eikä suinkaan kirkkokuntien pastoreille ja saarnamiehille. Jokainen uudestisyntynyt on pappi ja täten oikeutettu kastamaan lähimmäisensä, joka uudestisynnyttyään haluaa upottautua kasteen hautaan ( 1 Piet.2:6-10).

Jokainen, joka on Jeesuksen opetuslapsi voi kastaa lähimmäisensä, jos tämä haluaa upottautua kasteen hautaan ja jos kasteelle haluava uskoo Jeesukseen Kristukseen syntiensä sovittajana. Ei tarvitse olla minkään kirkkokunnan pappi tai saarnamies, riittää, kun on uudestisyntynyt Jumalan lapsi Jeesuksessa Kristuksessa…
Oletko Luterilainen ja tullut nyt kuitenkin vakuuttuneeksi siitä, että upotuskaste on ainoa oikea ja että kaste seuraa aina uskoontuloa? Oletko tullut äskettäin elävään uskoon ja haluaisit nyt kasteelle, mutta pelkäät tekeväsi ehkä väärin, koska Raamattu sanoo, että vain yksi kaste ( Ef.4:5). Älä pelkää, sillä jos sinut on kastettu lapsena pirskottelemalla, ei se ole ollut kaste ollenkaan (Kol.2:23)! Olet siis vapaa menemään todelliselle Raamatulliselle kasteelle.

Raamattu kertoo meille, kuinka Paavali kastoi opetuslapsia, jotka oli jo kerran kastettu, Apt.19:1-5″Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia. Ja hän sanoi heille: ”Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?” Niin he sanoivat hänelle: ”Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan.” Ja hän sanoi: ”Millä kasteella te sitten olette kastetut?” He vastasivat: ”Johanneksen kasteella.” Niin Paavali sanoi: ”Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehottaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen.” Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen”.

Jos olet uudestisyntynyt uskoen Jeesukseen Kristukseen, niin mene kasteelle! Jos ei kirkkokuntasi suostu sinua kastamaan, niin pyydä joku todellinen Jeesuksen opetuslapsi suorittamaan kaste, sillä kastetoimitukseen et tarvitse minkään kirkkokunnan pappia saatikka saarnamiestä. Sillä todellisuudessa jokainen Jeesuksen opetuslapsi on pappi. Poltatko tupakkaa ja haluat siitä huolimatta mennä kasteelle vastoin kirkkokuntasi epäraamatullisia käsityksiä? Syötkö epäterveellisesti ja laiminlyötkö liikunnan ja olet täten ylipainoinen ja siitä huolimatta haluat upottautua kasteen hautaan? Haluatko mennä kasteelle, vaikka kirkkokuntasi ja lähimmäisesi väittävät sinun tekevän syntiä tuhoamalla ruumistasi, joka on Pyhän Hengen temppeli? Muista, ruumistasi voit tuhota vain tekemällä haureutta ( 1 Kor.6:18-19)! Älä siis usko ihmisiin, jotka väittävät muuta, vaan uudestisyntyneenä usko Raamattuun, mene nyt heti kasteelle ja olet oleva autuas!

Haluatko mennä kasteelle, vaikka et olekaan täydellinen kirkkokuntasi ihmisten mielestä? Muista, kasteelle meno ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta. Tiedä se, että mikään edellä mainituista epäterveellisistä elämäntavoista ( ylensyöminen, tupakanpoltto, liikunnan laiminlyöminen jne) ei saa olla esteenä, jos haluat mennä kasteelle. Ainut este kasteelle menolle on, että et ole uudestisyntynyt!

Tiedäthän, että vajavainen ruumiisi ei koskaan peri taivasten valtakuntaa ja siksi älä koskaan liikaa panosta siihen, miltä näytät, vaan mikä todellisuudessa sydämessäsi olet ( 1 Kor.15:50). Miksikö? No, tietenkin siksi, ettei se voi koskaan olla täydellinen, vaikka onkin Pyhän Hengen temppeli. Sinä saat ylösnousemuksessa uuden ruumiin (ylösnousemusruumiin) ja siksi älä ikinä pidä tärkeimmällä sijalla ruumiisi hyvinvointia, vaan sen sijaan pyri varjelemaan sydämesi etsimällä Jumalan valtakuntaa, Matt.6:25-33″ Sen tähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne? Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa? Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset? Älkää siis murehtiko sanoen: ’Mitä me syömme?’ tahi: ’Mitä me juomme?’ tahi: ’Millä me itsemme vaatetamme?’ Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan”.

Jos olet kokenut uudestisyntymisen ja uskot syntiesi sovittajaan Jeesukseen Kristukseen, niin mene kasteelle! Mene kasteelle siitäkin huolimatta, ettet koe itse itseäsi täydelliseksi saatikka ettei kirkkokunta, jossa Herraa palvelet, koe sinua kastekelpoiseksi. Itse asiassa mene kasteelle juuri siksi! Mene kasteelle, sillä onhan Jumala nyt pukenut sinut Jeesuksen vanhurskauden vaatteisiin ja Jumalan silmissä olet täydellinen, koska katsoessaan sinut Hän näkee Poikansa Jeesuksen. Jos et kokisi itseäsi epätäydelliseksi, et tarvitsisi Jeesustakaan. Kukaan täydellinen ei pääse taivasten valtakuntaan, koska mihin he silloin Jeesusta tarvitsisivat? Mene kasteelle ja se on oleva merkki sinun puoleltasi Jumalalle, että arvostat Hänen suurta armoaan. Jos sinulla ei ole paikkaa missä mennä kasteelle, niin ainahan löytyy järviä ja jokia.

Pääasia on, että menet kasteelle! Tiedät varmasti nyt, että se ei sinua pelasta, etkä siksi kasteelle menekään. Sinä haluat kasteelle siksi, koska olet jo pelastunut Jumalan suuresta armosta ja olet matkalla taivaan kotiin. Sinut on lunastettu orjuuden pesästä Jeesuksen kalliilla sovintoverellä, niinkuin aikoinaan Israelilaiset Egyptin orjuudesta, ja samoin kuin he, niin myös sinäkin olet nyt matkalla kohti luvattua maata ja niinkuin he saivat kasteen pilvessä, haluat sinäkin nyt upottautua kasteen hautaan, 1 Kor.10:1-2″Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen Mooseksen pilvessä ja meressä”.

Onko sinulla lapsia? Oletko puolisosi kanssa suunnitellut perheenlisäystä? Ethän koskaan vie lapsiasi Luterilaiselle kasteelle, vaikka sinua kuinka painostettaisiin. Muista, että lapsesi on synnitön Jumalan silmissä siihen asti, kunnes tulee sellaiseen ikään, että ymmärtää hyvän ja pahan. Sinä olet vastuussa siihen asti!
Ote : Apostolinen seurakunta ja antikristuksen eksytys / Keijo Lindeman s.52″ Hyvä esikuva lasten vastuullisuudesta on juutalainen ”Bar Mitsva-seremonia”. Juutalaisen ajattelutavan mukaan (perustuu Raamattuun) lapsi on vanhempiensa kasvatuksen alainen ja he vastaavat lasten tekemisistä ihmisten ja Jumalan edessä. Kun poika täyttää kolmetoista vuotta (monissa uskonnollisissa piireissä myös tytöt kahdentoistavuoden iässä), tapahtuu synagoogassa ns. ”Bar Mitsva-seremonia” (Bar Mitsva=lain poika tai käskyn poika). Poika saa lukea ensimmäisen kerran Tooraa (laki, viisi Mooseksen kirjaa) ja isä kiittää Jumalaa siitä, että hän ei ole enää tästä lähtien vastuussa pojan tekemisistä Jumalalle, vaan poika itse vastaa tästä lähtien tekemisistään Jumalalle, koska on tullut vastuulliseen ikään”.

Itse en ole kastattanut lapsiani (minulla ja vaimollani on Jumalan suuresta armosta kolme ihanaa lasta), koska tiedän Raamatullisen totuuden kasteesta. Omatuntoni ei siis syytä minua, Luterilaiset veljeni ja siskoni kylläkin. Omatuntoni ei syytä minua, koska olen toiminut kasteasiassa Jumalan tahdon mukaan.

Uskotko, että lapsillekin kuuluu oikeus mielipiteeseensä? Jos rakastat lapsiasi, niin et vie heitä epäraamatulliselle pirskottelukasteelle, sillä se ei ketään pelasta, niinkuin ei pelkkä kaste ylipäätänsäkään. Jos rakastat lapsiasi, niin anna heidän itsensä valita! Anna lapsillesi valinnan mahdollisuus, niinkuin Jumalakin on antanut sinulle. Pyri kuitenkin tekemään kaikkesi, että lapsesi kiinnostuisivat palvelemaan elävää Jumalaa ja tultuaan aikuisikään menisivät uudestisynnyttyään kasteelle Jeesuksen Kristuksen nimeen. Muista, kenenkään ei ole pakko palvella Jumalaa, ei edes sinun lapsiesi.

Jos ja toivottavasti kun (mikäli et ole käynyt upotuskasteella) päätät itse mennä Raamatulliselle kasteelle, niin tiesitkö, ikään kuin palkinnoksi Jumalan Pyhä Henki antaa sinulle lahjoja. Kyllä, luit aivan oikein! Jumala palkitsee aina ne, jotka seuraavat kuuliaisesti Hänen ohjeitaan, Apt.2:38″ Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan”.

-Marko Lind

SAIRAAT PARANEVAT JEESUKSEN NIMESSÄ

Herättääkö Jumala tänä päivänä kuolleita ja parantaako Hän sairaita? Uudesti- synnyttääkö Jumala tänä päivänä ihmisiä rakkauden valtakuntansa perillisiksi ja täyttääkö Hän ihmisiä Hänen rakkaudellaan rakastamaan lähimmäistään? Onko Jumala missään vaiheessa luvannut tehdä ihmeitä? Haluaako Hän edes tehdä ihmeitä vajavaisten ihmisten keskuudessa? Uskotko sinä ihmeisiin ja jos uskot, niin miksi? Uskotko edes ylipäätänsä Jumalan olemassaoloon? Niin, mihin sinä oikein uskot?

Raamattu kertoo meille, että suurin ihme on uudestisyntyminen Jumalan lapseksi ( Luuk.10:20). Entä sen jälkeen? Loppuvatko ihmeet Jumalan lapsen kohdalla siihen? Oletko sinä Jumalan lapsi ja haluaisit kokea elämässäsi ihmeitä? Oletko sairas ja haluaisit parantua? Uskotko että Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen nimessä voit parantua? Jos uskot, niin miksi uskot? Pystytkö perustelemaan oppisi Raamatulla? Uskotko siis oikeasti, vai onko niin että haluat vain uskoa?

Käsittelemme tässä kirjoituksessa sairaiden parantumista ja kuolleiden heräämistä Hänen nimessään, siitä yksinkertaisesta syystä, koska tänä päivänä on paljon sairautta ja kautta koko maailman ihmiset, jotka sanovat olevansa Jeesuksen opetuslapsia, rukoilevat Jumalaa parantamaan sairaita ja herättämään kuolleita. Miksi Jeesuksen opetuslapset rukoilevat Jumalaa parantamaan sairaita ja herättämään kuolleita? Tai miksi heidän pitäisi näin tehdä? Miksi ihmeitä tapahtuu niin vähän, vaikka kautta koko maailman kristityt rukoilevat Jumalaa tekemään ihmeitä?

Jeesus käski opetuslapsiaan, siis myös sinua ja minua julistamaan evankeliumia! Hän käski julistamaan 100 %:sta tietoa siitä, että Hän on Jumalan Karitsa, luvattu Messias, joka tuli ottamaan pois maailman synnit ja tätä kautta sairaudet, ja että jokainen, joka uskoisi tämän tosiasian, voisi tulla Jumalan lapseksi ja tätä kautta myöskin ruumiillisesti terveeksi.

Jeesus antoi opetuslapsilleen vallan / käskyn parantaa Hänen nimissään sairaita ja herättää kuolleita. Hän sanoi, että tämä olisi merkki kaikkien niiden kohdalla, jotka todella uskovat Häneen. Ihmeet ja merkit tulisivat olemaan ihmisille todistus siitä, että Hän on meidät lähettänyt, Mark.16:17-18”Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi.” / Matt.10:8” Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia”. Eivätkö tämän päivän monet saarnamiehet sitten usko Jeesukseen, koska heidän käsiensä kautta sairaat eivät parane saatikka kuolleet herää? Eivät! Jos he todella uskoisivat, niin kuin he väittävät uskovansa, sairaat paranisivat ja kuolleet heräisivät ja ihmeitä Jeesuksen nimessä tapahtuisi!

100 % evankeliumi – SITÄ JEESUS KÄSKI MEIDÄT JULISTAMAAN. Meille ei ole annettu mitään valtaa julistaa tai tehdä muuta kuin mitä Jeesus käski meidät tekemään! Saarnatkaa evankeliumia, parantakaa sairaita ja herättäkää kuolleita on käsky, jota meidän tulee Jumalan lapsina totella. Se on käsky ja sellaisena se tulee säilymään aina siihen päivään asti, kunnes Herramme Jeesus Kristus tulee noutamaan omansa Häntä vastaan yläilmoihin.

Jokaisen todellisen saarnamiehen ja naisen, jokaisen todellisen Jeesuksen opetuslapsen tulee julistaa 100 %:sta Raamatullista totuutta, täydellistä evankeliumia, mitään siihen lisäämättä tai mitään siitä pois ottamatta! Jos tänä päivänä saarnamiehet julistaisivat Raamatun 100 %:sta sanomaa, olisi varmaa, että herätys olisi täällä, sillä ihmeet ja merkit tulisivat silloin olemaan osoitus tälle pimeälle ajalle jossa elämme, että Jumala on olemassa, eikä Hän ole unohtanut ihmiskuntaa omaan kurjuuteensa. Ihmeet ovat merkki siitä, että Jumala Jeesuksessa Kristuksessa on meidän sanomamme takana.

Ihmeet ja merkit saivat ihmiset kiinnostumaan aikoinaan Jeesuksesta ja sitä kautta Hänen sanomastaan sekä saivat monet nöyrät ihmiset uskomaan, että Jumala oli todellakin lähettänyt Jeesuksen, koska juuri ihmeillä Jumala todisti Pojastaan, ( Matt.21:15 / 24:24 / Mark.13:22 ), Apt.2:22”Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niin kuin te itse tiedätte”.

Jumalan todelliset lapset ovat aina saaneet olla välikappaleina Hänen ihmeissään ja se on ollut todistus ihmisille TODELLISESTA USKOSTA, Hebr.2:4″ kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan.” Apostoli Paavali kerskaa kirjeessään Roomalaisille, että Jumala on ollut hänen kanssaan, koska on tapahtunut ihmeitä, Room.15:17-19”Minulla on siis kerskaukseni Kristuksessa Jeesuksessa palvellessani Jumalaa; sillä minä en rohkene puhua mistään muusta kuin siitä, mitä Kristus, saattaakseen pakanat kuuliaisiksi, on minun kauttani vaikuttanut sanalla ja teolla, tunnustekojen ja ihmeiden voimalla, Pyhän Hengen voimalla”.

Jumalan tekemät ihmeet ovat aina kuuluneet todellisten Jumalan palvelijoiden elämään ( Apt.2:43 / 4:16 / 22; / 5:12 / 14:3 / 15:12 / 6:8 / 2 Kor.12:12 jne). Jos ne ovat kuuluneet menneisyydessä, niin miksi ei nyt, koska emmekö juuri nyt elä Pyhän Hengen ”aikakautta”. Pyhä Henki vuodatettiin helluntaipäivänä aina lopun aikoihin asti! On vain yksi Hengen vuodatuksen aika ja se on Kristuksen ensimmäisen ja toisen tulemuksen välillä ELI NYT! Vai onko Jeesus jo tullut?

Silloin kun Jumalan Pyhä Henki otetaan maan päältä pois, on kenenkään enää turha saarnata evankeliumia saatikka parantumista Jeesuksen nimessä. Selvä osoitus siitä, että elämme vielä Pyhän Hengen aikakautta on se, että ihmiset tulevat synnintuntoon ja tätä kautta elävään uskoon. Vain onko niin, että kaikki suuret herätykset ajassa jossa elämme ovatkin vain valhetta? Onko niin, että jokainen, joka väittää olevansa uudestisyntynyt ajassa jossa elämme, on vain näyttelijä matkalla helvettiin? Ne, jotka saarnaavat, että ihmeet eivät kuulu tähän aikaan, voisivat lopettaa saarnaamisensa kokonaan, koska jos emme nyt elä enää Pyhän Hengen vuodatuksen aikaa, niin yksikään saarna ei ole tarpeellinen, jokainen ”Missio” on vain turhuutta sekä jokainen hengellinen tilaisuus vain hehkuttelua helvetin liekeissä.

Ilman Jumalan Pyhän Hengen vaikutusta ei kukaan voi tulla uskoon eli- uudestisyntyä Jumalan lapseksi (Joh.16:7-11) ja siksi uskoon tulleiden määrä ajassamme on selvin osoitus siitä, että Pyhän Hengen vuodatus ei ole ohi! Taivaallinen Isämme tarkoitti tämän ajan, jossa me nyt elämme, olevan kaikista aikakausista ihmeellisin, koska tämä on Pyhän Hengen toiminta-aikaa. Elämme nyt aikaa, jossa Pyhä Henki on vuodatettu kaiken lihan päälle. Elämme aikaa, jossa Hengen yhdeksän lahjaa – mukaan lukien uskon, parantamisen ja ihmeitten tekemisen lahjat – jaetaan Pyhän Hengen ohjaamina Jeesukseen uskoville, Apt.2:17”Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle”.

Jumala on rakastava Isä kaikkia lapsiaan kohtaan ja siksi Hän haluaa usein ihmeittensä kautta lievittää maailman hätää ja tuskaa ja tätä kautta olla johdattamassa ihmisiä Hänen yhteyteensä. Jeesus Kristus, Jumalan Poika noustuaan taivaisiin Isänsä tykö, lähetti Puolustajan, Pyhän Hengen juuri tähän aikaan, jotta me saisimme kokea tuulahduksia taivaasta. Jumalan Pyhä Henki vaikuttaa tänä päivänä lohduttaen ja ohjaten meitä matkallamme kohti luvattua maata. IHMEET KUULUVAT TÄHÄN AIKAAN, sillä Jumala tietää, kuinka me ihmisinä kaipaamme Hänen ihmeitään ja juuri siksi Jeesus lähtiessään Isän luokse taivaaseen lupasi lähettää opetuslapsilleen (meille) Puolustajan, Pyhän Hengen.

Luuk.13:12-17”Hänet nähdessään Jeesus kutsui hänet luoksensa ja sanoi hänelle: ”Nainen, sinä olet päässyt heikkoudestasi”, ja pani kätensä hänen päälleen. Ja heti hän oikaisi itsensä suoraksi ja ylisti Jumalaa. Mutta synagoogan esimies, joka närkästyi siitä, että Jeesus paransi sapattina, rupesi puhumaan ja sanoi kansalle: ”Kuusi päivää on, joina tulee työtä tehdä; tulkaa siis niinä päivinä parannuttamaan itseänne, älkääkä sapatinpäivänä.” Mutta Herra vastasi hänelle ja sanoi: ”Te ulkokullatut, eikö jokainen teistä sapattina päästä härkäänsä tai aasiansa seimestä ja vie sitä juomaan? Ja tätä naista, joka on Aabrahamin tytär ja jota saatana on pitänyt sidottuna, katso, jo kahdeksantoista vuotta, tätäkö ei olisi pitänyt päästää siitä siteestä sapatinpäivänä?” Ja hänen näin sanoessaan kaikki hänen vastustajansa häpesivät, ja kaikki kansa iloitsi kaikista niistä ihmeellisistä teoista, joita hän teki”.

Jeesus paransi ”lihansa päivinä” kaikki, jotka tulivat Hänen luoksensa pyytäen paranemista. Hän teki ihmeitä! Jeesus kuitenkin sanoi, että me Hänen opetuslapsinaan tekisimme vielä suurempia ihmeitä kuin Hän oli tehnyt lihansa päivinä. Jeesus sanoi myöskin, että meille on hyväksi, että Hän menee Isän tykö, koska Hän lähettäisi Pyhän Hengen meidän kanssamme vaikuttamaan meissä todellista uskoa saarnata VOITOKASTA EVANKELIUMIA, jonka seurauksena sairaat tulisivat paranemaan ja kuolleet heräämään (Joh.16:7). Jos ihmeet kuuluivat vain Jeesuksen aikaan, niin miksi Jeesus sitten sanoi, että Hänen opetuslapsilleen (kaikille uudestisyntyneille) oli hyväksi, että Hän menee Isän tykö? Mitä hyvää siinä olisi voinut olla, että ihmeet olisivat loppuneet?

Jeesuksen puhe opetuslapsilleen on SELVIN RAAMATUN OSOITUS SIITÄ, ETTÄ IHMEET KUULUVAT TÄHÄN PYHÄN HENGEN VUODATUKSEN AIKAAN, Joh.14:12-17 ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö, ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen. Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva”.

Miksi tänä päivänä sitten tapahtuu niin vähän ihmeitä, jos ihmeet kuuluvat todellisen Jumalan lapsen elämään, kysyy moni epäuskoinen ihminen ihmetellen? Suurin syy on ollut Raamatun väärä opetus! Jos saarnamiehet, sen sijaan, että kehottavat ihmisiä vain sokeasti uskomaan ja näin ollen sortuvat vain pumppaamaan inhimillisin keinoin uskoa kuulijoihinsa, joka ei voi koskaan onnistua, opettaisivat Raamatun selkeää oppia siitä, että Jeesus kuollessaan ristillä kantoi myös ruumiilliset sairautemme, ja että Pyhä Henki vuodatettiin ihmeitä tekeväksi voimaksi tähän aikaan, niin sairaita kyllä paranisi ja ihmeitä tapahtuisi. Raamattu opettaa meille, että vain Jumalan Sana / Raamattu ja sen kautta ojentautuminen voi vaikuttaa kuulijassa (Raamatun lukijassa) todellista uskoa, Room.10:13-17” Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.”Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niin kuin kirjoitettu on: ”Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!” Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: ”Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?”Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta”.

Maailma on täynnä saarnamiehiä, jotka julistavat Jumalan ihmeitä. Paljon järjestetään vuosittain maassamme tilaisuuksia, jonne ihmiset tulevat kokemaan parantumisen jostakin / joistakin sairauksista. On hurmoksellisuutta ja jos jonkin näköistä toimintaa hengellisissä tilaisuuksissa, mutta vain harvoin todellista sairaiden parantumista tapahtuu. Nuo julistajat, jotka kehuvat itsellään olevan ”parantamisen armolahjan” käyttävät saarnoissaan usein mielivaltaisesti korkeintaan muutamaa Raamatun jaetta perustelemaan heidän käsitystään Jumalasta, joka tekee ihmeitä Jeesuksen Kristuksen nimessä. Tällainen julistus saa harvoin kuulijoita vakuuttuneeksi Jumalan ihmeitä tekevästä voimasta ja siksi VALTAOSA kuulijoista lähtee tällaisista tilaisuuksista pois entistä pettyneempänä. Sen sijaan, että nämä julistajat olisivat pystyneet auttamaan ketään, he ovat vain lisänneet taakkaa jo valmiiksi taakoitettujen hennoille harteille.

Jos he olisivat todellisia opettajia, todellisia Jumalan valtakunnan uutisten julistajia, he uhraisivat jokaisessa pitämässään evankelioimis / parantumiskokouksessa aikaa opettamiseen ja perustelisivat Raamatulla sen tosiasian, että Jeesuksen nimessä sairaiden parantuminen on todellisuutta, ja silloin ihmeitä varmasti tapahtuisi. Jumalan Sana, jota tällöin julistettaisiin, vaikuttaisi kuulijoissa todellista uskoa ja saisi ihmiset näin ollen vastaanottamaan parantumisen, jota ei voi kukaan saavuttaa, jos ei usko Jeesuksen Golgatan työhön, jossa Hän kantoi syntimme ja sairautemme ristinpuulle. Sen sijaan, nämä tällaiset naurettavat saarnamiehet, joilla ei useinkaan ole todellista tietoa Raamatusta, ja jotka eivät usein itsekään usko siihen mitä julistavat, sortuvat kaikkeen naurettavaan hurmoksellisuuteen, joka ei voi ketään auttaa, saatikka parantaa. Tällaiset saarnamiehet ja naiset ovat suurin vastustus Jumalan tahdon toteutumiselle eli Pyhän Hengen vaikutukselle ajassa jossa elämme. Parantamisenlahjoilla varustetut (näin he ainakin itse usein kehuskelevat itseään) saarnamiehet ja naiset julistaessaan sairaiden parantumista, ei Raamatun opetuksen perusteella vaan itse keksimillään naurettavilla legendoilla, ovat todellisuudessa suurimpia syyllisiä siihen, miksi niin vähän sairaita paranee! Jos he olisivat hiljaa eivätkä tyrkyttäisi itseänsä joka tilaisuuteen, olisivat he silloin varmasti enemmän Jumalan tahdossa kuin nyt.

Itseänsä täynnä olevat, ahneet sudet lammasten vaatteissa esiintyvät puhujankorokkeilla vaatien kansaa uskomaan Jumalan ihmeisiin, vaikka eivät itsekään niin tee. Näiden julistajien Raamatun tuntemus on usein lähes nolla-asteella ja julistustaan he pystyvät harvoin Raamatulla perustelemaan. Aikansa nämä tällaiset naurettavat huijarit viettävät jossakin muualla, kuin Raamattuansa tutkien ja se valitettavasti näkyy ja kuuluu. Vain Jumalan Sanan kuuleminen ja sanoman vastaanottaminen voi synnyttää todellista uskoa! Sitä ei voi pumpata inhimillisin keinoin, vaikka sitä niin paljon ajassa jossa nyt elämme, yritetäänkin tehdä. VAIN JUMALAN SANA VOI SYNNYTTÄÄ ELÄVÄÄ USKOA! Siksi sitä tulee julistaa ja sitä tulee jokaisen saarnamiehen ja naisen ahkerasti tutkia. Vain tietämällä, että Jumala lupaa ja tahtoo parantaa kaikki sairaat voi epävarmuus poistua ja tilalle astua elävä usko! Vasta silloin, kun tiedämme, että Jumala tahtoo ja pystyy parantamaan meidät voimme todella uskoa!

Jeesus sanoi, Joh.8:32”..te tulette tuntemaan Totuuden, ja Totuus on tekevä teidät vapaiksi” . Vain tietämällä, että Raamatussa Jumala lupaa parantaa meidät, voimme todellakin kokea todeksi sairaiden parantumisen, emme koskaan sitä ennen! Vain tietämällä totuuden, joka löytyy Raamatusta, voimme tulla vapaiksi. Vapaiksi kaikista sairauksistamme ja vaivoistamme! Emme koskaan sitä ennen. Vain Sanan tutkiminen ja sen vastaanottaminen voi synnyttää elävää uskoa! Jumalan Sana synnyttää elävää uskoa kaikkialla siellä missä sitä julistetaan. Missä Jumalan Sanaa julistetaan puhtaasti, puhdistettuna kaikesta ihmisopetuksesta, voi Sanan kautta Jumala parantaa sairaita ja herättää kuolleita, Ps.107:20”Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta”.

Vain siellä, missä katsotaan uskossa Jeesukseen Kristukseen voi sairaiden parantuminen ja kuolleiden herääminen olla ihanaa arkipäivää. Vain katsomalla Kristukseen, niin kuin aikoinaan Israelin kansa katsomalla käärmeeseen parantui ( 4 Moos.21:9 / Joh.3:14), voimme me, lailla Israelin kansan kokea tuulahduksen Jumalan taivaasta. Mutta me emme koskaan katso Kristukseen, jollei Jumalan Sanan ihanat lupaukset ole täyttäneet sydäntämme, sillä vain Jumalan Sana synnyttää elävää uskoa!

Vasta silloin, kun rukoillaan sairaiden puolesta ja lisätään loppuun; ”se on Sinun tahtosi”, voimme kokea Jumalan ihmeitä. Liian moni lisää rukouksensa perään; ”jos se on Sinun tahtosi”, eikä ymmärrä, että se on aivan sama kuin maanviljelijä odottaisi satoa sieltä, minne ei ole kylvänyt. Usko kylvää siemenen ja tuloksena siitä ovat aina Jumalan ihmeet! Ilman uskoa on mahdotonta odottaa mitään ja usko tulee vain Jumalan Sanasta, Hebr.11:6”Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät”.

Tämän päivän saarnamiesten tulisi ottaa mallia apostoleista, jotka ymmärsivät Kirjoitusten tutkimisen tärkeyden ja sen julistamisen. Ei mikään saa viedä katsettamme, jos Jumala on meidät valinnut saarnaajiksi ja evankelistoiksi, pois Raamatusta. Sitä enemmän meidän tulee tutkia Kirjoituksia, mitä enemmän joudumme olemaan esillä! Sitä enemmän meidän tulee pystyä perustelemaan julistuksemme Jumalan Sanalla (Raamatulla) mitä enemmän joudumme julistamaan. Mitä enemmän Jumala meitä käyttää, sitä innokkaammin meidän tulee uhrata aikaamme Hänen Sanansa perinpohjaiseen tutkimiseen, Apt.6:2-4”Ei ole soveliasta, että me laiminlyömme Jumalan sanan toimittaaksemme pöytäpalvelusta. Valitkaa sen tähden, veljet, keskuudestanne seitsemän miestä, joista on hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja viisautta täynnä, niin me asetamme heidät tähän toimeen. Mutta me tahdomme pysyä rukouksessa ja sanan palveluksessa”.

Uskotko sinä, että Jeesuksen nimessä sairaat paranevat ja kuolleet heräävät? Jos et usko, niin luettuasi tämän kirjoitukseni loppuun uskot! Uskot siitä yksinkertaisesta syystä, että tulen näyttämään sinulle Raamatusta selkeän opetuksen siitä, että Jeesus kantoi syntimme lisäksi myöskin sairautemme. En pumppaa sinuun uskoa jota en voi Raamatulla perustella. Näytän sinulle vain Raamatun paikkoja ja Jumalan Sana tulee vaikuttamaan sinussa uskoa Häneen, joka voi ja haluaa parantaa sinut kaikista sairauksistasi!

Onko sinulla syöpä? Onko lääkäri antanut sinulle ennusteessaan vain vähän elinaikaa? Oletko Jeesuksen opetuslapsi? Jos olet, niin sinä parannut, jos otat vain uskossa vastaan Jumalan Sanan lupaukset! Tämän luvun luettuasi SINÄ KYLLÄ USKOT! Oletko saarnamies / evankelista? Haluaisitko, että Jumala Jeesuksessa Kristuksessa parantaisi kauttasi sairaita ja herättäisi kuolleita? Jos haluat, niin lue mitä minulla on sinulle kerrottavaa! LUE JA YMMÄRRÄT, ETTÄ VAIN JUMALAN JULISTETTU SANA VOI VAIKUTTAA ELÄVÄÄ USKOA! Ethän siis koskaan enää sorru itse tekemään jotakin sellaista, mihin vain Jumala Sanansa kautta pystyy.

On merkille pantavaa, että Raamatussa mainitsemat todelliset Jumalan pyhät eivät useinkaan kuolleet mihinkään sairauteen, vaan vanhuuteen! Tai sitten nämä edesmenneet Jumalan pyhät yksinkertaisesti tapettiin. Esim. Mooses, joka kuoli vanhana, ei kärsinyt mistään vakavasta sairaudesta, vaan yksinkertaisesti nukahti pois, 5 Moos.34:7”Ja Mooses oli kuollessaan sadan kahdenkymmenen vuoden vanha, mutta hänen silmänsä eivät olleet hämärtyneet, eikä hänen elinvoimansa ollut kadonnut”. ( kts.poikkeustapaukset, joissa sairaus johti kuolemaan: 1 Moos.48:1 / 2 Kun.13:14 / 20 / Apt.9:36-37).

Raamattu kertoo meille myöskin ihmisistä, jotka eivät palvelleet Israelin Jumalaa ja mitä he joutuivat kokemaan usein kuolinvuoteellaan. Esim. kuningas Jooas joutui kärsimään sairauksista ennen kuin hänet tapettiin, 2 Aik.24:25”Kun he sitten lähtivät häntä ahdistamasta – ja hän jäi heidän lähtiessään hyvin sairaaksi – tekivät hänen palvelijansa salaliiton häntä vastaan pappi Joojadan pojan murhan tähden ja tappoivat hänet hänen vuoteeseensa; ja niin hän kuoli. Ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin; kuitenkaan ei häntä haudattu kuningasten hautoihin”. (kts. myös: 1 Kun.14:1-18 / 2 Aik.21:5-6 / 12-15 / 18-19 / Ps.106:14-15 / Val.1:3-5 / 12-13 / 5:16-17 / Apt.12:20-24 ).

Voimme lukea Vanhasta Testamentista, että Jumala antoi ihmiselle valinnanmahdollisuuden, palvella joko Häntä tai sitten elää itsekkäästi unohtaen Hänen olemassaolonsa. Seuraukset Jumalan tahdon vastustamisesta, tulisivat näkymään jo täällä ajallisessa ajassa, 5 Moos.28:1-68””Jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja pidät tarkoin kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin Herra, sinun Jumalasi, asettaa sinut korkeammaksi kaikkia kansoja maan päällä. Ja kaikki nämä siunaukset tulevat sinun osaksesi ja saavuttavat sinut, jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä.

  • Siunattu olet sinä kaupungissa ja siunattu olet kedolla.
    Siunattu on sinun kohtusi hedelmä ja maasi hedelmä ja sinun karjasi hedelmä, raavaittesi vasikat ja lampaittesi karitsat.
    Siunattu on sinun korisi ja sinun taikinakaukalosi.
    Siunattu olet tullessasi ja siunattu olet lähtiessäsi.Mutta jos sinä et kuule Herran, sinun Jumalasi, ääntä etkä tarkoin pidä kaikkia hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi ja saavuttavat sinut.
  • Kirottu olet sinä kaupungissa ja kirottu olet kedolla.
    Kirottu on sinun korisi ja sinun taikinakaukalosi.
    Kirottu on sinun kohtusi hedelmä ja maasi hedelmä, kirotut sinun raavaittesi vasikat ja lampaittesi karitsat. Kirottu olet tullessasi ja kirottu olet lähtiessäsi. Herra lähettää sinun sekaasi kirousta, hämminkiä ja uhkaa, mihin tahansa ryhdyt, kunnes äkisti tuhoudut ja hukut töittesi pahuuden tähden, kun olet minut hyljännyt. Herra antaa ruttotaudin tarttua sinuun, kunnes se sukupuuttoon hävittää sinut siitä maasta, jota menet ottamaan omaksesi. Herra lyö sinua hivutustaudilla, kuumeella, poltteella ja tulehduksella, kuivuudella, nokitähkillä ja viljan ruosteella, ja ne vainoavat sinua, kunnes menehdyt… Herra lyö sinua Egyptin paiseilla ja ajoksilla, ihottumalla ja ruvella, joista et parannu.
    Herra lyö sinua hulluudella, sokeudella ja mielisairaudella. Ja sinä tulet hulluksi siitä, mitä sinun silmäsi näkevät.
  • Herra lyö sinuun, sinun polviisi ja pohkeisiisi, pahoja paiseita, joista et parannu, kantapäästä kiireeseen asti.…Kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi, vainoavat sinua ja saavuttavat sinut, kunnes tuhoudut, koska et kuullut Herran, sinun Jumalasi, ääntä etkä noudattanut hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka hän on sinulle antanut….Jos et tarkoin noudata kaikkia tämän lain sanoja, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan, niin että pelkäät tätä kunniallista ja peljättävää nimeä, Herraa, sinun Jumalaasi, niin Herra panee sinun ja sinun jälkeläistesi kärsittäväksi erinomaisia vaivoja, suuria ja pitkällisiä vaivoja, pahoja ja pitkällisiä sairauksia. Hän kääntää sinua vastaan kaikki Egyptin taudit, joita sinä pelkäät, ja ne tarttuvat sinuun.
  • Ja kaikkinaisia muita sairauksia ja vaivoja, joista ei ole kirjoitettu tässä lakikirjassa, Herra nostattaa sinua vastaan, kunnes sinä tuhoudut… …Herra antaa sinulle siellä vapisevan sydämen, rauenneet silmät ja nääntyvän sielun. Ja sinun elämäsi näyttää sinusta olevan hiuskarvan varassa, yöt ja päivät sinä olet pelon vallassa etkä ole varma hengestäsi. Aamulla sinä sanot: ’Jospa olisi ilta!’ ja illalla sanot: ’Jospa olisi aamu!’ – sellaista pelkoa sinä tunnet sydämessäsi, ja sellaisia näkyjä sinä näet silmissäsi…”.

Jumala on aina luvannut pitää omistaan huolen. Hän on aina luvannut varjella omiansa, myöskin sairauksilta. Syöpä tai mikä muu tahansa vakava kuolemaan johtava sairaus ei kuulu Jumalan lapselle. Jumala ei lyö lapsiaan sairauksilla, jumalattomia kylläkin (ja silloinkin sen tekee saatana). Raamatullinen tosiasia on, että sairaudet jotka johtavat kuolemaan, eivät kuulu Jumalan kansalle! Uudessa Testamentissa Paavali kirjoittaa Korintolaisille mitä tapahtuu, kun laiminlyö Jumalan tahtoa. Paavali kirjoittaa heille, miksi heidän keskuudessaan oli niin paljon sairautta. Tällä kertaa syynä oli monien kohdalla se, että monet Korintolaiset nauttivat väärin Jeesuksen asettamaa ehtoollista, 1 Kor.11:30 ”..Sen tähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois”.

Jokainen, joka on Jumalan lapsi voi vapautua sairaudesta joka johtaa kuolemaan. Yksikään sairaus ei ole Jumalan lapsen kohdalla Jumalan lähettämä koettelemus, niin kuin jotkut harhaanjohtavasti väittävät ja opettavat. Jos sairaus Jumalan lapsen kohdalla olisi Jumalan lähettämä koettelemus, miksi uskovaiset sitten haluavat päästä siitä eroon? Jotkut opettavat, että sairaus Jumalan lapsen kohdalla on vain Jumalan keino pitää lapsensa nöyränä ja täten varjella hänet pysymään ”kaidalla tiellä”. Jos asia on näin, niin miksi kaikki haluavat päästä tästä Jumalan ”siunauksesta” irti. Jos kerta sairaus on Jumalan lähettävä keino pitää lapsensa erossa synnistä, niin eikö Jumalan kansan silloin tulisi rukoilla enemmän sairauksia eikä suinkaan sairauksista paranemista?

Jotkut opettavat, että Jumala on sairauden aiheuttaja ja että Hän haluaa joidenkin palvelijoidensa olevan sairaita. Jos Jumala todella tahtoisi, että Hänen palvelijansa olisivat sairaita, niin silloin jokainen lääkäri on lainrikkoja, jokainen sairaanhoitaja uhmaa Kaikkivaltiasta ja jokainen sairaala on kapinan pesä sen sijaan, että olisi armon paikka. Jos Jumala haluaa jonkun olevan sairas, niin silloin on synti, että tämä edes tahtoo tulla terveeksi, koska meidän tulee rakastaa Jumalan tahtoa, mikä tahansa se sitten onkin. Jotkut opettavat, että ihminen voi kirkastaa Jumalaa enemmän pysymällä sairaana. Jos näin olisi, niin silloin itse Jumalan Poika Jeesus Kristus olisi riistänyt Isältään tuon kunnian, sillä Hän paransi kaikki hänen luoksensa tulleet. Samoin tekivät apostoli Paavali, Pietari ja Stefanus, puhumattakaan muista Jumalan pyhistä.

Jumala ei halua, että Hänen lapsensa olisi sairas! Raamattu ei opeta meitä, että voisimme kirkastaa Jumalaamme sairauksillamme, vaan päinvastoin. Raamattu opettaa meille, että Jumala on rakkaus, eikä hän halua kenellekään mitään pahaa, vähiten omille lapsilleen. Syy Jumalan lapsen kohdalla koskien sairautta on usein tietämättömyys Jumalan tahdosta. Jumala ei halua kenenkään Hänen omansa kärsivän sairaudesta siitä yksinkertaisesta syystä, että Hän rakastaa meitä ja haluaa parastamme!

Kuolemaan johtava sairaus on usein (ei aina) synnin syytä, sillä suurin synti on olla erossa Jumalasta ja Hänen tahdostaan! Kyllä, luit aivan oikein! Annathan minun hieman valaista sinulle näkemystäni. Raamattu opettaa meille, että meidän tulee etsiä Jumalaa kaikesta sydämestämme ( 5 Moos.4:29 / Matt.6:33). Jos me laiminlyömme Jumalan Sanan tutkimisen, niin voimmeko väittää silloin, että etsimme Jumalaa kaikesta sydämestämme? Sairaus on usein (ei aina) synnin syytä, sillä suurin synti on olla erossa Jumalasta ja Hänen tahdostaan! Raamattu pitää erossa synnistä ja synti pitää erossa Raamatusta! Jokainen, joka on todellinen Jeesuksen opetuslapsi haluaa tietää enemmän Jumalasta. Jokainen, joka on todellisesti uudestisyntynyt haluaa viettää aikaansa Mestarinsa jalkojen juuressa kuunnellen Hänen opetuksiaan. Hänen opetuksistansa voimme lukea vain Raamatusta! Ei kukaan, joka ei halua tietää Jumalan täydellistä tahtoa voi olla Hänen todellinen palvelijansa!

Jos me emme Jumalan kansana tiedä, että Jumala tahtoo ja pystyy parantamaan meidät sairauksistamme, on se usein osoitus synnistä, eli siitä, että emme halua elää Jumalan yhteydessä tutkimalla Hänen Kirjoituksiaan. Sillä suurin synti on olla erossa Jumalasta. On syytä tässä yhteydessä jälleen muistaa, että Jumalan yhteydessä voimme elää vain vain ottamalla selvää Hänen tahdostaan. Hänen tahdostaan tiedämme vain lukemalla ahkerasti Raamattua. Tutkimalla ahkerasti Raamattua parannumme sairauksistamme, (me kyllä kuolemme joskus, jos ei Jeesus tule sitä ennen, enkä siis väitä, että voisimme elää ”tässä ruumiissamme” ikuisesti) koska löydämme kaikki ne ihanat lupaukset, jotka koskevat meitä, Hänen kansaansa, joissa Jumala lupaa parantaa meidät Jeesuksen Kristuksen nimessä. Tutkimalla ahkerasti Raamattua ymmärrämme, että Jeesus Kristus kantoi syntiemme lisäksi myöskin sairautemme. Tutkimalla Raamattua me parannumme Hänen nimessään, koska Jumalan Sana vaikuttaa todellisen uskon ja tätä kautta olemme myös väkeviä aseita 100 %:sen evankeliumin eteenpäin viemisessä parantaen sairaita ja herättäen kuolleita Hänen nimessään.

Jos me kärsimme monista sairauksista, on se usein (ei aina) osoitus vain siitä, ettei meitä kiinnosta tietää Jumalan tahtoa, eli emme halua elää Jumalan tahdossa ja siksi elämme synnissä, sillä synti pitää meidät erossa Raamatusta ja tätä kautta todellisesta tiedosta koskien sairaiden parantumista ja muitakin Jumalan ihmeitä (välinpitämättömyys Jumalan Sanaa kohtaan on synti, sillä meidän tulee rakastaa Jumalaamme kaikesta sydämestämme ja sielustamme 5 Moos.6:5). Raamattu kehottaa meitä etsimään alati Jumalan Pyhiä kasvoja ja tätä kautta tulemme vapaiksi, niin synnistä kuin sairauksistammekin, Snl.2:1-11”Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni, niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon – niin, jos kutsut ymmärrystä ja ääneesi huudat taitoa, jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta,silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen. Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito. Oikeamielisille hänellä on tallella pelastus, kilpi nuhteettomasti vaeltaville, niin että hän suojaa oikeuden polut ja varjelee hurskaittensa tien. Silloin ymmärrät vanhurskauden ja oikeuden ja vilpittömyyden – hyvyyden tien kaiken; sillä viisaus tulee sydämeesi, ja tieto tulee sielullesi suloiseksi, taidollisuus on sinua varjeleva ja ymmärrys suojeleva sinut”.

Jos me tiedämme, että Jumala tahtoo ja pystyy parantamaan meidät Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä, emmekä kuitenkaan parane sairaudesta joka johtaa kuolemaan, on se usein osoitus epäuskon synnistä. Epäusko Jumalan lupauksiin on syntiä (Hebr.11:6), sillä ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen Jumalalle! ( Aina ei kuitenkaan ole kysymys epäuskosta, vaan yksinkertaisesti siitä, että Jumala sairauden kautta on päättänyt lopettaa vaelluksemme täällä ajallisessa ajassa, sillä kuolihan Jaakobkin sairauteen, samoin Elisa ja Tabita, kts. 1 Moos.48:1 / 2 Kun.13:14 / 20 / Apt.9:36-37 ).

Raamattu kertoo meille tapahtumasta, jossa sokea mies oli erään portin pielessä ja opetuslapset kysyivät Jeesukselta, oliko tuo mies tehnyt syntiä. Jeesus vastasi kieltävästi. Monet perustelevat tuolla Raamatunpaikalla, ettei synti (Jumalan tahdon vastainen elämäntapa) ole syynä sairauksiin. On tässä yhteydessä kuitenkin muistettava, että tuo mies oli syntynyt sokeana, eikä siis näin ollen voida puhua sairaudesta, vaan enemminkin ”syntymä-viasta”. Nämä tällaiset Sanan vääristäjät eivät ymmärrä, että syntiä on myöskin olla tietämätön Hänen tahdostaan, sillä sanoihan Jeesus, että jokainen etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan (Matt.7:8). Jos joku ei ole tullut tietoiseksi siitä, että Jumala Jeesuksen kautta haluaa parantaa sairautemme, on se osoitus usein siitä, ettei tällainen ihminen ole todellisuudessa edes halunnut etsiä Jumalan kasvoja ja sitä kautta on syntinen. Raamattu kehottaa meitä etsimään Jumalan kasvoja ja Hänen tahtoaan, jos emme näin tee, olemme Jumalan vastustajia eli- syntisiä.

On toki paljon nöyriä, Jumalalle otollisia ihmisiä, joilla ei ole ollut mahdollisuutta tietää Hänen täydellistä tahtoaan Hänen Sanastaan (kuten luultavasti sokea mies Jeesuksen aikana portinpielessä, sillä sokeana hän ei pystynyt lukemaan Tooraa ja nähtävästi hänelle ei kukaan sitä lukenut. On merkille pantava se seikka, että ”tuohon aikaan” sokeana syntynyttä pidettiin syntisenä, eikä syntisten kanssa ollut juutalaisten lupa viettää aikaa). Joko tällaiset ihmiset ovat äskettäin tulleet uskoon tai sitten heillä ei ole ollut yksinkertaisesti mahdollisuutta tutkia Raamattua. Jumala on kuitenkin rakkaus ja tekee mahdottomasta mahdollisen. Kaikkein niiden kohdalla, jotka rakastavat Jeesusta Kristusta syntiensä sovittajana koko sydämestään eikä heillä kuitenkaan ole ollut mahdollisuutta tutkia Raamattua perinpohjaisesti, tekee Jumala ihmeitään. Jumala ei vaadi keneltäkään mitään sellaista, mihin ei olisi ollut mahdollisuutta!

Meillä suomalaisilla on kuitenkin mahdollisuus tutkia Raamattua, toisin kuin monilla muilla. Jos me emme pitkään uskossa olleina tiedä Jumalan täydellistä tahtoa, on se meidän kohdalla osoitus vain laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä ja ennen kaikkea siitä, ettemme oikeasti rakasta Jumalaa, Hebr.5:12-14”Sillä te, joiden olisi jo aika olla opettajia, olette taas sen tarpeessa, että teille opetetaan Jumalan sanojen ensimmäisiä alkeita; te olette tulleet maitoa tarvitseviksi, ei vahvaa ruokaa. Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa, sillä hän on lapsi; mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta”.

Ne, joille on annettu mahdollisuus tutkia Raamattua, niiltä myös vaaditaan sitä, että he tietävät Jumalan tahdosta enemmän kuin ne, joille samaa mahdollisuutta ei olla annettu (Luuk.12:48). Me ymmärrämme tämän tosiasian, kun seuraamme herätyksen aaltoja maapallollamme, esim. monissa kommunisti / muslimi-maissa, missä Jeesuksen evankeliumin saarnaaminen / Raamattu on julistettu pannaan, ja missä samanaikaisesti Jumalan seurakunnan kasvu on valtavaa. Tällaisissa maissa tapahtuu valtavia ihmeitä Jeesuksen Pyhässä nimessä! Sairaita paranee ja kuolleita herätetään! Myöskin merkille pantavaa on, että usein juuri uskoon tulleiden keskuudessa, myöskin kauniissa suomen maassamme, tapahtuu eniten sairauksista paranemista ja muita Jumalan ihmeitä. Aina ei siis ihmeiden puute johdu tiedon puutteesta vaan valhetiedosta! Tämän päivän papit ja saarnamiehet kun vievät monelta viimeisenkin uskonrippeen ihmeitä tekevään Jumalaan.

Palatkaamme kuitenkin tapaukseen, jossa opetuslapset kysyivät Jeesukselta, oliko sokea mies portinkulmassa tehnyt syntiä vai hänen vanhempansa. Jeesus vastasi, että sokea oli tuossa asemassa vain siksi, että Jumalan teot tulisivat hänessä julki. Sairaus ei siis aina ole synnin syytä (syntiinlankeemuksen syytä kuitenkin), usein se toki sitä valitettavasti kuitenkin on. Jumalan antama tieto Raamatussa Hänen kyvystään ja halustaan parantaa sairaita kun ei kaikkia tunnu kiinnostavan. Ei edes kaikkia Hänen omiaan.

Jumala ei kuitenkaan halunnut, että sokea olisi pysynyt sokeana, niin kuin Hän ei halua, että sinäkään Jumalan lapsena pysyisit sairaana! Jumala haluaa ja pystyy poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta parantamaan kaikki sairaat, jotka paranemista Häneltä pyytävät. Jumala lähetti Jeesuksen tuon sokean miehen luokse, niin kuin Hän tekee sinunkin tapauksessasi. Jeesus paransi tuon sokean, niin kuin Hän tulee parantamaan sinutkin jos olet sairas, jos vain uskot Häneen ja jos ei Jumala ole sinulle erikseen ilmoittanut, että sinun aikasi maan päällä on ohitse, Joh.9:1-7”Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut sokea. Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: ”Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?” Jeesus vastasi: ”Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki. Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä. Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus.” Tämän sanottuaan hän sylki maahan ja teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan hänen silmilleen ja sanoi hänelle: ”Mene ja peseydy Siiloan lammikossa” – se on käännettynä: lähetetty. – Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä”.

Missään kohdin Raamatussa ei opeteta, että Jumalan lapsen tulisi olla sairas, saatikka pysyä sairaana, vaan päinvastoin, Ps.103:2-3”Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt, hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi”. Yhä uudestaan ja uudestaan voimme lukea Raamatusta, että Jumala paransi kaikki sairaat, jotka tulivat Hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen luokse. Raamattu ei tunne yhtään tapausta, jossa Jeesus ei olisi parantanut sairasta hänen sairaudestaan tämän pyytäessä paranemista! EI YHTÄÄN TAPAUSTA!

On tapauksia, joissa Jeesuksen kätten kautta sairaita parani ja tällöin Jeesus kielsi tekemästä enää syntiä ( Joh.5:14). Jotta ymmärtäisimme sairauden olemusta paremmin, luokaamme katseemme siihen, miten sairaus tuli maailmaan! Sairaus tuli ihmisten osaksi paratiisissa, kun Jumalan luomat ensimmäiset ihmiset (Adam ja Eeva) lankesivat syntiin ( 1 Moos.3:1-24 / Ilm.12:9). Sairaus tuli ihmiskuntaan siis syntiinlankeemuksen kautta! Tapahtui syntiinlankeemus, jonka seurauksena kirous, kuolema ja sairaus tulivat ihmisen ja koko luomakunnan osaksi ja ihminen karkotettiin ulos paratiisista. Sairaus Jumalan lasten kohdalla on usein seurausta tietämättömyydestä (valitettavan usein välinpitämättömyydestä / laiskuudesta). Sairaudet koko ihmiskunnan keskuudessa ovat seurausta syntiinlankeemuksesta ja sitä kautta synnistä ( Miika 6:13 / 2 Moos.20:5-6 / Jer.16:1-4 / 10-12 / Jes.10:15-18 / Ps.106:14-15 / Jes.17:10-11 / Ilm.2:20-22).

Kuka sitten lähettää sairaudet ihmiseen, kenen aikaansaannosta ne ovat? Raamattu kertoo, että Jumala lyö sairauksilla, jos emme tottele Häntä. Jumala ei kuitenkaan varsinaisesti lähetä ihmisiin sairauksia, vaan Hän on ikään kuin pakotettu ”luomiensa lakien” alaisuuteen. Jos ihmiset kieltäytyvät elämästä Hänen rakkaudellisessa tahdossaan, jossa Jumala on osoittanut ihmisille pyrkimyksensä varjella luotujansa,(Jumalan tahto on luettavissa Raamatusta) niin ihmiset ennen pitkää itse vetävät yllensä sairaudet ja kaikki ne kiroukset, jotka ovat seurausta tottelemattomuudesta ( 5 Moos.28:15-22 / 27-28 / 35 / 58-51/ 2 Aik.21:5-6 / 12-15 / 18-19 / Ps.106:14-15 / Val.1:3-5 / 12-13 / 5:16:17). Vaikka Raamattu kertoo meille, että Jumala lyö sairauksilla, niin se ei sulje pois sitä tosiasiaa, etteikö edellä mainituissa Raamatun paikoissa Jumala vain yksinkertaisesti sallinut saatanan toimeenpanna ihmisen ruumiissa sairaustiloja. Sillä Jumala on rakkaus, eikä Hän itse lyö ketään sairaudella. Saatana Jumalan ”rakkikoirana” sitä vastoin kylläkin.

Jotta ymmärtäisit paremmin, mitä tarkoitan, niin anna minun selittää. Ajatellaanpa, että Jumalalla on aitaus, jonka sisäpuolelle Hän haluaa jokaisen luotunsa, jotta voisi varjella heitä. Jumala on antanut selvät ohjeet siitä, kuinka Hänen aitaukseensa pääsee ja kuinka siellä pysyä, nämä ohjeet löydämme Raamatusta. Ulkopuolella aitauksen on raatelevia susia (saatana demoneineen), jotka hyökkäävät säälimättömästi niiden kimppuun, jotka ovat aitauksen ulkopuolella. Kun ihminen haluaa pysytellä aitauksen ulkopuolella tai haluaa elää Jumalan tahdon vastaisesti siten, että ajautuu omaa hölmöyttään aitauksen ulkopuolelle, niin silloin Jumala yksinkertaisesti joutuu sallimaan sen, että nuo raakalaismaiset sudet repivät ihmisen riekaleiksi. Joko ymmärrät, että EI JUMALA TEE KENELLEKÄÄN PAHAA! Ei Jumala revi ketään riekaleiksi, vaan nuo sudet. Tuntuu ihmeelliseltä, että joku ihminen haluaa elää ulkopuolella aitauksen ja kuitenkin samanaikaisesti syyttää Jumalaa kurjuudestaan. Jumala tahtoo pitää kaikista luoduistaan huolta, (Ps.91:1-10), Matt.23:37”Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet”.

Saatana, jota myös perkeleeksi kutsutaan on ainut ”yliluonnollinen voima” joka Jumalan sallimana lyö sairauksilla, vaikka kysymyksessä olisikin vilpitön Jumalan lapsi, kuten esimerkiksi Jobin tapaus osoittaa ( Job.2:1-8). On kuitenkin tässä yhteydessä muistettava, että vaikka Jumala sallikin saatanan lyödä Jobiin paiseita, ei Job kuitenkaan kuollut paiseisiin, Jumala ei jättänyt häntä sairaaseen tilaan, vaan Kaikkivaltias pelasti palvelijansa paiseista ja siunasi nöyrää palvelijaansa monin verroin enemmän, kuin aikaisemmin oli tehnyt, Job.42:12”Ja Herra siunasi Jobin elämän loppupuolta vielä enemmän kuin sen alkua…”.

Saatana rusikoi ihmisen ruumista erilaisilla sairauksilla. Jos emme halua elää Jumalan tahdossa, ei Jumala voi meitä suojella sairauksilta ja tällöin olemme sielujemme vihollisen armoilla, ja toisin kuin rakastava taivaallinen Isämme, saatana ei ole armollinen kenellekään, (Luuk.9:37-43 / 13:10-17 / 7:21 / Apt.10:38 ).

Riippumatta siitä, kuka sairaudet ihmisruumiiseen lähettää, Raamatullinen opetus on, että sairaudet ovat usein (Jobin tapauksen kaltaisia tapauksia lukuun ottamatta) tottelemattomuuden tai tietämättömyyden (jos ei tiedä Raamatun ilmoitusta, että Jumala on halukas ja voimallinen parantamaan Jeesuksessa Kristuksessa) seurausta. Tässä yhteydessä tulee myöskin muistaa, että Jumala voi korjata palvelijansa täältä ajallisesta ajasta myöskin jonkin sairauden kautta, kuten esim. Jaakobin, Elisa ja Tabitan, (1 Moos.48:1 / 2 Kun.13:14 / 20 / Apt.9:36-37 ). Näitä poikkeuksia lukuun ottamatta voimme Raamatun perusteella ymmärtää, että kaikki sairaudet ovat seurausta syntiinlankeemuksesta, jossa Adamin tähden kirous ja sairaudet tulivat ihmiskunnan osaksi ja ihminen täten karkotettiin paratiisista.

Jeesus kuitenkin tuli n.2000 vuotta sitten poistamaan synnin kirouksen ja tekemään tyhjäksi Adamin syntiinlankeemuksen seuraukset! Jeesus, Jumalan aino- syntyinen Poika, tuli maailmaan katkaisemaan syntiinlankeemuksessa aiheutuneen kirouksen, joka oli tullut koko ihmiskunnan ylle. Kaiken sen vahingon, minkä Adam sai paratiisissa langettuaan syntiin aikaiseksi, tuli Jeesus poistamaan ristinkuolemallaan, 1 Kor.15:22”Sillä niin kuin kaikki kuolevat Adamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa”. / Room.5:12-21”Sentähden, niin kuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet – sillä jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole; kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva, joka oli tuleva. Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi. Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi. Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. – Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; sillä niin kuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi. Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi, että niin kuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta”.

Jeesuksen työhön ja tehtävään kuului kantaa syntiemme lisäksi myöskin meidän sairautemme, 1 Piet.2:24”… joka ”itse kantoi meidän syntimme” ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja Hänen ”haavainsa kautta te olette paratut”. / Jes.53:4-5”Mutta totisesti, meidän sairautemme Hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja Hänen haavainsa kautta me olemme paratut”.

Jotkut harhaopettajat opettavat, että Jeesus kantaessaan sairautemme, kantoi vain ”synnin sairauden / sielun sairauden”, ei fyysisiä sairauksia. Tämä tällainen opetus on todellista harhaa ja suurta mielettömyyttä! JEESUS KANTOI GOLGATAN RISTILLÄ SYNTIEMME LISÄKSI MYÖS RUUMIIMME SAIRAUDET! Vanhan liiton Kirjoituksissa oltiin ennustettu, että Jumalan Karitsa tulisi ja sovittaisi vajavaisen ihmisen täydellisen Jumalan kanssa ( Jes.53:4-5). Kun Jeesus tuli ”omiensa keskuuteen” niin kuin Raamattu kertoo (Joh.1:11), Hän alkoi suorittamaan n.30 vuoden iässä saarnaamistyötään johon kuuluivat myös ihmeiden tekemiset. Kun Jumala Jeesuksen kätten kautta paransi sairaita, niin se oli osoitus siitä, että Kirjoitukset olivat käymässä toteen. Kun sairaita parani oli se selvä osoitus siitä, että Jeesuksen työ käsitti myös ruumiin parantumisen, ei ainoastaan syntiemme sovitusta, Matt.8:16-17” ja kaikki sairaat Hän paransi; että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: ”Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme”.

Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme ei voi tarkoittaa sielumme parantumista, koska edellä mainitussa Matteuksen Evankeliumin kohdassa puhutaan nimen omaan ihmisistä, jotka paranivat fyysisesti! Monet väittävät Jeesuksen ottaneen päällensä sairautemme siinä mielessä, että kysymys olisi ollut ”sielullisesta sairaudesta”, mutta Raamattu ei näin opeta. Jeesuksen kätten kautta tapahtuneet sairaiden paranemiset olivat Jumalan todistusta siitä, että Jeesus oli tuo kauan Israelin kansan keskuudessa kaivattu Messias. JEESUS KANTOI SYNTIMME GOLGATALLA JA SAMALLA MYÖS TAUTIMME ELI SAIRAUTEMME ja täten täytti kaikki Tooran profetiat koskien Messiasta. Jeesus kumosi kirouksen, joka oli tullut ihmiskunnan ylle syntiinlankeemuksessa. Tämä on todellisuutta, joka ilmenee erittäin selkeästi Raamatun lehdiltä. Vain hullu voi väittää, ettei Jeesuksen sovitustyö sisältänyt myöskin ruumiimme parantumista.

Ei ole oikein ottaa Raamatun jakeita sieltä sun täältä ja erottaa niitä toisistaan. Raamattu opettaa selkeästi, että Jeesus kantoi syntimme ristinpuulla. Raamattu opettaa myös, että Jeesus kantoi sairautemme samaisella ristinpuulla. Ei kenelläkään ole oikeutta väittää, että vain syntimme sovitettiin ja samalla unohtaa Raamatun selkeä opetus ruumiimme lunastuksesta! JEESUS KANTOI SEKÄ SYNTIMME ETTÄ SAIRAUTEMME! Hän lunasti sekä ”sisäisen ihmisemme” että ruumiimme! Selvin todiste siitä, että Jeesus kantoi syntiemme lisäksi myös sairautemme ristinpuulla löytyy Jumalan seitsemästä lunastajanimestä. Nämä seitsemän lunastajanimeä johdattavat meidät Golgatalle, missä Jumalan Poika Jeesus Kristus lunasti meidät lain kirouksesta Jumalan yhteyteen.

Jahve-sham`mah>>HERRA ON TÄÄLLÄ / LÄSNÄ>>. Kun turvaamme syntiemme sovittajaan Jeesuksen Kristukseen, saamme kokea Jumalan läsnäoloa ja saamme nauttia Hänen rakkaudestaan ja läheisyydestään jo täällä ajallisessa ajassa, puhumattakaan taivasten valtakunnasta, jossa Jumalan maja on ihmisten keskellä ( Ilm.21:3-4). Jeesus Kristus kuoli Golgatan keskimmäisellä ristillä hitaan ja tuskallisen kuoleman, jotta me uskomalla Häneen pääsisimme elävään yhteyteen Jumalan kanssa, Ps.14:5” Jumala on läsnä vanhurskasten sukukunnassa”. Tunnetko sinä Jumalan läsnäolon ja Hänen rakkautensa läheisyyden? Tunnetko Hänen hellät kätensä, jotka kantavat sinua kohti luvattua maata? Oi, ystäväni, Hän on kanssasi, jos vain uskot syntiesi sovittajaan Jeesukseen Kristukseen, koska Hän on luvannut olla kanssasi. Tiedätkö, Jumala ei valehtele.

Jahve-sha`lom>>HERRA ON RAUHA>>. Kun turvaamme syntiemme sovittajaan Jeesuksen Kristukseen, saamme sisimpäämme Jumalan antaman rauhan (Fil.4:7). Jumala tulee silloin Jeesuksessa Kristuksessa asumaan sydämiimme Pyhässä Hengessään. Jeesus sanoi, Joh.14:27”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille”. Jeesuksessa Kristuksessa voimme omistaa rauhan, koska Raamattu kertoo meille, Jes.53:5”Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi”. Kun siis turvaamme Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön saamme kokea Jumalan antamaa rauhaa, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi.

Jahve-ro`i>>HERRA ON MINUN PAIMENENI>>.Kun turvaamme syntiemme sovittajaan Jeesuksen Kristukseen, saamme kokea kuinka Jumala johdattaa meitä Hänen Poikansa kautta, Joh.10:27-30”Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä”.

Jahve-ji`reh>>HERRA ON MINUN LIPPUNI / KAPTEENI / VOITTAJA>>. Kun turvaamme syntiemme sovittajaan Jeesuksen Kristukseen, saamme päivittäin kokea voittoja Hänen nimessään, Ps.20:6-8”Suotakoon meidän riemuita sinun voitostasi ja nostaa lippumme Jumalamme nimeen. Täyttäköön Herra kaikki sinun pyyntösi. Nyt minä tiedän, että Herra auttaa voideltuansa, vastaa hänelle pyhästä taivaastansa, auttaa häntä oikean kätensä voimallisilla teoilla. Toiset turvaavat vaunuihin, toiset hevosiin, mutta me tunnustamme Herran, Jumalamme, nimeä”.

Jahve-tsid`kenu>>HERRA MEIDÄN VANHURSKAUTEMME>>. Kun turvaamme syntiemme sovittajaan Jeesuksen Kristukseen, meidät puetaan vanhurskauden vaatteisiin, eli meidät julistetaan syyttömiksi, Jer.33:15-16” Niinä päivinä ja siihen aikaan minä kasvatan Daavidille vanhurskauden vesan, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa. Niinä päivinä Juuda pelastetaan, ja Jerusalem asuu turvassa, ja tämä on se nimi, jolla sitä kutsutaan: ’Herra, meidän vanhurskautemme”.

Jahve-refe`ka>>MINÄ OLEN HERRA SINUN PARANTAJASI / MINÄ OLEN HERRA JOKA PARANNAN SINUT>>. Kun turvaamme syntiemme sovittajaan Jeesuksen Kristukseen saamme vastaanottaa ihmeellisen parantumisen ruumiimme vaivoista, sillä Raamattu sanoo, Jes.53:4-5”Mutta totisesti, meidän sairautemme Hän kantoi, meidän kipumme Hän sälytti päällensä. Me pidimme Häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja Hänen haavainsa kautta me olemme paratut”.

Uskotko, että Jumala on läsnä kaikkialla siellä, missä tunnustetaan Jeesuksen sovitustyö? Tottakai uskot, olet varmasti kokenutkin sen niin monesti! Uskotko, että Jumala antaa meille rauhan sisimpäämme, kun turvaamme Golgatan työhön? Tottakai uskot, olet uudestisyntyneenä varmasti kokenut senkin! Uskot myöskin, että Herra on meidän paimenemme, sillä olet varmasti kokenut Hänen johdatustaan elämässäsi! Myöskään sitä, että Herra olisi lippumme, et epäile, vaan monet voitot elämässäsi olet ehkä saanut kokea julistamalla Jumalan kunniaa. Olet uudestisyntyneenä puettu vanhurskauden vaatteisiin ja siksi et voisi mitenkään epäillä, etteikö Herra olisi myöskin vanhurskautemme. Miksi sitten epäilisit sitä, että Herra on parantajamme? Kuka on antanut sinulle oikeuden riistää Jumalalta pois yhden Hänen lunastajanimestään?

Luokaamme vielä hetkeksi katseemme tapahtumiin, joissa sairaita tuli Jeesuksen luokse, Matt.4:23-24”Ja Hän kierteli kautta koko Galilean ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta, mitä kansassa oli. Ja maine Hänestä levisi koko Syyriaan, ja Hänen luoksensa tuotiin kaikki sairastavaiset, monenlaisten tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut, kuunvaihetautiset ja halvatut; ja Hän paransi heidät”. / Matt.8:16-17”Mutta illan tultua tuotiin Hänen tykönsä monta riivattua. Ja Hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat Hän paransi; että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: ”Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme”. / Matt.9:35”Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta”. / Matt.12:15”Ja monet seurasivat Häntä, ja Hän paransi heidät kaikki”. / Matt.12:22”22. Silloin tuotiin Hänen tykönsä riivattu mies, joka oli sokea ja mykkä, ja Hän paransi hänet, niin että mykkä puhui ja näki”. TÄTÄ LISTAA VOISI JATKAA LOPUTTOMIIN, SILLÄ JEESUS PARANSI KAIKKI, JOTKA TULIVAT HÄNEN LUOKSENSA APUA PYYTTÄMÄÄN!

Miksi Hän ei siis parantaisi sinua, jos olet sairas? Kerro yksikin hyvä syy, miksi sinä et parantuisi vaivastasi, jos vain haluat Hänen parantavan sinut? Sillä kai tiedät, että ei Jeesus ainoastaan kuollut syntiemme ja sairauksiemme tähden, vaan myös nousi ylös taivaisiin Isän oikealle puolelle? HÄN SIIS ELÄÄ TÄNÄÄNKIN JA HALUAA TEHDÄ SAMOJA TEKOJA, KUIN n. 2000 VUOTTA SITTEN! Luuletko, että ihmeet kuuluivat vain Jeesuksen aikaan? Jos luulet, niin olet erehtynyt! Lue, mitä Jeesus sanoi opetuslapsilleen ja ymmärrä, että Jeesus astuessaan taivaaseen ja lähettäessään Pyhän Hengen teki mahdolliseksi sen, että Hänen sovitustyönsä kautta ihmeet tulisivat tapahtumaan suuremmassa mittakaavassa kuin Hänen lihansa päivinä. Kun Jeesus oli maanpäällä, Hän oli vain yhdessä paikassa kerrallaan. NYT HÄN ON KAIKKIALLA, KOSKA PYHÄ HENKI EI OLE SIDOTTU MIHINKÄÄN PAIKKAAN! Jeesus on kaikkialla ja siksi ihmeitä tulee tapahtua kaikkialla. Sinun ei tarvitse matkustaa 2000 vuotta ajassa taaksepäin Jerusalemin kaduille, sillä Jeesus elää Pyhän Hengen kautta kaikkialla ja aika jota nyt elämme, ON TODELLISTA IHMEIDEN AIKAA, Joh.14:12-13”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö, ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa”.

Ei Jumala ole muuttunut mihinkään! Jumala on samanlainen kuin Jeesuksen lihan päivinä. Jumala antoi Poikansa Jeesuksen Kristuksen kuolla Golgatan keskimmäisellä ristillä, herätti Hänet kuolleista ja tekee tänäkin päivänä samoja ihmeitä Poikansa nimen kautta kuin n.2000 vuotta sitten. Jumala on muuttumaton, Jeesus on muuttumaton. Jos Jeesuksen kautta parani sairaita Hänen lihansa päivinä, tulee niitä parantua tänäänkin, sillä Jeesus on muuttumaton, Hebr.13:8”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti”.

Ei Jumala halua, että sinä olisit sairas. Hän haluaa tehdä sinulle laupeuden, sillä Hän rakastaa sinua (2 Moos.20:6). Jumala antoi oman rakkaan Poikansa puolestasi (Joh.3:16), miksi Hän ei siis parantaisi sinua, jos olet sairas? VASTAA! Jumala antoi oman rakkaan Poikansa, miksi Hän ei antaisi myöskin ruumiillesi terveyttä, sillä kantoihan Jeesus myös sairautesi ristinpuulla, Room.8:32”Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka Hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa”? Joko nyt uskot, että sovitustyö Golgatalla käsitti myös ruumiisi parantumisen? Joko nyt uskot, että Jumala rakastaa sinua ja että tuo rakkaus ilmeni Golgatalla? Oletko kuitenkin sairas ja haluaisit parantua vaivastasi? TEE SIIS TOTINEN PARANNUS!

Jumala ei voi auttaa meitä, saatikka parantaa meitä Jeesuksen sovitustyön tähden, jos meillä on vääryys sydämessämme, Ps.66:18”Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi”. Jumala ei ole luvannut missään kohdin Raamatussa tuhota saatanan tekoja ruumiissamme, jos emme luovu sen teoista sielussamme, Snl.28:13”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon”. / Jaak.5:16” Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte”.

Onko sydämessäsi anteeksiantamattomuutta jotakin lähimmäistäsi kohtaan? Anna hänelle anteeksi ja silloin sinullekin annetaan anteeksi Golgatan työn tähden ja siinä samassa koko JEESUKSEN SOVITUSTYÖN MERKITYS ( Jeesus kantoi Golgatalla syntimme ja sairautemme) ASTUU ELÄMÄÄSI, Matt.6:14-15”Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne”.

Oletko sairas ja haluat parantua? Uskot nyt, että Jeesus kantoi syntiesi lisäksi myöskin sairautesi ristinpuulla, ja että Hän haluaa tehdä samoja tekoja tänään, kuin Hän teki n.2000 vuotta sitten lihansa päivinä. Mutta mitä muuta uskot? Uskotko enemmän kirkkokuntasi opettajia, kuin Jumalan Sanaa? Kuinka paljon tutkit Raamattuasi, vai tutkitko ollenkaan? MITÄ SINULLE MERKITSEE RAAMATTU, JUMALAN ILMOITUS IHMISILLE?

Tiesitkö, että Jumala palkitsee vain ne, jotka Häntä etsivät täydestä sydämestä? Kuinka voit pyytää Jumalalta ruumiisi parantumista vedoten Kirjoituksiin, jos samanaikaisesti laiminlyöt muun Raamatun tutkimisen ja uskot sokeasti ihmisiin vain sen tähden, ettei sinulla ole halua / rohkeutta julistaa Jumalan Sanaa sellaisena kuin se on kirjoitettu Raamattuun? Kuinka voit pyytää Jumalalta ruumiisi parantumista jos et ole valmis uhraamaan itseäsi ”uskonpuhdistuksen alttarilla”? Kuinka voit pyytää Jumalalta ruumiisi parantumista ja samanaikaisesti pitää pilkkanasi Raamatun ilmoitusta eläen kirkkokuntasi määräämissä, ihmisten keksimissä traditioissa? MUISTA, JUMALA PALKITSEE VAIN NE, JOTKA HÄNTÄ KOKO SYDÄMISESTI ETSIVÄT, Hebr.11:6”…Hän palkitsee ne, jotka Häntä etsivät”.

IHMISEN ELÄMÄ ON KUIN SHAKKIPELI! Jumala odottaa sinun siirtoasi ja vasta sitten tekee oman siirtonsa. Sinun tulee laittaa kaikki syrjään, mikä sydäntäsi painaa. Sinun tulee mennä Golgatalle synteinesi, ei huolettomana, vaan katuvana. Sinun tulee tehdä elämässäsi todellinen kääntymys ja hyljätä kaikki entinen. Tämä on sinun siirtosi, vasta sen jälkeen Jumala Jeesuksessa Kristuksessa tekee oman siirtonsa! Ja Hän kyllä tekee.

USKO JUMALAN SANAN LUPAUKSIIN! USKO, ETTÄ JEESUS KANTOI SYNTISI JA SAIRAUTESI RISTINPUULLA JA SAAT SYNTISI ANTEEKSI JA RUUMIISI PARANTUU! USKO, VAIKKA ET VIELÄ NÄKISIKÄÄN IHMEITÄ. USKO OTTAA AINA ENSIMMÄISEN ASKELEEN!

Ei Raamattu opeta, että ihme tapahtuu aina ”silmänräpäyksessä”. Raamattu kertoo meille, että moni ihminen sai vastaanottaa parantumisen ja kuitenkin parantuminen tapahtui vähitellen, Joh.9:6-7”Tämän sanottuaan Hän sylki maahan ja teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan hänen silmilleen ja sanoi hänelle: ”Mene ja peseydy Siiloan lammikossa” – se on käännettynä: lähetetty. – Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä”. / Joh.4:50-52”Jeesus sanoi hänelle: ”Mene, sinun poikasi elää.” Ja mies uskoi sanan, jonka Jeesus sanoi hänelle, ja meni. Ja jo hänen ollessaan paluumatkalla hänen palvelijansa kohtasivat hänet ja sanoivat, että hänen poikansa eli.Niin hän tiedusteli heiltä, millä hetkellä hän oli alkanut toipua. Ja he sanoivat hänelle: ”Eilen seitsemännellä hetkellä kuume lähti hänestä”.

LUOTA JUMALAN SANAN LUPAUKSIIN JA JUMALA ON TEKEVÄ SINULLE IHMEEN. OTA USKOSSA ENSIMMÄINEN ASKEL ÄLÄKÄ KATSO INHIMILLISIIN TEKIJÖIHIN. KATSO VAIN KRISTUKSEEN, Luuk.17:12-14”Ja hänen mennessään erääseen kylään kohtasi Häntä kymmenen pitalista miestä, jotka jäivät seisomaan loitommaksi; ja he korottivat äänensä ja sanoivat: ”Jeesus, mestari, armahda meitä!” Ja heidät nähdessään Hän sanoi heille: ”Menkää ja näyttäkää itsenne papeille.” Ja tapahtui heidän mennessään, että he puhdistuivat”.

Niin kuin nuo pitaliset miehet, tee sinäkin samoin. Eivät pitaliset puhdistuneet Jeesuksen kasvojen edessä heti, vaan vasta matkalla pappien luokse. Kun käännyt uskossa Jeesuksen Kristuksen puoleen pyytäen häneltä syntejäsi anteeksi ja ruumiisi paranemista, niin älä ikinä katso inhimillisiin tekijöihin, vaan ota uskossa vastaan parantuminen ja syntiesi sovitus. Tiedä se, että sillä hetkellä, kun otat uskossa vastaan Jeesuksen Kristuksen Golgatan työn, on syntisi annettu anteeksi ja ruumiisi parannettu. Jumalan voima on langennut yllesi ja ihme kohdallasi on todellisuutta, siitäkin huolimatta, ettei sairauden oireet ole vielä ruumiistasi poistuneet. Eihän puukaan kaadu heti, vaikka juuret oltaisiin katkaistu.

USKO ON OJENTAUTUMISTA JA LUOTTAMISTA SIIHEN, MIKÄ EI NÄY ( Hebr.11:1)! Todellinen usko ei odota muurien sortumista, vaan todellinen usko murtaa muurit! Jeesus käskee meidän uskoa saaneemme sen, mitä rukouksissamme olemme pyytäneet odottamatta sen näkemistä tai kokemista, Mark.11:24”Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva”.

Jeesus kantoi ristillä syntimme ja sairautemme. Ei kukaan uudestisyntynyt epäile sitä, etteikö Jeesus olisi kantanut syntiämme. Meitä kehotetaan vain uskomaan syntiemme sovitukseen. Kaikki uudestisyntyneet tietävät, että Jumalan antama rauha on usein laskeutunut sieluumme usein sen jälkeen, kun olemme vastaanottaneet pelastuksen. Miksi meidän tulisi toimia toisin, kun kysymyksessä on sairautemme?

Meidän tulee luottaa Jumalan Sanan lupauksiin ja tulemme huomaamaan, että ne ovat totta. Jos sinä olet rikkaan miehen testamentin nautintaoikeuden haltija, sinusta tulee rikas sillä hetkellä kun mies kuolee, vaikka et olisi vielä nähnyt rahoja tai muutakaan omaisuutta. Aivan samoin on laita Uuden- Testamentin suhteen, jossa Jumala on testamentannut kaikki meille Hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Kristus on kuollut ja ylösnoussut ja kaikki lupaukset, jotka on kirjoitettu Raamattuun koskien Kristuksen sovituskuolemaa kuuluvat siis meille, vaikka emme olisikaan vielä nähneet lupausten täyttymistä. Siksi voimme uskoa kohdallemme kaikki nuo ihanat lupaukset.

Oletko sairas ja rukoillut ennenkin Jumalaa Jeesuksessa Kristuksessa parantamaan vaivasi, etkä ole kuitenkaan parantunut? Miksi siis parantuisit nyt? SIKSI, KOSKA NYT TIEDÄT, ETTÄ JEESUKSEN SOVITUSTYÖ TODELLAKIN SISÄLSI MYÖS RUUMIISI PARANTUMISEN! Miljoonat ihmiset ovat kokeneet todeksi sen, että Jeesus kantoi syntimme ristinpuulla. Miksi nämä ihmiset eivät tulleet vuotta aikaisemmin uskoon? Koska he eivät ottaneet aikaisemmin pelastusta vastaan! Syy ei ollut siis Jumalan, vaan heidän. Samoin on laita parantumisen suhteen. Monet ovat kokeneet parantumisen. Miksi he eivät parantuneet aikaisemmin? Koska eivät ottaneet aikaisemmin parantumista vastaan. Syy ei ole siis Jumalan, vaan vastaanottajan.

Jos joku ystäväsi tallettaisi tilillesi 10 000 euroa ja toisi sinulle ”tositteen”, niin et varmasti tutkisi tyhjää lompakkoasi nähdäksesi, kuinka paljon rahaa sinulla on, vaan sinä katsoisit ”tositetta” ja tulisit tietoiseksi siitä, että olet 10 000 euroa rikkaampi. Raamattu on uskovan pankkitili. Jumala on tallettanut tilillesi kaiken Kristuksessa, mitä sinä tarvitset. Myös ruumiisi parantumisen. Sinun tulee vain pikkuhiljaa oppia käyttämään tilisi rajattomia varoja.

Usko Jeesuksen täydelliseen sovitustyöhön. Luota Jumalan Sanan ilmoitukseen, jossa kerrotaan, että Jeesus kantoi syntimme ja sairautemme. Ota yksinkertaisesti parantuminen vastaan Jeesuksen Kristuksen nimessä ja luota siihen, että Pyhän Hengen miekka on leikannut ruumiistasi syövän, sydänvian tai minkä tahansa muun sairauden. Ota parantuminen vastaan, vaikka sairauden oireet eivät vielä olisikaan poistuneet. Jeesus kirosi viikunapuun ja vasta myöhemmin opetuslapset huomasivat, että puu oli kuivettunut (Mark.11:12-21). Usko ennenkuin näet ja olet oleva autuas, Joh.20:29” Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat”! Ethän sinä ollut nähnyt todeksi syntiesi sovitustakaan ja kuitenkin uskoit. TOIMI SAMOIN SUHTEESSA RUUMIISI PARANTUMISEEN!

Oletko rukoillut sairautesi puolesta ja onko epäusko vallannut sydämesi siksi, etteivät monet muutkaan ole parantuneet vaivoistaan? Uskot kuitenkin, että Jeesus kuoli syntiesi edestä Golgatalla, miksi et uskoisi myös siihen Raamatun tosiasiaan, että Jeesus kantoi syntiemme lisäksi sairautemme. Ethän menetä uskoasi Häneen syntiesi sovittajanakaan siitä syystä, etteivät monet muut usko. Älä siis katso ympärilläsi olevia ihmisiä sairauksineen vaan luota sinä TÄYDELLISEEN GOLGATAN TYÖHÖN ja sinun kohdallasi sairaus väistyy.

Raamattu kertoo meille uskonsankareista. Aabrahamista, Saarasta jne. Yhteistä näille kaikille oli se, että he uskoivat, ennen kuin näkivät ja siksi heidän kohdallaan tapahtui ihme. Tee sinä samoin. Luokaamme katseemme Hebrealais- kirjeeseen ja vaikuttakoon Jumalan Pyhä Henki meissä uskoa Jumalan Sanan lupauksiin,Hebr.11:4-33”Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu. Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, ”eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois.” Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle. Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät. Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee. Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva. Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niin kuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä; sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen, vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen, joka oli antanut lupauksen. Sen tähden syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta, niin suuri paljous, kuin on tähtiä taivaalla ja kuin meren rannalla hiekkaa, epälukuisesti… Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut ja jolle oli sanottu: ”Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläisen”, sillä hän päätti, että Jumala on voimallinen kuolleistakin herättämään; ja sen vertauskuvana hän saikin hänet takaisin. Uskon kautta antoi Iisak Jaakobille ja Eesaulle siunauksen, joka koski tulevaisiakin. Uskon kautta siunasi Jaakob kuollessaan kumpaisenkin Joosefin pojista ja rukoili sauvansa päähän nojaten. Uskon kautta muistutti Joosef loppunsa lähetessä Israelin lasten lähdöstä ja antoi määräyksen luistansa. Uskon kautta pitivät Mooseksen vanhemmat häntä heti hänen syntymänsä jälkeen kätkössä kolme kuukautta, sillä he näkivät, että lapsi oli ihana; eivätkä he peljänneet kuninkaan käskyä. Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä. Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa, katsoen ”Kristuksen pilkan” suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti. Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa; sillä koska hän ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti. Uskon kautta hän pani toimeen pääsiäisenvieton ja verensivelyn, ettei esikoisten surmaaja koskisi heihin. Uskon kautta he kulkivat poikki Punaisen meren ikäänkuin kuivalla maalla; jota yrittäessään egyptiläiset hukkuivat. Uskon kautta kaatuivat Jerikon muurit, sittenkuin niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää. Uskon kautta pelastui portto Raahab joutumasta perikatoon yhdessä uppiniskaisten kanssa, kun oli, rauha mielessään, ottanut vakoojat luoksensa. Ja mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja Samuelista ja profeetoista, jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat, sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot”.

Olet ehkä sananjulistaja, evankelista tai saarnaaja ja haluaisit olla välikappaleena Hänen ihmeissään. Usko siis Jeesukseen Kristukseen ja KOKO SIIHEN TYÖHÖN, minkä Hän teki ristillä (kantoi syntimme ja sairautemme) ja ihmeet tulevat tapahtumaan kättesi kautta, Joh.6:28-29””Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?” Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt”. Tiedä myöskin se, että Jeesuksen kätten kautta heräsi kuolleita! Jeesus sanoi, että me, hänen opetuslapsensa tekisimme suurempia tekoja, kuin Hän teki. Jos siis Hänen käsiensä kautta heräsi kuolleita, niin miksei meidän kättemme kautta, Joh.5:21”Sillä niin kuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä hän tahtoo”. Mikään ihme, joka kirkastaa Jumalaa, ei ole pois suljettu Jumalan lasten kohdalla. EI MIKÄÄN OLE MAHDOTONTA JUMALAN LAPSELLE, Mark.9:23” Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo” . ÄLÄ SIIS ENÄÄ IKINÄ EPÄILE JUMALAN MAHDOLLISUUKSIA!

Oletko vanhemmistoveli ja haluaisit nähdä ihmeitä Jeesuksen Kristuksen nimessä? Voitele öljyllä kaikki, jotka luoksesi tulevat pyytämään parantumista Jeesuksen sovitustyön tähden. Älä kuitenkaan voitele vain öljyllä, vaan osoita Jumalan Sanalla se tosiasia, että Jeesus kantoi syntiemme lisäksi myöskin sairautemme ja tulet näkemään, kuinka Jumalan Sana vaikuttaa uskoa! Voitele siis öljyn lisäksi uskolla.

Oletko vanhemmistoveli ja hoidatko työsi tunnollisesti? Tutkitko ahkerasti Raamattua ja pyrit elämään sen opetuksen mukaisesti? Oletko esikuva lähimmäisillesi? Vai oletko vain surkea näyttelijä matkalla helvettiin? Jos vanhemmistoveljenä et pysty perustelemaan Raamatulla käsityksiäsi, silloin olet valehtelija, etkä kuuluisi sille paikalle, jolle ihmiset ovat sinut asettaneet. Jos olisit Jumalan asettama, tutkisit kyllä Hänen Sanaansa ja sitä kautta olisit esikuvana laumallesi, 2 Tim.2:24”Mutta Herran palvelijan…tulee…kyetä opettamaan”.

TEE TOTINEN PARANNUS, VOITELE ÖLJYLLÄ LAUMASI SAIRAAT JA PERUSTELE RAAMATULLA JEESUKSEN SOVITUSTYÖN SUURUUS JA TULET NÄKEMÄÄN IHMEITÄ, Jaak.5:14-16”Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi. Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras”.

Elämme lopunaikaa, sen tiedämme jokainen katsoessamme ympärillemme. Lopunajan apostolisessa Kristuksen Ruumiissa, Jumalan seurakunnassa tapahtuu puhdistus (Sak.13:8-9 / 1 Piet.4:17). Saatana astuu näyttämölle mahtavampana kuin koskaan aikaisemmin ja monet seuraavat valitettavasti häntä, näin Raamattu meille opettaa (Luuk.18:8). Kun saatana astuu lopunajan suurelle näyttämölle, joutuvat todelliset Jumalan lapset ahtaalle. Turha on silloin Jeesuksen todellisen opetuslapsen mennä lääkäriin, koska häntä ei sinne yksinkertaisesti päästetä. Vaino kohtaa silloin koko Jumalan seurakuntaa… (kts.luku 16).

Jumala ei ole kuitenkaan koskaan jättänyt kansaansa yksin! Lopunajan suuressa taistelussa tulevat ihmeet olemaan arkipäivää Hänen omiensa keskuudessa siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kukaan maallinen taho halua auttaa todellisia uskovia. Kun uudestisyntynyt ei voi mennä lääkäriin, tulee taivaallinen Lääkärimme pitämään huolen omistaan. Sairaat tulevat parantumaan ja kuolleet heräämään. Mitä synkempi yö, sen kirkkaammin taivaallinen valo loistaa! Lopunajan suuressa taistelussa tulevat ihmiset huomaamaan, että Jeesus kantoi syntimme lisäksi myöskin sairautemme. Mutta tarvitseeko sinun odottaa parantumistasi? Usko nyt Häneen, joka kuoli puolestasi Golgatan keskimmäisellä ristillä kantaen syntisi ja sairautesi ja koet ihmeen, mistä monet vain puhuvat.

 

-Marko Lind-